Suomessa tapahtuneet valtiopetokset eivät ole saaneet julkisuutta valtavirtaisessa tiedonvälityksessä. Niistä on vaiettu kuin muuri. Tämä valtiopetosten sarja sisältää Euroopan yhteisöön (EY) sekä Euroopan unioniin (EU) liittymisen hyväksymisen, Euroopan talousalueeseen (ETA) kytkeytymisen ja isäntämaasopimuksen hyväksymisen. Valtiopetos on rikos, joka ei koskaan vanhene. Tietysti muitakin laittomuuksia on tapahtunut.
Milloin koittaa aika, jolloin saamme oikeutta poliittisten vallanpitäjien tekemiä rikoksia ja petoksia vastaan?
Esimerkiksi Euroopan unioniin liittyminen olisi vaatinut Suomen perustuslain muuttamista 5/6-enemmistöllä. Tämä siksi, että ilman kahta käsittelyä sekä välillä pidettäviä vaaleja perustuslain muuttaminen edellyttää asian kiireelliseksi julistamisen viisi kuudesosan enemmistöllä.
Isäntämaasopimus
Yle [1] Areenan Suuressa vaalikeskustelussa, ja sen presidenttiehdokkaiden vaalitentissä 13.12. 2018 ehdokas Paavo Väyrynen sekä ehdokas Sauli Niinistö kävivät vuoropuhelua isäntämaasopimuksesta.
Ehdokas Väyrynen:
“Isäntämaasopimus.
Se on asia, joka pitäisi tutkia eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Ovatko ministerit ja presidentti toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun on hyväksytty tämä isäntämaasopimus kesällä 2014 eikä saatettu sitä eduskunnan käsiteltäväksi.”
Ehdokas Niinistö:
“Ymmärtääkseni hallitus tästä keskusteli aika lailla puolustusvaliokunnassa vai oliko se ulkoasiainvaliokunnassa. Jotenka kyllä se eduskunnan tietoon saatettiin. Siinä ei ole sellaista sitoumusta, joka automaattisesti veisi meitä johonkin.”
Yllä oleviin Niinistön väittämiin vastaamme vasta väittämillä:
Yllä mainitussa vaalitentissä myös ehdokas Merja Kyllönen sanoi, että “isäntämaasopimus on hänelle epäselvä asia”, vaikka hän oli Kataisen hallituksessa liikenneministerinä kyseistä päätöstä tehtäessä. Toisin sanoen isäntämaasopimuksen selventävä käsittely oli hyvin tarpeellista.
Isäntämaasopimus oli Suomen sekä NATOn kumppanuustavoitteissa jo ennen sopimuksen tekoa. Suomi liittyi vuonna 1994 NATOn rauhankumppanuusohjelmaan ja jäseneksi Euro-Atlanttiseen kumppanuusneuvostoon, jonka jäseninä ovat kaikki NATO-maat sekä rauhankumppanit, joita on yhteensä 60 valtiota.
Kommenttina tähän voidaan esittää, että virallinen Suomi on pyrkinyt lähestymään NATOa jo vuosikymmeniä, missä tavoitteena on ollut ilmeinen pyrkimys NATOn täysjäsenyyteen.
Suomi on siis vaalinut sotilaallista yhteensopivuutta NATOn kanssa ja kartuttaen kokemusta NATOn kriisinhallintaoperaatioissa. Siten Suomella on paljon NATO-yhteistyötä, mikä liittyy harjoituksiin. Sopimus fasilitoi (yhteistoiminnan ja ryhmäprosessien suunnittelua sekä toteuttamista) tätä harjoittelutoimintaa, eli se sisältää yksityiskohtaisia asioita käytännön toimista esimerkiksi, mikäli NATOn joukkoja saapuu Suomeen harjoittelemaan. Ja niitähän on saapunut!
[2]Yllä mainittuja tavoitteita sopimuksen myötä voidaan soveltaa myös kriisitilanteissa, NATOn toteuttaessaan niissä sotilaallisia operaatioitaan. Faktabaari mainitsee esimerkkinä Aurora-harjoituksen, jossa ensisijaisena pyrkimyksenä oli harjoitella sotilaallisen avun vastaanottamista Ruotsin puolustamisessa. Tämän mukaan, Suomen mahdollisesti järjestäessä vastaavan oman harjoituksensa, isäntämaasopimuksella on siinä rooli.
Kommentti: Yllä olevan mukaan Niinistön väittämä siitä, että “’… hallitus tästä keskusteli aika lailla puolustusvaliokunnassa vai oliko se ulkoasiainvaliokunnassa”’, ei näytä pitävän paikkaansa ja se keskustelu ei ainakaan ole levinnyt kaikkien tietoisuuteen, kuten Merja Kyllösen esiintyminen paljastaa.
Lisäksi Yrtti Ahon esittämän kysymyksen mukaan täysistunnossa (43/2014), sopimuksen valmistelusta eduskunta ei ollut saanut minkäänlaista ennakkoinformaatiota. Niin ulkoasiainvaliokunta kuin puolustusvaliokuntakin oli pidetty täysin sopimusvalmistelujen ulkopuolella.
Niinistön väittämä, että “’Siinä ei ole sellaista sitoumusta, joka automaattisesti veisi meitä johonkin.”’ ei näytä pitävän paikkaansa, kun tarkastelemme asiaa Wienin sopimusoikeuskonvention (Vienna Convention on the Law of Treaties, 1980) mukaan. Täten sopimus (treaty) tarkoittaa valtioiden välistä kansainvälistä sopimusta (agreement), jonka määräykset valtio on hyväksynyt itseään sitoviksi. Niin muodoin sopimukseen todellakin liittyy sitoumus, joka vie meitä jonnekin.
Entisen ulkoministerin Keijo Korhosen [3] mukaan kansainvälisessä oikeudessa rinnastetaan valtioihin myös ylikansalliset järjestöt, kuten NATO. Kaiken kattavaa yhteistä käsitettä sanalle ”treaty, sopimus” ei neuvotteluissa kuitenkaan löytynyt. Niinpä sopimusvaltiot hyväksyivät sopimuksiksi noin 15 eri käsitettä ja ilmaisua. Niiden joukossa on nimenomaan ”mutual understanding”.
NATO- eli isäntämaasopimus tarkoittaa Suomen alueen varauksetonta luovuttamista, kuten Korhonen jäljempänä kirjoittaa [3]:
Kysymyksessä ei ole pelkästään yhteisymmärrys Suomen ”Nato-operaatioille, harjoituksille ja vastaavalle sotilaalliselle toiminnalle” antamista tukitoimista. Kysymys on Suomen valtion maa-, vesi- ja ilma-alueen varauksettomasta ja sitovasta luovuttamisesta sotilasliitto Naton jäsenvaltioiden käyttöön mitä tahansa sotilaallisia operaatioita varten. Syyskuun 4. päivän 2014 sopimus on nyky-Suomen historian suuria häpeätahroja ja pitkä naula lisää Suomen itsenäisyyden ruumisarkkuun.
Johdannossa määritellään sopimuksen kattavuus: ”Ottaen huomioon periaatteen Nato-sotavoimien ja yhteistyökumppanien sotavoimien komentamisesta ja kontrolloinnista Nato-komennon alaisina Suomen tasavallan maaperällä tai sen kautta rauhan, kriisin, hätätilan tai konfliktin aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukena”…Tai sen kautta…Mihin Naton joukot olisivat marssimassa Suomen kautta? Katsokaa karttaa – Ruotsiinko?
”…Huomioon ottaen Suomen tasavallan (”isäntämaa”) tarpeet, ja NATOn tarpeet”, sanoo johdanto. Suomenko vai Naton tarpeet mahtaisivat olla painavampia, jos ne sattuisivat olemaan jotenkin ristiriidassa? Tarpeeton kysymys, ottaen huomioon nyky-Suomen poliittisen eliitin koetun halun ja osoitetut kyvyt Suomen etujen puolustamisessa.
Perustuslakia on rikottu ja valtiorikokseen syyllistytty
Isäntämaasopimus on Suomen perustuslain vastainen. Sopimusta ei ole edistetty Suomen perustuslain ja valtiojärjestyksen edellyttämällä tavalla (94 § [4]). Perustuslain mukaisesti sopimuksesta olisi pitänyt äänestää eduskunnassa ja sen olisi pitänyt saavuttaa 5/6 enemmistön kansanedustajista.
Valtiojärjestyksen laiminlyöminen voidaan tietyissä tapauksessa tulkita rikoslain 13. luvun mukaisesti törkeäksi valtiorikokseksi, mikäli rikoksentekijänä on tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen tai muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö (Luku13 [5]).
Suomen liittyminen euroalueeseen oli laiton operaatio
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaatii vuonna 2015 kansanäänestystä [6] siitä, tulisiko Suomen jatkaa osana euroaluetta.
– Suomi vietiin aikanaan euroon ilman kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu edes lakiesitystä, vaan euroon liittymisestä päätettiin tiedonantomenettelyä käyttäen. Keskustan edustajat eduskunnan perustuslakivaliokunnassa katsoivat, että menettely oli perustuslain vastainen, Väyrynen kirjoittaa.
Taloudellisesti Suomen kytkeytyminen euroalueeseen oli virhe. Komission puheenjohtajan Jean-Clauden Junckerin johdolla suunnitellussa ns. viiden presidentin raportissa ehdotetaan, että euroalueen taloudellinen yhteisvastuu tulisi mahdollisesti lisääntymään täydelliseksi talousunioniksi, johon sisältyisivät yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut, että euroalueelle pitäisi perustaa jopa yhteinen hallitus.
Euroalueeseen liittymisen virhe on havaittavissa
Jean-Clauden Junckerin edistämä taloudellinen yhteisvastuu on nykyisin toteutumassa sen varsinaisessa rajuudessaan. Hiljattain uutisoidut ikuisuuslainat [7] noudattavat samaa globaalin talouden ja poliittisen valtaliiton koko Maailmanhallinnon filosofiaa, kuin ikuisuuslainan uutisointia edeltäneet globaalintalouden valtapoliittiset ratkaisut.
Näitä ratkaisuja olivat näin mainittuna seuraavat:
Globaalin talous- ja poliittisen valtaliiton agenda, jossa Maailman talousfoorumi (WEF) on suunnitellut [8] muuttavansa maailmantalouden täysin erilaiseksi “koronapandemian” jälkeen.
EU-johtajat sopivat 21.7.2020 Euroopan elpymissuunnitelmasta [9]. Euroopan unionin monivuotinen rahoituskehys ja Next Generation EU, joka EU:n komission mukaan on elpymisen nopeuttamiseen tarkoitettu väliaikainen väline, muodostavat yhdessä suurimman EU:n budjetista koskaan rahoitetun elvytyspaketin [10]. Tämä yhteensä 1,8 biljoonan euron paketti ilmoitetaan tarkoitetun auttamaan rakentamisessa covid [11]-19-pandemian jälkeistä Eurooppaa, joka olisi vihreämpi, digitaalisempi sekä selviytymiskykyisempi.
Vielä joitakin huomioita Euroalueeseen liittymisestä
Korfun sopimus
Jäljempänä viittaamme Suomi on pelastettava täydelliseltä tuholta! – Adressit.com [12], adressiin.
Suomen Pankki menetti valtansa päättää markan kurssista, kun rahalaki hyväksyttiin syksyllä 1992. Tämä tarkoitti ennakolta valmisteltua EY-mukautusta, sillä päätösvalta markan ulkoisesta arvosta siirrettiin lopullisesti syyskuussa 1996 ERM-kytköksellä (ERM riskienhallinta) Euroopan keskuspankille. Rahalaki ei sinänsä ole lakina poikkeuksellinen, mutta kun kysymys on itsenäisen valtion raha- ja talouspolitiikan hoidossa tarvittavasta instrumentista sekä omasta valuutasta ja päätösvallasta luopumisesta, päätökset olisi täytynyt tehdä perustuslain säätämisjärjestyksen mukaisesti muuttaen samalla perustuslakia vastaavasti.
Hallitus ei ilmoittanut eduskunnalle 1.3.1994 istunnossa Korfun sopimukseen kirjoitettua Suomen kansallisten tukien EY-oikeudellista luonnetta, eikä siitä ole vieläkään julkisuudessa keskusteltu. Korfun sopimus käsitti vain väliaikaisen siirtymäajan tuesta. Lisäksi neuvottelut olivat vielä kesken. Totuuden kertomatta jättäminen eli salaaminen on vaalipetos EU-kansanäänestyksessä.
Korfun sopimuksen (liittymisasiakirja) allekirjoittamisvaltuutuksen äänestäminen toteutettiin eduskunnassa ilman, että eduskunta sai nähdä sopimusta. Korfun sopimuksen allekirjoittaminen 24.6.1994 on valtiopetos, sillä se oli Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien vastainen.
Markasta luopuminen ilman Hallitusmuodon muutosesitystä oli valtiopetos.
Päätökset Euroopan unioniin liittymisestä
Sauli Niinistön harhautus
Varatuomari Sauli Niinistö harhautti perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa suomalaisia äänestäjiä ja Suomen eduskuntaa ennen EU-jäsenyyspäätöksiä vuonna 1994. Hän kertoi, että nämä päätökset eivät tarkoita markasta luopumista, eikä näillä päätöksillä vielä eurojäsenyyttä päätetä – vaan siitä päätetään myöhemmin ja siitä tehdään erikseen oma lakialoite.
Nämä Niinistön harhautukset ovat dokumentoituna ja liitettyinä virallisista eduskunnan asiakirjoista (PeVL 14/1994, UaVM 9/1994, HE 135/ 1994)1 [13] ja myös äänestäjille lähetetyistä tiedotteista. Osa eduskuntaa sekä valtaosa suomalaisista äänestäjistä uskoivat näihin väitteen.
Yllä mainittuun viitaten Niinistön toiminta harhautti ensin äänestäjiä ja tämän jälkeen eduskuntaa äänestämään Euroopan unionin jäsenyyden hyväksymisen puolesta. Näiden äänestyksien jälkeen Sauli Niinistö sonnustautui oikeusministerin viittaan lausuen, että eurosta olikin jo päätetty EU:n jäsenyysäänestyksessä, joten mitään lakialoitteita siitä ei erikseen tarvita.
Lisäksi …
Dokumentti Niinistön toiminnasta ennen vuoden 1994 EU-äänestyksiä
Tämän kiteytetyn dokumentin yhteydessä viittaamme Seppo Hauta-ahon (ps) vastaavaan artikkeliin [14].
Sauli Niinistö oli avainasemassa muovailtaessa Suomen perustuslakia uusiin raameihin. Varatuomari Sauli Niinistö toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana eduskuntakaudella 1991–1995.
Yllä mainitussa toimessaan Niinistö johti tietoisesti eduskuntaa sekä suomalaisia harhaan kirjaamalla valiokunnan pöytäkirjaan (PeVL 14/1994 [13]):
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.1
Tässä Niinistö vakuuttaa selvästi sen, että markasta luopuminen sekä euroon siirtyminen eivät sisältyisi EU-liittymislaki äänestykseen.
Mutta jo EU:n liittymisen lähtöasetelma oli laiton, nimittäin kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee: ”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?”
Kansanäänestyksessä kansalaisilla ei ollut mitään tietoa neuvotellusta sopimuksesta, koska kansanedustajatkin olivat pihalla asiasta. Tässäkin asiassa rikottiin selvästi lakia juuri tiedon pimitykseen nojautuen.
Siten EU:n jäsenyyttä niukasti puoltava äänimäärä synnytettiin valtamedian ja peukaloitujen galluppien aiheuttaman mielten manipuloinnin tuloksena.
Suomi liitettiin Euroopan unioniin perustuslain vastaisesti vuonna 1994 neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella. EU:n liittyminen olisi vaatinut Suomen perustuslain muuttamista 5/6-enemmistöllä. Tämä siksi, että ilman kahta käsittelyä sekä välillä pidettäviä vaaleja perustuslain muuttaminen edellyttää asian kiireelliseksi julistamisen 83.33 prosentin enemmistöllä.2
Liittymissopimus juoniteltiin hyväksytyksi eduskunnassa perustuslain alaan vaikuttavana kansainvälisenä velvoitteena, niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, jolloin hyväksyntään riitti kahden kolmasosan määräenemmistö yhdessä käsittelyssä.2
Maastrichtin sopimuksesta (Ahon puheenvuoro: Eduskunnan pöytäkirja 16.3.1992, sivu 480)
Pääministeri Esko Aho piti eduskunnassa 16.3.1992 puheenvuoron juuri ennen 18.3.1992 pidettyä äänestystä, missä hän esittää: “Integraatio on edistynyt ja edennyt Euroopan yhteisössä vaiheittain syventyen ja laajentuen. Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”
Näyttää siis siltä, että eduskunta tuolloin hyväksyi liittovaltiokehityksen ja rahaliiton jo jäsenyyshakemuksessa, jonka jättäminen salattiin kansalta täysin, vaikka puoluejohtajat olivat luvanneet vaalitenteissä, että jäsenyyshakemusta ei jätetä silloisella vaalikaudella.
Lopuksi
Tässä on vielä syytä vähän palata isäntämaasopimukseen.
Suomella ei ole nykyisin omaa turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa, jotka korvaavat EU:n jäsenyys sekä Yhdysvaltojen johtama läntisen liittouman “puolustusdoktriini”. Mikäli Euroopassa syttyisi aseellinen konflikti lännen ja Venäjän välille, jäisi Suomi isäntäsopimusmaana ja sen tukikohtana selkkauksen jalkoihin. NATO-jäsen maat eivät puolustaisi Suomea, sillä maata ei pidetä materiaalisesti riittävän arvokkaana. Sitä vastoin Suomen aluetta käytettäisiin läpikulkumaana mennen tullen, ja Ilmeisesti Venäjän pitäisi miehittää silloin osa Suomea.
Jokseenkin tällainen suurempien jalkoihin sotkeutumisen uhka on nyt Suomen yllä. Tarkoitamme tällä taannoin uutisoituun Kiovan [15] ilmoitukseen siitä, että Ukraina ja tietyt NATO-maat ovat tehneet yhteisiä valmisteluita sodalle Krimin takaisin saamiseksi. Valhe- [16] eli valtamedia tosin väittää, että Ukrainan rajoilla olisi ilmaantunut Venäläisiä sotilaita, johon Ukraina varustelullaan vastaisi, mutta tilanne on ilmeisen päinvastainen eli Ukraina on aloittanut varustelun Yhdysvaltojen ja tiettyjen muiden NATO-maiden avustamana.
Toivon mukaan tulevaisuudessa Suomi saavuttaa itsenäisyytensä ja siten pystyy luomaan hyvät suhteet tärkeimpään naapuriimme suurvaltaan Venäjään ja ottaa käyttöönsä puolueettomuuspolitiikan. Sitä ennen rötösherrat täytyy saada telkien taakse.
Markku Juutinen
Lähteet
- Eduskunta (7.10.1994). Saatavina: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_14+1994.pdf [13] (Sivu 4.)
- Eurooppatiedotus: http://www.eurooppatiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/EU-kronologiaSU.pdf [17] s. 36
Euroopan unioniin perustuslain vastaisesti [18]
_ _ _ _ _ _
FB (20.1.2018). Saatavina: Mikä isäntämaasopimus? – Faktabaari [1]
Keijo Korhonen (6.3.2015). Suomen Kuvalehti. Suomen uusi Nato-sopimus on historian häpeätahra. [3]
Trip (eduskunta.fi) [19]
Suomen perustuslaki. Saatavilla: Suomen perustuslaki 731/1999 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® [4]
Rikoslaki 13. Luku. Saatavilla: Rikoslaki 39/1889 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® [5]
MTV-uutiset (29.1.2021). Perpetuaali on ikuinen laina – MTVuutiset.fi [20]
The Great reset. Saatavina: https://www.weforum.org/great-reset/ [8]
European Council conclusions, 17-21 July 2020 – Consilium (europa.eu) [9]
Euroopan elpymissuunnitelma | Euroopan komissio (europa.eu) [10]
Koronavirus – EU:n toimet | Euroopan komissio (europa.eu) [11]
Suomi on pelastettava täydelliseltä tuholta! – Adressit.com [12]
Seppo Hauta-aho (24.8.2013). US. Sauli Niinistö 65 v. – tässä muistutus kansan harhauttamisesta. Saatavina: Sauli Niinistö 65 v. – tässä muistutus kansan harhauttamisesta | Uusi Suomi Puheenvuoro [21]