Nykyään on entistä tavallisempaa syyttää vanhempia automaattisesti pahoinpitelystä, jos lapsella tavataan yksi tai useampia ”Ravistellun Lapsen oireyhtymän” kolmesta oireesta. Usein mahdollisten syiden etsimisessä ei oteta huomioon laisinkaan lapsen saamia rokotuksia ennen ravistellun lapsen oireyhtymän oireiden ilmestymistä. Runsaat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet rokotusten olevan yksi varteenotettava selitys vastaavien oireiden aiheuttajana.
Tutkiva journalisti Christina England on asiaan liittyen käynyt läpi lukuisia vanhempia ja viimeaikaisia tutkimusraportteja lapsista, joilla on tavattu rutiinirokotusten jälkeen aivoödeema, eli aivojen turvotus nesteen kertymisestä tai tulehduksesta. England tarkastelee mm. tri Lucija Tomljenovicin vuonna 2010 julkaisemaa tutkielmaa, jossa käydään läpi satoja potilastapauksia aina 1980-luvun alkupuolelta lähtien, joissa lapset sairastuivat rokotusten jälkeen aivotulehdukseen (enkefaliitti) tai aivokalvontulehdukseen (meningiittti).
Tri Tomljenovicin laajat tutkimukset rokotteiden aiheuttamista aivovaurioista ovat paljastaneet eräänlaisen laajan salaliiton, jossa hallitukset ovat tietoisesti salailleet yhteyksiä rokotusten ja oireiden välillä, jotka yleensä on liitetty Ravistellun Lapsen oireyhtymään. Tämän yhteyden ovat havainneet useat muutkin tutkijaryhmät, kuten kourallinen intialaisia lääkäreitä ja tutkijoita, jotka julkaisivat tutkimuksen vuonna 2012 paljastaen DPT-rokotuksen (kurkkumätä, hinkuyskä, jäykkäkouristus) aiheuttaneen aivotulehduksia.
Salaliitto ulottuu laajemmallekin, kuten aiheesta julkaistut tutkimuspaperit todistavat 1990-luvun alusta (ja jo aiemmin) rokotusten olleen todennäköinen Ravistellun Lapsen oireyhtymän aiheuttaja. Vuonna 1998 tri Viera Scheibner käsitteli artikkelissaan ongelmaa, joka oli silloin vasta räjähtämässä tämän päivän epidemiaksi: vanhempien syyttäminen lapsensa pahoinpitelystä, kun todellisuudessa syynä oireisiin ovat rokotukset.
”Jonkin aikaa sitten aloin saada yhteydenottoja asianajajilta ja suoraan syytetyiltä vanhemmilta, jotka toivoivat asiantuntijalausuntoja lastensa ”Ravistellun Lapsen oireyhtymän” diagnoosista. Näiden tapausten lähihistorian tutkiminen paljasti selvästi pahaenteisen seikan: Jokaisessa tapauksessa oireet ilmenivät pian lapsen rokotuksen jälkeen.”
Kuinka moni vanhempi joutuu väärin perustein syytetyksi rokotusten vammauttaman lapsensa pahoinpitelystä?
Tri Scheibnerin jälkeen moni muukin alan asiantuntija on tullut samaan johtopäätökseen, sillä monissa Ravistellun Lapsen oireyhtymän tapauksissa puuttuvat täysin todisteet fyysisesti aiheutetuista vaurioista, mikä antaa olettaa syynä olevan jonkin aivan muun kuin fyysinen pahoinpitely. Esimerkiksi eräs viimeaikainen tutkimus, joka julkaistiin Clinical Medicine Research –lehdessä, osoitti useiden väitettyjen Ravistellun Lapsen oireyhtymän oireista aiheutuneen todellisuudessa rokotteiden käynnistämästä autoimmuunireaktiosta tietyissä geneettisesti herkissä lapsissa.
Christina England kirjoittaa Michael Innisin tutkimuksesta: [1] ”Tutkimuksessaan tri Innis valaisee antigeenisen stimulaation aiheuttaneen reaktion, joka vahingoittaa haiman beetasoluja aiheuttaen hypoinsulinemiaa (poikkeuksellisen alhainen veren insuliinitaso), joka estää C-vitamiinin imeytymisen soluihin, mistä seuraa maksan toimintahäiriö ja K-vitamiinista riippuvaisten proteiinien kyvyttömyys muodostaa karboksyylihappoja, mikä lopulta aiheuttaa sisäistä verenvuotoa ja vaurioita kudoksissa, mitkä tulkitaan lapsen ravistelun oireiksi.”
Tutkimuksen tulokset on nähtävissä täältä: http://article.sciencepublishinggroup.com [1]
Täten on täysin edesvastuutonta syyttää aina kaikista Ravistellun Lapsen oireyhtymän tapauksista lasten vanhempia pahoinpitelystä, kun selvästi useat havainnot ja perusteelliset analyysit todistavat useissa tapauksissa jonkin muun syyn olevan todellinen oireiden aiheuttaja.
Alkuperäinen artikkeli: http://www.naturalnews.com/041719_Shaken_Baby_Syndrome_vaccines_side_effects.html [2]