"Toimittajat tuhoavat totuuden, valehtelevat, vääristävät, panettelevat ja polvistuvat rahan vallan edessä. Heidän ammattinsa on pettää heidän isänmaansa ja rotunsa. Olemme valtamediassa kasvottoman eliitin palvelijoita, sätkynukkejä; he vetävät naruista ja me tanssimme."

John Swinton, New York Times

Elämä on tuonut kohdalleni usein kysytyn kysymyksen Mitä rakkaus on? Tämä kysymys on ajankohtainen näin joulunkin alla, mutta havahdutti minut monien menetysten jälkeen.

Pari sanaa rakkaudesta

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Elämä on tuonut kohdalleni usein kysytyn kysymyksen Mitä rakkaus on?
Tämä kysymys on ajankohtainen näin joulunkin alla, mutta havahdutti minut monien menetysten jälkeen.

Moni meistä mieltää rakkauden positiiviseksi rakastumisen ensihuumaksi, tunteeksi, joka läikkyy yli äyräiden yhdistäen kaksi ihmistä sulavaksi samaan tahtiin sykkiväksi kokonaisuudeksi. Rakastumisen tunne tekee meistä kaikkivoipaisia ja saa meidät tavoittelemaan tuota euforista tilaa yhä uudelleen ja uudelleen.

Rakastumisen tunteen laantuessa kyllästytään ja erotaan. Herää kysymyksiä miksi ja mihin rakkaus katosi ja tullaan helposti tulokseen, että kumppani ei ollut se oikea. Jatkamme rakkauden etsimistä rakastumisen muodossa kumppania vaihdellen.

Mikäli rakkaus käsitetään rakastumisen tunteena ei liene vaikeaa ymmärtää korkeita erotilastoja. Pariskunnat luovuttavat heti rakastumisen tunteen hiipuessa ja kadotessa.

Mitä rakkaus sitten on? Eikö rakkaudessa ole kyse jostain syvemmästä ja suuremmasta kuin pelkkä rakastuminen? Olemme kuulleet niin järjestetyistä avioliitoista, joissa rakkaus on kasvanut vasta myöhemmin kuin myös tarinoita Jeesuksesta, joka
rakasti jopa vihamiehiään. Voiko edes vihaa olla ilman rakkautta?

Kärsin koko syksyn eron ja luopumisen aiheuttamasta uupumuksesta. Myös luovuuteni tukahtui monien ristiriitaisten ajatusten alle. En kertakaikkiaan suostunut näkemään mistä oli kysymys, vaikka tiesin etteivät kaikki palaset erossa osuneetkaan kohdilleen. Halusin uskoa, etten koskaan rakastanutkaan miestäni ja näistä ajatuksista väsyin vain lisää.
Kun lopulta myönsin itselleni rakkauteni erosta huolimatta, minut valtasi rauha. Rauha, jota en yhdessäolomme aikana huomannut, mutta joka nyt teki itsensä tiettäväksi. Tämän oivalluksen myötä olen saanut voimiani ja luovuuttani takaisin. Aivan kuin ne puuttuvat palaset olisivat loksahtaneet paikoilleen. Uskallammeko vasta eron myötä rakastaa?

Näitä monia kysymyksiä pohtiessani omien unelmieni murskautuessa ja eron vain tapahtuessa olen tullut siihen tulokseen, että rakkaus on monia asioita. Se on kuin yläkäsite, otsikko, monille tunteille. Emme ehkä koe jatkuvaa rakastumista kumppaniamme kohtaan, mutta arvostamme häntä, ajattelemme häntä myötätuntoisesti ja ymmärtävästi, tunnemme epätoivoa, turhautumista ja ikävää, toisinaan jopa vihaa. Eikö tämä kaikki ole rakkautta? Emmehän tuntisi näitä tunteita, jos ihminen olisi meille yhdentekevä.

Rakkaus voi olla ristiriitaista, jopa pelottavaa. Se voi työntää luotaan paniikinomaisella voimalla En halua rakastaa!, sillä rakkaus tekee myös kipeää. Se tekee meistä haavoittuvia. Minäkin rakastin ja rakastan. Halusin tai en. Rakkaus ei ole meidän hallittavissa.

Rakkaus on siis monia asioita, joista vain yksi pieni osa on rakastumisen alkuriehaa. Rakkaus on ennen muuta taitoa tasapainotella monien tunteiden meressä. Se on sitä paljon puhuttua tahtoa luovia karikkojen ohi valppaana ja koko ajan oppien.

Näin joulun alla haluan sanoa kaikille, uskaltakaa rakastaa ja antakaa rakkauden täyttää elämänne. Kertokaa rakkaudestanne läheisillenne, sillä tänään siihen voi olla viimeinen tilaisuus tai viime kerrasta voi olla aivan liian pitkä aika.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*