"Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä."

Jeesus juutalaisille

Pohjavedet ja kaivoslaki

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,29
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Ovatko Suomen pohjavedet virtaamassa EU:n ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltavan kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen (TTIP) myötä kansainvälisten jättiläisyhtiöiden hyödyksi, mikäli TTIP solmitaan tulevaisuudessa?

Kuitenkin lakimies Pekka Kemppainen totesi vuonna 2010 silloisesta tulevasta uudesta vesilaista, että se tulisi turvaamaan Suomen pohjavedet1. Uusi vesiesilaki astui voimaan 2012. Löytyykö tästä laista porsaan reikiä? Yhtäältä pohjavesiä myydään jo nyt ylikansallisille yhtiöille ihan laillisesti.

Mainittakoon myös Suomen Vesifoorumi (FWF), jossa on mukana kolme ministeriötä ja kuulemma pyrintönä ei olisikaan veden järjestelmällinen myyminen, vaan toiminta suomalaisia vesiosaajia yhdistävänä verkostona ja toisaalta auttaa suomalaisen vesiosaamisen vientiä ja markkinointia maailmalla, erityisesti kehitysmaissa.

Mutta voidaanko tähän sanomaan luottaa, kun maailma on materialistinen, vallanhimoinen ja erikoisen raadollinen?

 

TTIP

TTIP-sopimus esitetään välineenä kaupan vapauttamiseksi, turhan byrokratian poistamiseksi ja sääntelyn joustavuuden lisäämiseksi.

Vapaakauppasopimukset, kuten TTIP, ovat myrkkyä valtioiden itsemääräämisoikeudelle, sillä sopimukset saavat aikaan sen, että esimerkiksi työoikeuksiimme, luonnonvaroihimme sekä elintarvikesuojaamme liittyvistä säätelyistä eivät päättäisi parlamentit vaan suuryritykset. Lisäksi kansainvälisten lakifirmojen oikeudellinen asema jättäisi kansalliset tuomioistuimet varjoonsa. TTIP-sopimus vaikuttaa siis julkiseen säätelyvaltaan erittäin turmiollisesti.

 

Ovatko Suomen pohjavedet vaarassa?

James Hirvisaari esitti maatalous- ja metsäministeriölle kirjallisin kysymyksen siitä, kuinka mahdollinen TTIP-sopimus tulee vaikuttamaan Suomen vesivarantoihin. Kysymys kuului: ”Aikooko hallitus estää Suomen vesivarantojen siirtymisen rahasammoksi?”

Kysymyksessä todettiin, että Suomessa ei ole varsinaisesti jouduttu turvautumaan vedenkäyttörajoituksiin, mutta paikoitellen on turvauduttu veden säännöstelyyn.

Euroopan unioni yllyttää jäsenmaitaan yksityistämään vesihuollon ja suunnitelmat Suomen pohjavesivarantojen yksityistämisestä ja saattamisesta globaalien yhtiöiden riiston kohteeksi on ollut työn alla jo kauan aikaa.

Nykyisin maamme vesimarkkinoilla on vedenottamoita, joissa ovat osakkaina jättimäiset yritykset, kuten esimerkiksi Coca-cola, Nestlé, Danone ja Unilever.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo vastasi Hirvisaarelle muun muassa, että: ”Neuvotteluilla ja mahdollisella sopimuksella (TTIP) ei ole vaikutusta vesilainsäädäntöömme ja sen turvaamaan vesivarojen käyttöön ja hoitoon Suomessa”.

Peter Brabeck-Letmathe himoitsee pohjavesien yksityistämistä.

Peter Brabeck-Letmathe himoitsee pohjavesien yksityistämistä.

Hirvisaaren esittämästä kysymyksestä poiketen esitettäköön kuinka Nestlén johtaja Peter Brabeck-Letmathe (B-L) himoitsee vedelle määriteltävää markkina-arvoa. Tämä sionistinen liikemies tahtoisi yksityistää pohjaveden.2

Nestlén Sveitsiläinen yhtiö omistaa 50,1 % israelilaisesta elintarvikkeiden   valmistajan Osem Investments-yrityksestä. Vuonna 2000 Nestlén investoi miljoonia dollareita Israelissa sijaitsevaan uuteen R&D keskukseen. Israel myönsi vuonna 1998 Nestlén-yhtiölle Jubilee-palkinnon, jonka vastaan otti Peter Brabeck-Letmathe. Palkinto oli tunnustus Nestlén ansiotuneesta toiminnasta Israelin talouden hyväksi.3

 

Uuden vesilain väitetään turvaavan Suomen pohjaveden?

Poliittinen eliitti ja näitä kannattavat lakimiehet vakuuttelevat uuden vesilain pitävän pohjavedet ”koskemattomana” suuryritysten riistolta. Mutta voidaanko tähän luottaa? Yllä mainitun Israelin tukijan (B-L) mukaan suuryrityksellä ja ilmeisesti muillakin jättiläisfirmoilla on intoa päästä osalliseksi myös Suomen vesivaroista. Tämän perusteella pohjavesien koskemattomuuteen ei voi suhtautua huolettomasti.

Lisäksi, kun tarkastellaan TTIP:n mahdollisesti voimaan astuessa suuryritysten oikeudellista valta-asemaa ja siihen liittyvää välimiesoikeudenkäyttöä, niin tilanne näyttää vieläkin synkemmältä.

TTIP-sopimus halvaannuttaa kansallisen lainsäädännön. Siten kansainvälisten lakifirmojen oikeudellinen asema jyräisi kansalliset tuomioistuimet. Investointisuojaan liittyen sijoittajat pystyisivät haastamaan valtion oikeuteen, jos he katsovat oikeuksiaan loukatun. Tavallaan kysymyksessä olisi uusiperustuslaki EU:n perustuslain ja EU:n jäsenvaltioiden p-lakien yläpuolella (Yle.fi 4.12.2014).

Tämän TTIP:n oikeudellisen kyvykkyyden huomioiden näyttääkin siltä, että ylikansalliset mammuttiyritykset löytäisivät oikeudellisen väylän päästäkseen todella käsiksi Suomen vesivarantoihin.

Ovatko Suomen vedet tulevaisuudessa turvassa kansaivälisiltä suuryrityksiltä.

Ovatko Suomen vedet tulevaisuudessa turvassa kansaivälisiltä suuryrityksiltä?

Sitä paitsi uusi vesilaki ei ole aukoton. Mainitaanhan jo sen esityksessä,      että ”luvanvaraisuus ulotettaisiin yhdenmukaisesti myös veden siirtämiseen muualle. Tällä tarkoitetaan ottamista, joka tapahtuu kaupallista tarkoitusta varten.”

Vanha vesilaki salli Suomen pohja- ja pintavedet koko kansan yhteisomistukseen. Vedet eivät siis olleet maanomistajien omaisuutta. Uudessa vesilaissa pohjavedet kanavoituu liiketoimille avoimeksi bisneshyödykkeeksi.

 

Lisää esimerkkejä turvattomuudesta

CEO Water Mandaten -julistuksella pitäisi olla tavoitteena tukea ympäristö- ja sosiaalisten normien noudattamista, silti sen pyrkimyksenä on helpottaa voittoa tavoittelevien yhtiöiden, vesilähteiden ja –palveluiden kontrollointia.

Kyseisen julistuksen ovat allekirjoittaneet maailman suurin vesiyhtiö SUEZ ja suurin pullovesiyhtiö Nestlé sekä mittavat alan yrittäjät PepsiCo- ja Danone-ryhmä.

Lisäksi Maailman kauppajärjestö (WTO) on jo vuosikausia työskennellyt markkinoiden avaamiseksi vesimarkkinoille.

Joten näyttää siltä, että uusi vesilaki ei tule turvaamaan Suomen pohjavesiä.

 

Kaivoslaki ja Talvivaara

Vanhan, kuten myös vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain mukaan, kuka tahansa, joka asuu Euroopan alueella, voi tulla Suomeen valtaamaan mineraaliesiintymän. Valtaamisen sijasta uudessa laissa käytetään termiä: malminetsintälupa. Eikö ulkomaalaisille malminetsintäluvan myöntäminen tulisi olla estetty, sillä tällainen mahdollisuus voi aiheuttaa kallioperän rikkauksien luisumisen ulkomaiseen omistukseen.

Talvivaaran kaivostoiminta on aiheuttanut merkittäviä ympäristöongelmia.

Talvivaaran kaivostoiminta on aiheuttanut merkittäviä ympäristöongelmia.

Ulkomaiseen omistukseen on myös luisumassa Talvivaaran Kaivosyhtiö, jonka uusi omistaja on brittiläinen yritysjärjestelyihin erikoistunut sijoitusyhtiö Audley Capital Advisors. Sijoitusyhtiö on solminut ehdollisen sopimuksen Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan ostamisesta sen konkurssipesältä yhdessä Suomen valtion kanssa.

Sopimukseen sisältyy myös ympäristövastuuriskien jakaminen, mutta julkisuuteen ei ole tullut tietoa missä suhteessa mainitut ympäristöuhat jaetaan? Jos siellä kallioperässä on paljon metallia, niin miksi ne luovutetaan ulkomaiseen omistukseen? Suomen valtio on vielä osaltaan (x prosenttia) jätteiden käsittelyn roolissa, joiden kustannukset siirtyvät veronmaksajille?

Kaivoslain lisäksi kaivostoiminnassa on huomioitava kaivoslain 3 §:ssä mainitut muut lait: luonnonsuojelu-, ympäristönsuojelu-, erämaa-, maankäyttö- ja rakennus-, vesi-, poronhoito-, säteily-, ydinenergia-, muinaismuisto-, maastoliikenne- ja patoturvallisuuslaki.

Talvivaaran kaivostoiminta on aiheuttanut merkittäviä ympäristöongelmia, jopa niin vakavia, että mainittu kaivoslain 3 §:n kohdan tietyt muut lait ovat tulleet rikotuksi.

Kaivostoiminta on edistyksellistä ja sitä pitää harjoittaa, sillä se vahvistaa maan taloutta. Kuitenkin sen ja myös ennen muuta sen kaltaisen operoinnin tulee olla sellaista, että ekosysteemille ja ympäröivälle väestölle ja sen elinkeinon harjoittamiselle ei koidu hankaluuksia ja menetyksiä. Myös mineraalirikkaudet tulisi pysyä suomalaisten omistuksessa.

 

Lopuksi

Kataisen hallitus ja sitä seurannut Stubbin valtionneuvosto ovat innokkaasti jaelleet Suomen kansallista varallisuutta globaaleille talousjäteille, sijoittajille ja pankkiireille. Niinpä eduskuntavaalien alla on hyvä muistaa puolueita, joiden tavoitteena on Suomen erottaminen EU:ta ja eurosta, itsenäinen talouspolitiikka, itsenäisyys, omavaraisuus, rahanluontioikeus valtiolla, puolueettomuus ja hyvinvointivaltion edistäminen sekä säilyttäminen.

 

Markku Juutinen

 

Lähteet

1. Yle.fi (9.3.2010). Uusikin vesilaki turvaa Suomen pohjavedet.

2. Kauppalehti (19.4.2013). Nestlén johtaja vaatii veden yksityistämistä.

3. Reb Yosil & The Kosher Gravy Co (16.3.2011).

Yle.fi (4.12.2014). Murskaisiko uusi TTIP-sopimus pikkuhiljaa Suomen perustuslain?

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

4 Kommentit

  1. artopaananen

    _________________________________

    Arto Lauri 105. Radiaton pressure


    ——————-

    Arto Lauri 104. GRAVITON


    ———-

    T&T VESI Tapio Ikkala, 22.3.2015, 19:08
    YK: Vesipula uhkaa seuraavan 15 vuoden aikana

    Maapallon vesivarannot vähentyvät – 40 prosenttia seuraavan viidentoista vuoden aikana, väittää YK:n uusi raportti. Kehityksen taustalla on teollisuuden lisääntyvä vedentarve, kaupungistuminen, sekä väestönkasvu.

    Mikäli vesiresurssien kestävään hallintaan ei panosteta, maailman sosioekonominen järjestelmä tulee romahtamaan, raportin pääkirjoittaja Richard Connor kertoi Reutersille.

    2050-luvulla kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja veden kysynnän odotetaan kasvavan 55 prosenttia. Suurin osa lisääntyvästä kysynnästä tulee kehittyvistä maista.

    Monet kehitysmaiden suurkaupungit kasvavat hallitsemattomasti, eikä kaikille maalta muuttaneille voida välttämättä tarjota vedenjakelua. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain 34 prosenttia asunnoista on vedenjakelun piirissä, kun tämä luku oli vielä 1990-luvulla 42 prosenttia.

    Vuoteen 2050 mennessä maailman ruoantuotannon täytyy kasvaa 60 prosenttia kasvavan väestön ruokkimiseksi. Elintarviketeollisuus kuluttaa jo nyt paljon vettä, ja YK:n laskelmien mukaan ruoantuotannon kasvu tulee nelinkertaistamaan sen vedentarpeen.

    * Ehdottomasti suurin teollinen veden tuhoaja on kuitenkin ydinvoima. 1000MW reaktori tappaa 1 800L/s elinvedet. Kun toisaalta koko eteläisen pallonpuoliskon ylivoimaisesti suurin veden kuluttaja on Australian valtavat uraanikaivokset. Veden silmitön tuhoaminen on eräs kärkisyy pyrkiä pois juuri ydinvoimasta.

    Raportissa ehdotetaan merkittäviä investointeja kestävään vesiresurssien hallintaan.
    ————

    (1)(0)
  2. Olkaa ihmiset kilttejä ja boikotoikaa Coca-cola, Nestlé, Danone ja Unilever tuotteita ja levittäkää sanaa eteenpäin. Ei ole missään nimessä oikein, että joudumme maksamaan ulkomaalaisille yrityksille oman maan vedestä.

    (3)(0)
  3. mä sanoin, pahuudessa, mä olen rikas, Herra itse sanoi sinä olet köyhä

    Virtaa puhdas vesi. Vielä.
    Tuntuu tällä hetkellä lapselliselta.
    Ja tiedätkö miksi, siksi että pahuus on perkele.
    Niin, Voitko sinä tajuta, että jos voi itse painaa rahaa,
    niin sitä on liikaa.
    RAHAN KÄYTTTÄVYYTTÄ TULEE RAJOITTAA!!!!!!!

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*