Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on päättänyt antaa Kreikalle nimellisen palkinnon siitä, että maa ei jättänyt Euroopan unionia vaan asetti pankit kansan edelle. Valtamedian mukaan ele todistaa, että IMF työskentelee valtioiden hyvinvoinnin ja itsemääräämisoikeuden puolesta.
Valtavirtainen valemedia Talouselämä julkaisi viikonloppuna ”uutisen” otsikolla ”IMF:lta yllätysvaatimus: Neuvottelut Kreikan velkahelpotuksista on aloitettava välittömästi [1]”. Talouselämän mukaan IMF tahtoo nyt Saksan vastustuksesta huolimatta höllentää pankkien raiskaaman Kreikan velkaehtoja:
”IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on lähettänyt lehden mukaan kirjeen kaikille euromaiden valtiovarainministereille, jonka mukaan velkahelpotus on otettava mukaan neuvotteluihin välittömästi tai IMF uhkaa lähteä tukiohjelmasta.
Lagarde vaatii kirjeessä euroalueelta realistisempia taloustavoitteita Kreikalle.”
Talouselämän luoma tarkoituksellisen harhaanjohtava mielikuva on, että sankarillinen Lagarde uhmaa pahoja valtiovarainministereitä, jotka jostain sadistisesta syystä tahtovat nähdä Kreikan romahtavan. Tarinassa Kreikka on voimaton sivuosan näyttelijä, jonka pankit yrittävät pelastaa ja jota eurovaltiot kohtelevat Saksan johdolla turhankin kovakouraisesti.
Koska valtavirtaiset talousjulkaisut ovat suurten pankkien mainoslehtisiä, välittyy keskivertosuomalaisille siis äärimmäisen perverssi väärinkäsitys pankkien roolista Kreikan ryöstössä [2]. Toinen Talouselämän luoma illuusio on, että IMF vaatisi Kreikan velkojen anteeksiantoa eli niiden velkojen nollaamista, joita valtio ei yksinkertaisesti kykene koskaan maksamaan takaisin. Näin ei kuitenkaan ole.
Lagarden kirjeen [3] huolellinen lukeminen paljastaa nopeasti mistä on kyse. IMF-johtajan mukaan on selvää, ”ettei Kreikka voi ylläpitää 3,5 prosentin budjettiylijäämää vuosikymmenten ajan”. Sen sijaan IMF vaatii ”vain” 1,5 prosentin vuotuista budjettiylijäämää, joka jaettaisiin lahjoituksina ulkomaalaisille pankeille palkkioksi siitä, että ne luovat rahaa tyhjästä [4].
Lagarde kirjoittaa, että ”vain muutama Euroopan valtio on ylipäätään kyennyt ylläpitämään 3,5 prosentin vuotuista budjettiylijäämää”. IMF tiesi siis alusta lähtien, ettei Kreikka voisi vastata velkojien vaatimuksiin. Kun maa oli nöyryytetty ja alistettu täydellisesti, alkoivat pankit esittää sen ystäviä ja tekivät ”myönnytyksen”: leikkauksia, kansallisomaisuuden myyntiä ja veronkorotuksia täytyy jatkaa, mutta ylijäämävaatimus voisikin olla 2 % aiempaa pienempi. Kuinka jaloa!
[5]Painajainen jatkuu
Tavallisten kreikkalaisten kannalta IMF:n ”myönnytys” tarkoittaa sitä, että painajainen jatkuu.Yritykset kuolevat, kun kansalla ei ole ostovoimaa, ja kansa kuolee, kun elintärkeät palvelut myydään ulkomaalaisille monopoleille. Talouselämän mielestä tämä oli kuitenkin niin vähäpätöinen sivuseikka, ettei sen kertominen lukijoille ollut tarpeellista.
IMF laskelmoi mitä ilmeisimmin, että ystävällinen ele voisi helpottaa Kreikan sisäistä poliittista kuohuntaa. Kuten olemme uutisoineet [6], pankit ja poliittinen eliitti eivät suinkaan tahdo vieraannuttaa Kreikkaa niin radikaalisti, että se tahtoisi irtaantua EU:sta. Riisto ja nöyryytys eivät saa olla niin ankaria, että ne murskaisivat maan EU-alisteisen hallituksen ja johtaisivat vallankumoukseen. Pankit eivät tahdo teurastaa lypsylehmäänsä eikä EU tahdo menettää jäseniä.
EU-komission varapuheenjohtaja ja Suomen-syöjä Jyrki Katainen vahvisti vielä tänään [7], että Kreikan mahdolliset ”helpotukset” todellakin tarkoittaisivat vain maksuaikojen pidentämistä ja korkojen kosmeettista alentamista. Katainen on tyytyväinen Kreikan viimeisimpiin ”sopeutuksiin” eli ”vasemmistolaisen” Syriza-hallituksen määräämiin veronkiristyksiin, sosiaalimaksujen korotuksiin ja eläkeleikkauksiin.
Kreikan velkakriisissä on kyse siitä, että tavallista kansaa rangaistaan edeltävien hallitusten korruptiosta sekä siitä, että ulkomaalaiset pankit myönsivät Kreikalle huijauslainoja, joiden takaisinmaksussa Kreikan tiedettiin epäonnistuvan. Saalistajalainojen avulla valtio sidottiin velkavankeuteen, mikä teki siitä pankkien lypsylehmän.
Kun Kreikka päätti liittyä euroalueeseen, maan keskuspankin johtaja Lucas Papademos [8] teki tiivistä yhteistyötä juutalaisen Goldman Sachs –rikollispankin [9] kanssa kaunistellakseen maan taloustilastoja. Goldman auttoi Kreikan eliittiä piilottamaan valtion velat tekemällä niistä monimutkaisia johdannaisia. Kun Kreikka liittyi euroon, menetti se oikeuden tehdä itsenäistä talouspolitiikkaa ja painaa omaa rahaa. Velkapommin räjähtäminen ja pankkijohtoisen kurjistamisepolitiikan alkaminen oli vain ajan kysymys.
[10]Ainut pelastus olisi velkojen maksamatta jättäminen
Nyt tavallista kansaa rangaistaan Goldman-rikollisten toimista muun muassa leikkaamalla palkkoja sekä myymällä kaikki maan kansallisomaisuus ja julkiset toiminnot ulkomaille. Adrian Salbuchi totesi jo 2012 [11], että Kreikan olisi pitänyt kriisin iskiessä erota eurosta ja ilmoittaa pankeille, ettei velkoja tulla maksamaan takaisin. Kreikka tulee olemaan EKP:n ja IMF:n panttivanki ikuisesti, ellei se kansallista rahanluontijärjestelmäänsä sekä ulkomaille myymäänsä kansallisomaisuutta.
IMF on vaatinut Kreikkaa jo vuodesta 2010 lähtien ”hoitamaan” keinotekoista velkaongelmaa myymällä kansan varallisuutta ulkomaille. 2015 IMF, Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki ilmoittivat [12], että Kreikan tulisi myydä muun muassa saarensa, satamansa ja vesiverkkonsa pankeille. IMF on pitänyt Kreikkaa löysässä hirressä lainaamalla sille rahaa, joka on kierrätetty maan kautta suoraan velkojille eli yksityisille länsimaalaisille pankeille.
Valtamedia [13] on jo kauan ennen Talouselämän artikkelia pyrkinyt vaalimaan IMF:n arvovaltaa väittämällä, että pankki on taistellut oikeudenmukaisten velkaehtojen puolesta. IMF:n väitetään olevan objektiivinen erotuomari velkojien ja velallisten välillä, vaikka se ei ole valmis tinkimään lainkaan periaatteestaan, että valtioiden on maksettava huijauslainat korkoineen takaisin. Vain äärimmäisen kriisin partaalla IMF on valmis neuvottelemaan koron suuruudesta ja maksuaikatauluista.
Monet ovat ihmetelleet, miksi valtavirtaisen valemedian ”äärivasemmistolaiseksi [14]” kutsuma Syriza-puolue tekee päivä päivältä äärioikeistolaisempaa politiikkaa Kreikassa. Syriza edustaa Kreikan kontrolloitua oppositiota, joka kahmi tyytymättömän kansan äänet ja esti näin kansallissosialistisen Kultaisen Aamunkoitto –puolueen valtaannousun.
Syrizan johtajat ovat kulttuurimarxisteja, joille ”länsimainen arvoyhteisö” ja ”monikulttuurisuus” ovat tärkeämpiä arvoja kuin oikeudenmukaisuus, itsenäisyys ja taloudellinen hyvinvointi. Siksi Syriza-johto on luopunut jopa EU-vastaisuudestaan ja tahtoo nyt EU-eron sijaan ”demokratisoida” Euroopan unionin [15]. He pelkäävät, että Kreikan EU-ero ruokkisi nationalistisia ja kansallissosialistisia voimia Euroopassa. Parempi siis pysyä pankkien prostituoituna.
Kosher-konservatiivit ja vasemmisto ruoskivat kansaa
Kansallissosialistinen Riimuradio haastatteli [16]Kultaisen Aamunkoiton kansanedustaja Ilias Kasidiarisia Kreikan tilanteesta huhtikuussa. Kasidiaris kertoi, että Syrizaa äänestäneet kreikkalaiset kokevat tällä hetkellä tulleensa petetyiksi, koska ”vasemmistolainen” hallitus ottaakin käskyjä suoraan vastaan kansainvälisiltä pankkiireilta.
Kasidiaris myös muistutti, ettei petturipuolueiden poliittisilla identiteeteillä ole mitään väliä; ”äärivasemmistolainen” Syriza tekee läheistä yhteistyötä kosher-konservatiivisen ”kansallismielisen” Itsenäiset kreikkalaiset –puolueen kanssa. Molemmat protestoivat teatraalisesti pankkien lainaehtoja vastaan, mutta alistuvat lammasmaisesti lopulta Brysselin ja IMF:n käskytettäviksi.
Syriza ja Itsenäiset kreikkalaiset ovat jopa säätäneet lain köyhille kreikkalaisille suunnattua ruoka-apua [17] vastaan. Kultainen Aamunkoitto tuli tunnetuksi, kun se jakoi ruokaa valtion ja pankkien ryöväämille etnisille kreikkalaisille. Nyt ”vasemmisto” ja ”kansallismieliset” ovat kuitenkin kieltäneet köyhien kreikkalaisten auttamisen, koska hallitus katsoo Kultaisen Aamunkoiton toiminnan olevan ”rasistista”!
Kataisen ja IMF:n tuoreet lausunnot osoittavat, että pankkiirit ovat varsin tyytyväisiä vasallinsa toimintaan. Mutta palkitseeko IMF Kreikan hallituksen maanpetturuudesta?
Löyhemmät velkaehdot voivat lievittää poliittista kuohuntaa ja turvata Syrizan maanpettureiden suojatyöpaikat hallituksessa ainakin toistaiseksi. Tavallisille kreikkalaisille viimeisimmät uutiset velkaneuvottelurintamalta ovat sen sijaan taloudellisia raipaniskuja suoraan päin näköä.
Arvi Pihkala
Lue myös:
Kultainen aamunkoitto Euroopan komission johtajalle: ”Olette koronkiskojia – pysykää kaukana Kreikasta!” [18]
Kreikka ja petos nimeltä demokratia [19]