- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Suolistoterveyden perusteet: mikä on mikrobiomi?

Ihmiskeho on monimutkainen kokonaisuus, ja suolisto on se osa, jonka välityksellä elimistö on suurimmilta osin tekemisissä muun maailman kanssa. Suolisto on immuunijärjestelmän eturintama, sillä se altistuu jatkuvasti uusille mikrobeille ja molekyyleille, joita saat ruoasta ja juomasta. Suolistossa tapahtuvat asiat vaikuttavat keskushermostoon, aivoihin ja jopa mielialaan. Jotta voidaan keskustella suoliston merkityksestä, täytyy keskustella siellä elävistä organismeista.

Mikä siis on mikrobiomi?

Ihmisen kehossa elävien mikrobien kokonaisuudesta käytetään nimitystä mikrobiota.[1 [1]] Mikrobiomi viittaa näiden mikrobien geenien kokonaisuuteen. Mikrobien geenit vaikuttavat merkittävästi siihen kuinka keho toimii, ja niiden määrä ylittää ihmisgeenien määrän suhteessa 100:1.[2 [2]] Meistä jokaisen mikrobiota ja mikrobiomi on ainutlaatuinen. Kehossasi elävät mikrobit määräytyvät sen mukaan mille altistut, ja kannat muuttuvat jatkuvasti. Maantieteellinen sijainti, terveydentila, stressi, ruokavalio, ikä, sukupuoli ja kaikki mihin kosket vaikuttaa mikrobiotan koostumukseen.[3 [3]]

Kansanterveys, mikrobiteoria ja mikrobiomi

Tiedemiehet ovat tienneet mikro-organismien olemassaolosta satojen vuosien ajan. Vuonna 1673 Antony van Leeuwenhoek kirjoitti Royal Society of Londonille, että ”mikroskooppinsa” avulla hän kykeni näkemään pieniä ”eläinkyylejä”. Leeuwenhoek löysi mikrobeja lähes kaikkialta minne katsoikaan,[4 [4]] mutta havaintoja ei juurikaan noteerattu ennen 1870-lukua, jolloin ymmärrettiin niiden rooli tautien aiheuttajana ja levittäjänä. Aiemmin lääkärit uskoivat, että sairaudet johtuvat heikkolaatuisesta ilmasta. Robert Koch osoitti, että pienet mikro-organismit olivat vastuussa. Hänen havaintonsa vahvisti mikrobiteorian paikkansapitävyyden – ajatuksen siitä, että tietyt mikrobit aiheuttavat tiettyjä sairauksia.[5 [5]]

Mikrobiteorian vuoksi siisteyttä alettiin pitää tavoiteltavana, ja siitä tuli moraalinen ja sosiaalinen hyve. Ihmisen alkoivat kylpeä päivittäin. Saippuasta, jota pidettiin aiemmin ylellisyystuotteena, tuli jokakodin kulutustuote. Lääkärit ja kirurgit alkoivat pestä kätensä ja desifioivat instrumenttinsa.[6 [6]] Uudet lait johtivat kansanterveydellisiin muutoksiin, jotka hidastivat tautien leviämistä ja säästivät henkiä.[6 [6]]

Ennen nykyaikaa tiedemiehet keskittyivät lähes yksinomaan siihen, kuinka haitalliset mikrobit vaikuttavat negatiivisesti ihmisen terveyteen. Myöhemmin on ymmärretty, että joistakin mikro-organismeista on hyötyä ihmisen terveydelle.[7 [7]] Nykyään mikrobiomi ja sen vaikutus terveyteen ja vastustuskykyyn osataan huomioida paremmin.[8 [8]] Vuonna 2008 aloitettu Human Microbiome Project (HMP) [9] käynnistettiin, jotta ymmärrettäisiin paremmin terveyden, sairauksien ja mikrobiomin välistä yhteyttä.[9 [10]]

Mikrobiomin koostumus

Mikrobiota koostuu huimasta määrästä mikro-organismeja. Bakteerit muodostavat suurimman osan 30-50 biljoonasta solusta.[10 [11]] Ihmiskeho itsessään koostuu noin 37 biljoonasta ihmissolusta.[11 [12]] Voi olla kiusallista ajatella, että koostut suurimmaksi osaksi mikrobisoluista, mutta, painon perusteella, olet ehdottomasti suurimmaksi osaksi ihminen, sillä mikrobisolut ovat huomattavasti pienempiä kuin ihmissolut. Bakteerisolujen koko vaihtelee 0,2-10 mikronin (mikrometrin) väliltä; ihmissolut vaihtelevat 10-100 mikronin väliltä.[12 [13]] Vertailun vuoksi: keskimääräinen mikroskooppinen pölyhiukkanen on 200-300 mikronia leveä.

Jos olet törmännyt yleiseen väitteeseen 10:1 suhteesta (10 mikrobia 1 ihmissolua kohden), saatat yllättyä kuullessasi että kyseessä on vain arvio, joka on pyörinyt akateemisissa ja tieteellisissä lähteissä faktana. Nykyään sitä pidetään akateemisena urbaanilegendana.[13 [14]]

Suolistomme bakteerit

Arvioiden mukaan ihmisen suolistossa on noin kolme paunaa bakteereita.[14 [15]] Jokaisen mikrobiomi on aivan yhtä ainutlaatuinen kuin sormenjälkensäkin ja koostuu sadoista erityyppisistä bakteereista.[15 [16]] Bakteerisolujen tarkka lukumäärä vaihtelee päivän mittaan ja muuttuu jatkuvasti.[16 [17]]

Vaikka suurin osa mikrobiotan massasta on bakteereita, viruksia on määrällisesti eniten.[8 [8],17 [18]] Meillä on tapana pitää viruksia haitallisina, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. Suolistossa olevat virukset ovat pääasiassa bakteriofageja, mikä tarkoittaa, että ne aiheuttavat tartuntoja bakteerisoluissa, mutta eivät välttämättä vahingoita niitä. Sen sijaan niiden välillä on symbioottinen suhde. Virukset voivat siirtää geenejä nopeasti – siis hyödyllisiä geenejä. Eli jos suolistoon saapuu uusia bakteereja, jotka ovat peräisin joko ruoasta tai probiooteista [19], virukset voivat auttaa bakteereja kukoistamaan siirtämällä niihin geneettistä koodia.[18 [20]]

Ihmisen mikrobiotan tehtävät

Mikrobiomi on niin tärkeä elimistön toimintojen kannalta, että se toimii kuin olisi oma elimensä.[18 [20]] Mikrobiomi vaikuttaa ikääntymiseen, ruoansulatukseen, immuunijärjestelmään, mielialaan ja aivojen toimintaan.

Osa suoliston bakteereista tuottaa entsyymejä jotka edistävät ruoansulatusta, erityisesti polysakkaridien [21] ruoansulatusta. Ne ovat terveellisiä ja monimutkaisia sokereita, joita on kasveissa.[19 [15]] Nämä bakteerit tuottavat myös B-vitamiineja, K-vitamiinia ja lyhytketjuisia rasvahappoja. Mikrobiota myös vaikuttaa aineenvaihdunnan nopeuteen [22].[20 [23]]

Vahva mikrobiomi on immuunijärjestelmän perusta [24]. Syntyessäsi suolistosi oli puhdas, valmis oppimaan.[21 [25]] Mikrobeille altistuminen tarjoaa immuunijärjestelmälle kyvyn oppia kuinka reagoida eri organismeihin. Tällä tavoin immuunijärjestelmä toimii mikrobien ja isäntäeliön välisenä kommunikaatiokanavana.[21 [25]] Haitallisista organismeista hankkiudutaan eroon, hyödylliset organismit elävät sopusoinnussa ja osallistuvat terveyden ylläpitoon.[22 [23]]

Tutkimukset ovat myös paljastaneet kuinka suuri merkitys mikrobiomilla on mielenterveydelle. Suoliston ja aivojen välillä vallitsee monimutkainen suhde [26], jota kutsutaan suoliso-aivo-akseliksi. Mikrobiota vuorovaikuttaa keskushermoston kanssa ja säätelee aivokemiaa ja toimii stressivasteen, ahdistuksen ja muistin välittäjänä.[23 [27]]

Kuinka mikrobiomi muodostuu?

On yleisesti tunnettu tosiasia, että ihmisen elimistö altistuu mikrobeille ensimmäistä kertaa syntymän aikana.[18 [20],24 [28]] Äidin emättimen mikrobiotan koostumus vaihtelee raskauden aikana, ja sillä on äärimmäisen suuri vaikutus.[25 [29]] Alakautta syntyneiden lasten suoliston bakteerikanta koostuu pääasiassa Lactobacillus-suvun bakteereista. Keisarinleikkauksessa syntyneet altistuvat ihon mikrobeille kuten Staphylococcus, Corynebacterium, ja Propionibacterium -sukujen bakteereille.[26 [30]] Myös se vaikuttaa lapsen mikrobiotan koostumukseen syntyykö lapsi kotona vai sairaalassa.[3 [3]]

Kun lapset kasvavat, heidän mikrobiominsa muuttuu. Ensimmäisten elinkuukausien aikana elimistössä on vain suhteellisen vähäinen määrä mikrobilajeja – arviolta vain sataa lajia. Kolmen vuoden ikään mennessä lapsen mikrobiomi koostuu lähes 1000 mikrobilajista ja alkaa muistuttaa aikuisen mikrobiotaa. Murrosikä, ja myöhemmässä vaiheessa vaihdevuodet, ovat toiset kaksi elämän käännekohtaa, jotka voivat muuttaa merkittävästi mikrobiotan koostumusta.[3 [3]]

Millaisia bakteereja suolistostasi löytyy

Mikrobiomin koostumus voi vaihdella suoliston osan mukaan: suurin osa keskittyy paksusuoleen. Keskivertoaikuisen suolistossa on Bifidobacterium, Lactobacillus, Bacteroides, Clostridium, Escherichia, Streptococcus, ja Ruminococcus -sukujen bakteereja. Ruokavalio ei vaikuta vain mikrobiotan koostumukseen, mikrobiota vaikuttaa ruoan ravitsemukselliseen arvoon.[27 [31]] Vaikka bakteerilajit voivat vaihdella, monilla niistä on samoja geenejä.[28 [32]]

Ihmisiltä puuttuu kyky tuottaa entsyymejä [33], joita tarvitaan monimutkaisten ravinteiden pilkkomisessa. Suolistobakteerit kuitenkin kykenevät tähän, ja sen vuoksi ne ovat välttämättömiä ruoansulatukselle. Bakteerien ansiosta voimme syödä erilaisia ruokia ja saada suuren määrän erilaisia mikroravinteita ja fytoravinteita [34].[29 [35]]

Näin pidät suoliston bakteerikannan kunnossa

Mikrobiomisi muuttuu jatkuvasti.[1 [1]] Monet asiat, kuten ruoansulatus ja immuunijärjestelmän toiminta, riippuvat mikrobiomistasi; mitä vahvempi mikrobiomi, sitä paremmin voit. Jotta mikrobiomisi muuttuisi parempaan suuntaan, noudata ruokavaliota, joka sisältää monimutkaisia hiilihydraatteja ja kuitua.[30 [36]] Myös probioottilisät voivat auttaa vahvistamaan mikrobiotaa. Kuinka valita paras probioottilisä? Se on aivan oma keskustelunaiheensa. Mutta yhteenvetona voidaan sanoa, että parhaat probioottilisät sisältävät joukon erilaisia probioottisia kantoja ja prebiootteja [37]. Prebiootit ovat ruokia, jotka auttavat probiootteja kukoistamaan.

Henkilökohtaisesti suosittelen FloraTrex™ [38]:iä. Se sisältää kahtakymmentäkolmea elävää ja aktiivista probioottikantaa, jotka tukevat ruoansulatuksen hyvinvointia, mielialaa ja edistävät mikrobiotan tasapainoa. Se myös sisältää prebiootteja.

 

Lähde: Global Healing Center [39]

Lue myös:

Tutkimus: suoliston mikrobiomi voi vaikuttaa autoimmuunisairauksiin [40]
Probiootit lievittävät stressiä, masennusta ja ahdistusta [41]
Parkinson alkaa suolistosta [42]
Yksilöidyt probiootit – viidessä vuodessa lääketieteen valtavirtaa [43]
Probioottien 12 yllättävää hyötyä [44]
Suoliston hyvinvointi on avain verensokerin hallintaan [45]
Totuus diabeteksesta: Suoliston häiriöt aiheuttavat sairauksia [46]
Terveydeksi, sanoi suolisto [47]
Terveys lähtee suolistosta [48]