Rokotteiden säilöteaineet ovat suurin vastustuksen aiheuttaja. Kritiikkiä aiheuttaa myös se, että rokoteohjelmissa yhteisön etu ajaa yksilön edelle.
Rokotteet sisältävät taudinaiheuttajien laimennettua kantaa, inaktiivisia taudinaiheuttajien osia tai muunneltuja taudinaiheuttajien tuottamia myrkkyjä. Rokotuksen tarkoitus on aiheuttaa elimistössä puolustusreaktio, joka jättää elimistöön muistijäljen ja estää tartunnan tai lieventää tartunnan aiheuttamia haittoja.
Rokoteohjelmien pyrkimyksenä on hävittää tauteja aiheuttavat mikrobikannat maapallolta kokonaan ja estämään siten tautien ilmeneminen. Vallitsevan lääketieteellisen näkemyksen mukaan rokotusohjelmien hyödyt ovat kiistattomia sekä rokotettavalle itselleen että koko yhteisölle.
Tilastoilla on osoitettu, että tartuntataudit ovat huomattavasti vähentyneet rokotteiden käyttöönottamisen jälkeen.
Rokotusten vastainen kirjallisuus puolestaan esittää, että tartuntatautien määrä oli kääntynyt jyrkkään laskuun jo kauan ennen laajamittaisten rokotusohjelmien käynnistymistä. Syy tautien vähenemiseen on pääasiassa parantunut hygienia ja elinolot, mikä on tilastollisestikin nähtävissä.
Rokotteiden lukuisat säilöteaineet, etenkin ympäristömyrkky elohopea, ovat myös joutuneet kritiikin kohteeksi. Säilöteaineita on kaikissa rokotteissa. Rokotekriittiset muistuttavat myös siitä, ettei rokotteiden turvallisuudesta ole olemassa luotettavia, pitkäaikaisiin vaikutuksiin keskittyneitä tutkimuksia. Erilaiset autoimmuunisairaudet ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti rokotteiden käyttöönoton jälkeen.
Kansanterveyslaitoksen/THL:n mukaan suomalaisen yleisen rokotusohjelman suunnittelussa otetaan huomioon rokotusten hyödyt ja toisaalta taudin vakavuus, siihen sairastumisen todennäköisyys, rokotteen teho ja sen mahdolliset haittavaikutukset. Tarkoituksena on saavuttaa tarvittava suoja mahdollisimman pienillä haittavaikutuksilla.
Rokotteiden tauteja lisäävää vaikutusta tutkitaan. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan uusi pneumokokkirokote tuotti lääkkeille vastustuskykyisempiä bakteerikantoja samalla kun suojasi tiettyjä keuhkokuumeen aiheuttajia vastaan. Pneumokokkirokote lisättiin Suomen lasten rokotusohjelmaan 1. syyskuuta 2010.
Nykyään rokotteet ovat useimmissa maissa enimmäkseen vapaaehtoisia. Suomessa rokotukset ovat vapaaehtoisia tavallisissa tilanteissa, mutta lakiin on edelleen kirjattu pakollisten rokotusten mahdollisuus. Suomi on yhtenä 194 maasta allekirjoittanut WHO:n IHR-sopimuksen (International Helath Regulations) joka mahdollistaa väestön pakkorokotukset.
Suomessa Heikki Peltola, infektiotautiopin professori, on puolustanut näkemystä, että rokotuksissa yhteisön edun tuleekin mennä yksilön etujen edelle. Jotkut katsovat pakollisten rokotusten olevan oikeutettuja siitä huolimatta, että lapsia kuolee rokotteiden aiheuttamiin haittoihin.
Lue lisää:
Rokotteet aiheuttavat sairauksia [1]
Miksi media vaikenee rokotehaitoista? [2]
Kommentti: Julkisesta keskustelusta puuttuu läpinäkyvyys [3]