"Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouksellinen teko."

George Orwell

Järviruoko on käytössä ekologinen, energiatehokas, monipuolinen ja uudistuva materiaali

Ruoko on monikäyttöinen heinäkasvi

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,60
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Ruoko raivostuttaa, raikastaa, ravitsee ja rakentaa.

Kaikille tuttu rantakasvi järviruoko eli ryti on Suomessa yleinen tunturiseutua lukuun ottamatta. Järviruoko on yksi laajimmalle levinneitä putkilokasveja, ja sitä tavataan erilaisina rotuina kaikkialla maailmassa Antarktista lukuun ottamatta.

Järviruoko on kolmilajisen heinäkasvisuvun ainoa edustaja maassamme ja se saattaakin kasvaa jopa neljän metrin pituiseksi. Etelä-Euroopassa järviruoko voi saavuttaa yli 10 metrin pituuden.

Ruoko ei ole vaativa kasvupaikan suhteen. Se kasvaa rehevyydeltään erilaisissa vesistöissä: rannoilla, ojissa ja ravintopitoisilla soilla. Paikoitellen ruoko muodostuu jopa ongelmaksi järvien rehevöitymisen seurauksena.

Moni näkee rehevöitymisen pelkkänä ongelmana, joka pilaa uimapaikan. Tosiasiassa ruoko on kuitenkin erittäin hyödyllinen ja moneen sopiva kasvi, sillä sitä voi käyttää sekä eläinten että ihmisten ravintona ja vesistöjen puhdistamiseen.

Ruoko sopii myös kattojen rakentamiseen ja eristeeksi. Sen käytön etuja ovat vesistöjen puhdistumisen lisäksi vedenpitävän pinnan ja lämmöneristeen yhdistäminen, yksinkertaisuus, kestävyys, kauneus sekä aluekehitysmahdollisuudet. Haittapuolia ovat hinta, vähäinen tutkimustieto ja allergeeniset ominaisuudet.

Ruoko on paikallinen ja palautuva luonnonvara.

Aiemmin järviruokoa käytettiin karjan rehuksi ja sen varsista tehtiin muun muassa suojamattoja. Syksyllä kerätyn kasvin tärkkelyspitoisesta juuresta on tehty jauhon lisäkettä. Nuoria versoja keitetään vihanneksina ja Japanissa ruokoa syödään parsan tapaan. Pehmeitä röyhyjä on käytetty tyynyjen täytteenä kun taas rakennusteollisuudessa järviruokoa käytetään lämmöneristeenä, kateaineena ja rappausalustana.

Ruokoa käytetään myös maanparannusaineena, keventeenä ja kompostoinnin tukiaineena.

Nuoret ruovikot tarjoavat karjalle ravintorikkaita laidunpaikkoja. Ruotsiin ja Tanskaan on perustettu ja on perusteilla kosteikkoja, joihin istutetaan laajoja ruokokasvustoja.

Ruoko pystyy ottamaan ravinteita sekä kasvualustastaan että suoraan vedestä. Tämä ominaisuus tuo kahdenlaista hyötyä: Ruoko sekä siivoaa jätettä että hapettaa vettä.

Järviruokoa käytetäänkin juurakkopuhdistamojen peruskasvina. Vaikutus perustuu laajan juurakon suodatusvaikutukseen ja juurakon mikrobitoimintaan.

Ruovikot siis puhdistavat biologisesti likavesiä, yhdyskuntajätettä.

Virossa on laskettu, että yhden henkilön tuottama yhdyskuntajätemäärä vaatii puhdistuakseen noin 10 m² ruovikkoa. Vaikutukset ovat sekä suoria että epäsuoria. Ruoko sitoo kiintoainesta ja pohjan sedimenttiä. Varret hapettavat juurakon kautta pohjasedimenttiä ja ehkäisevät pohjaan sitoutuneen fosforin vapautumista. Ruoko pärjää myös meren rannikolla, eikä veden pieni suolaisuus ole sille haitaksi.

Juurakkopuhdistamo sopii myös kaatopaikkojen suotovesien puhdistamiseen ja haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamiseen.

Ruovikko haihduttaa kaksinkertaisesti avoveteen verrattuna, ja tätä ominaisuutta käytetäänkin hyväksi esimerkiksi Keski-Euroopan kanavissa ja kosteikoilla.

Ruo´on talviniitolla saataisiin hyötykäyttöön paitsi ruoko, myös uudistettua ruovikkoa. Uudistuva ruovikko lisää veden happipitoisuutta, jolloin koko vesistö voi paremmin. Se tuo monenlaista taloudellista ja ympäristönhoidollista hyötyä samalla, kun niitto tehostaa ruo´on kykyä parantaa vesistön laatua ja poistaa veteen joutuneita ravinteita.

Kasvua voidaan hallita ojituksen avulla.

Ruoko on hyvä vaihtoehto biologiseen vedenpuhdistukseen myös kesämökillä. Murskekasan päälle nostettua tyyristä saunapalloa ei tarvita, kun kaivaa saunan kupeelle riittävän syvän lammen, jossa järviruoko voi kasvaa ja puhdistaa harmaan veden. Samalla säästyy saunapallon talvihuollolta.

Järviruoko

  • Ruoko on käytössä ekologinen, energiatehokas, monipuolinen ja uudistuva materiaali
  • Ruoko leikataan talvella tyynellä ja kuivalla säällä vähälumiseen aikaan, kun ruoko on kuivunut ja pudottanut lehtensä
  • Perinteisesti ruoko on leikattu sirpillä ja viikatteella, nykyisin on käytössä myös ruo’onleikkuupuimureita
  • Järviruoko sekä olki ovat hyviä lämpö- ja äänieristeitä sekä katemateriaaleja; ruokokaton elinikä voi olla jopa 50 – 100 vuotta. Vanhempiakin kattoja tunnetaan.

Lue lisää:
Ruokoenergiaa!

Ruoko – vaihtoehto teollisille materiaaleille
Ruokosadon kerääminen

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*