- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Professori: negatiivisilla koroilla tuhotaan pienet pankit ja käteinen raha

Yli viidennes maailman BKT:sta tuotetaan maissa, joissa on siirrytty negatiivisiin korkoihin – muun muassa Japanissa, euromaissa, Tanskassa, Sveitsissä ja Ruotsissa [1]. Trendi leviää maailmalla [2].

Negatiivisten korkojen tuli ”elvyttää talous [3]”, mutta Japanissa ja euromaissa taantuma jatkuu ankarana. Koron vaikutus kysyntään on ollut käytännössä olematon. Kuten ValueWalk on kirjoittanut [4]:

”Japanissa on vallinnut äärimmäisen matala korkotaso vuosien ajan, ja maan talous on kuralla. Euroopassa käydään luottokauppaa biljoonilla euroilla negatiivisella korolla, mutta talous ei vain elvy. Tanska, Ruotsi ja Sveitsi ovat myös ottaneet negatiivisen koron käyttöön, mutta kansalaiset eivät kuluta tarpeeksi. Itse asiassa ihmisten säästämishalukkuus on noussut samalla, kun korkotaso on vajonnut. Kehitys on siis ollut täysin päinvastaista kuin keskuspankkiirit ovat lupailleet.

Miksi näin tapahtuu? Koska säästäjät ovat peloissaan. Matala korkotaso on murskannut ihmisten eläkesuunnitelmat. Otetaan esimerkiksi henkilö, joka suunnitteli talouttaan 10 vuotta sitten ja jonka säästöt kasvoivat korkoa 3 prosentin vuosivauhtia. Nyt korko on nollissa. Kuinka varautua eläkevuosiin, kun säästöt eivät enää kasva?

Tämän vuoksi eläkevuosiinsa varautuneet kansalaiset alkavat säästää lisää – eivät suinkaan kuluttaa. Kysyntä ei siis kasvakaan! Keskuspankeissa tätä ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Virallisessa mantrassa kysyntää edelleen ’stimuloidaan’ laskemalla ohjauskorkoa. Kansalaiset eivät ala ostaa tuotteita, mikäli he ovat huolissaan tulevaisuudestaan. Mikäli säästäminen on vaikeaa, ei kysynytäkään tule kasvamaan.”

Mitä on siis meneillään? Miksi keskuspankit eri puolilla maailmaa ovat päättäneet upottaa korot miinusmerkkisiksi?

1027779537 [5]

Taloustieteen professori Richard Werner – määrällisen elvyttämisen [6] keksijä – toteaa [7]:

”Sveitsin kokemukset [osoittavat], että negatiivinen korko nostaa pankkien kuluja. Pankit reagoivat tähän kohottamalla hintoja. Koska säästäminen ei houkuttele kansalaisia, pyrkivät pankit tasapainottamaan tilannetta nostamalla luottojen hintoja – kuten Sveitsissä nähtiin. Toisin sanoen ohjauskoron madaltaminen nostaa lopulta lainojen kustannuksia!

Mikseivät keskuspankit sitten nosta ohjauskorkoa? Olisiko lopputulos täysin sama? Ei välttämättä. Mikäli ohjauskorko nousee, pankit voivat laajentaa korkomarginaalia ja tehdä parempaa tulosta. Kun korot ovat negatiivisia, pankkien marginaalit pysyvät matalalla ja voitot ovat vaatimattomia.

Kuten lukijat tietävät, uskomme, että EKP käy sotaa euroalueen ’hyviä pankkeja’ vastaan. Esimerkiksi Saksassa on tuhansia pieniä yhteisöpankkeja, joista EKP tahtoo päästä eroon. Yhteisöpankit eivät pyri maksimoimaan voittojaan keinolla millä hyvänsä. Ne ovat yleishyödyllisiä rahoituslaitoksia, joilla palvellaan sosiaalista hyvinvointia (esimerkiksi Sparkassenin julkisten talletusten pankki sekä Volksbank-kansanpankki).

EKP ja EU ovat lisänneet huomattavasti pankkien byrokraattista sääntelytaakkaa, mikä merkitsee raskaita henkilöstökuluja. Näin yhteisöpankkeja on pakotettu fuusioitumaan ja sulkemaan paikallisia konttoreitaan. Samalla EKP:n kitsas rahapolitiikka on syönyt voitot.

Ohjauskoron lisäksi myös määrällinen elvyttäminen tulee pitämään korot alhaalla vielä pitkän aikaa. Kaiken tämän vuoksi perinteiset pankit – eli ne, joiden tehtävä on lainata yrityksille rahaa investointeihin – ovat valtavan paineen kohteena. Määrällinen elvyttäminen on auttanut ainoastaan suuria pankkeja, joiden leipälaji on finanssikeinottelu ja kasinotalous.

Negatiivisella ohjauskorolla pyritään siis tuhoamaan pienet pankit. Koko rahoitussektori pyritään kehittyneissä maissa yhdistämään suurmonopolin kontrolliin.

Kehityskulkua voidaan käyttää myös tekosyynä käteisen rahan täydelliselle lakkauttamiselle. Kuten monet tietävät, ”ymmärsi” Englannin keskuspankki vasta hiljattain, että pankit luovat uutta rahaa kiertoon myöntämällä lainoja. Omaksumalla talousdemokraattisen [8] liikkeen kielenkäytön Englannin keskuspankki voi pyrkiä pönkittämään ylivaltaansa entisestään. On mahdollista, että tulevaisuudessa vähittäispankeilta riistettäisiin oikeus luoda uutta rahaa, jolloin koko pankkitoimi voitaisiin sulattaa osaksi yhtä suurta keskuspankkia.

Esimerkiksi Englannissa tämä merkitsisi paluuta vuoden 1964 täydelliseen monopoliasetelmaan, jolloin keskuspankki perustettiin. Englannin keskuspankki oli alusta alkaen [9] yksityisten omistajiensa rahasampo. Keskuspankkimonopoli voisi myös valvoa ja kontrolloida kansalaisia nykyistä tehokkaammin: mikäli käteinen raha ja vähittäispankkien luoma luottoraha lakkautettaisiin, valvoisi yksi keskuspankki kaikkia tilisiirtoja, luototuksia ja investointeja suoraan.”

The Financial Times totesi [10] jo 2014, että käteisen rahan lakkauttaminen hyödyttäisi eniten juuri keskuspankkeja: ”Keskuspankit ovat täysin näkyvästi vaatineet sähkörahaan siirtymistä siitä lähtien, kun kansainvälinen finanssikriisi alkoi…”

Virtuaalirahalla pyörivä yhteiskunta hyödyttäisi keskuspankkeja merkittävästi. Juuri virtuaalivaluutta tekee negatiivisesta korosta mahdollisen, minkä lisäksi se voisi taata laitoksille täydellisen rahoitus- ja valvontamonopolin.

 

Julkaistu alunperin GlobalResearch.ca [11]-sivuilla englanniksi 10.2.2016.