”Venäjän vallanneet johtavat bolševikit eivät olleet venäläisiä. He vihasivat venäläisiä. He vihasivat kristittyjä. Heitä motivoi etninen viha. He kiduttivat ja teurastivat säälimättömästi miljoonia venäläisiä. Lokakuun vallankumous ei ollut 'venäläinen vallankumous'. Se oli vieraan kansan valloitusretki Venäjällä. Lähes kukaan ei ymmärrä tätä vieläkään, mikä todistaa, että kansainvälinen valtamedia on saman heimon käsissä.”

Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn.

Sota ja seuraus

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Pelkästään Hormuzinsalmen katkaisu, joka on Iranin odotettava strateginen liike sodassa länttä vastaan, katkaisee 40 % maailman merillä kulkevasta öljystä.

Moderneilla merimaaliohjuksilla (mm. venäläiset Sunburn-ohjukset) varustetulle Iranille kapean salmen pitäminen katkaistuna pitempiäkin aikoja on mahdollista. Asiantuntijat ovat varoitelleet jo vuosia rakettimaisesta öljyn hinnannoususta lännessä Iranin sodan syttyessä. Myös kullan hinta tulee ampaisemaan kovaan nousuun.

Sotilaallisen intervention käynnistyminen Iranissa tai Syyriassa sitoo konfliktit nopeasti toisiinsa. Libanonin hallitseva puolue Hizbollah on ilmoittanut liittyvänsä liittolaistensa tueksi ja palestiinalaisalueilla on odotettavissa kolmas aseellinen Intifada, eli kansannousu. Levottomuuksien odotetaan puhkeavan koko Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa.

Talouskriisin vaivaamat EU ja Yhdysvallat eivät välttämättä tule kestämään sodan taloudellisia seurauksia, vaan velkaan perustuva järjestelmämme on vaarassa romahtaa. Tämä tarkoittaisi taloudellista ahdinkoa ja mm. superinflaatiota. Seurauksena olisi täydellinen talouselämän lamaantuminen. Vuosia sitten tehdyn energiasektorin tutkimuksen mukaan sota pitkittyessään voi aiheuttaa Pohjois-Euroopan alueella öljynhinnan nousemisen jopa kuusinkertaiselle tasolle, joka aiheuttaisi kulutuksen pysähtymisen.

Venäjän asettuessa yhä voimakkaammin länsivaltojen haastajaksi, Suomessa öljynhinnan nousemisen ja mahdollisen saantivaikeuden lisäksi, itärajan liikenteen katkeaminen ja poliittisten suhteiden heikentyminen on ilmeisenä uhkana. Suomi on aggressiivisesti ja Venäjän näkemysten vastaisesti toimivan EU:n jäsen – laajenevassa konfliktissa me saatammekin jäädä taas suurvaltojen politiikan jalkoihin. Suomi on Brysselin ja Lontoon silmissä kaukainen kolkka, jonka energia- ja huoltotarpeet eivät näyttele kriisin kokonaiskuvassa suurtakaan roolia.

Kannammeko sodan seuraukset aivan yksin? Todennäköisesti.

Takaisin pääjuttuun.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*