- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Onko kannibalismi ilmasto- ja luontoystävällistä? Ulkoiset uhkakuvat ja todellinen ekopelastus

Ilmastohysteria kuumenee. Äskettäin ruotsalainen käyttäytymistieteilijä Magnus Söderlun dehdotti TV4 kanavalla kuolleiden ihmisten syömistä keinona kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Tällä Söderlundin ehdotuksella, tai edes hyönteisten syömisellä ei kuitenkaan ratkaista luonnonsaastumisen ja ilmastomuutoksen ongelmia. Mikäli haluamme suojella luontoa sekä ehkäistä ilmastonmuutosta pitäisi esimerkiksi raskaan teollisuuden alueet pysäyttää. Ilmastonmuutoksen hysterialla lietsotaan uhkakuvia muiden uhkien lisäksi. Nämä ovat poliittisia instrumentteja ulkoisen ”vihollisen” luomiseksi, ja siten kansojen hallitsemiseksi.

Artikkelin loppuun tehtiin lisäys ja muokkaus 20.9.2019.

Kannibalismia ja hyönteisten syöntiä ilmastoystävällisenä tekona

Suurimpana haasteena järjestäytyneelle kannibalismille hänen tutkimustensa mukaan tulisi olemaan se kuinka suurena tabuna ihmiset pitäisivät ihmissyöntiä. Selvää lienee, että ruotsalaiseen ruokakulttuuriin ei ole tavallisesti sisältynyt ihmislihan syöntiä, joten siihen totuttelu synnyttäisi vastustusta.

Söderlundin suunnitelmissa on myös seminaarien pitäminen Tukholman messuilla. Seminaarien aiheena tulee olemaan ”tulevaisuuden ruoka”, missä hän aikoo käsitellä ihmissyöntiä mahdollisuutena kasvihuonekaasujen vähentämiseen.

Hänen tutkimustensa mukaan suurin ongelma idean toteutumisen suhteen on se, miten suuri tabu ihmissyönti on ja että moiset vanhoilliset asenteet tekisivät haastavaksi saada ruotsalaiset harjoittamaan kannibalismia.

Ilmeisesti hän käsittelee seminaareissa myös hyönteisten käyttämistä ravintoaineena, jonka käyttäminen vaihtoehtona lihalle kuvitellaan tuovan jonkinlaisen ratkaisun ilmasto-ongelmaan. Ruotsissa hyönteisten myynti elintarvikkeena on edelleen kielletty.

Magnus Söderlund.
Magnus Söderlund.

– Monissa muissa maissa hyönteisten käyttäminen elintarvikkeina on sallittua, mutta ei vielä Ruotsissa. Tämä johtuu sekä lainsäädännöstä että myös hyvin kielteisestä suhtautumisesta hyönteisten syömiseen, Magnus Söderlund [1] sanoo.

Hyönteisten syönti ei kuulu pohjoismaiseen ruokakulttuuriin

Välittömästi voidaan kommentoida, että kala, liha, peruna sekä erilaiset viljatuotteet muodostavat pohjoismaisen keittiön ytimen. Pohjoismaista keittiötä kutsutaan myös skandinaaviseksi keittiöksi, jonka ruuan maut ovat olleet suuressa arvossa, ja ehkä vielä nykyisinkin. 1

Osa ihmiskuntaa on käyttänyt hyönteisiä ravintonaan vuosituhansien ajan. Kuitenkaan länsimaissa hyönteisten syöntiä ei ole tavanomaisesti harjoitettu. Hyönteisten syönti on edelleen yleistä ja laajasti hyväksyttyä osissa Latinalaista Amerikkaa, Afrikkaa ja Aasiaa sekä Australian aboriginaalien keskuudessa.2

Hyönteisten syöntiä on esitetty ratkaisuksi maailman uhkaavaan ruokapulaan. Hyönteisissä on paljon proteiineja, niiden kasvattaminen katsotaan rasittavan ympäristöä selvästi vähemmän kuin useimpien muiden proteiininlähteiden tuottaminen, ja hyönteisruokaa voi tuottaa halvalla suuria määriä.3 Mutta, ei ole olleenkaan varmaa voiko edellä mainittuun tietoon aukottomasti luottaa.

Varmaa kuitenkin on, että hyönteisten syönnillä, puhumattakaan ihmisten syönnistä, ei pelasteta luontoa ja ilmastoa, sillä ne olisivat hyötysuhteeltaan ilmaston kannalta erittäin marginaalisia ilmiöitä.

Hyönteisten syöminen, ja ennen muuta kannibalismi sotivat eettisen toiminnan periaatteita vastaan. Osa hyönteisistä käyttää ravinnokseen muiden muassa ihmisen verta, joten syödessämme esimerkiksi hyttysiä (Culicidae) (puhekielessä usein itikka tai sääski), tulisimme syöneeksi periaatteessa toista ihmistä. Siten myös hyönteisten popsiminen edustaisi jonkinasteista kannibalismia. [Tieteellisesti kaikki hyttyset ovat sääskiä, mutta kaikki sääsket eivät kuitenkaan ole hyttysiä: sääsket (Nematocera) ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, jonka eräs heimo ovat hyttyset. ]

Hyönteishampurilainen.
Hyönteishampurilainen.

Oman lajin syöminen on kaikilla moraaliasteikoilla kiellettyä, ja jo alkeellisesti kehittyneen sielun pitäisi oivaltaa tällaiset teot kauhistukseksi. Söderlundin ehdotus toimii mainiona esimerkkinä kasvatus- ja käyttäytymistieteiden hirvittävästä rappeutuneisuudesta, ja nykyisten yhteiskuntien hurjasta alamäestä kohti totaalista perikatoa. Söderlundin kaltaisia tyyppejä arvioidessa vahvistuu sellainen käsitys, että apinat todellakin polveutuvat ihmisistä. Ihmiskunta tai osa ihmiskuntaa on taantumassa apinoiden planeetaksi.

Ilmastohysteria on osa uhkakuvien luomista ja väestön hallintaa

Ilmastonmuutos [2] ja siihen liittyvä teollisuuden päästöjen vaikutus ilmastoon ja luontoon eivät voi olla täysin tuulesta temmattuja asioita. Kuitenkin ilmastonmuutoksen uhat ovat selvästi ylimitoitettuja, ja niihin ongelmiin esitetään ratkaisuja, jotka eivät johda mihinkään tulokseen.

Professori Markku Rummukainen [2] selitti SVT:n uutisissa vuosi sitten, että viimeksi Ruotsissa koettiin samanlainen helteinen kesä vuonna 1992, kuin vuonna 2018. Yksi tai kaksi hellekesää eivät hänen mukaan kuitenkaan välttämättä vielä vahvista ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ilmasto vaihtelee aivan luonnollisesti, ja joskus kesät ovat viileämpiä, joskus lämpimämpiä, toteaa Rummukainen.

Ilmastomuutoskeskustelu kytkeytyy sen materiaaliseen ja poliittiseen merkitykseen. Valtavirtaisen ilmastotieteen ja ilmastoskeptikoiden välisestä kiistasta ilmastonmuutoksen todellisuudesta, keskustelu on siirtynyt – ainakin osassa Eurooppaa – ilmastotieteestä, ilmastopolitiikan suuntaan.4; 5

Ilmastomuutoksen [3] propagandistiseen uhkakuvien lietsontaan ovat osallistuneet kaikki valtapuolueet ja myös useat pienemmät puolueet. Tätä villitsemistä [3] on harjoittanut likipitäen kaikki poliitikot, tunnetut poliittiset vaikuttajat, eritason kulttuurihenkilöt sekä kaiken kirjavat yhdistykset, kuten esimerkiksi Suomen pakolaisapu, Ilmasto vanhemmat, YK-nuoret, animalia, Partio ja niin edelleen.

Moderni globaali omistajaluokka, ja muut uusliberalistiset toimijat, kuten EU-maiden hallitukset käyttävät erilaisia uhkakuvia poliittisina instrumentteinaan massojen hallinnassa.

Tällöin kansa saadaan ikään kuin vastustamaan eliitin rinnalla yhteistä vihollista, jolloin huomio ei ollenkaan kiinnity poliittisen johdon tekemisiin ja päätöksiin, tai huomiota voidaan osoittaa niihin, mutta ne jäävät ”yhteisen vihollisen” tai propagandistisen ”uhan” varjoon.

Suomessa ja muissakin EU:n maissa on synnytetty enemmän tai vähemmän valheellisia ”uhkia”. Näitä ovat esimerkiksi:

  1. Venäjän uhka. Putinin Venäjä [4] on kaiken pahan alkusyy, eikä sieltä löydy mitään positiivista [5].
  2. Ilmastonmuutoksen uhkakuvien agitoimisessa käytetään poliittisina instrumentteina jopa esikouluja, peruskouluja, kaikkia mahdollisia oppilaitoksia, lapsia ja nuorisoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on vakavasti manipuloitu ja henkisesti hyväksikäytetty ruotsalainen teini; Greta Thunberg. Hänen vanhempansa ja poliittinen eliitti käyttävät Thunbergin alaikäisyyttä ja hänelle diagnosoitua Aspergerin oireyhtymäänsä6 julmasti hyväkseen, omien intressiensä [6] hyödyksi. Asperger-ihmisellä voi olla vain yksi harrastus, joka valloittaa täysin hänen elämänsä.
  3. Kansallismielisten puolueiden suosion nousua pidettiin hyvinkin vakavana uhkana Euroopan unionille [7].
Greta Thunberg
Greta Thunberg.

Näillä uhkakuvilla voidaan pelotella ihmisiä siten, että tietystä toiminnasta tai toimettomuudesta voi tulla pelottavia seuraamuksia. Onhan luotu esimerkiksi epäsuorasti valtamedia kautta Venäjän uhka, joka muka velvoittaa USA:n armeijan Suomen miehityksen, monelle ikävänä seurauksena, mutta miehittämättömyydellä olisi vieläkin hirmuisemmat seuraukset. näkökulmia

Valtamedia valikoi poliittisen mafian, ja globalisaation toiveiden mukaan näkökulmia. Valikoidaan esitettäväksi asiasta pelkästään ne puolet ja faktat, jotka tukevat propagandistin kantaa ja jätetään huomiotta kaikki muu asiaan olennaisestikin kuuluva.

Mitä ilmaston- ja luonnon suojelemiseksi pitäisi tehdä?

Euroopan komission ehdottama kiertotalouden kehittäminen olisi varteen otettavampi vaihtoehto ilmastonmuutosta ajatellen kuin yllä esitetyt makaaberit ”ilmasto- ja luontoystävälliset” ehdotukset.

Sitran ja ECF:n viime vuoden puolella julkistaman selvityksen [8] mukaan kiertotalouden kehittäminen olisi välttämätöntä jo ilmastotavoitteiden kannalta: Jo käytössä olevien muovien ja kolmen muun materiaalin – alumiinin, teräksen sekä betonin – kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä kyettäisiin pienentämään maailmanlaajuisia ilmastopäästöjä vuosittain miltei neljä gigatonnia. Määrä vastaa noin neljääkymmentä prosenttia nykyisin teollisuuden tuottamista vuosipäästöistä. Vähennystä pidetään yhtenä vaikuttavimmista menetelmistä maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi noin kahteen asteeseen.

Tuskinpa tämä pahastakaan olisi, mutta…

Kasvihuonepäästöt

Kuitenkin nykyinen suurvaltojen raskaat teollisuuden alat ovat suurin uhka ilmaston- ja luonnonsaastumiselle. Globaali eliitti ja läntisten valtioiden eliittien lakeijat, kuten esimerkiksi EU-maiden vallanpitäjät ovat piittaamattomia ilmaston todellisiin saastuttajiin [9], kuten Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Ranskaan, Italiaan Saksaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, tämä välinpitämättömyys voi synnyttää katastrofin.

Negatiivisen globalisaation edustajat eli kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden, ylikansallisten suurpääomien haltijat sekä suurteollisuuden edustajat viestittävät valtavirtaisten medioiden tuella ”huolensa” luonnon ja ilmaston haitallisesta muutoksesta, kuitenkin nämä toimijat pitävät yllä systeemiä, joka turmelee luontoa ja ilmastoa. Esimerkiksi teollisuuden kulutushyödykkeet valmistetaan niin huonoiksi, että ne eivät kestä kovinkaan pitkään kulutusta. Koko yhteiskuntaa leimaa kertakäyttöinen luonne. Tämä tietysti tarkoittaa kulutuksen lisääntymistä, mikä onkin uusliberalismin pyrkimyksenä, mutta tällainen elämisen suuntaus tuhoaa myös luontoa ja ilmastoa.

Mikäli haluaisimme parantaa ekosysteemiä (tässä koko maapallo ilmastoineen käsitetään ekosysteemiksi), tulisi maailman raskaat teollisen tuotannon alat lopettaa välittömästi. Maailman kansojen pitäisi luopua kulutusyhteiskunnasta, ja samalla teollisesta- sekä tietoyhteiskunnasta tulisi palata omavaraiseen maatalous-, kalastus-, metsästys- ja keräily-yhteiskuntaan. Tietoyhteiskuntaan silloin kuuluisivat ainoastaan radio, sanomalehdet sekä langattomat hätäpuhelut. Korostettakoon, että kirjallisuuden, ja eri taiteen sekä filosofian, ja uskonnonfilosofian olemassa olo ei näistä muutoksista tulisi kärsimään, vaan pelkästään syventymään. Tähän yhteiskuntaan ei tietenkään sisältyisi minkään kaltaista pakolaispolitiikkaa, mutta otettaisiin vastaan ainoastaan veljeskansoja.

Markku Juutinen

Rinnakkaisjulkaisu:  Vainovalkea [10]

Lähteet

Breitbart. Chris Tomlinson (6.9.2019). Swedish Scientist Proposes Cannibalism to Fight Climate Change. Saatavina: https://www.breitbart.com/europe/2019/09/06/swedish-scientist-proposes-cannibalism-fight-climate-change/ [11]

Aftonbladet. John Fagerström (5.9.2019). Förslaget: Ät människokött för klimatets skull. Saatavina:  https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/rAbqkw/forslaget-at-manniskokott-for-klimatets-skull [1]

SVT (18.7.2018). Professori: Yksi hellekesä ei vielä todista ilmaston lämpenemistä. Saatavina: https://www.svt.se/nyheter/uutiset/professori-hellekesa-ja-ilmastonmuutos [2]

Korvaamaton (1.8.2019). Saatavina: https://www.korvaamaton.fi/ [3]

Yle-uutiset (4.3.2019). Saatavina: https://yle.fi/uutiset/3-10635205 [4]

MTV-uutiset (12.9.2019). Saatavina: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opposition-kannattajien-koteja-ratsattu-venajalla-taustalla-moskovan-mielenosoitukset-naissa-ratsioissa-on-kyse-pelottelusta/7546154#gs.3o9dmr [5]

Aftonbladet (28.8.2019). Saatavina: https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/kJbGE9/greta-thunberg-gick-iland-i-new-york [6]

MTV-uutiset (20.5.2019). Saatavina: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikea-uhka-vai-eu-eliitin-painajainen-populismi-repii-poliitikkoja-tama-aika-huutaa-vahvaa-euroopan-unionia/7409350#gs.3opk6p [7]

Sitra (56.5.2018). Saatavina: https://www.sitra.fi/en/publications/circular-economy-powerful-force-climate-mitigation/ [8]

http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180301STO98928/kasvihuonekaasupaastot-eu-ssa-ja-maailmalla-infografiikka [12]

……..

  1. http://www.aromilehti.fi/ajankohtaista/2011/08/maailman-ruokakirjoittajia-houkutellaan-pohjoismaisten-ruoka-aiheiden-kimppuun [13]
  2. MSN Encarta: Entomophagy [14]
  3. Kemppainen, Jouni K. (4.2015).Hyönteisten syönti pelastaisi maailman – mutta miltä ne maistuvat? [15] Saatavuus: https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002813546.html [16]
  4. Swyngedouw, Erik (2010). Apocalypse forever? Post-political populism and the spectre of climate change. Theory, Culture & Society 28:2–3, 213–232
  5. Berglez, Peter & Olausson, Ulrika (2014). The post-political condition of climate change: an ideology approach. Capitalism Nature Socialism 25: 1, 54-71
  6. Olsson, Christer (20 maj 2015). ””Det har varit ett helvetiskt år”” [17]. Expressen. Läst 3 januari 2019.