Vuonna 2010 Chris Voight ryhtyi perunadieetille ja söi pelkkiä perunoita 60 päivän ajan. Hänen tarkoituksenaan oli osoittaa, että perunat ovat terveellisiä.
Ajatus syntyi, kun naisille ja lapsille suunnattu vähävaraisia auttava WIC-ohjelma päätti poistaa perunat tarjottavien vihannesten listalta.
Tuohon aikaan Chris toimi Washington State Potato Commission –järjestön toimitusjohtajana. Hänellä oli siis tarve osoittaa että päätös oli väärä. Kokeilun seurauksena hänen painonsa putosi ja veriarvonsa paranivat, ja kokeesta tuli välitön nettihitti.
Hän käytti ruoanlaitossa 20 eri perunalajiketta. Ateriat valmistettiin eri tavoin käyttäen ruoanlaitossa terveellisiä öljyjä ja mausteita. Perunoista ei kuitenkaan valmistettu muusia tai kermaperunoita eikä pekoni-perunalaatikkoa. Chris ei syönyt 60 päivää kestäneen perunadieetin aikana lisäravinteita. Tästä huolimatta hänen terveysprofiilinsa oli 60 päivän jälkeen loistava.
Whole Health Source –terveysblogin ylläpitäjä Stephan Guyenet [1] kirjoitti:
”Hän karisti 21 paunaa, paastoglukoosi laski 10 mg/dl (104:stä 94:ään mg/dl), hänen seeruminsa triglyseridit putosivat lähes 50 %, hänen HDL-kolesterolinsa kasvoi hieman, ja hänen laskennallinen LDL-kolesteroli putosi huimat 41 % (142:sta 84:än mg/dl). Muutokset HDL-, triglyseridi- ja paastoglukoosiarvoissa liittyvät kasvaneeseen insuliiniherkkyyteen, eivätkä ole yhteydessä LDL-partikkeleiden koon muuttumisessa vaaralliseen “pieneen ja tiheään” muotoon.(Lähde [2])
Osa lukijoista otti mallia Chrisin 60 päivän perunadieetistä ja ryhtyi hieman lyhyemmälle, yleensä noin 30 päivän mittaiselle perunadieetille. Myös heidän painonsa laski ja terveydentilansa parantui.
Aiemmat käsitykset
Ironista kyllä, monet välttävät perunaa muuten kuin ravintolassa ranskalaisina ruoan kylkiäisenä tai perunalastuina. Jos valmistat paistinpottuja luomuperunoista ja käytät terveellistä öljyä, ruoka on terveellistä. Luomuperunat voi myös paahtaa.
Kaupalliset ranskanperunat valmistetaan ei-luomuperunoista, jotka uppopaistetaan öljyssä jota käytetään useaan otteeseen. Kyseessä on kaikkein epäterveellisin perunaruoka, perunalastujen ohella.
Vuonna 2004 elokuvantekijä Morgan Spurlock ohjasi suositun dokumentin “Super Size Me”. Hän testasi roskaruoan vaikutuksia syömällä McDonald’sissa kolme kertaa päivässä.
Neljän viikon kuluttua hän ei kärsinyt vain ylipainoista. Lääkärin mukaan hänen veriarvonsa olivat hälyttävät.
Normaalein menetelmin kasvatettuja perunoita, joita tarjoillaan tavallisissa ravintoloissa ja pikaruokaloissa, tulisi välttää sillä ne ovat altistuneet myrkyllisille aineille. Ja kukapa tietää milloin bioteknikot kehittävät taas uuden GMO-version perunasta.
Normaalein menetelmin kasvatetut perunat eivät ole EWG-järjestön (Enviromental Working Group) Clean 15 –listalla, mutta bataatit ovat.(Lähde [3])
Suurin osa kuluttajista on huolissaan perunoiden tärkkelyspitoisuudesta ja korkeasta glykeemisestä indeksistä (GI), joka kuvaa ruoka-aineen imeytymisnopeutta.
Monet ravintoasiantuntijat ja lääkärit ovat yhdenmielisiä siitä, että verensokerin nousu liian korkealle ja liian usein johtaa terveysongelmiin, erityisesti tyypin 2 diabetekseen ja sydänvaivoihin.
Perunan pitkä historia
Ajattele asiaa tältä kannalta: Miljoonat ovat selvinneet hoikkana ja terveenä satojen vuosien ajan syömällä perunaa ja riisiä, molemmat tärkkelyspitoisia ruoka-aineita. Aasiassa on syöty riisiä, Etelä-Amerikassa pääasiassa perunaa. He ovat selvinneet karuissa olosuhteissa, tosin he eivät altistuneet teollisuussaasteille ennen nykyaikaa.
Teollistuneissa länsimaissa on viimeinkin asetettu kyseenalaiseksi yleinen näkemys, jonka mukaan korkean glykeemisen indeksi ruoat kuten pasta, riisi, leipä ja peruna altistavat diabetekselle ja sydänsairauksille.
Journal of the American Medical Association (JAMA) –lehti julkaisi kliinisen tutkimuksen 17. joulukuuta 2015, jossa Johns Hopkins University School of Medicinen ja Harvard Medical School’n tutkijat eivät löytäneet näyttöä, joka tukisi teoriaa tärkkelyspitoisen ruokavalion terveysriskeistä normaalisti terveellisesti syöville henkilöille.(Lähde [4])
Perunan väheksytty ravintosisältö
Tarkoituksena ei ole väittää että yksi ruokavalio sopisi kaikille. Tarkoituksena on oikoa virheellisiä käsityksiä, jotka liittyvät tärkkelyspitoisiin ruokiin, erityisesti perunoihin.
Oikeastaan useimmat meistä tarvitsevat tärkkelystä. Saamme niistä energiaa solujen käyttöön ja ollaksemme tekemisissä ulkomaailman kanssa. Useimmat kalorinlaskijat pitävät tärkkelyspitoisia ruokia lihottavana. Kuitenkin gramma perunaa sisältää korkeintaan noin puolet rasvaisen ruoan kaloreista.
Tärkkelyspitoiset ruoka-aineet sisältävät yleensä runsaasti kuituja. Runsaasti kuituja sisältävä ruokavalio on hyväksi ruoansulatukselle ja pienentää paksusuolensyövän riskiä. Perunan kuidut luovat kylläisen olon, tunteen siitä että olet syönyt tarpeeksi.
Lisäksi tärkkelyspitoisten ruokien välttäminen voi aiheuttaa metabolista stressiä. Stressi johtaa vakaviin aineenvaihduntasairauksiin kuten esidiabetekseen ja tyypin 2 diabetekseen. Ironista kyllä, tärkkelyspitoisten ruokien nauttimisen on väitetty altistavan kyseiselle sairaudelle.
Se mitä ei yleensä huomioida tai mikä sivuutetaan on tosiasia, että perunan proteiinit sisältävät tarvittavat 22 aminohappoa, jotka pilkkoutuvat ja imeytyvät paremmin kuin lihan ja maitotuotteiden proteiinit.
Perunat sisältävät runsaasti kaliumia, jopa enemmän mitä banaanit. Ne sisältävät runsaasti muita hivenaineita. Niissä on myös runsaasti C- ja B6-vitamiinia.
Viimeisintä huipputeknologiaa käyttäen, Agricultural Research Servicen kasvigeneetikko Roy Navarre on tunnistanut perunan kuoresta ja lihasta 60 eri fytokemikaalia, jotka voivat torjua useita eri sairauksia. (Lähde [5])
Joissakin perunalajikkeissa on yhtä paljon fenoli [6]-yhdisteitä kuin parsakaalissa ja pinaatissa. Toiset lajikkeet taas sisältävät runsaasti folaatteja (foolihapon luontainen lähde), antioksidatiivista kversetiiniä, ja verenpainetta alentavaa kukoamiinia. Muista ruoka-aineista vain goji-marjat sisältävät näitä kolmea yhdistettä. Perunoiden antioksidanttitiheys on korkea.
Joidenkin lähteiden mukaan kuoret ovat myrkyllisiä, vaikka niissä on runsaasti ravinteita ja suurin osa kuiduista. He viittaavat myrkkyyn jota on perunakasvin lehdissä ja varressa, jonka tarkoituksena on pitää eläimet ja hyönteiset loitolla, nimittäin solaniini-alkaloidiin.
Kuorten myrkyllisyys pätee vain villiperunoihin, tavallisissa lajikkeissa ei piile vastaavaa riskiä ellei kuori ole alkanut vihertää tai kukkia. Jos perunassa on merkkejä kummastakaan, ei sitä kannata syödä, vaikka solaniinin määrän tulee olla suuri ennen kuin ilmenee välitön myrkytysreaktio.
Eli voit syödä luomuperunoiden kuoria, kunhan niitä ei ole ravintolatapaan uppopaistettu myrkyllisessä rasvassa.
Perunan historia pähkinänkuoressa
Peruna oli Etelä-Amerikan ylänköalueiden alkuperäisasukkaiden tärkein ruokakasvi satojen vuosien ajan. Nämä kansat eivät kärsineet ylipainosta tai aineenvaihduntasairauksista. Espanjalaiset konkistadorit veivät muutaman perunan sekä tonneittain kultaa ja hopeaa takaisin Eurooppaan. He myös huomasivat, että perunoita syömällä voitiin välttää keripukki paluumatkojen aikana!
Hiljalleen eri perunaruoat nousivat suosioon talonpoikaisväestön keskuudessa monissa Euroopan maissa. Erityisen suosion ne saavuttivat irlantilaisten keskuudessa. Brittivalta kielsi Irlannin katolilaisia omistamasta maata.
Heidän täytyi vuokrata pieniä maalänttejä anglo-protestanteilta ja kasvattaa perunoita selviytyäkseen, kuten he tekivätkin ennen suurta nälänhätää 19. vuosisadan puolivälissä.
Pienellä alueella voi kasvattaa suuren määrän perunoita, jopa kaikkina vuodenaikoina niillä alueilla joilla maa ei jäädy. Muutamasta perunasta voi loihtia aterian pienelle perheelle.
Perunat pysyvät tuoreena useiden viikkojen ajan ruokakomerossa tai kellarissa. Perunoita ei tule säilyttää jääkaapissa, sillä kylmässä tärkkelys muuttuu sokeriksi.
Ruoan kotikasvatus on yleistymässä. Löydät enemmän tietoa googlettamalla “perunoiden kotikasvatus” ja “perunan istutus”. Perunoita voi kasvattaa jopa kasvatuslaatikossa tai kukkaruukussa.
Miljoonat ovat pärjänneet yli tuhat vuotta riisin ja perunan voimalla.
Perunapannukakkuresepti
Ainesosat (luomua)
- 1 kilo Russet- tai Idaho-lajiketta
- puolikas hopea- tai keltasipuli (ei tarvitse olla luomua)
- 8 isoa kananmunaa, vapaasti kasvatettu
- 6 ruokalusikallista idätettyä jauhoa tai gluteenitonta riisijauhoa
- 4 teelusikallista merisuolaa
- tuoretta mustapippurirouhetta
- 3,5 dl raffinoitua kookosöljyä
- täyshapankermaa, mieluiten ruoholla ruokitun lehmän
- omenasosetta
Tarvikkeet
- Juustoliina
- Monitoimikone tai raastinrauta
- Lämpömittari (valinnainen)
Ohjeet
- Kuori perunat, raasta raastinraudalla tai monitoimikoneella.
- Kääri perunaraaste juustoliinaan ja purista kunnes suurin osa nesteestä on poistunut.
- Lisää perunaraaste suureen kulhoon. Sekoita joukkoon idätetty jauho, suola, sipuli ja kananmunat.
- Lisää hieman mustapippurirouhetta ja sekoita hyvin.
- Kuumenna kookosöljyä suuressa valurautapannussa tai emaliastiassa tai hollantilaisessa uunissa. Lämpömittari ei ole välttämätön, mutta voit käyttää sitä lämpötilan mittauksessa. Kuumenna öljy 150–170 asteiseksi. Jos et käytä lämpömittaria, tiputa pannulle hieman taikinaa. Lämpötila on oikea kun öljystä nousee pieniä kuplia.
- Kun öljy on riittävän kuumaa, lisää reilu ruokalusikallinen perunasekoitusta pannulle. Levitä seosta että saat noin 6 – 13 mm paksuja pannukakkuja.
- Paista molemmilta puolilta kunnes pinta on väriltään kullanruskea.
- Aseta pannukakut talouspaperin päälle. Anna jäähtyä tai laita jääkaappiin ja lämmitä uudelleen ennen tarjoilua.
- Tarjoile hapankerman ja/tai omenasoseen kera.
Lähde: HealthImpactNews [7]