"Mitä yleisempi valhe, sitä suurempi kohu syntyy totuuden puhumisesta. Ihmiset eivät suuttuneet siitä, että planeettamme on pallo, vaan siitä, ettei maa ollutkaan litteä. Kun sukupolvi toisensa jälkeen kiedotaan valheiden hienovaraiseen verkkoon, totuus näyttää kansan silmissä naurettavalta ja sen puhujat mielipuolilta."

Dresden James

Pyörän koolla on merkitystä.

Pyörän selkään ja maantielle!

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Lumien alta paljastuvat asfaltit kehottavat juoksemaan pyöräkauppaan. Kuinka valitsen oikeanlaisen pyörän?

Varaudu pyöräkaupoille huolellisesti pohtimalla ensimmäiseksi, miten tulet pyörääsi käyttämään. Aiotko harrastaa kesäiltaisin pyöräilyä hikiliikkunnan merkeissä, entä aiotko taittaa pyörällä työmatkasti, käytätkö pyörää kauppareissuihin ja pieneen nurkka-ajoon? Ajatko sillä metsäpolkuja tai rantoja pitkin? Pyörävalikoima on niin laaja, että pyöräostoksessakin on helppo erehtyä. Pyöräostoksille mentäessä sinun kannattaa kertoa myyjälle tarkkaan, mihin tarkoitukseen tulet pyörääsi käyttämään.

Vaihteet tekevät ajamisesta kevyttä ja joustavaa, jolloin voimaa ei tarvitse käyttää niin paljon eikä toisaalta alamäkeen ole pakko vispata. Vaihteiden määrä, joita on kolmesta 27:een, riippuu ajoympäristöstä ja ajotyylistä. Pysähtelevään kaupunkiajoon riittää 3–7 vaihdetta, mutta maantiellä ja maastossa tarvitaan selvästi enemmän vaihteita. Kumpuilevassa maastossa vaihteita tarvitaan niin ikään enemmän kuin tasaisilla lakeuksilla.
Asiantuntijoiden mukaan jalkajarrullisella pyörällä ei hätäjarrutukseen pysty. Takapyörä vastaa vain kolmannesta jarrutustehosta verrattuna etu- ja takapyörän yhteiseen jarrutustehoon. Etukäsijarrun käyttö jalkajarrun kanssa taas on vaikeaa ja paniikkitilanteessa lähes mahdotonta.

Varsinkin lapsilla, joiden kädet ovat vielä pienet ja käsivoimat vähäiset, jalkajarrut ovat kuitenkin ehdottomat.
Paras jarrutustulos saadaan, jos pyörässä on kaksi käsijarrua, yksi molempien käsien alla. Käsijarrullisella pyörällä jarrut ovat koko ajan käytettävissä riippumatta polkimien asennosta. Käsijarruilla jarrutus on tasapainoista ja jarrutus tapahtuu nopeasti, sillä myös etupyörä, joka vastaa kahta kolmasosaa jarrutustehosta, jarruttaa.
Nykyiset käsijarrut eivät vaadi käyttäjältään valtavaa puristusvoimaa millään kelillä. Käsijarruja on kolmea tyyppiä: rumpu-, vanne- ja levyjarrut. Käsijarrutyypin valinta riippuu käyttötarkoituksesta ja pyörään panostettavasta summasta. Jos olet vaihteita pohdiskellessasi päätynyt ketjuvaihteiseen pyörään, on siinä aina käsijarrut.

Runko on polkupyörän selkäranka: lötkö, huono runko ei muutu koskaan hyväksi. Teräs on yleisin runkomateriaali. Pahimmillaan se on löysää ja painavaa, hienoimmillaan vanadiumsekoitteista oikeista kohdista ohennettua terästä. Kunnon teräsrunko on myös kunnolla ruostesuojattu esimerkiksi sinkillä. Alumiini on viime vuosina noussut runkomateriaalina teräksen rinnalle. Alumiinirunko on näyttävämpi ja jossain määrin kevyempi, teräsrunko taas pitkäikäisempi. Mikäli rungon laatu on hyvä, pyöränostajalle ei ole väliä kummasta materiaalista se on tehty.

Oikea runkokoko on pyöräilymukavuuden kannalta ratkaiseva tekijä. Oikea koko riippuu tietenkin kuljettajan pituudesta ja pyörätyypistä. Pikamenetelmä oikean koon selvittämiseksi on seistä hajareisin pyörän päällä ja katsoa, paljonko jää jalkatilaa vaakaputken ja nivus-taipeen väliin. Naisten malleissa vaakaputken voi kuvitella. Jalkatilan tulisi olla käyttötarkoituksesta riippuen 4–15 senttiä, maastopyöräilyssä enemmän kuin maantiepyöräilyssä.
Toinen keino määritellä rungon maksimikorkeus on istua satulassa suorana, jolloin päkiän ollessa polkimella jalan tulee polkimen ala-asennossa olla hieman koukussa. Tämä pätee sekä lasten että aikuisten pyöriin. Pienillä lapsilla suositellaan jopa, että jalka ulottuisi maahan satulalla istuen. Koeajolla löydät sopivan pyörän varmimmin.

Muistilista uutta pyörää harkitsevalle

Mieti seuraavia asioita:
– käyttöympäristö: kaupunki, maantie, maasto
– matkan pituus: kauppareissu, työmatka, hikilenkki
– pinta, jolla ajat: asvaltti, hiekka, polku
– paljonko ajat: vuoden ympäri joka päivä, pari kertaa kesässä
– kuljetatko kuormaa: lapsi, kauppakassi, retkivarusteet
– miten haluat ajaa: kovaa ja korkealta vai leppoisan rauhallisesti
– vanhaa pyörääsi: mikä siinä oli mukavaa ja mistä et pitänyt

Peruskäyttöön tulevan polkupyörän valintaperusteita:

– Hyvä yleispyörä on laadukas perusmallinen tai muu suoralla ohjaustangolla varustettu vaihdepyörä. Vaihteet helpottavat paljon ajamista.

– Pyörässä on syytä olla perusvarusteet eli lokasuojat, kunnollinen ketjusuojus, tarakka sekä tietenkin pakolliset heijastimet. Valot kannattaa myös hankkia heti, elleivät ne ole vakiovarusteena.

– Asfalttiteillä ajettaessa retkipyörät retkipyörärenkailla (32×622 tai 28×15/8×11/4) suoralla tai myös kippurasarvisilla ohjaustangoilla toimivat hyvin. Epätasaisilla sorateillä, nupukivikaduilla, raitiovaunukiskojen seassa tai talvella leveämmät renkaat ovat paremmat.

– Pyörän läpimitalla on merkitystä rullaavuuteen. 28 tuumaisiin renkaisiin saa muita kokoja paremmin nastarenkaita.

– Varusteista kannattaa hankkia ainakin pyöräilykypärä sekä pyörälaukku kauppakassiksi tavaroiden kuljettamiseen. Hyvän laukun saa vaikka yhdellä kädellä kiinni ja irti ja silti se pysyy paikallaan.

– Muista koeajaa ennen lopullista päätöstä!

– Lasten pyörät eivät saa olla liian isoja turvallisuussyistä, jotta lapsi pystyy hallitsemaan pyöränsä. Lasten pyörien koot valitaan pituuden ja iän mukaan:

koko 12”     ikä 2 – 4 v.     pituus 80 – 100 cm
koko 16”     ikä 3 – 5 v.     pituus 90 – 120 cm
koko 20”     ikä 5 – 8 v.     pituus 110 – 130 cm

Lähteet: www.poljin.fi, www.nopsa.fi, www.lundberg.fi/osto-opas.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. Kala-Eemeli

    Vähän tarkennusta käyttöympäristöön – vaikka se auton tai bussin ikkunasta näyttäisikin ’asfalttierämaalta’, niin kovin hento ja ohutrenkainen retki- tai kaupunkipyörä ei kuitenkaan välttämättä ole oikea valinta, jos reiteille sattuu useita rakennustyömaita – esimerkiksi pääkaupunkiseutu näyttää HSL:n reittioppaassa aika karmealta, kun kääntää työmaat näkyviin. Työmaat tapaavat myös olla melko pitkäaikainen riesa, sillä ainakaan pääkaupunkiseudulla ei ole tapana hätäillä aukirevittyjen kevyenliikenteenväylien uudelleenpäällystämisessä, ja toki työnteko järjestetään niin, että se sekä aloitetaan että lopetetaan kevyenliikenteen puolelta, jotta ’oikealle’ liikenteelle aiheutuva haitta minimoituisi.

    (1)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*