- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Rintamamiestalo ei homehdu

Raahessa ja muissa Suomen kunnissa tuskaillaan, kun alle 40-v koulut ja muut julkiset kiinteistöt ovat homepesiä ja niitä joudutaan jopa purkamaan. Samalla joku ihmettelee, miksi vanhat kiinteistöt eivät sitä ole. Niin se on, vaan ei siinnä mitään ihmettä ole.

Vanhat kiinteistöt rakennettiin kestämään. Niiden rakenteissa otettiin huomioon ilmasto ja muut luonnon olosuhteet ja niistä tehtiin ihmisen hengitykselle ja muille elintoiminnoille hyviä. Silloin hyödynnettiin kokemuksen tuomat aukottomat opit.

Laajassa mielessä ehkä parasta rakennuskantaa edustaa rintamamiestalot ja muut sen aikaiset rakennukset. Seiniin tuli kaksipuolinen laudoitus, väliin kutterinpuru, tuulisuojana tervapaperi ja sisälle halteksi, välikattoon ja lattiaa tervapaperi ja purut, ja välikaton päälle vapaa ilmatila ja samoin lattian alle, se tehtiin ilma-aukoilla ns. rossilattiaksi tai kokokellarilla. Maalipinnat tehtiin hengittävillä ja kestävillä luonnon maaleilla, ei muovilateksilla.

Näin saatiin kaikkiin ulkoilmaan meneviin rakenteisiin riittävä lämmön eristys eikä talossa vedä, ja kaikki nuo rakenteet hengittävät hiukan, vain sen verran, että niistä poistuu kosteus, jota tulee vääjäämättä kun sisällä on lämmintä yli 20 astetta ja ulkona pakkasta sama määrä; se on luonnon laki, että noiden astemäärien väli kehittää kosteutta.

Nämä kiinteistöt eivät homehdu koskaan, ne eivät homehdu edes vaikka putket sattuisivat vuotamaan, sillä hengitys kuivaa. Ainoa mahdollisuus saada ne homeeseen on, että laitetaan johonkin muovia tai muuta ilmaa läpäisemätöntä tai tukitaan rossilattian aukot.

1960-luvulla arkkitehdit, insinöörit ja rakentajat alkoivat hyödyntämään kemianteollisuuden tuotteita, muovia ja vuorivillaa, joka eristää hyvin lämpöä ja säilyttää erittäin hyvin kaiken kosteuden. Ulkoilmaan menevistä pinnoista tehtiin ilmaa läpäisemättömiä, mutta vaikka niistä tehdään kuinka hyvin lämpöä pitäviä, aina niihin muodostuu lämpimän ja kylmän raja. Siihen rajapintaa kehittyy kosteutta ja kun ne eivät hengitä ja säilyttävät muutenkin hyvin kosteuden, ne ajan kanssa homehtuvat: luonnonlakeja eivät kumoa kemianteollisuuden eikä rakennusteollisuuden intressit.

Nyt homevaurioita ilmenee 70-luvu kiinteistöissä, seuraavana on vuorossa 80-luku ja siitä eteenpäin aikanaan myös 2010-luku, kun rakennetaan ns. energiataloja suunnille samoilla periaatteilla.