- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

SOS-hallituksen budjettiriihi ja huomiot valtakunnasta

MTV [1] mainostaa uutistiivistyksessään SOS-hallituksen budjettiriihen satoa, jonka mukaan alennetaan varhaiskasvatusmaksuja ja perutaan maksukorotuksia. Eduskunnalle luovutettu lakiesitys maksujen korotuksista poistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uuden esityksen, jossa korotuksien sijaan ovat mukana alennukset.

Tästä hallituksen ilouutisesta huolimatta SOS- eli paniikkihallitus on päättänyt uhrata Suomen ja suomalaisten kansallisvarallisuuden ja työntuloksen ylikansallisten rahaimperialistien hyödyksi ja sysäten kansainvälisten finanssikeinottelijoiden aiheuttaman talouskriisin vastuun palkansaajien sekä kotimaisten yritysten kannettavaksi.

 

Budjettiriihen tulos; muutamia esimerkkejä

Kuten edellä sanottiin, kansainvälisen pankkiirieliitin laillistettu ryöstöjärjestelmä jatkuu onnettomassa kotimaassamme edelleen: Valtiovarainministeri Petteri Orpon [1] (kok.) mukaan valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa 5,5 miljardia, jonka summan vuoden 2017 talousarvio on alijäämäinen. Luonnollisesti näillä menetelmillä tiukka talouspolitiikan linja jatkuu Suomessa hamaan tulevaisuuteen.1

Petteri Orpo. [2]

Petteri Orpo.

 

Samalla MTV muotoilee maahantulijoiden invaasion synnyttämää katkeruutta lievittäen ja harhaanjohtavasti, että nyt syntyykin ensivuonna turvapaikanhakijoissa säästöä. Niinpä vuonna 2017 turvapaikanhakijoihin liittyviin menoihin menisi hallituksen arvioiden mukaan noin 180 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Tämä perustuu oletukseen, jonka mukaan turvapaikanhakijoita tulee tänä ja ensi vuonna 10 000. Tämän arvion ei tietenkään tarvitse pitää paikkaansa; tulijoita voi ensi vuonna olla jopa kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.

Vasta silloin voidaan puhua säästöstä, kun päätetään lopettaa tyystin avoimien rajojen politiikka eikä alistuta tietyn kansainvälisen eliitin pyrkimyksiin etnisen väestön vaihtoon Euroopassa.

Kaikenlaisia kulkupelejä verotetaan entistä ankarammin ja veronkevennykset kohdistuvat hyvätuloisiin. Lisäksi ensivuoden budjetissa varataan poistoja muiden muassa opintotukeen, kodinhoidontukeen, takuueläkkeeseen, kansaneläkkeeseen, peruspäivärahaan, lapsilisään ja työmarkkinatukeen.1

Juuri yllä mainitut poistot eli ”leikkaukset” sisältynevät ainakin osittain jo viime kesäkuussa työmarkkinajärjestöjen allekirjoittamaan kilpailukykysopimukseen (kiky). Sopimuksen tavoitteeksi asetettiin suomalaisten yritysten hintakilpailukyvyn kohottaminen ja viennin sekä työllisyyden lisääminen. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää osan palkansaajien maksettavaksi. Osana sopimusta voimassa olevia palkkasopimuksia jatketaan vuoteen 2017 ilman korotuksia.1

Innovaatiot

Jo SSS tunnusten aikana hallitus päätti yhtiöittää maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon. Tämä ratkaisu herätti kummeksumista myös oikeusoppineissa, jotka pitivät päätöstä vallankumouksellisena muutoksena negatiiviseen suuntaan. Siinä kriitikoiden mukaan sote-palveluja siirrettäisiin markkinavoimien armoille EU-korttia käyttämällä – vaikka siihen ei olisi mitään pakkoa.

Työvoimatoiminnan osalta pitää todeta seuraavaa: ostovoiman kannalta ei ole mitään hyötyä siitä, että työtön tekee töitä ilman palkkaa kerryttämättä työajalta lomaa ja eläkettä, eivätkä työterveyspalvelut ole käytössä.

Kansa on siis jälleen globaalin pääomaimperiumin maksumiehenä. Taloutta voitaisiin hoitaa toisinkin ja sitä huomioimme seuraavissa luvuissa.

Elvytystä yritetään väärillä menetelmillä

Leikkaukset ja palkanalennukset toimivat sisäisenä devalvaatioon, eli viennin kilpailukyvyn tehostamisena.  Euron arvo ei ole stabiili, se voi muuttua muutamassa kuukaudessa noin 3 prosenttia, jonka kyseisellä sopimuksella ajatellaan parantavan viennin kilpailukykyä, joten todellinen kilpailukyvyn kasvu ei ole merkittävää tai sitä ei ole edes havaittavissa.

Taloudellinen taantuma koettelee kansaa: ruoka-apua jaellaan. [3]

Taloudellinen taantuma koettelee kansaa: ruoka-apua jaellaan.

 

Jos kotitalouksien, etuisuuksien saajien, pienyrittäjien ja palkansaajien ostovoima hiipuu, on seurauksena kulutuksen sekä investointien romahtaminen, joka voi pahimmillaan tarkoittaa taantuman syvenemistä ja viennin kilpailukyvyn tyrehtymistä.

Lisäksi on katastrofaalista antautua kansainvälisten pankkiirien ja jättiläiskorporaatioiden taloudelliseen talutusnuoraan, jolloin kansan varallisuus ja taloudellinen riippumattomuus ajautuu ulkomaiseen omistukseen.

Toisaalta valtiovarainministeriön sivulta löytyy eräs mielenkiintoinen kohta: Edistetään asuntorakentamista useilla eri toimilla. Parannetaan ARA-tuettujen asuntojen oikein kohdistumista 3 000 euron kuukausitulorajalla1.

ARA-asunnot ovat valtion tukemia asuntoja, joka sinänsä on erittäin hyvä asia. Onko kuitenkin varmaa, että hallituksen asianomaiset päättävät henkilöt, eivät ole niiden yhtiöiden osakkaina, jotka osallistuvat ARA-rahoitteisiin rakennusprojekteihin?

 

Kuinka taantuma taitetaan ja itsenäisyys saavutetaan

Olen käsitellyt yllä olevan otsikon aihetta useasti kirjoituksissani, joten on pakko esittää osittain aikaisemmin julkaistua, sillä ne ovat taloudellisia teesejä riippumattoman talouden tukipilareina.

Suomalaisten hyvinvointi ja työllisyys kytkeytyy osaltaan eurovaluutan kohtaloon, minkä vuoksi ajaudumme kansainvälisten kriisien armoille. Suomen ollessa riippuvainen kansainvälisestä taloudesta vaikuttavat kansainväliset kriisit kohtalokkaasti maamme talouteen. Siksipä Suomen pitää erota sekä EU:sta että eurosta.

Suomen on luovuttava vapauden harhasta ja palautettava henkinen ja taloudellinen itsenäisyytensä. Meidän tulee suosia suomalaista tuotantoa ja harjoittaa omavaraisuutta sekä itsenäistä rahapolitiikkaa.

Koska kansainvälinen pankkijärjestelmä nyhtää kansalaisten ja valtioiden selkänahasta ilmaista rahaa tekemättä itse yhtään mitään, tulee siitä irrottautua!

Pankkien kansallistaminen olisi enemmänkin kuin suositeltavaa ja rahan synnyttäminen olisi äkkiä poistettava yksityisten tahojen käsistä. Valtiolla tulee olla oma valuutta ja sen paino-oikeus. Valtion omistuksessa oleva keskuspankki voisi luoda tarvittaessa rahaa velattomasti, jota säännösteltäisiin inflaation ja deflaation (rahan arvon nousu) eliminoimiseksi. Pankit olisivat vain asiakkaiden talletusten vastaanottajia ja siten ne lainaisivat osittain asiakkaiden talletuksia. Velattoman rahan jakelu tapahtuisi esimerkiksi valtion kulutuksen mukaan tai perustulon kautta. Velkarahan tulisi olla korotonta. Tällaista rahaa voitaisiin käyttää investointeihin, jotka lisäisivät työllisyyttä ja siten kulutuksen myötä maan vaurautta sekä omavaraisuutta.

Luonnollisesti myös vienti tulee saada vetämään kunnolla: uudet innovaatiot ovat lääkkeenä tähän. Miksi Suomessa ei kehitetä omaa autoteollisuutta ja metsäteollisuuden eri alueita?

Erityisen tärkeää olisi virvoittaa kauppasuhteet Venäjän kanssa uudelleen. Kyseisessä uudessa talousjärjestelmässä omavaraisen valtion taloudelliset hyödyt kohdistuisivat kotimaan hyvinvointiin. Tällöin kohua herättäneet veroparatiisit olisivat kiellettyjä ja ulkomaille siirretyt yhtiöt maksaisivat veronsa kotimaahan.

Valtio tukisi yrittäjyyttä, jolloin työllistettyjen ansiotaso olisi vähintään kohtuullisen korkea. Yritykset olisivat viennissä kilpailukykyisiä, sillä hintatason ei tarvitsisi kohota liian korkealle väliaikaisten valtion taloudellisten tukien ansiosta.

Kun kotimaan ja ulkomaan vienti vetäisi, niin rahaa kyllä virtaisi maahan. Talouden piristymiseen vaikuttaa tuotteiden korkea laatutaso ja innovaatioiden runsaus. Kun suuria ja elintärkeitä yhtiöitä ja kansallista varallisuutta ei luovuteta ulkomaiseen omistukseen, säilyttää valtio omavaraisuutensa.

Suomeen kaivataan innovaatioita ja muitakin kuin rakennusalan yrityksiä. [4]

Suomeen kaivataan innovaatioita ja muitakin kuin rakennusalan yrityksiä.

 

Suomessa olisi kehitettävä autoteollisuutta, laivateollisuutta, lentokoneteollisuutta, avaruusteknologiaa, aseteollisuutta, kaivostoimintaa, metsävarantojen jalostamista, arktisiin olosuhteisiin perustuvaa vaatetus- ja tekstiiliteollisuutta, luomuviljelyä, luonnonmukaisia energialähteitä ja niin edelleen.

Näihin ja muihinkin kehitettäisiin huipputeknologiaa. Edellä mainitut innovaatiot voisivat olla valtion tukemia, ja jopa osittain valtion omistuksessa.

Emme tuhlaisi ylisuuriin virkamiesten ja politikkojen palkkoihin, ”pakolaisten” ylläpitoon, tyhjänpäiväisiin virkoihin ja muutenkin karsisimme valtion ja kuntien virkakoneistosta kaiken turhan byrokradian pois.

En voi kuvitella, että esitetyillä ehdotuksilla ei olisi positiivista vaikutusta valtion taloudelliseen kehitykseen.

Markku Juutinen

Rinnakkaisjulkaisu: Vainovalkea [5]

 

Lähteenä myös:

  1. Valtiovarainministeriö (1.9.2016): Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta – pääosassa työllisyys ja yrittäjyys. [6]