Vaikuttaa siltä, että presidentti Sauli Niinistö uskoo aukottomasti globaalin eliitin konsensukseen kansainvälisen yritys- ja sijoitustoiminnan vapauttamiseen tähtäävänä voimana koko maailman yhteiseksi eduksi. Kansallisvaltiot ja kansallismielisyys ovat kuulemma ”helvetistä”, vaikka ne olisivat hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja vapauden perusedellytykset.
Sauli Niinistö globaalin eliitin puolestapuhujana
Tässä artikkelissa globaalilla eliitillä tarkoitetaan monikansallisten yrityksien johtajia, johtavia kansallisia virkamiehiä, suurimpien talouksien poliittisia johtajia, läntisen valtamedia ja viihdemaailman ylläpitäjiä, kansainvälisiä pankkiireja ja keskuspankkiireja.
Niinistö uskoo sokeasti Euroopan unionin ilmoittamien perusarvojen, kuten ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, tasa-arvon ja oikeusvaltioihanteiden toteutumiseen jäsenvaltioita yhdistävinä tekijöinä Unionissa.
Luottaako Niinistö todella EU:n julkaisemaan arvopohjaan, vaikka monet tutkimukset ja teokset paljastavat aivan muuta. Esimerkiksi Jaana Kiven uutuuskirja Bryssel myyty (2016), paljastaa vaatimattomasti Euroopan unionia hallitsevan finanssieliitin verkoston, joka eliminoi kansanvallan jäänteitä lakialoite ja lahjus kerrallaan.1
Kiven mukaan Brysselissä, vallan ytimessä, työskentelee 30 000 lobbaria. Kutakin europarlamentaarikkoa kohden on kuusi piinkovaa ammattilaista, jotka koittavat vaikuttaa päätöksiin. Huolestuttavaa on, että EU-poliitikot luottavat enemmän lobbauskoneistoon kuin puolueettomiin asiantuntijoihin.1
Niinistö: EU hyvä, Venäjä paha [1]
Niinistö luonnehtii Venäjän presidentti Vladimir Putinia modernin ajan Hannibaliksi, joka uhkaa sivistystä eli Euroopan unionia, kerrotaan presidentin elämää käsittelevässä uutuuskirjassa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. Kirjan mukaan Niinistö on verrannut Putinin Venäjää antiikin sotapäällikköön useasti niin kulissien takana kuin julkisestikin.
[2]Kirja paljastaa, että Niinistön teeskennellyt tai aidot ajatukset, ennen muuta Kultaranta-keskusteluissa, jopa julkisesti, kohdistuvat Putiniin samassa yhteydessä kuin Hannibaliin. Niinistön mukaan todistamme nykypäivänä sivistyksen ja hyvän eli EU:n heikkoutta, jota ”moderni Hannibal” eli Putin yrittää hyödyntää. Karthagolaisten menestys antiikin aikana on Niinistön mukaan historianoppi, jota nyt joudutaan miettimään.
Oli hyvä, että juuri yllä olevassa tuli esille Kultaranta-keskustelut. Nimittäin niissä kiteytyy esimerkiksi Yhdysvaltojen mukaisen puolustusdoktriinin ”totuuksien” vaikutus, joiden funktiona on lännen ja Venäjän vastakkainasettelu.
Kuten Markus Ojala [3] artikkelissaan Talous ja yhteiskunta asian ilmaisee:
Kotimainen konsensuskulttuuri kiteytyy esimerkiksi Kultaranta-keskusteluissa, joihin poliitikot, asiantuntijat, eturyhmien ja median edustajat, suuryritysten johtajat ja virkamiehet kokoontuvat ratkomaan kansakunnan kohtalonkysymyksiä tasavallan presidentin johdolla.
Toisin sanoen meidän ei enää tarvitse ihmetellä Niinistön sanomisia. Imperiumia edistävät ajatukset ja itsenäisiä valtioita ja kansalaisia riistävät mietteet löytävät kasvupohjan eliitin keskusteluissa.
Miksi ”Niinistö” puoltaa jättiläismäisiä imperiumeja, vastustaen kansallisvaltioita?
Teemme nyt sellaisen sopimuksen, jonka mukaan Sauli Niinistö symbolisoi suomalaista poliittista koneistoa tai mafiaa kokonaisuudessaan. Aivan selvästi Niinistö edustaa Suomen poliittisia entiteettejä selvimmin akselilla kokoomus, keskusta, vihreät, ja jopa jossain määrin sosialidemokraatit.
Suomalainen poliittinen entiteetti Niinistönä uskoo globaalin eliitin konsensuksen autuaaksi tekevään vaikutukseen. Tämän mukaan giganttiset imperiumit, jotka perustuvat globaalin eliitin eli harvojen hallitsemaan taloudelliseen ja poliittiseen diktatuuriin, on se ainut sivilisaation muoto, joka takaa yhteisen hyvän, oikeuden, vapauden ja tasa-arvon toteutumisen.
Sitä vastoin suomalainen poliittinen entiteetti Niinistönä, kuten varsinainen Niinistö, pitävät kansallisvaltioita pahuuden alkulähteinä [4], joista pulppuaa jatkuvana kuohuna sisäänlämpiävät kansallismielisyyden vaateet vapauden kaipuineen ja itsenäistymispyrkimyksineen, puhumattakaan talousdemokratian reformin taloudellisen illuusion karkottavasta vaikutuksesta.
Ehkä poliittinen entiteetti hiljaisessa mielessään ajattelee: eikö tuota kuohuvaa valkoista roskamassaa voisi rauhoittaa, pyyhkäistä pinnalta pois?
Poliittisella entiteetillä Niinistönä voi olla yllä mainitun kaltaisia vakaumuksia siksi, että:
Se uskoo yllä esitettyyn globaaliin arvopohjaan, tai se on monimutkaisuusrajoitteinen henkisyyden suhteen (joka ei voi pitää luonnollisrationaalisessa mielessä paikkaansa), tai globaali eliitti palkitsee sitä uskollisuudestaan jatkuvasti karttuvilla sekä toinen toistaan loistokkaimmilla lahjoituksilla. Tämä viimeksi mainittu syy lienee todennäköisin tekijä poliittisen entiteetin isänmaataan, kansalaisiaan ja kulttuuriperintöään syövyttävään toimintaan.
Syytä lienee huomauttaa, että luottaminen globaaliin arvopohjaan, kuten esimerkiksi EU:n arvomaailmaan, voi juontaa juurensa suvun henkisestä perimästä, josta on imetty tietynlainen idealistinen maailmankatsomus, jota järkiperustein ei voida kumota (sukurasite).
Mainittu idealismi ilmenee esimerkiksi silloisen pääministeri Alexander Stubbin puheesta [5]Paasikivi-seurassa 24.3.2015, jossa hän käsitteli muiden muassa kansainvälisen järjestelmän kehityksessä kahden aikakauden murroskohtaa.
Yhdessä nämä murroskohdat näyttäytyvät meille tällä hetkellä muun muassa niin, että olemassa olevia kansainvälisiä yhteistyörakenteita halutaan useiden eri toimijoiden voimin – osin täysin oikeutetustikin – nyt uudistaa.
Uskon, että monille meistä on viime vuosina, mutta etenkin viimeksi kuluneen vuoden aikana, ollut vaikeaa uskoa näkemäämme ja kokemaamme. Venäjän toimet ensin Georgiassa 2008 ja nyt Ukrainassa ovat vaikuttaneet suorastaan järjenvastaisilta.
Voiko minkään maan, suurenkaan, etujen mukaista olla sanoutua irti kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä ja käyttäytyä alastoman aggressiivisesti naapuriaan kohtaan? Eikö tästä ole tarpeeksi kauhistuttavia esimerkkejä Euroopan historiassa? Sanaili Stubb.
Stubbin Venäjän vastaiset väittämät ja hänen läntinen arvopohjansa keikahtavat ylösalaisin, sillä juuri länsimaat, tietyn eliitin vaikutuksen painostamana, ovat syypäitä Ukrainan kriisiin eikä Venäjä, näin esimerkiksi väittää Chicagon yliopiston politiikan professori John J. Mearsheimer [6].
Mitä Venäjän toimiin Georgiassa tulee, niin muistettakoon, että Italian television julkaiseman dokumentin mukaan murhatöiden takana Ukrainan Maidanilla olivat Georgian entisen presidentin Mikheil Saakašvilin tilaamat tarkka-ampujat.2 Koska Georgian ex. johtajan tausta on näin vakivaltaisen länsimielinen, emme pysty mitenkään vyöryttämään Venäjän toimia Georgiassa 2008 aiheettomaksi.
Ohimennen huomautettakoon, että Vladimir Putin [7] on kannattanut hanketta, jonka kautta Venäjä luopuisi dollarivaluutan käytöstä. Dollarin ylivallasta on tullut kansainvälinen kiistakapula, sillä sionistipresidentti Donald Trump käyttää valuutan vahvaa asemaa poliittisena instrumenttinaan muita vastaan.
Imperiumin tavoitteet
Ryhtyykö imperiumi, nyt vielä EU:na, pidättämään ja kenties likvidoimaan toisin ajattelijoita lähitulevaisuudessa? Ilmeisesti jo nykyisin mielisairaaloihin on EU:n maissa, kuten Suomessa, jo keritty teljetä väärinajattelijoita.
Tietyissä EU:n jäsenmaissa joutuu jo lukemaan tiilenpäitä väärien mielipiteiden vuoksi. Tällainen käytäntö on esimerkiksi Saksassa, jossa toisen maailmansodan syistä, seurauksista ja tapahtumista toisinajattelevat henkilöt joutuvat usein oikeuden eteen saaden isohkot sakot tai vankeusrangaistuksen. Myös Espanja on vanginnut toisinajattelijoita, kuten Katalonian itsenäisyyttä vaativia johtohenkilöitä.
Kansainväliset talousfoorumit
Vaikka gobalisaation myötä suuret korporaatiot pystyvät tahkoamaan voittoja ja tuotantolaitosten tuottavuus voi kasvaa, ei voitoista tule mitään hyötyä yksityisille kansallisvaltioille ja ruokakunnille. Kaikki taloudellinen hyöty tulee virtamaan kasvottomille monikansallisille yrityksille. Perheet joutuvat elämään taloudellisessa illuusiossaan, ja ulkomaisen velan taakka tulee rasittamaan entistä raskaampana valtion budjettia.
Suomen poliittinen entiteetti voi hyvinkin kuvitella hyötyvänsä talousfoorumeista, ja tuskin kuvittelevat turhaan. Lähihistoriassa on syntynyt nopeassa tempossa tuoreita kansainvälisiä konferensseja eliitille [3], joka vastaa finanssi- ja rahapolitiikasta, markkinoiden säätelystä sekä mittavista sijoitus- ja tuotantopäätöksistä. Tavoitteena on kehittää ajatustenvaihtoa globaalintalouden tärkeistä kysymyksistä riippumatta valtioiden ja julkisten sekä yksityisten sektorien erottavista raja-aidoista. Eliitti on onnistunut saavuttamaan talousfoorumien kautta konsensuksen ilmapiirin globalisaatiossa. Näissä piireissä ilmoitetaan luotettavan siihen, että kansainvälisen yritys- ja sijoitustoiminnan vapauttaminen on koko maailman yhteinen etu. Globaali eliitti ei tietenkään yhteisestä edusta mitään välitä, vaan tärkeintä on, että globaalin harvainvallan taloudelliset ja poliittiset intressit täyttyvät. Niin raadollista se on. Nykyisin taloudellinen syöksykierre on epästabilisoinut niin markkinoiden kuin myös politiikan suhteen monia talouspolitiikkaa koordinoivia dogmeja.
Huomion arvoista on vielä sekin, että monet akateemiset kirjoittajat myöntävät sen, että yksilötasolla politiikan ja talouden yhdistyminen kuvastuu hyvin siinä ketteryydessä, jolla eliittiä nykyään siirtyy yritysmaailmasta politiikkaan ja politiikasta elinkeinoelämän edunvalvontaan (ns. pyöröovi-ilmiö). Esimerkiksi Goldman Sachs -pankin entisiä työntekijöitä [3] ja neuvonantajia on viime vuosina istunut keskeisillä johtopaikoilla niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Lisäksi merkille pantavaa on sekin, että voittojen maksimoimisen toivossa globaalisti [3] toimivat pääomanedustajat etsivät valtionjohtajien hyväksyntää markkinoiden vapauttamiselle.
Goldman Sachs, kuten muutkin merkittävät kansainväliset rahoituslaitokset, ovat vahvasti sionistisen eliitin vaikutuksessa.
Esimerkkejä negatiivisen globalisaation haitoista
Globaali eliitti merkitsee ylikansallista diktatuuria. Tämä kietoutuu sionistien maailmanlaajuiseen rahoituslaitosten synnyttämään hegemoniaan.
Esimerkiksi sionistilobbyn kontrolloima Yhdysvallat on ottanut tavoitteekseen pakottaa muut valtiot osallistumaan ”finanssisotaan” Irania vastaan. Yhdysvallat painostaa Irania siksi, että maata pidetään sotilaallisena uhkana juutalaisvaltio Israelille, vaikka Iran ei ole hyökännyt kenenkään kimppuun 200 vuoteen.
Saksan Hampurissa [8] sijaitsee Euroopan ja Iranin yhteinen kauppapankki, joka on toiminut jo vuodesta 1971 lähtien. Nyt Amerikan boikottiuhkausten kohteeksi ahdistettu Iran tahtoo kotiuttaa pankista 300 miljoonaa euroa. Saksan sionistipankkiirit ovat kuitenkin päättäneet jäädyttää varat toistaiseksi.
[9]
Saksa selvästi nyt pitkittää varojen nostamista, kunnes Amerikan uudet Iran-pakotteet astuvat voimaan. Saksan virallinen tekosyy rahojen viikkoja jatkuneelle panttaamiselle on ”terrorismin ja rahanpesun torjunta”.
Sitä vastoin Saksa lahjoittaa jatkuvasti ilmaista rahaa [10] Israelin juutalaisille, vaikka Israelilla on Lähi-idän ainoat laittomat ydinaseet, ja maa on malliesimerkki valtioterrorismin toteuttamisesta. Israel on terroristivaltio.
”Pakolaisvyörytys”
Yksi aikamme polttavista ongelmista on jatkuva ”turvapaikanhakijoiden” vyörytys Eurooppaan. Tämäkin on globaalin eliitin ja globalisaation syytä. Tähän liittyen kesäkuussa sisäministeri Kai Mykkäsen ehdottama määrä oli vielä noin neljännesmiljoona ”pakolaista” vuosittain, mutta nyt Yle:n ohjelmassa [11] (n. kohdassa 19:50) Mykkänen katsoo hyväksi määräksi jo puolikin miljoonaa ”pakolaista”.
Elintasopakolaisten vyörytyksellä Eurooppaan on tarkoituksena korvata eurooppalainen geneettinen ja kulttuurillinen rakenne Lähi-idän populaatiolla ja tuhota Eurooppalainen yhteiskunta rakenne, jotta eliitti saavuttaisi valta-asemansa tehokkaammin Euroopassa.
Kansalaisiltahan ei ole kysytty haluammeko maastamme muodostuvan eri kulttuurien sulatusuunia.
Lopuksi on hyvä muistaa, että poliittista mafiaa ja globaalia eliittiä voidaan vastustaa paikallisella tasolla, ja ennen muuta kansainvälisesti verkostoitumalla muiden maiden aktiivisten oppositioryhmien kanssa.
Markku Juutinen
Lähteet
- Kivi, Jaana (2016). Bryssel myyty Lobbausparatiisin kauppiaat. Into
- Italian television dokumenttiohjelma, alkuperäinen julkaisu Global Research: https://www.globalresearch.ca/the-hidden-truth-about-ukraine-italian-documentary-bombshell-evidence-kiev-euromaidan-snipers-kill-demonstrators/5619684 [12]
https://www.ft.com/content/02c3ecc2-c62f-11e8-ba8f-ee390057b8c9 [7]
http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32017/ty32017pdf/ty32017Ojala.pdf [3]
https://yle.fi/uutiset/3-9182984 [4]
https://www.eilen.fi/en/3325/?language=fi [5]
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/71459-yllattava-arvio-usasta-ukrainan-kriisi-lannen-syyta [6]