- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Professori: vapaakauppaa puolustetaan huuhaa-argumenteilla

Taloustutkimuksen professori Michael Hudson kertoo tuoreessa haastattelussa, miksi kansainvälisiä vapaakauppasopimuksia puoltavat argumentit ovat täysin kestämättömiä.

Hudson antoi haastattelun Extra Environmentalists –verkkoradiolle [1] alkuviikosta. Hudson kertoi haastattelussa, kuinka rahoitusmarkkinat käyttävät velkaorjuutta hyväkseen riistääkseen reaalitaloutta. Vapaakauppa on osa finanssiylivallan ongelmaa.

Hudson puhui haastattelussa muun muassa kansainvälisistä öljymarkkinoista [2] ja siitä, kuinka öljy-yhtiöt ovat vuosikymmenten ajan syyllistyneet järjestelmälliseen talousrikollisuuteen valtioiden katsoessa kiltisti sivusta.

Valtavirtaisen taloustieteen mukaan kansainvälisen vapaakaupan tulisi parantaa kaikkien osapuolten hyvinvointia, mutta öljyteollisuuden esimerkki osoittaa, etteivät työn hedelmät suinkaan jakaudu oikeudenmukaisesti.

Hudsonin mukaan valtavirtaiset argumentit taloudellisen globalisaation puolesta ovatkin täysin irtaantuneet todellisuudesta. Julkisessa talouskeskustelussa keskitytään teoreettisiin malleihin eikä kiinnitetä lainkaan huomiota siihen, miten reaalitalous on todellisuudessa kehittynyt.

Hudsonin mukaan etulyöntiasemassa olevat valtiot lobbaavat vapaakaupan puolesta, jotta heikommat valtiot eivät suojelisi omia markkinoitaan riistolta. Kehitysmaat eivät toisin sanoen saa ottaa mallia esimerkiksi Britannian merkantilistisesta ja protektionistisesta historiasta, joka teki siitä maailman johtavan talousmahdin.

Vapaakauppa tarkoittaa sitä, etteivät valtiot saa suojella kotimaista tuotantoa ja yrittäjyyttä. Historiassa Yhdysvallat ja Saksa kuitenkin nimenomaan suojelivat kotimaista tuotantoaan, jotta ne pääsivät samalle viivalle brittien kanssa. Lopulta protektionistiset Saksa ja Amerikka jopa ohittivat Britannian.

Paul Samuelson, vapaakauppavillityksen juutalainen isä. [3]

Paul Samuelson, vapaakauppavillityksen juutalainen isä.

”Vapaus kiskoa korkoa”

Hudsonin mukaan vapaakauppan puolesta argumentoidaan käytännössä aina niin, että lopputulos on päätetty jo ennalta: ”Markkinat on vapautettava!” Rakentavaa keskustelua ei siis pääse syntymään vahingossakaan.

Hudson kritisoi erityisen ankarasti juutalaista Paul Samuelsonia, joka sai Nobelin palkinnon siksi, että tämä kehitti pseudotieteellisiä malleja lobatakseen vapaakaupan puolesta. Samuelson valehteli, että vapaakauppa tulisi automaattisesti maksimoimaan hyvinvoinnin ja jakamaan työn luoman lisäarvon oikeudenmukaisesti.

Samuelson siis opetti, että mikäli valtiot lopettavat paikallisen tuotannon ja yrittäjyyden suojelemisen ulkomaiselta riistolta, tulevat ne lopulta vaurastumaan ja kukoistamaan.

Todellisuus ei kuitenkaan ole Samuelsonin kuvaama onnela, jossa kaikki työskentelevät ja perustavat yrityksiä vapaina korruptiosta, monopoleista ja velkaorjuudesta. Itse asiassa Samuelsonin kaltaiset uusliberaalit [4] kiistävät jopa sen, että velalla, rahalla ja pankeilla olisi lainkaan vaikutusta talouteen. Valtavirtaisen vapaakauppateorian mukaan elämme edelleen vaihtokauppataloudessa!

Paulsonin perillisten vapaakauppateorian mukaan valtiot maksimoivat hyvinvointinsa panostamalla kansainväliseen ”kilpailukykyyn”. Kuten me suomalaisetkin tiedämme, eliitin mukaan ”kilpailukykyä” parannetaan leikkaamalla palkoista ja julkisista palveluista sekä yksityistämällä kansallisomaisuutta.

Hudson muistuttaa, että klassiset taloustieteilijät kumosivat uusliberaalien nykyään käyttämät huuhaa-argumentit jo 1700-luvulla! Tuolloin Britannia alkoi rakentaa talousmahtiaan merkantilistisella politiikalla, jolla kotimaista tuotantoa nimenomaan suojeltiin.

1800-luvulla amerikkalaiset protektionistit kannattivat puolestaan korkeiden palkkojen oppia vastalauseena vapaakauppateorialle. Valtavirtaisessa keskustelussa konkreettisiin historiallisiin esimerkkeihin ei koskaan kuitenkaan vedota. Paulsonin näkemys on ainut sallittu.

Hudson summasi toteamalla, että ”vapaat markkinat” tarkoittaa nykyään ”vapautta kiskoa korkoa ja muodostaa monopoleja”.

 

Lue myös:

Vapaakauppasopimukset ovat yrittäjien ja palkansaajien vihollisia [5]
TTIP-vapaakauppasopimus: usein kysytyt kysymykset [6]
Jussi Halla-aho kannattaa TTIP-vapaakauppasopimusta [7]
Amerikan esimerkki todistaa vapaakauppasopimusten tappavat vaikutukset [8]