Talousdemokraattinen [1] Positive Money –liike kirjoittaa, että seuraavan suuren romahduksen merkit näkyvät entistä vahvempina kansainvälisillä markkinoilla.
Ongelmat eivät koske vain vanhoja länsimaisia talouksia vaan muun muassa Kiinan pörssikriisi enteilee vaikeita aikoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne Euroopassa ja Yhdysvalloissa olisi lainkaan lohdullisempi. Positive Money listasi akuuteimmat kansainväliset ongelmat.
Kiina taantuu
Jo 2008 finanssikriisin aikana keskuspankit joutuivat elvyttämään Kiinan taloutta. Tuki kasvatti Kiinan kiinteistö- ja infrastruktuurikuplaa, mikä on lisännyt huomattavasti kiinalaista kysyntää kansainvälisillä raaka-ainemarkkinoilla.
Nyt kiinalainen kysyntä on alkanut kuitenkin taantua talouskasvun hidastuessa. Kiinan reaalitalous on kärsinyt todennäköisesti paljon enemmän kuin valtio virallisesti myöntää. Kiinalainen vienti on supistunut paljon ankarammin kuin tutkijat uskalsivat ennustaa. Kiinteistöjen hintojen lasku ennakoi vaikeita aikoja koko maalle.
Maan yksityisen sektorin velka on nelinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Positive Money pitää Kiinan velkakierrettä yhtenä suurimmista kansainvälisistä uhkatekijöistä.
Hinnat syöksykierteessä
Tärkeiden raaka-aineiden (esimerkiksi kuparin, rautamalmin, alumiinin, sinkin, nikkelin ja puun) hinnat maailmanmarkkinoilla kuvaavat hyvin talouden terveydentilaa.
Kiinalaisen kysynnän perikato on heijastunut maailmalle ja leikannut raaka-aineiden hintoja. Bloombergin kansainvälisen tavarakaupan indeksistä selviää, että hinnat ovat nopeasti pudonneet 2000-luvun alkuvuosien tasolle.
Alkutuotannon velkakriisi
Raaka-aine- ja öljymarkkinoita on rahoitettu miljardien dollareiden luotoilla. Raaka-aineiden kansainvälisen kysynnän supistuminen merkitsee siis velkakatastrofia, ja yhä useammat alkutuotantoyritykset tekevät tappiota.
Sijoittajat ovat menettämässä uskonsa, mutta samalla yritykset tarvitsevat lisää lainaa voidakseen jatkaa toimintaansa. Taloudellisen tartuntataudin ainekset ovat kasassa.
Kriisi leviää Kiinasta kehitysmaihin ja länteen
Kehitysmaat ovat riippuvaisia raaka-aineistaan ja niiden hintojen vakaudesta. Ne rahoittavat länsimaalaista tuontia raaka-aineviennillään. Kiinan ongelmat heijastuvat siis kehitysmaiden kautta nopeasti länsimaihin.
Niin sanotut BRICS-maat eivät ole kyenneet ylläpitämään taloudellista vakauttaan, mikä merkitsee vapaan kansainvälisen kaupan olosuhteissa ongelmia myös meille. Viennin supistuminen merkitsee kovaa iskua länsimaisille yrityksille. Yritysten osakkeiden hinnat tulevat sukeltamaan, kun sijoittajat viimein ymmärtävät niiden todellisen arvon.
Oman lisänsä yhtälöön tuo Kreikan EU-tulevaisuuden epävarmuus.
[2]
Luottomarkkinat kiirastulessa
Keskuspankit ovat tuskin halukkaita takaamaan markkinatasapainoa. Vastuu siirtyy siis pääomamarkkinoille. Lontoon rahamarkkinoiden Libor-viitekoron kehitys osoittaa, että pankit ovat viimeisen vuoden aikana käyneet entistä epäluuloisemmiksi.
Liikepankeista on esimerkiksi Englannissa tullut täysin riippuvaisia keskuspankin avustuksesta, mikä tekee tulevaisuudesta entistä epävarmemman.
Ohjauskorkosokki
Länsimaissa ohjauskorko on ollut hälyttävän matalalla viimeiset vuodet. On todennäköistä, että ensimmäisenä korkoa tullaan nostamaan Yhdysvalloissa vuoden lopulla. Sijoittajat ovat jo alkaneet ostaa dollareita. Amerikan jälkeen Englanti tulee nostamaan ohjauskorkoa.
Uusi korkopolitiikka länsimaissa tulee iskemään lujaa kehitysmaihin, jotka ovat ottaneet viime vuosina paljon lainaa dollareina ja puntina. Kun rahan hinta nousee, tulee kehitysmaiden velkakriisi pahenemaan, mikä vaikuttaa kipeästi myös kehitysmaiden vientiin.
[3]
Määrällinen elvyttäminen oli silmänkääntötemppu
Määrällinen elvyttäminen (Quantitative easing, QE) oli perimmäinen kasvun lähde Englannin pörssissä. Kuten olemme kirjoittaneet [4], ei määrällinen elvyttäminen kuitenkaan luonut käytännössä lainkaan kasvua reaalitaloudessa. Kaikki hyöty ohjattiin suursijoittajien ja pankkiirien kirstuihin.
Englannin pörssikurssi on ollut noususuhdanteinen jo keväästä 2009 lähtien. Vastaavaa kasvua on tapahtunut vain kahdesti aiemmin. Ensimmäisen kerran näin tapahtui juuri ennen vuoden 1929 suurta romahdusta. Toisen kerran sama kaava toistui ennen Internet-kuplan puhkeamista 2000.
Yliarvostetut Amerikan-markkinat
Matala ohjauskorko ja määrällinen elvyttäminen ovat todennäköisesti olleet myrkkyä myös amerikkalaisille osakemarkkinoille.
Osakemarkkinoiden arvostustasoa arvioivan CAPE-luvun perusteella markkinat ovat jo selvästi yliarvostettuja. Vain kolme kertaa aiemmin historian aikana Amerikan osakemarkkinat ovat olleet vielä pahemmin yliarvostettuja: 1929, 2000 ja 2007!
Lue myös: Talousromahdus 2015: 11 näkökulmaa [5]