Handelsbankenin ja Nordean pääekonomistit Tiina Helenius ja Aki Kangasharju eivät suostu myöntämään, että laittomasta siirtolaisuudesta voisi olla haittaa Suomen taloudelle. Ylen haastatteleman Heleniuksen mukaan pakolaiskriisi on talouden elvytystekniikka!
Ylen Politiikkaradio [1]haastatteli ekonomisteja selvittääkseen Suomen ja kansainvälisen talouden tilaa 2016. Kangasharju totesi jo lokakuussa [2], että ”maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua”. Hän kannusti julkista sektoria ottamaan paljon lisää velkaa maahanmuuton rahoittamiseksi, sillä tulevaisuudessa Afrikan ja Lähi-idän huippuosaajat tulevat maksamaan kulut moninkertaisesti takaisin.
Kaksi kuukautta myöhemmin Politiikkaradion haastattelussa Kangasharjun hymy oli jo ehtinyt hieman hyytyä.
Kangasharju väitti edelleen, että pakolaistulva ”lisää talouskasvua lyhyellä aikavälillä”, vaikka jopa Juha Sipilä myönsi [3] syyskuussa, että pakolaiskriisi on jo Suomen velkakriisiä suurempi taloudellinen ongelma. Kangasharjun äänensävy oli nyt kuitenkin huolestunut, sillä hänen mukaansa maahanmuutto lisää yhteiskunnallista levottomuutta, josta voi olla haittaa taloudelle.
[4]
Kangasharju vertasi maahanmuutosta aiheutuvia levottomuuksia lakkoiluun ja pelkäsi, että suomalaiset alkavat ”tappelemaan maahanmuuttajien kanssa”. Toisin sanoen hän ei pitänyt maahanmuuttajarikollisuutta ongelmana, vaan ”levottomuuksien” lähde ovat takapajuiset suomalaiset, jotka eivät osaa arvostaa pakkomonikulttuurisuuden auvoa.
”Silti mä oon sitä mieltä että me tarvitaan ne… se on hyvä, että me otetaan pakolaisia ja nyt vaan meillä pitäisi olla rohkeutta satsata siihen kotouttamiseen, ottaa vaikka sitten sitä velkaa vähän enemmän,” summasi Nordean pääekonomisti.
Handelsbankenin Helenius on sen sijaan tosiuskova, joka ei halua olla huolissaan edes mahdollisesta yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. Hän totesi haastattelussa kahteen otteeseen, että laiton siirtolaisuus on elvytystä, minkä etenkin ruotsalaiset ymmärtävät. Heleniusin mukaan maahantunkeutujat ovat saaneet talouden sellaiseen nousukiitoon länsinaapurissa, että keskuspankin täytyy jo kiristää rahapolitiikkaansa, etteivät markkinat ylikuumene.
Kuitenkin jopa Göteborgin kauppakorkeakoulun valtavirtainen maahanmuuttotutkija Joakim Ruist on tänä vuonna todennut, että humanitaarinen maahanmuutto (pakolaisuus ja laiton siirtolaisuus) on Euroopan valtioille suuri taloudellinen taakka eikä suinkaan elvytysruiske.
”Maahanmuuttokriitikoille annettava potkut!”
Globaalikapitalistit ovat näyttävästi asettuneet ”vihervasemmiston” rinnalle tänä vuonna vaatimaan Suomen rodullista itsemurhaa.
Taloussanomat julkaisi kesällä esimerkiksi Technopolis-pörssiyhtiön Suomessa toimivan amerikanjuutalaisen toimitusjohtaja Keith Silverangin haastattelun [5]. Silverangin mukaan monikulttuurisuutta vastustaville suomalaisille tulisi antaa potkut töistään.
”Se, että joku luulee, että pitämällä jengi sinisilmäisenä, valkoisena ja blondina jotenkin auttaa, on hölmö ajatus,” juutalainen Silverang perusteli vaatimustaan. Hän myös muistutti, että ainakin hänen yrityksessään järjestetään roimasti rasisminvastaista koulutusta.
Esimerkiksi juutalaisen psykologi Karmela Liebkindin mukaan [6]”rasisminvastainen” koulutus on tärkeää työelämässä aikuisiällä, jotta suomalaiset eivät vahingossakaan alkaisi suosia omiaan.
[7]
Uusliberaalit pankkiirit lobbaavat laitonta siirtolaisuutta useista eri syistä. Maahanmuuttajien elättäminen vaatii velkaantumista [8], ja velka on pankeille bisnes. Uusliberaalin [9] ideologian mukaan halpatyövoiman [10] (orjatyövoiman) tarjonta pitää talouden rattaat rasvattuina, joten siirtolaiset tekevät hyvää työtä polkiessaan palkkatasoa.
Lisäksi juutalaisen Goldman Sachs –pankin Pether Sutherland on julistanut suoraan [11], että Eurooppa on liian valkoinen, minkä vuoksi väestörakenne on pantava uuteen uskoon.
Lue myös: Monikulttuurisuus- ja kestävyysvajepotaska ruokkivat toisiaan [12]