"Tietääksesi kuka hallitsee, selvitä, ketä et saa arvostella."

Voltaire

Kuva: iStock

Rahan tekoa ilmastonmuutoksella taaleritehtaassa

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Taaleritehtaan pääomarahasto Tuulitehdas rakennuttaa merkittävän määrän tuulivoimaa Suomeen.

Taaleritehdas suunnittelee noin 100 tuuliturbiinia kymmeneen eri kohteeseen Lounais- ja Etelä-Suomessa sekä noin 50 tuuliturbiinin hanketta Posiolle. Tuulitehdas on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista tuulivoimatoimijoista.

Taaleritehtaan omien sivujen mukaan tuulivoimaan sijoittaminen on hyvää liiketoimintaa: ”Taaleritehtaan sijoittajat ovat lähteneet innolla mukaan tuulivoimahankkeeseen. Pääomarahasto sijoittaa merkittävän määrän, 190 miljoonaa euroa, Suomen tuulivoimahankkeisiin. Hankkeemme osoittaa, että yksityiset suomalaiset sijoittajat ovat erittäin kiinnostuneita tukemaan tuulivoiman rakentamista, jos siihen vain on mahdollisuus.”

Kuulostaa tietysti hienolta näin taloudellisesti aika ankeina aikoina, että suomalainen sijoitusrahasto rakennuttaa puhdasta energiantuotantoa melko mittavilla summilla. Joidenkin mielestä parasta tässä on se, että tuolla päästöttömällä tuulienergialla voidaan vähentää energiantuotantomme hiilidioksidipäästöjä ja siten torjua hiilidioksidin aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonmuutosta, joka Lapissa uhkaa nostaa keskilämpötilaa neljällä asteella mm. Lapinliiton ilmasatostrategian mukaan. Hyvä niin, joten eipä tässä sitten enempiä. Onnea ja menestystä Taaleritehtaan tuulivoimahankkeille ja lämpötilan nousun torjuntatoimille!

Tjaah, silmiini sattui kirjoitus, jonka mukaan kaikki ihmiset eivät jaa mielihyvääni ainakaan Taaleritehtaan Posion hankkeesta. Ehkäpä on syytä penkoa asiaa vähän lisää. Uudensuomen Puheenvuoropalstalle kirjoittava Hemmo Koskimies päättää kirjoituksensa pahaenteisesti:

Mafian liiketoimiin kuuluu petos, uhkaus, kiristys, vahingoittaminen. Olen tuulivoiman ja uusiutuvien energioiden kannattaja, mutta nyt pilataan kiireellä asuinympäristöjä, vapaa-ajan asutusta, matkailualueita, kulttuurimaisemia, erämaa-alueita ja tuntureiden maisemakuvia.

Taaleritehtaan Murtotuulen tuulivoimapuiston 51 turbiinia rakennettaisiin Posion Yhteismetsän maille, joka on tehnyt (esi?)vuokrasopimuksen Taaleritehtaan kanssa. Hemmo Koskimiehellä on ihan valideja kritiikin aiheita kirjoituksessaan paikallisesta näkökulmasta. En niihin puutu, sillä en tuota paikallista näkökulmaa tunne enempää, kuin selville on saatavissa Koskimiehen kirjoituksesta ja Pöyryn tekemästä tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Katsotaanpa muutamaa vähän yleisempää asiaa tuulivoimasta ja aivan erityisesti sitä, miksi se on niin hyvää liiketoimintaa. Se on sitä siksi, että Taaleritehtaan Tuulitehdas saa vuosittain syöttötariffin nimellä annettavaa julkista tukea noin 0,6 miljoonaa euroa vuodessa jokaista tuuliturbiinia kohti. Murtotuulen 51 voimalaa saavat siis noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Noilla kannustimilla turbiinit tuottaisivat sähköä noin 20 miljoonan euron arvosta nykyisillä markkinahinnoilla. Siis Murtotuuli tuottaisi yli 50 miljoonan euron tulot vuodessa. Viidessä vuodessa se tekee 250 miljoonaa. Onpa hieno bisnessidea! Näitähän täytyy saada Suomeen lisää!

No onhan ”puiston” perustamisesta ja ylläpidosta tietysti kuluja. Voimalan perustaminen hankintoineen ja rakentamisineen maksanee suuruusluokkaa 150 miljoonaa, ja maanvuokraa se joutuisi Posion yhteismetsälle maksamaan reilut puoli miljoonaa euroa vuodessa. Siihen joudutaan panemaan päälle vielä muutaman miljoonan euron ylläpitokulut vuodessa. Seuraavan viiden vuoden aikana Murtotuulen tulot ovat siis 250 miljoonaa euroa ja menot 170-200 miljoonaa. Liikevoitto, ennen kuin Taaleritehdas ehtii maksaa veroja, on 50-70 miljoonan euron luokkaa. Emoyhtiö Lombard International Assurance S.A. todennäköisesti ehtii varmistaa, että tuo summa sijoitetaan veroparatiiseihin ennen veronkantoa. Joka tapauksessa kyseessä on ihan hyvä tulos 190 miljoonan euron pääomalle, josta tosin Murtotuuli-puiston osuus lienee vain kolmannes. Siis 60 miljoonan euron sijoituksella 50-70 miljoonan tulot sijoitusrahastolle, ja paikallisille maanomistajillekin jää peräti 5,5 miljoonaa euroa vuokratuloja viidessä vuodessa, mikä Posion Yhteismetsän tapauksessa tarkoittaisi noin 550 euron vuosituloja per osakastila. Hienoa, että paikalliset ihmisetkin saavat taskurahoja. Jokunen saattaa jopa työllistyä ”puistonvartijaksi”, jos joku suostuu ensin maksamaan työllistymistukea Taaleritehtaalle.

Missä on tuon loistavan tuulivoimabusineksen salaisuus? No se on syöttötariffissa, jota Tuulitehtaalle maksetaan viiden vuoden aikana juuri tuon 150 miljoonan euron verran. Että mistä tuo syöttötariffi kerätään? Se kerätään Sinulta ja minulta nousevina sähkön hintoina. Mutta parastahan tässä on se, että meidän ei tarvitse tehdä asian johdosta mitään muuta kuin maksaa sähkölaskumme. Tosin tuossa sähkölaskussa ei vielä ollut aivan kaikki. Sen lisäksi me joudumme kustantamaan vielä sen säätövoiman rakentamisen, jolla tehdään sähkö silloin, kun Posiolla ei tuule. Mutta ei hätää – noiden dieselvoimaloiden rakentamiskustannukset kyllä osataan kerätä samassa sähkölaskussa, kun vähän korotetaan kWh-hintaa.

Sodankylän lämpötila 1908_2012

Kun tämä on ilmastoaiheisiin keskittyvä blogi, täytyy kai katsoa, paljonko Murtotuuli-puisto ehkäisee ilmaston lämpenemistä. Sanoisin arvionani, että vaikutus on enintään 0,00001 astetta vuoteen 2100 mennessä, elleivät nuo säätövoimaksi rakennetut voimalat päästöineen syö sitäkin vähää hyötyä. Kyse on siis merkittävästä ilmastoteosta Lapissa, joka tosin ei ainakaan Sodankylän lämpömittarin mukaan ole lämmennyt yhtään viimeisen 80 vuoden aikana.

Tämä kirjoitus on jo mennyt niin pitkäksi, etten halua rasittaa lukijaa niillä vaikutuksilla, mitä Posion ”puiston” yli 200 metrin korkeudessa ja parhaimmillaan lähes 400 km/h-nopeudella pyörivillä lapojen kärjillä on elolliseen ympäristöön. Nuo lavat silpovat vuosittain useita satoja rauhoitettuja lintuja ja tuhansia muita siivekkäitä sekä aiheuttavat muuta harmia ihmisille ja muille lähiseudun olennoille. Siksi minun on vaikea kirjoittaa tässä yhteydessä puistosta ilman lainausmerkkejä.

250px-Mauri_pekkarinen

En ole itse aivan vakuuttunut Posion ”tuulipuiston” ilmastollisista vaikutuksista, enkä usko sen olevan luontoystävällinen. Olen täysin varma siitä, että hankkeen maksajana on suomalainen sähkön kuluttaja ja heidän maksuistaan kerätyt voitot menevät pääosin ulkomaisille sijoittajille, joskin jokunen suomalainenkin sijoittajataho saattaa asiasta hyötyä.

Ai niin, vielä yksi asia. Taaleritehtaan tuulijohtajan nimi on Taamir Fareed. Aivan sattumalta hän on entisen elinkeinoministerin, Mauri Pekkarisen (Kesk.), vävy. Vanhasen kakkoshallituksen ja Kiviniemen hallituksen elinkeinoministerinä ollessaan Pekkarinen esitteli ne säädökset, joiden perusteella syöttötariffit maksetaan ja joiden perusteella Suomen tuulipuistojen määrä pitäisi nykyisestään 20-kertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Pekkarinen vakuutti Lappilainen-lehdelle syyskuussa 2011, että hänen suvussaan tai lähipiirissään ei ole ainuttakaan kansalaista, joka olisi ”ollut tai olisi tänään mukana omistajana tai sijoittajana tuulivoimabisneksessä”. Myös Pekkarisen Tuulimari-tytär työskentelee syöttötariffibisneksen parissa. Kummallisia sattumuksia!

Alkuperäinen artikkeli: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/08/rahan-tekoa-ilmastonmuutoksella.html

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*