"Poliitikko tahtoo luoda uraa, mutta me tahdomme rakentaa kauniin ja vahvan isänmaan."

Corneliu Codreanu

Radio Suomessa pyöri viime vuonna ohjelma ”Pyhä urheilu”. Urheilu näyttää saaneen merkittävän sijan myös kirkonmiesten sydämissä. Jokin aika sitten oli lehdessä näyttävä artikkeli jalkapallon ystävyysottelusta FC-papit ja Eduskunnan urheilukerho. Piispat olivat matkustaneet Helsinkiin saakka urheilun ilosanomaa levittämään.

Pyhä urheilu ja syrjitty matematiikka

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,40
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Radio Suomessa pyöri viime vuonna ohjelma ”Pyhä urheilu”. Urheilu näyttää saaneen merkittävän sijan myös kirkonmiesten sydämissä.

Jokin aika sitten oli lehdessä näyttävä artikkeli jalkapallon ystävyysottelusta FC-papit ja Eduskunnan urheilukerho. Piispat olivat matkustaneet Helsinkiin saakka urheilun ilosanomaa levittämään.

Viime kuukausina on hehkutettu urheilun merkitystä syrjäytymisen ehkäisijänä, vaikka varsinkin kilpaurheilun parissa moni lahjakas nuori on pilannut elämänsä. Sekin kummastuttaa, kun eduskunnassa on urheilukerho, mutta ei matematiikkakerhoa, vaikka kansanedustajat joutuvat käsittelemään suuria lukuja.

Jonkinlaista matemaattista osaamista, arviointikykyä ja loogista ajattelua tarvitaan jokaisessa organisaatiossa. Esimerkkejä löytyy lehdistä päivittäin. Savon Sanomat uutisoi KYSin ensihoitokeskuksen 815000 euron virheestä ambulanssikuluissa (SS 6.9.). Matematiikkaa on hyvä osata siksikin, ettei tule jymäytetyksi.

Matematiikkaa ja sen sovelluksia yliopistossa opiskelleet ovat tutustuneet Eulerin (1707 – 1783) kauniisiin kaavoihin. Euler oli papin poika ja syvästi uskonnollinen. Matematiikka osoittautui tehokkaaksi välineeksi, kun Eulerin oli todistettava Jumalan olemassaolo. Väitellessään filosofi Diderotin kanssa Euler tokaisi: a plus b potenssiin n jaettuna n:llä on x, joten Jumala on olemassa.

Diderot häkeltyi täysin, ja väittely lopahti.

Vaikka lehdissä on urheilusivut ja radiossa ja televisiossa urheilu-uutiset, urheilu on vallannut jopa pääkirjoitus- ja kulttuurisivut. Monet ajankohtaisohjelmat on tuhlattu dopinkeihin ja jääkiekkotappeluihin. Olipa tämän syksyn äidinkielen yo-kokeessa kaikki tehtävät urheilusta.

Media elämöi sananvapaudesta, mutta matematiikalla on vaikea päästä edes mielipidepalstoille. Johtuuko urheilun tuputtaminen siitä, että urheilutoimittajia on koulutettu paljon? Jo ennen vuoden 1940 olympialaisia, joita ei sitten sodan takia järjestettykään, Pekka Tiilikainen sai tehtäväkseen kouluttaa 40 urheilutoimittajaa. Vai halutaanko pitää Suomen kansa sivistyksen huipulla hinnalla millä hyvänsä? Kuulin radiosta, että ihmistä pidetään nykyään sivistymättömänä, jos ei tiedä tähtiurheilijoita. Täytyy röyhistää rintaani, sillä hieman on ”sivistystä” tarttunut minuunkin.

Lukioaikainen matematiikan opettajani (nainen) on kehunut pitkän matematiikan oppilastaan, Mika Kojonkoskea.

Matematiikka ansaitsisi uutisensa, teemailtansa ja taustapeilinsä siinä, missä urheilukin. Kuka kunnallisvaaliehdokas uskaltaa ryhtyä matematiikan puolestapuhujaksi?

Toimittaja Vuokko Viljakka kirjoitti Savon Sanomissa 24.8.: ”Oulun yliopistossa esiteltiin äskettäin Minotaurus, robotti, joka pystyy jo jossain määrin vastaamaan ihmisen esittämiin kysymyksiin. Minotaurusta on kehitelty Suomen Akatemian Motive-tutkimusohjelmassa. Robotti osaa jo nyt hakea vastauksia Internetistä ja vastata puhumalla.

Hanketta johtaa professori Matti Pietikäinen. Onkohan Pietikäinen ehdokkaana kuntavaaleissa? Miehessä olisi tulevaisuuden vaihtoehto äänestäjille, jotka eivät luota riitelevien puolueiden lupauksiin hoitaa vanhukset kunnolla.”

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kommentoi artikkelia: ”Pietikäisen Matti on 110 prosenttinen tutkija ja tuskin lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin, mutta hänen tutkimusryhmässään ollaan maaiman kärjessä konenäössä, robotiikassa ja älykkäissä järjestelmissä. Uskon, että hänen tutkimuksistaan lähtevät innovaatiot ovat vielä vanhusten tehokkaassa käytössä.”

Olen samaa mieltä Lajusen kanssa siitä, mitä hän sanoi Pietikäisestä, mutta toisaalta päättäviin elimiin tulisi saada enemmän tietoa matematiikasta ja sen merkityksestä Suomen menestymiselle. SS:n artikkelissa ei mainittu sanaakaan matematiikasta. Kumotkaa, jos olen
väärässä: robottejakaan ei kehitetä ilman matematiikkaa.

Matkaseuralaisekseni Oulusta Tampereelle sattui alakoululainen poika.

Matka sujui rattoisasti, kun puuhastelimme matemaattisten ongelmien parissa. Poistuessamme junasta Tampereella poika kulki edelläni takaperin ja kiitteli: ”Olisipa meilläkin koulussa …!”

Kouluissa on liikuntapäiviä. Miksi ei ole matematiikkapäiviä? Matematiikka on halpa harrastus köyhillekin, koska parhaat jutut voi tehdä kierrätysmateriaalilla. Ja mikä parasta, tämän harrastuksen myötä köyhyys saattaa vähetä. Kokemusta on, ja esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Nuo luonnon ihmeet, matikka ja alli, ovat elättäneet minutkin.
Vihjeeksi syrjäytymiskeskusteluihin: Jos annat miehelle kalan, hän saa yhden aterian. Jos opetat hänet onkimaan, hän saa syödä lopun elämäänsä.

Alli Huovinen
Matikkatäti

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*