- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Onko Ruotsi raiskaajien luvattu maa?

Ruotsi on  ponnahtanut kansainvälisten raiskaustilastojen kärkeen. Näin kirjoittaa Britannian yleisradioyhtiö BBC verkkosivuilaan.1 Ruotsissa raiskataan naisia enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Surullisissa tilastoissa Ruotsi on toisella sijalla ja Etelä-Afrikka [1] ensimmäisenä.

 

Raiskaustilastoja kaunistellaan

Valtamedia puolustelee Ruotsin synkeitä raiskaustilastoja väittämällä, että eri maiden raiskauslukuja ei olisi mahdollista verrata keskenään, sillä rikoksen määritelmä vaihtelee eri maissa.

BBC:n haastatteleman ruotsalaisen sosiologin Klara Selinin mukaan Ruotsissa ei välttämättä tehdä raiskauksia nykyisin enemmän. Sen sijaan naiset ovat hänen mukaansa vain aiempaa rohkeampia ja uskaltavat kertoa rikoksista poliisille.

Selin selittää, että Ruotsissa pyritään tilastoimaan kukin tapaus erikseen. Kärjistetty esimerkki: jos nainen menee poliisin puheille ja kertoo aviomiehen raiskaavan hänet lähes joka päivä, niin rikosilmoituksen yhteydessä poliisi tilastoi jokaisen tapauksen erikseen.

Raiskauksen määritelmää laajennettiin Ruotsin lainsäädännössä vuonna 2005. Lainsäädännön laajennuksen mukaan myös tapaukset, joissa uhri on ollut unessa tai päihtynyt luetaan mukaan raiskaustilastoihin. Aikaisemmin ne laskettiin muiksi rikoksiksi.

Nähdäkseni raiskauksien määrän lisääntyminen on kuitenkin ollut niin runsasta, että niiden kasvu ei selity ainoastaan lakimuutoksilla ja kunkin tapauksen erillisellä tilastoimisella.

Ei Selin täysin kiistä raiskausten määrän nousua. Hänestä tilastolliset uudistukset selittävät kuitenkin suurimman osan raiskausten lukumäärän kasvusta. Muutokset ruotsalaisessa yhteiskunnassa ovat kuitenkin myös vaikuttaneet tapausten määrään.

Ruotsin raiskaustilastot ovat niin mykistävät, että niiden toki toivoisi olevan liioiteltuja. Kaikesta huolimatta ne kertovat julmaa kieltään naisten turvattomuudesta.

 

Tilastoja

Ruotsissa tilastoitujen raiskauksien määrä on kolminkertaistunut seitsemän vuoden aikana. Vuonna 2003 poliisille ilmoitettiin noin 2 200 raiskausta. Vuonna 2010 tapauksia oli jo 6 000 ja vuonna 2011 noin 6 638.

Esimerkiksi Suomessa vuonna 2011 raiskauksia raportoitiin 100 000 asukasta kohden noin 20 tapausta. Vastaavasti Ruotsissa vuonna 2011 raiskauksia tapahtui 70 tapausta 100 000 asukasta kohden (Kuvio 1.).2

Kuvio 1. Raiskaukset 100 000 asukasta kohti Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa vuosina 1995–2011. [2]

Kuvio 1. Raiskaukset 100 000 asukasta kohti Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa vuosina 1995–2011.

 

Mistä Ruotsin raiskaustilastot kertovat?

Ruotsi on avannut porttinsa pakolaisille. Tänäkin vuonna turvapaikanhakijoiden määrä kohonnee kuudellakymmenellä tuhannella.3 Pakolaisia on tullut esimerkiksi Somaliasta, Syyriasta ja Libanonista.

Ruotsissa on huikea määrä pakolaisia. Viime vuonna Ruotsalaislehti Sydsvenskan uutisoi maahan päästettävien pakolaismäärän kohoavan 2014 lokakuussa 100 000:een. Ruotsiin onkin tullut viime vuosina ennätysmäärä pakolaisia.

Ruotsin entisen pääministerin Fredrik Reinfeldtin mielestä Pohjoismaihin pitäisi ottaa nykyistä paljon enemmän pakolaisia. [3]

Ruotsin entisen pääministerin Fredrik Reinfeldtin mielestä Pohjoismaihin pitäisi ottaa nykyistä paljon enemmän pakolaisia.

Korkeat maahanmuuttomäärät ovat luultavasti yksi syy raiskaustilastojen kasvulle. Tämä on hyvin todennäköistä, vaikka Ruotsin viranomaiset eivät paljasta rikokseen syyllistyneiden etnistä taustaa. Jos on Ruotsin kansalaisuus, niin silloin puhutaan ruotsalaisesta henkilöstä, etnisestä alkuperästä riippumatta.

Suomen ja Norjan raiskaustilastoissa on silmiinpistävää ulkomaalaisten ylivoimainen osuus verrattuna kantaväestöön, kun tapaukset suhteutetaan ulkomaalaisten määrään.4 Suomen ja Norjan tilastot antavat voimakkaan viitteen siitä, että myös Ruotsin vastaavissa tilastoissa voimakkaampina tekijöinä ovat ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Myös Aftonbladetin (2010) kirjoituksen ”Sverige i botten av våldtäktsstatistik [4]”mukaan raiskausilmoitukset olisivat nousseet tasaisesti vuoden 2004 jälkeen. Vuonna 2010 Ruotsissa nostettiin kansainvälisesti toiseksi eniten raiskaussyytteitä.

Tilanne on sietämätön ja sitä ei voi kestää pitkään. Pinnan alla kytee, sillä kaikki eivät enää hyväksy maahanmuuttovirastojen ja päättävien politiikkojen pakolaislinjaa. Lisäksi tämä aiheuttaa kärsimystä maahanmuuttajille, joita rikollisen väestönosan käytös saattaa leimata.

 

Sensuurin ja vaikenemisen kulttuuri

Rasistikorttia suosivat sekä suuret sanomalehdet että poliittinen vasemmisto. [5]

Rasistikorttia suosivat sekä suuret sanomalehdet että poliittinen vasemmisto.

Suomen ja ennen muuta Ruotsin valtamediassa monikulttuurisuuden ongelmat on kätketty visusti. Poliitikot ja toimittajat eivät käsittele maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Aiheesta on vaikeaa puhua julkisesti, sillä sosiaalinen paine on valtava: kukapa haluaisi tulla leimatuksi rasistiksi ja samalla menettää työpaikkansa tai poliittisen uransa.

Kriittinen maahanmuuttopoliittinen keskustelu vaiennetaan rasistikortilla. Vastaavaa sensuuria ei ole nähty sitten Neuvostoliiton aikojen. Lisäksi vaikuttaa siltä, että monikulttuurisuuden agendaa ajavat sionistit ja heidän lakeijansa yrittävät vaientaa maahanmuuton ongelmista puhumisen äärimmäisellä poliittisella korrektiudella.

 

Kuka on monikulttuurisuuden taustalla?

Ruotsissa sionistisella eliitillä on poliittinen, taloudellinen ja tiedotusvälineiden hegemonia [6]. Valtakulttuuri on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä. Ruotsin Israel-lobbaajat vaativat, että ruotsalaispoliitikkojen on hyväksyttävä suuret erot Israelin ja Euroopan väestöpolitiikassa.

Sionistinen eliitti vaatii monikulttuurisuutta länsimaihin. Ruotsissa vaikuttava juutalaisjärjestö Paideia kannattaa juutalaista nationalismia Israelissa, jonka miehityspolitiikkaa palestiinalaisia vastaan on kuvattu kansanmurhaksi.

Vaikka Israel on väestöpolitiikassaan rasistisen suvaitsematon, silti Paideia-järjestöllä on otsaa vaatia monikulttuurista Ruotsia ja Eurooppaa. Paideia on perustettu Ruotsin hallituksen tuella maan monikulttuurisuuskehityksen edistämiseksi, vaikka Ruotsissa on tuhansia vuosia vanha alkuperäiskulttuuri (Duke 2013).

Paideia on vain yksi esimerkki Ruotsin järjettömästä maahanmuuttokeskustelusta. Sionistisen eliitin vaikutus maan talouteen, mediaan, politiikkaan sekä opetus- ja kulttuurisektoriin on järisyttävä. Ruotsalaisista on tullut sionisteja kumartelevia sätkynukkeja. Onko tämä syynä siihen, että poliitikot ja valtamedia vaikenevat esimerkiksi seksuaalirikokseen syyllistyneiden etnisestä taustasta?

Ruotsissa kaksi sionistista sukua hallitsee valtamediaa: Bonnierin dynastia ja Hjörnen perhe. Valtamedian uutisointi ei ole objektiivista, sillä omistajat vaikuttavat aina tiedotusvälineiden antiin. Myös taloussektorilla juutalaistaustaisten yritysten nimilista on pitkä. On huolestuttavaa, että sionisteille on kasaantunut kaksi länsimaisen demokratian voimakkainta poliittista asetta: media ja tiedotusvälineet. Mediamoguli Bonnierin viestimien hegemonia ulottuu Suomeen ja myös muualle Euroopan unionin maihin.5

 

Markku Juutinen

 

Lähteet:

Blum, William (2002). Roistovaltio. Sammakko 2002.

Paideia [7].

Duke, David (2013): Paideia [8].

  1. BBC (15.3.2012). Sweden´s rape rate under the spotlight [9]
  2. Euroopan rikokset selvitetty [10]
  3. Verkkouutiset [11]
  4. POLITIET Oslo politidistrikt (2010). Voldtekt i den globale byen [12]; Uusi Suomi (25.4.2012). Raiskaukset Suomessa [13]
  5. Sionistien valtamedian ja talouden omistus Ruotsissa [14]