"Tietääksesi kuka hallitsee, selvitä, ketä et saa arvostella."

Voltaire

Soijan kahdet kasvot

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,64
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Soijasta on viimeisten kymmenen vuoden aikana tullut huomattava osa teollista ruoanvalmistusta. Siihen liitetään myös suuria terveysväittämiä, minkä vuoksi monet naiset käyttävät runsaasti erilaisia soijaruokia ja valmisteita.

Soijaa on lisäksi monissa muissakin valmisruoissa varsinaisten soijapohjaisten ruokien lisäksi: Sitä löytyy niin nakeista, lihapiirakoista, lihapullista kuin leivästäkin.

Soija oli Kiinassa Chou-dynastian aikaan (1134–246 e. Kr.) yksi viidestä pyhästä ”viljasta”, ohran, vehnän, hirssin ja riisin rinnalla. Sitä ei kuitenkaan syöty, vaan sitä käytettiin maanviljelyksessä typen sitojana. Ruoaksi se kelpuutettiin vasta, kun siitä opittiin valmistamaan hapattamalla eli fermentoimalla soijakastiketta, tempehiä ja misoa.

Myöhemmin, toisella vuosisadalla eKr. soijasta alettiin valmistaa kalkin tai magnesiumsulfaatin avulla saostamalla tofua. Näiden tuotteiden käyttö levisi pian muihin Aasian maihin. Kiinalaiset ja muut Aasian kansat eivät ole kuitenkaan syöneet soijapapuja sellaisenaan, sillä he ovat pitäneet niitä terveydelle haitallisina.

Soijassa on runsaasti luontaisia toksiineja ja muita haitallisia aineita, kuten hemagglutiinia, joka aiheuttaa punaisten verisolujen hyytymistä. Soija sisältää myös voimakkaita entsyymien estäjiä, jotka estävät trypsiinin ja muiden entsyymien toiminnan proteiinien eli valkuaisaineiden sulatuksessa. Nämä estäjät eivät neutraloidu keitettäessä, mistä voi seurata pahojakin ruoansulatusvaivoja sekä valkuaisaineiden ja tärkeiden aminohappojen vajausta sekä ongelmia haimalle.

Soijassa on niin ikään myös goitrogeenejä – isoflavoneja, jotka aiheuttavat kilpirauhasen vajaatoimintaa. Vajaatoiminnan oireet ovat hyvin samankaltaisia vaihdevuosioireiden kanssa, ja niitä onkin usein itse vaikea erottaa toisistaan. Vajaatoiminnan vaara luonnollisesti kasvaa, jos vaihdevuosivaivoja aletaan hoitaa soijatuotteilla. Jo vuosia tiedemiehet ovat tienneet, että soijapohjainen äidinmaidonkorvike voi aiheuttaa vauvoilla kilpirauhasen ongelmia, kuten juuri vajaatoimintaa ja struumaa. Soijan isoflavonien on myös osoitettu haittaavan kilpirauhasen hormonisynteesiä sekä D, E ja B12-vitamiinien puutosta.

Soijapavun kasvihappopitoisuus on korkein, mitä viljoista ja pavuista on voitu mitata, ja sitä pystyy vähentämään ainoastaan fermentoinnilla. Kasvihappo estää voimakkaasti tärkeiden mineraalien, kuten kalkin, magnesiumin ja sinkin imeytymistä suolistosta varsinkin kasvissyöjät, jotka syövät paljon soijatuotteita voivat ajautua vakaviin mineraalien puutostiloihin. Tutkijat ovatkin havainneet, että sekä Aasian että länsimaiden lapset, jotka eivät saa tarpeeksi lihaa tai kalaa kasvihappojen vastapainoksi, kärsivät usein riisitaudista ja erilaisista kasvuhäiriöistä.

Soijatuotteiden teollinen valmistus kasvattaa entisestään haitallisten aineiden määrää: Kun soijapapuja muutetaan soijalihaksi tai – maidoksi tai muiksi maitotuotteita muistuttaviksi valmisteiksi, niitä käsitellään emäksisillä aineilla, saostetaan, pestään hapoilla ja neutraloidaan taas emäksisessä liuoksessa. Happopesu tapahtuu alumiinisäiliössä, jolloin soijatuotteeseen imeytyy vielä runsaasti alumiinia – hermomyrkkyä, joka on vahingollista munuaisille.

Näiden prosessien jälkeen soijatahna kuivataan lopuksi korkeassa lämpötilassa niin, että tulokseksi saadaan proteiinipitoinen pulveri. Muutamien kuumennuskertojen ja korkeassa paineessa käsittelyjen jälkeen tuotteeseen lisätään keinotekoisia makuja, etenkin arominvahventeita. Kuivausvaiheiden aikana soijaan syntyy vahvoja syövän aiheuttajia, nitrosoamiineja. Osa trypsiinin estäjistä katoaa, mutta muut soijan proteiinit vahingoittuvat valmistusprosessin aikana niin, että ne ovat käytännössä tehottomia. Tämän vuoksi soijarehulla ruokitut eläimet tarvitsevat lysiiniä lisäravinteeksi kasvaakseen normaalisti.

Soija lienee tunnetuin kuitenkin sen runsaasta kasviestrogeeni eli isoflavonien määrästä, mutta mitä tapahtuu, kun kehoa pommitetaan tietoisesti tiivistetyillä, tehostetuilla ja yksipuolisilla kasviestrogeenituotteilla ruokavalmisteiden tai lisäravinteiden muodossa? Muun muassa Saksassa naisia varoitetaan ottamasta valmisteita kuutta kuukautta kauempaa, koska pitkäaikaistutkimukset uupuvat.

In vitro-tutkimuksissa on osoitettu isoflavonien estävän estradiolin ja muiden lisämunuaisten tuottamien hormonien synteesin. Niinpä useilla eläinlajeilla tehdyissä kokeissa on havaittu isoflavonien aiheuttavan sukuelinten häiriöitä, hedelmättömyyttä ja maksasairauksia. Esimerkkitapauksessa kaksi Uusiseelantilaista lintujen kasvattajaa luopui lintujen soijarehun käytöstä, kun he huomasivat, että linnuilla alkoi esiintyä hedelmättömyyttä, luiden epämuodostumia, aggressiivisuutta sekä ennenaikaista sukukypsyyttä. Myös kasvattajien kahta lasta oli ruokittu soijaäidinmaidonkorvikkeella, ja lapset oireilivatkin samalla tavalla kuin linnut. On arvioitu, että yksinomaan soijamaidolla ravittu vauva saa soijan isoflavonien muodossa päivittäin estrogeeniä ainakin viiden ehkäisypillerin verran – vaikutus alkaa jo näkyä huolestuttavasti tilastoissa.

Lisäksi soijapapujen ja ruokien on todettu edistävän munuaiskivien muodostumista niillä, joilla on siihen taipumusta. Washington State Universityn tutkijat analysoivat yli kymmenen soijalaatua ja 13 erilaista soijaruokaa tähtäimessä oksalaatti, joka sitoutuu munuaisissa kalkkiin ja muodostaa kiviä. Oksalaattimäärät olivat jopa 50-kertaisia siihen nähden, mitä munuaiskivipotilaille suositellaan. Korkeimmat oksalaattimäärät löytyivät teollisista soijatuotteista; ne olivat jopa huomattavasti korkeampia kuin pinaatissa, jota munuaiskivipotilaat yleensä tietävät välttää.

—-

Soija

Maailman kolmanneksi viljellyin kasvi heti riisin ja vehnän jälkeen

Suurin tuottajamaa Yhdysvallat

Sisältää kaikista pavuista eniten proteiineja

Maailman soijasadosta 80-90% käytetään soijarehun valmistukseen

www.elinahytonen.fi

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

6 Kommentit

  1. chilli musa

    hieman hämmentävä artikkeli. odotin magneettimedialta enemmän _käytännönläheisyyttä_ ja vähemmän _pelottelua_ . artikkelista jäi puuttumaan paljon tärkeää tietoa esim:
    onko kaikista soijatuotteista (etenkin soijarouhe, tofu…) mitä kaupassa on tarjolla ns. tuhottu proteiinit?
    kuinka suuri määrä soijaa päivässä on sitten jo haitallista?
    tässä lähestyttiin aihetta naisen terveyden kannalta. entäs miehet?
    monet kasvissyöjät käyttävät soijaa ensisijaisena proteiinilähteenään. milkä sitten on se terveellinen vaihtoehto soijalle?
    jos kerran karjalle syötetään soijarehua niin eikö silloin soijan haittavaikutukset näy myös epäsuorasti lihansyöjissä ja maitotuotteiden käyttäjissä?
    toivoisin elina hytösen vastaavaan näihin tarkentaviin kysymyksiin.

    (4)(0)
  2. Asiallinen artikkeli. Soijatuotteita myydään terveysruokana, mutta ne eivät todellakaan ole sitä. Ellimistö voi ilman haittavaikutuksia käyttää soijaa vain pienehköjä määriä fermentoidussa muodossa (esim. soijakastike). Terveellisin vaihtoehto soijalle on liha, kala sekä maitotaloustuotteet niille, joille ne sopivat.

    (0)(2)
  3. GM valtaa kaiken lisäksi soijapeltoja pelottavaa tahtia, onneksi on parempi ja terveellisempi vaihtoehto soijalle, hamppu! Siinä kun aminohappoja enemmän kuin soijassakin, terveysvaikutuksista puhumattakaan. Demonisoitu rikkaruoho, jolla maamme maailmalla tunnettiin jo tervan kanssa suurten purjelaivojen aikoihin. Hampunviljely on maaseutumme ja väestömme harvoja mahdollisuuksia tulevassa syöksyssä!

    (0)(0)
  4. chilli musa

    en tiedä oliko pekan kommentin tarkoitus olla vastine omalleni. jos oli niin ei siitä ollut paljoa hyötyä. esitin asiani _kasvissyöjänä_ ja toivon edelleen saavani vastauksia kysmyksiini vaikka joidenkin lukijoitten mielestä ne nähtävästi turhia ovatkin 😀 hamppu on tietenkin yksi vaihtoehto mutta miten esim pärjäisivät muut palkokasvit tai vehnägluteeni elina hytösen arvioinnissa?

    (2)(0)
  5. Minä oon sitä mieltä, että söipä mitä tahansa, se on aina jossain määrin ”vaarallista” tai ”väärin”. Kaikesta löytyy hyviä ja huonoja puolia. Aina voisi syödä ”paremmin”. Silti mielestäni chilli musan kysymykset ovat hyviä.

    Minusta olisi myös kiva, että tämän teksin lopussa olisi vaikka linkit niihin tutkimuksiin, joihin tekstissä viitataan… tai ainakin tutkimuksien nimet tms., jotta voisi itse katsoa niitä tuloksia.

    (3)(0)
  6. Mitään ei uskalla syödä 🙂 Jos nyt 1-2krt viikossa korvaisi jauhelihan soijalla, niin ei varmaan haittaisi kovasti. Jos oletaan, että proteiinia saa helposti soijasta, lihasta, kalasta, maitotuotteista, niin mikähän noista on vähiten vaarallisin?

    Kannattaa muistaa, että aina kun ”asiatuntijat” kirjoittavat näistä ruoka-asioista, niin yleensä siellä on aina jokin taloudellinen taho taustalla. Suomi on perinteisesti maidonjuoja kansaa, kiitos mm. Valion. Lapsesta lähtien saanut katsella Valion julisteita mm. terveydenhoitajan huoneessa. Meidät on kasvatettu siihen, että jos maitoa ei juo, niin luut hajoavat 🙂

    Käytän soijatuotteita noin kolmella aterialla viikossa, enkä ole vielä kuollut tai sairastunut.

    (2)(0)

Jätä vastaus pimpom Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*