"Ne harvat, jotka tietävät totuuden pankkijärjestelmästä, ovat joko täysin riippuvaisia siitä tai janoavat sen mahdollistamia voittoja. Tämä ryhmä ei siis tule vastustamaan sen vääryyksiä. Sitten on suuri enemmistö, joka ei kykene alkuunkaan ymmärtämään koko talousjärjestelmää. Heistä tehdään maksumiehiä ilman, että he edes tietävät sitä."

Rotschildin veljekset Lontoossa

Professori: ”Palvelutalous on kiertoilmaisu pankkien ylivallalle”

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

2007–2008 kansainvälisen finanssikriisin ennustaneen professori Steve Keenin mukaan valtamediasta tuttu puhe ”palvelutalouteen” siirtymistä on pankkien propagandaa.

MoneyWeekin haastattelema Keen on tunnettu siitä, että toisin kuin valtavirtaiset taloustieteilijät, kiinnittää hän erityisen paljon huomiota pankkeihin ja velkaorjuuteen. Pilviin kohonneiden velkaantumistilastojen vuoksi hän alkoikin varoitella finanssikriisistä jo vuosia etukäteen.

Haastattelussa Keen toteaa, että poliitikkojen ja valtavirtaisten taloustieteilijöiden puhe ”palvelutalouteen” siirtymisestä on vaarallista huuhaata. ”Palvelutalous” merkitsee nimittäin teollisuuden siirtämistä halpatyömaihin.

Länsimaisen teollisuuden tuhoaminen on tuottanut meheviä voittoja pankeille, mutta tavallisten eurooppalaisten yrittäjien ja työntekijöiden kannalta kehitys on ollut suorastaan tappavaa. Meidän täytyy pitää teollisuus länsimaissa, jos tahdomme selvitä.

Brexitiä kommentoinut Keen totesi, että Britannian yksi merkittävimmistä ongelmista on se, että maa on päättänyt muuttua ”jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi” eli siirtää tuotantonsa ulkomaille. Keenin mukaan ”jälkiteollinen yhteiskunta” on kuitenkin pelkkä propagandatermi, sillä todellisuudessa teollisuudesta luopuminen merkitsisi takaisin siirtymistä metsästäjä–keräilijä-talouteen.

Keenin mukaan pankkivallan kannattajat puhuvat yleensä aivan liian epämääräisesti ”palveluista”. Ihmiset luulevat ”palveluiden” tarkoittavan esimerkiksi kampaamoita tai tarjoilija-ammatteja, kun todellisuudessa valtaosa palvelusektorista liittyy finanssitalouteen – eli yhteiskunnan velkataakan kasvattamiseen!

Kun yhteiskunta siirtyy ”jälkiteolliseen” aikaan, tuottavat työpaikat korvataan siis velkataakkaa kasvattavilla työpaikoilla. Tämä johtaa jatkuvien rahoitus- ja velkakriisien kierteeseen, joka tuhoaa yhteiskunnan taloudellisen selkärangan.

tehdas3

Matemaattisesti mahdoton yhteiskunta

Siirtyminen ”palvelutalouteen” tarkoittaisi sitä, että olisi rakennettava matemaattisesti mahdoton järjestelmä, jossa velka kasvaa loputtomasti suhteessa bruttokansantuotteeseen, ilman, että kehitys johtaisi luottokuplan puhkeamiseen ja talousromahdukseen.

Magneettimedia kirjoitti teollisuuden alasajosta artikkelissa ”Suomea johtaa mafia”:

”Länsimaissa pankkimafian toiminta on johtanut siihen, että teollisuus on rapistunut tai myyty kokonaan esimerkiksi Aasiaan. Pankkien lobbaajat ovat muutamassa vuosikymmenessä luoneet lainsäädännön ja arvoilmapiirin, jossa yritysten ja työntekijöiden ryöväämisestä on tullut täysin hyväksyttävää ja jopa ihailtavaa ’liiketoimintaa’.

Teollisuus ja työpaikat ovat kadonneet länsimaista, sillä yrityksistä on tehty lainsäädännön avulla puolustuskyvyttömiä pörssikeinottelijoita vastaan. Lain mukaan yritysjohdon tärkein tehtävä on maksimoida omistajien varallisuutta. Yhä useammin tämä tarkoittaa osakkeiden arvon lyhytaikaista paisuttamista velkarahalla.

Omistajat pakottavat yrityksiä investoimaan mieluummin firman omiin osakkeisiin kuin esimerkiksi uusiin tehtaisiin. Suuri muutos investointikulttuurissa tapahtui länsimaissa 1980-luvulla, kun rahoitusmarkkinat vapautettiin ja mafia nousi nykyiseen ylivalta-asemaansa. Kun yritys ostaa takaisin omia osakkeitaan, osakkeiden kurssi nousee ja omistajat tahkovat rahaa. Usein ostot tehdään velkavivun avulla, jotta voitot olisivat mahdollisimman makeita. Yritys näyttää voimistuvan, vaikka se velkaantuu eikä käytä varojaan tutkimukseen, kehitykseen tai työllistämiseen.

Pahimmassa tapauksessa yritys pakotetaan tehostamaan ’tuottavuuttaan’ irtisanomalla työntekijöitä tai siirtämällä tuotanto ulkomaille. Hetken aikaa silmänkääntötemput johtavat osakekurssin nousuun, mutta lopulta yritys vuotaa kuiviin.

Työpaikat tuhoava kehitys on ollut niin dramaattista, että yksittäiset firmat eivät voi juurikaan taistella sitä vastaan. Tarvittaisiin isänmaallisen valtion väliintuloa, jotta kestävästä liiketoiminnasta tulisi jälleen kannattavaa ja suosittua. Meidän epäonneksemme kaikkia valtapuolueita johtavat seteliselkärankaiset maanpetturit, joiden varaan toivoa ei voi laittaa.”

Mitä tilalle, kun tehtaat suljetaan?

Mitä tilalle, kun tehtaat suljetaan?

Uhkana velkadeflaatio

MoneyWeekin haastattelussa Keen muistuttaa, että taloutemme suurimpia uhkakuvia on pankkien holtittoman toiminnan synnyttämä velkadeflaation tai ”velkadilemman” ilmiö.

Kun yksityisen velan määrä kasvaa liian suureksi suhteessa bruttokansantuotteeseen ja luottokupla puhkeaa, lukemattomat yritykset ajautuvat konkurssiin tai konkurssin partaalle. Surkea taloustilanne säikäyttää pankit, joten nämä lopettavat uusien lainojen myöntämisen.

Koska uutta velkarahaa ei yhtäkkiä olekaan tarjolla, talouden kokonaiskysyntä romahtaa. Konkurssin partaalla kituuttavat yritykset ja kotitaloudet joutuvat leikkaamaan kuluttamistaan, koska ne pyrkivät lyhentämään vanhoja velkojaan ja maksamaan korkoja mahdollisimman nopeasti.

Selvitäkseen vanhoista veloistaan yritykset leikkaavat muun muassa työvoimakuluja; toisin sanoen ne alkavat sulkea tehtaitaan ja irtisanoa työntekijöitä. Taantuman aikana yritykset kilpailevat köyhtyneistä asiakkaista leikkaamalla kuluja myös laskeakseen tuotteidensa hintaa.

Kun yleinen hintataso laskee vyönkiristyksen vuoksi, laskevat kuitenkin myös yritysten myyntitulot. BKT saattaa syöksyä alas siis varsinaista velkamäärääkin nopeampaa yritysten lyhentäessä velkojaan ja supistaessa tuotantoaan, mikä entisestään syventää velkakuplan aiheuttamaa lamaa.

Mitä tehokkaammin ihmiset yrittävät lyhentää velkaansa, sitä nopeampaa bruttokansantuote supistuu. Velkadeflaation uhan vuoksi on erittäin vastuutonta puhua positiiviseen sävyyn siitä, että Eurooppa on siirtymässä ”jälkiteolliseen palvelutalouteen”.

 

Lue myös: Professori: Suomesta tulossa velkazombi

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

2 Kommentit

  1. Sitä saa mitä tilaa

    Perseelleenhän tää homma menee. Suomesta kun tehdään monikulttuurinen vihertävä palveluyhteiskunta on perseen myynti suosiossa kun paljon muitakaan rahanansaintakeinoja ole. Siinäkin vaan hinnat sitten laskee eli tuloille päästäkseen joutuu työskentelemään aika kovasti.

    (8)(0)
  2. Makroekonomia ei ole rakettitiedettä: se on pohjimmiltaan hyvin yksinkertaista.
    Pääomalla on vain kaksi lähdettä: Maapallo itse ja sillä elävät eliöt.
    Ihminen louhii ja prosessoi mineraaleja Maapallosta; samoin ravintoketjut.
    Itse prosessoimistaan ja ravontoketjujen prosessoimista mineraaleista ihminen edelleen prosessoi pääomaa. Ihminen saa luvan osallistua prosessituotteiden ylijäämän jakoon sosiaalisesti sovitulla tavalla, esimerkiksi siinä suhteessa missä hän ihmisyksilönä osallistuu prosessointiprosessiin, tai omistamalla prosessoimisvälineitä. Näin esimerkiksi ihmisen tekemä työ ei luo tai ole pääomaa vaan ainoastaan antaa hänelle luvan osallistua luonnosta kiskotun (prosessoidun) pääomaan jakoon palkan tai pääomatulon muodossa.
    Sillä ei ole merkitystä kuinka kukin leipänsä ja kalansa ansaitsee, koska maanviljelijä sen leivän kasvattaa ja kalastaja kalastaa sen kalan, mutta viljakasvi ja kalan ravinto krilli ovat ne jotka Maapallon mineraalit prosessoivat ravinnoksi ihmiselle.
    Kaikki ylijäämä jolla ihminen voi tehdä kauppaa on pääomaa. Voimakkaampi kiskoo itseään haikommalta tuottajalta hänen tai sen tuottaman ylijäämän itselleen: ravintoketjussa vahvempi syö heikomman, vahvempi tai vahvemmaksi auktorisoitu taas kiskoo-verottaa heikommaksi alistetulta sen ylijäämän osan jota tämä ei tarvitse oman henkensä pitimiksi ja uuden ylijäämäerän jälleenkasvattamista varten.
    Se on kysymys erikseen mihin tai miten tämä vahvin sitten käyttää sen itselleen kiskomansa-akkumuloimansa ylijäämän.
    Hyvin simppeliä.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*