Palveluala työllistäjänä on kupla

Riitta Varpe ehdotti, että palvelualoista saataisiin Suomeen talouskasvun veturi. Jouni Valkonen kirjoitti ansiokkaasti, että palvelualat eivät juuri luo yhteiskuntaan uutta varallisuutta ja että ne ovat matalapalkka-aloja.

Hän kuitenkin unohti mainita, että palvelutuotannosta vain n. 1/3 palvelee yksittäistä kuluttajaa ja 2/3 osaa palvelee elinkeinoelämää, kuten pankki-, vakuutus-, mainos- ja markkinointi, tilitoimisto-, kuljetus- varastointi-, koulutus-, tietojärjestelmä-, huoltopalvelut jne.

Siis, jos tai kun tuotanto siirtyy Kiinaan, tuotantoa avustavat palvelut ennen pitkää seuraavat perässä, samoin kuin tutkimus- ja tuotekehittely.

Uolevi Lehtinen taas myötäili Varpen kirjoitusta: ”Palveluinnovaatiot tuovat talouskasvua Suomeen”, koska ne edustavat jo 80 prosenttia kansantaloudestamme. Hän peräänkuulutti liiketoimintaosaamista jolla hän tarkoitti teknologia-, digitalisointi-, ja yrittäjyysosaamisella.

Lehtinen taas puolestaan unohti mainita mihin näillä teknologia- ja digitalisointi-innovaatioilla tähdätään. Niillä pyritään lisäämällä tuottavuutta tietokonepohjaisten itsepalvelujärjestelmien avulla.

Seurauksena on, että palvelualalta häviää jatkossa samalla tavalla työpaikat kun teollisuuden puolella on jo karua todellisuutta.

Pankkitoiminta on jo siirtynyt nettiin, vakuutus- ja nettikauppa on alkuaskelmilla, matkatoimistot ovat jo muistoja menneisyydestä, erilaiset lippupalvelut ja varaamot ovat syrjäyttäneet palveluhenkilökunnan.

palvelut2

Aikamme suurin innovaatio on itsepalvelu. Asiakkaat jo itse rahastavat itsensä kaupan kassalla (Ikea, S-kaupat), koodaavat itsensä miehittämättömään hotelliin (Omena), Kokoavat itse huonekalunsa jne.

Valtionhallinnossa esitäytetyt veroilmoitukset ovat poistaneet verovirkailijat, Kirjastoista on tehty miehittämättömiä itsepalvelulaitoksia jne. Kehitys on vielä alkuaskelmilla. Nämä ovat niitä Lehtisen tarkoittamaa ”yrittäjäosaamista”.

Palvelupuolelle on toki syntynyt uusia tuoteinnovaatioita. Esimerkkinä peliyhtiö Supercell. Puolet sen omistuksesta (49%) myytiin juuri japanilaiselle jättiyhtiöille 1,1 miljardilla eurolla.

Supercell työllisti tuolloin alle 200 työntekijää ja oli pörssiarvoltaan Keskon kanssa samansuuruinen. Kesko omistaa runsaasti kiinteistöjä sekä muuta omaisuutta ja työllistää satakertaisesti eli yli 20 000 työntekijää.

Siis näillä Lehtisen markkinoimilla ”liiketointaosaamisella” pääasiassa hävitetään työpaikkoja ja uusienkin palvelutuotteitten työllistävä vaikutus on olematon.

 

Ari Ojapelto

2 kommenttia

  1. https://bitcointalk.org/index.php?topic=355212.msg11402367#msg11402367

    (engl). Tiivistelmän suomennos: Palvelut ovat tuotannon balanssierä, eli mitä vähemmän muiden elintarpeiden tuottamiseen kuluu työvoimaa, sitä suurempi palvelusektori voi olla. Palvelusektori korreloi näin ollen suoraan varallisuuden kanssa, vaikka ei itse tuotakaan varallisuutta vaan elintasoa (kulutus).

    Nykyisessä yhteiskunnassa jopa 80% ihmisistä työskentelee ”systeemissä”, jonka tärkeimmät työllistävät osa-alueet ”koulutus”, ”terveydenhoito”, ”hyvinvointi”, sota ja julkinen byrokratia ovat nettohaitallisia ihmisille. Jos systeemistä päästäisiin eroon, voitaisiin materiaalinen elintaso taata kaikille ja ihmisille jäisi 5x enemmän aikaa palvella toisiaan joko työn muodossa tai lisääntyneenä vapaa-aikana.

    Plusääni(3)Miinusääni(0)
    1. ”Palvelusektori korreloi näin ollen suoraan varallisuuden kanssa, vaikka ei itse tuotakaan varallisuutta vaan elintasoa (kulutus).”

      Ööh ? Alkutuotanto ja teollisuus niitä kulutustavaroita (=elintaso) tuottavat, ei palvelusektori.

      ” ”koulutus”, ”terveydenhoito”, ”hyvinvointi.. ovat nettohaitallisia ihmisille””

      Taas jotain postmodernia taloustiedettä ? Miten ihmeessä terveydenhoito olisi ”nettohaitallista” ? Ratkaisunne on ilmeisesti valtioiden poistaminen ja kaiken yksityistäminen, sikäli kun rivien välistä luen ?

      Plusääni(0)Miinusääni(0)

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat