- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Rokotteiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä on yhteys

Yhdysvalloissa joka tunti kolmella lapsella diagnosoidaan tyypin 1 diabetes.1 [1] Tyypin 1 diabetesta esiintyi erittäin vähän 1900-luvun alkupuolella. Se yleistyi 1900-luvun loppupuoliskolla, erityisesti pienillä lapsilla.

Tapausten määrä on noussut hälyttävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 1 [1] Tutkijat ovat havainneet myös muiden autoimmuunisairauksien määrissä kasvua. Tietyt autoimmuunisairaudet eivät ole vain entistä yleisempiä, vaan autoimmuunisairauksia ylipäätään ilmenee useammin.2 [2]

Sen jälkeen kun joukkorokotukset aloitettiin, pienillä lapsilla on esiintynyt enemmän autoimmuunisairauksia. Kuten tutkimukset osoittavat, rokotteiden adjuvantit voivat tuhota sisäsyntyisen vastustuskyvyn ja saada immuunijärjestelmän käymään itseään vastaan. Tarkastellaan lähemmin mekanismia, jolla rokotteet voivat aiheuttaa tyypin 1 diabeteksen lapsellesi.

Terveestä immuunijärjestelmästä rokotteisiin ja tyypin 1 diabetekseen

Keskustelimme jokaisesta päätöksestä joka koski tytärtämme sekä tutkimme ja harkitsimme erilaisia vaihtoehtoja. Häntä rintaruokittiin ja kylvetettiin joka päivä. Rokotukset annettiin eri aikaan, ettei hänen herkkä immuunijärjestelmänsä olisi rasittunut liiaksi (tuolloin en ymmärtänyt rokotteiden adjuvanttien tarkoitusta). Hänelle syötettiin terveellistä ruokaa, ja hänen ympäristönsä oli virikkeellinen. Kolmen vuoden ikään mennessä kaikki oli hyvin, mikä olisikaan voinut mennä pieleen?

Yksi asia jäi huomaamatta. Hänen immuunijärjestelmänsä kävi hänen haimansa kimppuun, tai tarkemmin sanottuna haiman insuliinia tuottavien solujen kimppuun. Kun hänen haimansa alkoi tuottaa entistä vähemmän insuliinia, hänen verensokerinsa nousi ja paino alkoi laskea, ja hänestä tuli ärtyneempi. Veimme hänet lääkärin vastaanotolle ja sitten lastensairaalan ensiapuun. Hänellä diagnosoitiin tyypin 1 diabetes. Olimme ihmeissämme. Kuinka hän voisi sairastaa diabetesta? Hän ei ollut ylipainoinen. Hänelle annettiin vain terveellistä ruokaa. Hän on aina ollut aktiivinen ja terve lapsi. Kuinka lapsellamme voi olla diabetes?

Tyttärellemme annettiin MPR-rokote 22. huhtikuuta 2011, toinen hepatiitti B –pistos 15. kesäkuuta 2011, kolmas hepatiitti B –pistos 10. elokuuta 2011 ja PCV13-rokote 22. elokuuta 2011. Kymmenen päivää MPR-rokotteen jälkeen puhkesi vakava ihottuma, jota esiintyi ympäri vartaloa. Muutaman viikon kuluttua toisesta hepatiitti B –pistoksesta hän ärtyi pienemmistä asioista. Muutaman päivän kuluttua PCV13-pistoksesta hänellä puhkesi nokkosihottuma lähes koko vartalon alueelle. Hänellä diagnosoitiin tyypin 1 diabetes lastensairaalassa 27. syyskuuta 2011.

Opimme pian mitä eroa on tyypin 1 ja 2 diabeteksella. Meille kerrottiin, että kuka tahansa lapsi voi sairastua tyypin 1 diabetekseen, eikä sillä ole mitään tekemistä ruokavalion tai ravinnon kanssa. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus kuten astma. Johannan immuunijärjestelmässä tapahtui jompi kumpi tai molemmat seuraavista:

Hänen B-solunsa tuottivat vasta-aineita, jotka “merkkasivat” insuliinia tuottavat betasolut. Tappaja-T-solut, jotka yleensä tuhoavat vierasperäisiä tunkeutujia, alkoivat tuhota hänen insuliinia tuottavia solujaan.

  1. Hänen säätelijä-T-solut eivät tehneet eroa terveiden ja vierasperäisten tunkeutujien välille, näin ollen hyökkäys saattoi tapahtua.
  2. Kun tarkastellaan lähemmin mekanismia jolla rokotteet voivat aiheuttaa tyypin 1 diabetesta, loin yksinkertaistetun kaavion, ja lisäsin tueksi tutkimustietoa.

[3]

Säätäjä-T-soluilla on kriittisen tärkeä rooli kehon omien solujen, kuten insuliinia tuottavien solujen, suojaamisessa, ettei immuunijärjestelmä hyökkää niitä vastaan. Kun tarkastelemme rokotteiden toimintatapaa, on ilmeistä että immunisaation ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen välillä on oltava yhteys. B-solujen erittämät vasta-aineet kiertävät ympäri elimistöä ja hyökkäävät verenkierrossa tai solujen välillä vaanivien mikrobien kimppuun ennen kuin ne ehtivät infektoida soluja. Kun vasta-aineet tarttuvat mikrobin pintaan, sen toiminta estyy. Vasta-aineet hälyttävät makrofagit ja muut puolustussolut paikalle syömään mikrobin. Vasta-aineet toimivat yhdessä muiden verenkierrossa liikkuvien, komplementtiproteiineiksi kutsuttujen molekyylien kanssa. B-solujen toimintaa kutsutaan humoraaliseksi immuunivasteeksi, tai yksinkertaisesti vasta-ainevasteeksi. Lähes kaikkien rokotteiden tarkoituksena on saada aikaan tämä vaste. Usein pelkät vasta-aineet riittävät päihittämään tartuntavaaralliset mikrobit, ilman tappaja-T-solujen apua.3 [4] Rokotteet taas on suunniteltu stimuloimaan B-soluja tai B-solujen toimintaa. B-solut tuottavat vasta-aineita, jotka hyökkäävät insuliinia tuottavia soluja vastaan.

”Vuonna 1991 Italian hallitus otti käytäntöön pakollisen hepatiitti B –immunisaatiohjelman, joka edellyttää että kaikki lapset rokotetaan kolmen kuukauden tai kahdentoista vuoden ikäisenä. Tutkimuksessa rokotuksia ei annettu minkään muun ikäisille ihmisille, eikä mainitunikäisten lasten väliin jäävien rokotuksia saatettu ajantasalle. Tutkimuksessaan tieteilijät tarkastelivat tyypin 1 diabeteksen esiintyvyyttä Keski-Italiassa rokotetuilla ja rokottamattomilla lapsilla. He myös tarkastelivat ikään liittyviä eroja rokotushetkellä. Tyypin 1 diabeteksen suhteellinen riski rokotetuilla verrattuna rokottamattomiin oli 1,34. Tämä tarkoittaa että hepatiitti B –rokotteen saavat lapset sairastuvat diabetekseen 34 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä kuin rokottamattomat. Vaikka diabeteksen kokonaisriski ei vaikuta korkealta, tilastollisesti tarkasteltuna huomattava nousu havaittiin lapsilla, jotka rokotettiin kahdentoista vuoden ikäisenä. Tuossa ryhmässä suhteellinen riski oli 2,58. Toisin sanoen, kahdentoista vuoden ikäisenä hepatiitti B –rokotuksen saanut lapsi sairastuu 2,5 kertaa todennäköisemmin tyypin 1 diabetekseen kuin rokottamattomat ikätoverinsa. Tieteilijät tulivat johtopäätökseen, että hepatiitti B –rokotteen saaneilla lapsilla on kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. He myös ehdottivat, että “hepatiitti B –rokote itsessään, tai sen antamisen ajoitus, on mietittävä uudelleen jotta siihen liittyvät riskit saadaan minimoitua” 4 [5]

Useat 1990-luvulla suoritetut laajat tutkimukset ovat antaneet näyttöä siitä, että rokotteet voivat olla yhteydessä tyypin 1 diabeteksen kehitykseen. Uudessa-Seelannissa vuonna 1996 tutkijat havaitsivat lapsuusajan diabeteksen kasvaneen 60 prosentilla sen jälkeen, kun maassa oli käynnistetty mittava hepatiitti B -rokotuskampanja 1988 – 1991 kuuden viikon ikäisille tai sitä vanhemmille imeväisille. Suomessa on ollut käytössä rokotusohjelma vuosikymmenten ajan, ja National Institute of Healthin entinen tutkija, lääketieteen tohtori J. Barthelow Claasen on tutkinut rokotteiden ja diabeteksen välistä yhteyttä. Hänen mukaansa diabeteksen esiintyvyys pysyi vakaana alle neljävuotiailla lapsilla ennen kuin hallitus teki muutoksia rokotusohjelmaan. Vuonna 1974 yhteensä 130 000 lasta kolmen kuukauden ja neljän ikävuoden väliltä sai Hib- tai aivokalvontulehdusrokotteen. Vuonna 1976 hallitus lisäsi toisen hinkuyskäkannan hinkuyskärokotteeseen. Vuosina 1997 – 1979 tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys nousi 64 prosentilla verrattuna vuosiin 1970 – 1976. Eli lapsuuden diabetes kasvoi 147 prosentilla alle kolmevuotiaiden lasten keskuudessa rokotemuutosten jälkeen.5 [6]

Lopuksi

Mitä toivon kaikkein eniten? Että olisin tiennyt tyypin 1 diabeteksesta ja rokotteista ennen kuin päätin rokotuttaa lapseni. Vanhempana toivon, että olisin tiennyt, että kyseinen sairaus voi iskeä lapseeni huolimatta siitä, kuinka hyvin hänestä on huolehdittu. Toivon, että olisin tiennyt että rokotteiden (tai rokotteiden adjuvanttien) tiedetään aiheuttavan autoimmuunisairauksia.

Miksi lapseni lääkäri ei kertonut asiasta? Olisinpa tiennyt, olisin tehnyt asioita toisin. Olisin ollut vastuullisempi ja varautuneempi enkä olisi antanut hallituksen ja terveysviranomaisten pelotella itseäni rokotuttamaan lastani. Jälkiviisaus on paras viisaus, ja kokemus on opettanut mitä olisin voinut tehdä ja mitä jättää tekemättä. Ja olisin jättänyt lapseni rokottamatta.

 

Lähde: PreventDisease.com [5]

Lue myös:

Vahvoja diabeteslääkkeitä raskauden aikana estämään rokotteiden lapsille aiheuttamaa ylipainoa ja diabetesta [7]
Rokotetut lapset sairastavat jopa viisi kertaa enemmän kuin rokottamattomat [8]