Rokotteita on yleisesti ottaen kahdenlaisia: viruksista tehtyjä ja bakteereista tehtyjä. Rokote voidaan myös luokitella eläväksi, heikennetyksi tai kuolleeksi. Kuollut rokote tehdään toimintakyvyttömäksi lämmön, säteilyn tai kemikaalien avulla.
Rokote voidaan valmistaa, tai ”kasvattaa”, niin apinan munuaisessa, kanan alkiossa kuin abortoidussa ihmissikiössä. Desinfiointiaineina ja stabilisaattoreina käytetään esimerkiksi alumiinia, sorbitolia, formaldehydiä, gelatiinia tai tiomersaalia, joka on elohopean johdannainen.
Rokotteissa käytetään myös adjuvantteja eli apuaineita, joiden tehtävä on ärsyttää elimistö muodostamaan puolustusreaktio varsinaista antigeenia vastaan. Useimmiten adjuvantit ovat alumiinipohjaisia, mutta myös öljypohjaisia käytetään. Adjuvantteja on kuvailtu rokotteiden likaiseksi salaisuudeksi, koska niiden tarpeellisuutta ja toimintamekanismeja ei tunneta kovinkaan hyvin.
Tällä hetkellä eniten julkisuutta saanut apuaine lienee öljypohjainen skvaleeni, jota löytyi myös Suomeen tilatuista GlaxoSmithKlinen ja Novartiksen valmistamista sikainfluenssa (H1N1) rokotteista (Pandemrix). Skvaleenia pidetään vähintään osasyyllisenä Persianlahden syndroomaan, jonka oireisiin kuuluivat mm. nivelkivut, ripuli, päänsärky, muistinmenetykset ja ihottuma. Yhdysvaltalaisen lääkärin Joseph Mercolan mukaan sotilaiden saama pernaruttorokote sisälsi skvaleenia, vaikka viranomaiset ovat kiistäneet asian järjestelmällisesti.
Säilöntäaineita on kaikissa rokotteissa, sekä adjuvantillisissa että adjuvantittomissa. Uudet adjuvantit ovat usein nanokoossa, eikä niistä ja niiden käyttäytymisestä ihmisen elimistössä ole olemassa lainkaan tutkimustietoa.
Lisäksi rokotteen mahdollistamiseksi pistettävään muotoon käytetään liuotinta. Yleisimpiä liuottimia ovat steriili vesi tai mieto suolaliuos. Osa rokotteista voidaan antaa myös liuoksena suun kautta tai kapseleina. Lisäksi käytössä on limakalvojen kautta annettavia sumutettavia rokotteita.
Vallalla olevan käsityksen mukaan rokotteet ovat turvallisia ja niiden antama hyöty on suurempi kuin mahdolliset haitat. Turvallisuus on kuitenkin häilyvä käsite jota käytetään, vaikkei mitään luotettavia tutkimuksia oltaisi edes tehty – näin kävi sikainfluenssaa vastaan annetun Pandemrix-rokotteen kohdalla. Suomen terveysviranomaiset vakuuttivat Pandemrixin olevan turvallinen myös raskaana oleville, vaikka mitään näyttöä tai tutkimusta asiasta ei ollut. Sittemmin Pandemrixin on todettu aiheuttaneen lukuisia keskenmenoja ja aiheuttaneen kymmenille lapsille narkolepsian. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että H1N1-rokote lisäsi narkolepsiaan sairastumisen riskiä jopa 660%.
Rokotteista puhuttaessa kriittinen suhtautuminen on tarpeen jo senkin vuoksi, että rokotetutkimuksia rahoittavat rokotteita valmistavat yhtiöt. Myös Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), joka vastaa maamme rokotusohjelmasta, saa suurimman osan rahoituksestaan lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinelta (6 miljoonaa euroa) ja vain pieni osa (1 miljardia euroa) tulee valtiolta. Muun rahoituksen THL saa muilta lääkeyhtiöiltä, joille se tekee tutkimustyötä.
Rokotteita julistetaan turvallisiksi niiden aiheuttamista lukuisista haittavaikutuksista huolimatta. Dokumentoituja sivuvaikutuksia ovat THL:n mukaan mm. ihottumat, astma, anafylaksia, kouristuskohtaukset, Guillain Barrén oireyhtymä, halvausoireet ja niveloireet. Vakaviksi haittavaikutuksiksi luokitellaan kuolemaan johtaneet, hengenvaaralliset sekä sairaalahoitoon johtaneet tai sen pidentymiseen johtaneet vaikutukset.
Yhdysvalloissa rokotteiden haittoja korvataan kansallisen korvausjärjestelmän (NVICP) kautta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana järjestelmästä on maksettu korvauksia noin 1,500 ihmiselle yhteensä yli 1.18 miljardin dollarin arvosta. Suomessa korvausta voi saada lääkevahinkovakuutuksesta ja joissakin tapauksissa potilasvahinkovakuutuksesta.
Myös autismi on yhdistetty rokotteisiin: autismi oli harvinainen ennen laajoja, vuonna 1991 aloitettuja rokoteohjelmia, johon kuuluivat mm. hepatiitti B ja HiB rokotteet.
Uuden tutkimuksen mukaan lapsille rutiininomaisesti annettu pneumokokkirokote on aiheuttanut lääkkeille vastustuskykyisen keuhkokuumemuodon. Ilmiselvää onkin, että pneumokokkirokotteiden käyttöönotto on johtamassa entistä suurempaan riskiin saada keuhkokuume, sillä se tuottaa lääkkeille entistä vastustuskykyisempiä kantoja sekä vaikeammin hoidettavia tautimuotoja.
Lisäksi eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin rokotettuja ja rokottamattomia lapsia 17,674 lapsen kohderyhmällä. Tuloksista kävi ilmi, että rokotetuilla lapsilla esiintyi 120% enemmän astmaa kuin rokottamattomilla, sekä rokotetuilla pojilla 317% enemmän ADHD:tä, 185% enemmän neurologisia häiriöitä ja 146% enemmän autismia kuin rokottamattomilla pojilla.
Yleisesti vallalla olevan käsityksen mukaan on rokotusten ansiota, että aiemmat yleiset tartuntataudit sekä niiden aiheuttamat vakavat jälkitaudit, vammautumiset ja kuolemat ovat nykyään harvinaisia. Tilastot kuitenkin kertovat toista; monien tartuntatautien esiintyvyys oli jyrkässä laskussa jo ennen laajamittaisia rokotuksia. Polion ja kurkkumädän kohdalla rokotteiden käyttöönotto jopa hidasti tautien luonnollista katoamista. Terveyttä saivat aikaan parempi ravitsemus ja hygienia.
Tällä hetkellä minkään rokotteen ei voida täysin varmasti sanoa olevan turvallinen, sillä kaikki aiheuttavat sivuvaikutuksia eikä yhdelläkään rokotteella ole tehty pitkäaikaistutkimuksia. Vuodesta 1920 lähtien ilmestyneestä, lääketieteellisestä aikakauslehti Index Medicuksesta käy lisäksi ilmi, ettei yksikään rokote anna todistettavasti suojaa vaan päinvastoin – rokotteet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia, jotka ovat vaarallisempia kuin itse taudit, joita niiden on määrä torjua.
Lähteet:
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/43042-rokotteiden-historiaa-ja-uutta-tietoa [2]
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/06/08/h1n1-huijaus-ja-jalkipuinti-piikitellen [3]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rokotusten_haittavaikutukset [4]
http://www.naturalnews.com/SpecialReports/VaccinesFullStory/v1/VaccineReport-EN.pdf [5]
http://www.accessexcellence.org/AE/AEC/CC/vaccines_how_why.php
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00799 [6]
http://www.vaccinationnews.com/dailynews/may2001/whatsinvax.htm [7]
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00798 [8]
http://articles.mercola.com/sites/vitalvotes/archive/2011/07/08/vaccine-increases-narcolepsy-by-660-percent.aspx
http://www.rokotusinfo.fi/tekstit/r_kaytanto_html [9]
http://www.rokotusinfo.fi/rokotteet/sikainfluenssa_html [11]
http://www.suojaudu.fi/?id=311 [12]
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/ [13]
Yves Delatte, Rokotukset.