Sauvakävelyä on parjattu monin eri tavoin. Varsinkin alkuvaiheessa moni suomalainen ajatteli, että sauvat kuuluvat hiihtoladulle eivätkä lenkkipolulle.
Sauvakävely on kuitenkin tehokasta terveysliikuntaa ja sitä voi harrastaa raittiissa ulkoilmassa. Cooper Instituutin tutkimusten mukaan energiankulutus lisääntyy keskimäärin kaksikymmentä prosenttia kun tavallinen kävely muuttuu sauvakävelyksi. Sauvakävely on itse asiassa kevennetty versio kilpahiihtäjien kesäharjoittelumuodosta.
Kilpahiihtäjät vetävät juoksulenkkejä ja rinneloikkaharjoituksia sauvojen kanssa yhä edelleenkin. Tosin kilpahiihtäjät pyrkivät harjoituksissaan lähemmäksi oikean hiihdon liikeratoja ja käyttävät huomattavasti pitempiä sauvoja. Kuntoilijalle riittää, että lajin ansiosta kilot lähtevät, kunto nousee ja mieli pysyy virkeänä.
Sauvakävely on puhtaasti suomalainen keksintö. Toki sauvoja on käytetty ennenkin ilman suksia, esimerkiksi vaelluskäytössä, mutta sauvakävelyn filosofia onkin erilainen.
Sauvakävely on fitness-laji, jossa sauvaa käytetään tehokkaasti koko liikeradan alusta loppuun saakka. Vastaavasti vaelluksessa sauvan funktio on enemmänkin tukea antava. Kun päällä on raskaat kantamukset, hankalassa maastossa sauvat antavat tukea. Vaikka laji onkin ensisijaisesti kuntoliikuntamuoto, sauvat auttavat pysymään pystyssä myös talven liukkailla keleillä.
Vanhemmat ihmiset hankkivat sauvat usein siitä syystä, että voisivat harrastaa liikuntaa turvallisesti. Esimerkiksi perinteinen kävelykeppi on talven liukkailla erittäin kömpelö ja jopa vaarallinen väline, kun taas kahden sauvan avulla pysyy paljon paremmin pystyssä.