Paavo Väyrynen on ollut Suomen poliittisen elämän ytimessä jo lähes puoli vuosisataa. EU kriitikkona hän on erikoisen huolissaan siitä, että Suomi loitonnut muista pohjoismaista ja lyönyt laimin suhteensa Venäjään.1
Ulkopolitiikka, köyhyys ja pakolaisuus
Euron ja Nato-jäsenyyden vastustajana Paavo Väyrynen tasavallan presidenttinä vahvistaisi Suomen itsenäisyyttä, puolustaisi maamme puolueettomuutta, toteuttaisi kestävää kehitystä ja edistävää ihmiskuntapolitiikkaa.1
Eurooppaan alkoi vuonna 2015 vyöryä turvapaikanhakijoiden aalto. Tällöin Väyrynen ehdotti muuttoliikkeen pysäyttämistä sekä vaikuttamalla sen alkusyihin esimerkiksi tukemalla pakolaisleirejä ja perustamalla uusia. Muuttoliike suuntautuessa syksyllä myös Suomeen, hän ehdotti rajatarkastusten palauttamista maamme länsirajalle.1
Presidenttinä Väyrynen panostaisi köyhyyden poistamiseen.
-Meillä on monenlaista köyhyyttä, eläkeläisiä, lapsiperheitä ja köyhiä työssä käyviä. On puhuttu, että jopa 100 000 lasta elää köyhyydessä.
Väyrynen alleviivaa, että keskustelu maahanmuuttajien ja suomalaisten hyvinvoinnista ei ole tasapainossa.
–Pitäisi muistaa, että kantasuomalaistenkin asiat täytyy saada kuntoon.
Ehdokkaalla on selvä kanta, mistä köyhyys aiheutuu.
–Tärkein syy on euroon meno. Ruotsissa kansantalous on kasvanut kymmenessä vuodessa neljänneksen. Suomessa kansantalous on edelleen pienempi kuin mitä se oli ennen kansainvälistä lamaa. Palkat eivät ole nousseet, etuuksia on leikattu. Tämä näkyy, sanoo Väyrynen.
Paavo väyrynen haluaa siis Suomeen oman rahan.
https://www.youtube.com/watch?time_continue=689&v=_Tu_z_pZpt4 [1]
Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen puhui hiljattain Lempäälässä muun muassa globalisaation haitallisuudesta.
Suomen suhde Venäjään
Presidenttiehdokkaiden ja Suomen globaalistien pelotellessa meitä Venäjän uhalla on Väyrynen sen sijaan puolustanut Suomen puolueettomuusasemaa ja –politiikkaa sekä kylmän sodan kaudella että uudessa Euroopassa. Väyrynen kirjoitti vuonna 1987 lisensiaattityön Suomen ulkopoliittisesta doktriinista määrittääkseen tulkintaa suomen puolueettomuuspolitiikasta.1
Väyrynen vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä2
Väyryselle ovat ulko- ja turvallisuuspoliittiset kiemurat tuttuja. Veteraanipoliitikolla on selvä viesti sotilasliitto Natosta.
– On hyvä, että Nato on olemassa, mutta Suomen ei pidä siihen liittyä, eikä muutenkaan liittoutua sotilaallisesti. On Suomen ja koko Pohjois-Euroopan etu, että pysymme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.
Väyrynen painottaa, että Suomeen ei kohdistu sellaista erillistä sotilaallista uhkaa, joka voisi uhata maatamme.
– Jos on tulossa laajempi selkkaus, niin meidän pitää tehdä kaikkemme sen estämiseksi. Voimme vaikuttaa tähän pysymällä liittoutumattomana.
Väyrysen mukaan mahdollisessa kriisissä Venäjän ensimmäiset iskut osuisivat meihin, jos Suomi olisi Nato-maa. Emmehän me tätä halua.
Kommentaari: Venäjä ei ole uhka
Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on oikeassa myös Nato kannoissaan. Toisin kuin Suomen poliittinen mafia väittää, että Venäjä on uhka, Venäjä onkin yhteistyön ja puolueettomuuspolitiikan raameissa Suomelle mahdollisuus.
[2]Suomen poliittinen johto on sitoutunut noudattamaan Yhdysvaltojen vääristelevää puolustusdoktriinia ehdottomana ”totuutenaan”. Yhdysvaltalaiseen poliittiseen ohjelmaan sisältyy keinotekoisen sotahysterian lietsominen Eurooppaan. Tätähän juuri Naton levittäytyminen Venäjän turvavyöhykkeelle, Ukrainan-kriisi, Itämeren-sotaharjoitukset ja jenkkien tunkeutuminen Suomen maaperälle palvelevat.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajautuminen Yhdysvaltojen johtaman Naton turvallisuuden illuusioon, aiheuttaa syystäkin maalle hengenvaarallisen tilanteen, mutta syy ei ole Venäjässä.
Esimerkiksi 290 jaksolla Venäjä ei ole kertaakaan hyökännyt Ruotsiin, eikä Suomeen, paitsi silloin kuin Suomen hallitsija Ruotsi hyökkäsi ensin tai osana laajempia eurooppalaisia sotia, joihin muun muassa Suomen sota (1808–1809) myös lukeutuu.
Venäjä itsessään ei ole, eikä ole ollut uhka. Joskin konfliktiin muiden, kuten esimerkiksi Suomen kanssa on ajauduttu ”Venäjällä” vaikuttavan tietyn globaalin eliitin kautta, kuten Neuvostoliiton kaudella.
Venäjä ei ole Suomelle uhka, vaan vaaran muodostavat suomalaiset globalisteja palvelevat isänmaan viholliset, siis Suomen johtavat poliitikot.
Globalistit ovat lyhyesti niitä, jotka retoriikassaan pitävät yllä näennäistä jakoa vasemmistoon ja oikeistoon, näillä valheellisilla jakolinjoilla pidetään yllä illuusiota (harhaa) ”demokratiasta” ja ”valinnanvapaudesta”. Globalistit pyrkivät kuitenkin hiljentämään kaikki eurooppalaiset poliittiset aktivistit, jotka vaativat suuria puolueita palaamaan juurilleen ja noudattamaan vaalilupausten mukaista politiikkaa. Globalistit kannattavat toisinajattelua vain, jos toisinajattelu pysyy tyhjien puheiden tasolla. Luonnollisesti globalisteja ovat kansainvälisten rahoituslaitosten ja pääomavirtojen kontrolloijat; globalisaatiota edustaa muiden muassa: EU, YK, Nato ja tietysti länsimaisen median haltijat. Yleensä poikkeuksetta globalistit kannattavat avoimien rajojen politiikkaa, joka merkitsee järjetöntä ja kaiken tuhoavaa pakolaisvyörytystä.
Myös Suomen presidenttikisassa havaitaan selvästi globalistien aiheuttama harhautus: kannatusta ollaan vauhdilla ohjaamassa globalistien valjastamalle presidenttiehdokkaalle Laura Huhtasaarelle [3].
Eurooppa politiikka
Paavo Väyrynen vastusti Suomen Euroopan unionin jäsenyyttä, kun parempi vaihtoehto olisi ollut Euroopan talousalue (ETA) ja Pohjolan yhteisö. Norjassa ja Ruotsissa kansan enemmistö vastusti oman maansa jäsenyyttä. Mikäli Suomi ei olisi liittynyt, muutkin Pohjoismaat olisivat jääneet ulkopuolelle, ja tällöin olisi syntynyt elinvoimainen ETA ja PY.1
Kesällä 2015 Paavo Väyrynen teki kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite keräsi taakseen yli 53 000 suomalaista, mutta se kätkettiin perustuslakivaliokuntaan.1
Paavo Väyrynen: Euroalueeseen liittymisessä rikottiin perustuslakia1
Sauli Niinistö ajoi läpi tulkintaa vuonna 1994 perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa siitä, että EU liittymissopimusta ei ollut tarpeen käsitellä perustuslain säätämisen järjestyksessä. Keskustan, SKL:n, vasemmiston edustajat ja yksi kokoomuslainenkin jäsen eivät kannattaneet tätä hanketta.
Perustuslakivaliokunta korosti mietinnössään, ettei liittymissopimuksen hyväksyminen tarkoittaisi sitoutumista jäsenyyteen euroalueessa.
[4]
Paavo väyrynen presidenttiehdokkaaksi sivustolla todetaan:
Yhdessä Paavo Lipposen kanssa Sauli Niinistö kuitenkin totesi vuonna 1997, että oikeudellinen päätös euroalueeseen liittymisestä tehtiin jo vuonna 1994. Tällä perusteella ei järjestetty kansanäänestystä eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Keskusta ja muu oppositio pitivät menettelyä perustuslain vastaisena. Vuonna 2013 Sauli Niinistö sanoi, että nykytiedoilla hän ei olisi kannattanut Suomen jäsenyyttä euroalueessa.
Ihmiskuntapolitiikka
Vuonna 1988 Paavo Väyrynen sai valmiiksi väitöskirjansa, joka käsitteli Suomen ulkopoliittisen doktriinin soveltamista tulevaisuuden
ihmiskuntapolitiikkaan. Väitöskirjan myötä ulkopoliittiseen kielenkäyttöön saatiin käsite Ihmiskuntapolitiikka.
Väyrynen on hoitanut ulkoministeriön johdossa Suomen kehitysapu kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikkaa viidellä eri vuosikymmenellä.
Hän toimi Suomen valtuuskunnan johtajana Rion ympäristö ja kehityskonferenssissa vuonna 1992.
Kehitysministerinä Väyrynen teki vuonna 2009 aloitteen EU:n ja USA:n välisestä kestävän kehityksen kumppanuudesta. Aloite johti tulokseen jo saman vuoden lopulla.
Nykyisin Väyrynen toimii Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan varapuheenjohtajana.
Voidaan sanoa, että Väyrysen Ihmiskuntapolitiikka käsite kiteytyy siihen, että EU:n ulkosuhteissa valitaan oikea tie. Niissä tulee pyrkiä kauppaan, kehitykseen ja ympäristöön liittyvään globaaliin kestävän kehityksen strategiaan. Nousevissa kehitysmaissa, kuten Kiinalla, presidentillä on johtava asema, ja näin ollen Suomen presidentillä on merkittävä rooli yhteydenpidossa näihin maihin. Luonnollisesti, ja kuten jo sanottiin, Venäjä on tärkein naapurimme ja suurvalta, johon meillä täytyy olla hyvät suhteet.3
Kommentaari: Yksi tärkeimmistä vaaliteemoista olisi itsenäinen rahatalous
Globaaleihin rahoituslaitoksiin, kuten kansainväliseen rahoitusjärjestöön (BIS) liittyen on oleellista huomioida se perussyy, josta nykyisin vallitseva taloudellinen taantuma (myös Suomessa) on peräisin. Ongelmat syntyvät valtioiden ajautuessa megakorporaatioiden ja keinottelupankkien uhreiksi. Niin ikään velkaorjuuteen perustuva kansainvälinen lainoitusjärjestelmä on rapauttanut kotitaloudet kuin myös kansantalouden. Uutta rahaa ilmestyy kiertoon kun velkaannutaan yksityisille pankeille. Kansantalouksissa on aina kiertämässä vain velkarahaa ja muuta rahaa ei tuskin ole olemassakaan. Velkaa ei ikinä pystytä maksamaan takaisin kokonaan. Velan pääoman ja sen koron takia velan osuus on aina suurempi kuin raha, jolla velkaa lyhennetään. Velkakierteestä hyötyvät globaalit yksityiset pankit, jotka kahmivat korkorahat ilmaisena rahana. Velan korkorahaa ei siis ole luotu missään, vaan se saadaan esimerkiksi velallisen tekemän työmäärän palkasta. Lisäksi pankkien myöntämät lainat ovat pääsääntöisesti tyhjästä luotuja kirjaamalla ne virtuaalitiedostoihin. Kysymyksessä on laillistetun rahanväärennyskoplan toiminta, jossa kiertoon ilmestyvät lainat lisäävät sähköisten numeroiden määrää rahamääränä.
Yllä olevaan viitaten, eikö yksi keskeisimmistä presidenttivaalin, vaaliteemoista, todellisen itsenäistymisen sekä Venäjän suhteiden ohelle, olisi kysymys itsenäisestä rahataloudesta, joka tarkoittaisi siirtymistä itsenäiseen talouspolitiikkaan, omaan valuuttaan ja valtion varaamaan rahanluontioikeuteen. Siten Suomessa sovellettaisiin talousdemokratian reformia.
Markku Juutinen
Lähteet
- Paavo Väyrynen presidenttiehdokkaaksi. Saatavilla: http://www.paavopresidentiksi.fi/File/Esite_presidenttiehdokas_V%C3%A4yrynen.P.pdf?207045 [5]
- (2012.-17). Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen maalasi erikoishaastattelussa tylyn uhkakuvan: Venäjä iskisi kriisissä ensimmäisenä Nato-Suomeen. Saatavilla: https://www.aamulehti.fi/uutiset/presidenttiehdokas-paavo-vayrysella-tyly-uhkakuva-venaja-iskisi-kriisissa-ensimmaisena-nato-suomeen-200617352/ [6]
3. http://www.ulkopolitiikka.fi/article/914/paavo_vayrynen_kohti_ihmiskuntapolitiikkaa/