- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Onko gluteeniyliherkkyys todellinen ilmiö vai ovela markkinointikikka?

Tällä hetkellä viljoja, erityisesti vehnää, pidetään suurimpana yksittäisenä syyllisenä ruoansulatusvaivoihin, joita esiintyy lukuisien autoimmuunisairauksien, Crohnin taudin, ärtyneen suolen oireyhtymän ja vuotavan suolen oireyhtymän tapauksissa, ja jotka aiheuttavat muita sairauksia.

Tämän hetken uutta villitystä, gluteenitonta ruokavaliota, voisi verrata aiempaan vähärasvaiseen tai rasvattomaan ruokavalioon. Ruokateollisuuden ”ratkaisu” lihavuuteen ja sydänsairauksiin, eli virheelliseen rasvateoriaan perustuva vähärasvainen ruokavalio, on todennäköisesti aiheuttanut enemmän lihavuutta ja sydänsairauksia kuin vähentänyt niitä.

Mitä seurauksia nykyisellä gluteenittomuusbuumilla on ollut? Gluteeniton-merkinnästä on tullut osa ruokateollisuuden markkinointia. Merkintää käytetään elintarvikkeissa ja juomissa, joilla ei ole mitään tekemistä vehnän tai viljojen kanssa.

Gluteenittomuuden käyttö markkinoinnissa on selkeästi hyödyttänyt ruokateollisuutta. Mutta lietsovatko uudet kirjat ja ruokateollisuuden harjoittama mielikuvamainonta perusteetonta viljojen vastaista ilmapiiriä? Vuonna 2015 julkaistu italialaistutkimus [1] osoitti, että suurin osa gluteeniyliherkäksi itseään luulevista ei kärsi oikeasti gluteeniyliherkkyydestä.

Tämä kävi ilmi kaksivuotisesta tutkimuksesta, johon otti osaa 392 potilasta. Heillä esiintyi ruoansulatusvaivoja, joiden he arvelivat johtuvan gluteenista. Jotta saatiin selville kärsivätkö he oikeasti ei-keliakisesta gluteeniyliherkkyydestä (NCGS), heidän tuli noudattaa gluteenitonta ruokavaliota kuuden kuukauden ajan, minkä jälkeen he noudattivat tavallista gluteenipitoista ruokavaliota, jotta saatiin selville vaikuttiko se heidän oireisiinsa.

392:sta 26:lla (6,63 %) havaittiin keliakia ja kahdella vehnäallergia. Vain 27:llä diagnosoitiin NCGS (6,88 %).

Jäljelle jääneistä 337 potilaasta (85,96 %), jotka luulivat olevansa gluteeniyliherkkiä, yhdenkään oireissa ei tapahtunut muutosta gluteenittomalla ruokavaliolla.

Tutkijat tekivät seuraavan johtopäätöksen:

Itsearvellut gluteeniin liittyvät oireet viittaavat vain harvoin NCGS:n [ei-keliakisen gluteeniyliherkkyyden] läsnäoloon. (tutkimuksen tiivistelmä [1])

Eurooppalaisten leivotut viljatuotteet ovat yleisesti ottaen laadukkaampia kuin meillä Yhdysvalloissa. Suuren mittakaavan kaupallinen leivän- ja leivonnaistuotanto on synnyttänyt vehnä- ja muita viljasekoituksia, jotka ovat osasyyllisiä huonoon ruoansulatukseen ja kokonaisterveyteen.

Harvoille oikeasti gluteeniyliherkille ihmisille on olemassa muutamia terveellisiä gluteenittomia paistotuotteita ja reseptejä, vaikka suurin osa kaupallisista gluteenittomista paistotuotteista sisältää lisäaineita, esimerkiksi täyteaineita tai tärkkelys- ja sokeripitoisia korvikkeita. (lähde) [2]

Leivän laatu on heikentynyt vuosien varrella

Aikoinaan kun leipä oli vielä elinehto, ihmiset söivät leipää joka edisti terveyttä. ”Jokapäiväisen leipämme” ravintosisältö lähti 19. vuosisadan alussa hitaaseen ja tasaiseen laskuun, mikä alkoi jauhojen kemiallisesta valkaisusta.

1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tri Harvey Wiley vastusti jauhojen kemiallista valkaisua. Hän oli Kemian viraston, Elintarvike- ja lääketurvallisuusviraston edeltäjän, johtaja. Wiley oli yksi harvoista suoraselkäisistä virkamiehistä, joka erosi vastalauseena sille ettei koskaan saatettu voimaan lakia jauhojen kemiallisen valkaisun kiellosta, kiitos tiettyjen vaikutusvaltaisten poliittisten tahojen. (lähde) [3]

Vehnänoraan laatu on heikentynyt 19. vuosisadan vaihteen jälkeen. Sitä on jalostettu (ei geenimuunneltu) luonnollisin keinoin, jotta sen gluteenipitoisuus olisi korkeampi. Tämä mahdollistaa pehmeiden ja muovautuvien leipäviipaleiden valmistuksen teollisessa mittakaavassa nopeammin, helpommin ja halvemmalla.

Sana gluten on latinaa ja tarkoittaa liimaa. Gluteeni koostuu kahdesta proteiinista, gliadiinista ja gluteniinista, joita on kaikissa viljoissa, mutta joiden välinen suhde ja määrä vaihtelee. Ilman gluteenia leivän leipominen ei onnistuisi. Asiantuntijoiden mukaan gliadiinin ja gluteniinin välinen suhde vaikuttaa ruoansulatusongelmiin. Gluteenia on kaikissa viljoissa, ei pelkästään vehnässä.

Tavoite kehittää halpa leipä laajoille kansankerroksille on johtanut ravintoköyhiin leipiin ja leivonnaisiin, jotka valmistetaan heikkolaatuisemmasta viljasta, jonka gluteeniproteiinin suhde on huonompi. Gluteeni on kuitenkin ehkäpä huolenaiheista pienin. Leipien ja leivonnaisten massatuotannossa viljasta valmiiksi tuotteeksi käytetään kemikaaleja, jotka eivät vain häiritse ravinteiden imeytymistä vaan myös myrkyttävät meitä lisätyillä myrkyillä.

Kaupallisen leivän terveyshaitat, jotka eivät liity gluteeniin

Keinotekoinen kemiallinen valkaisu on kielletty joissain Euroopan maissa, missä ruoalla on jonkinlaista ravintoarvoa. Täällä Yhdysvalloissa jopa monissa niin sanotuissa täysjyväleivissä käytetään kemiallisesti valkaistuja valkoisia jauhoja.

Jotta varastoimiskestävyys olisi parempi ja väri puhtaan valkoinen, vehnänjyvät murskataan ja kuoret ja alkio poistetaan, jotka sisältävät suurimman osan vehnän ja muiden viljojen ravintoaineista ja kuidusta. Jäljelle jää jauhoydin, jossa on tärkkelystä mutta ei kuitua.

Murskatut tärkkelyspitoiset jauhoytimet käsitellään klorideilla, jotta niiden väri muuttuisi valkoiseksi nopeasti. Prosessin sivutuotteena muodostuu alloksaania, jota käytetään lääketieteellisissä kokeissa aiheuttamaan diabetes laboratorioeläimille. (lähde) [4]

Sitä on turha etsiä leipäpussin etiketistä. Koska se on sivutuote, sitä ei tarvitse merkitä tuotesisältöön. Jos haluat välttyä tältä diabetesta aiheuttavalta kemikaalilta, kannattaa jättää kaikki valkoista jauhoa sisältävät leivät hyllyyn ellet ole Euroopassa tai ellei pakkauksessa erityisesti mainita että se sisältää valkaisemattomia jauhoja.

Jotta taikinan leivonta olisi helpompaa suuren mittakaavan kaupallisissa leipomoissa, jauhoihin lisätään kaliumbromaattia [5]. Sen lisäksi että tämä bromidi estää tai korvaa jodin, jota kilpirauhanen tarvitsee toimiakseen kunnolla, se on karsinogeeni.

Vain muutama leipämerkki ei sisällä bromattuja jauhoja. Joissain niistä maininta on ylpeästi esillä pakkauksessa.

Monissa muissa maissa bromiyhdisteiden käyttö leivonnaisissa on kiellettyä.

Yhdysvalloissa ”turvallisuudesta” vastaavat virastot arvattaen suojelevat ruokateollisuutta. (lähde) [6]

Huonot viljelytekniikat heikentävät ei-luomuviljojen laatua

Ennen kuin vehnästä tai jostain toisesta viljasta tulee jauhoa, vehnä ja muut tehoviljellyt ei-luomuviljat käsitellään sienten, rikkakasvien ja hyönteisten torjuntaan tarkoitetuilla aineilla varastoinnin aikana. Ei ala lupaavasti!

Kaupalliselle ei-luomuvehnälle vielä huonompi alku on sen kuivaus. Tietyt vehnä- tai kauralajikkeet Pohjois-Amerikan yläosissa kerätään hieman liian varhaisessa vaiheessa, jotta vältyttäisiin kosteuden aiheuttamilta vahingoilta talven aikana. Jyvät kuivataan nopeasti suihkuttamalla niihin RoundUpia, voimakasta torjunta-ainesekoitusta, jonka aktiivinen ainesosa on kyseenalainen ja vaarallinen glyfosaatti.

Koska vehnä ja kaura eivät ole GM-kasveja, jotka sietävät RoundUpia samalla tavoin kuin geenimuunnellut RoundUp-yhteensopivat soija- ja maissilajikkeet, kuivatut viljat käytännössä tukahdutetaan jotta ne kuivaisivat nopeasti. Lisäksi ne sisältävät glyfosaattia kuivauksen jäljiltä. Glyfosaatti ei ole vain karsinogeenista vaan sitä pidetään osasyynä autismin yleistymiseen. (lähde) [7]

Kaikki kaupalliset ei-luomuvehnän tai kauran kasvattajat eivät tee näin, mutta hyvin suuri osa tekee. Yhdysvaltain maatalousvirasto hyväksyy käytännön ja sen, ettei asiaa merkitä tuoteselosteeseen. Jopa osa luomutuotteista saastuu tahattomasti glyfosaatista. (lähde) [8]

Glyfosaattia on havaittu monien amerikkalaisten, erityisesti lasten, virtsassa ja äidinmaidossa ja jopa vesijohtoverkossa. (lähde) [9]

Parempia leipävaihtoehtoja

Paras tapa välttyä tältä kaikelta on valmistaa itse oma leipäsi käsittelemättömästä ja puhtaasta luomuviljasta. Suurin osa pitää tätä epäkäytännöllisenä tai liian vaikeana. Artikkelin lopussa on muutamia suhteellisen helppoja reseptejä jos päätät kokeilla.

Onneksi meille ei-leipoville shoppailijoillekin on olemassa vaihtoehtoja. Nykyään kasvatetaan edelleen perinteisiä lajikkeita, joiden gliadiinin ja gluteniinin välinen suhde on parempi kuin nykyaikaisessa hybridivehnässä. Näitä ovat perinteinen tumma ruisleipä, speltti, kamut ja Einkorn-vehnä.

Einkorn-vehnästä valmistettu pasta on terveellisempää kuin yleisesti käytetty durum-vehnä. Sen valmistaminen on helppoa, se maistuu paremmalta ja säilyttää rakenteensa paremmin kuin suurin osa muista pastankorvikkeista. (lähde) [10]

Turvalliset ja ravinteikkaat idätetyt leivät löytyvät yleensä terveysruokaosaston jääkaapista tai pakastimesta, koska ne eivät sisällä säilöntäaineita. Idätys muuttaa jyvät kasviksiksi, jolloin proteiinia on hieman vähemmän mutta muita ravinteita tulee lisää.

Aitoa hapanjuurileipää löytyy vain harvoin ruokakaupan hyllyltä. On olemassa pieniä artesaanileipomoita, jotka valmistavat aitoa tavaraa. Juuritaikinan nostattaminen on huomattavasti hitaampi prosessi, jossa käytetään maitohappobakteereja leivinhiivan sijaan.

Juurta on hapatettava vähintään 24 tunnin ajan, mutta osa artisaanileipomoista hapattaa tätä kauemmin.

Keliaakikoilla suoritetuissa tutkimuksissa on havaittu, että jopa osa heistä sietää aitoa hapanjuurileipää. Yhdessä tutkimuksessa tehtiin johtopäätös:

”Nämä tulokset osoittivat, että leivän bioteknologia, joka hyödyntää oikeanlaisia maitohappobakteereita, ei-myrkyllisiä jauhoja ja pitkää hapatusaikaa, on oiva tapa alentaa gluteeniyliherkkyyttä ihmisillä.” (lähde) [11]

Weston A. Price -säätiön artikkelin mukaan:

”Nämä kiehtovat tulokset [yllä mainitussa tutkimuksessa] viittaavat siihen, että vehnäjauho (tai ruisjauho) joka on käynyt läpi 24 tunnin hapatuksen saattaa muuttaa ”myrkylliset peptidit [12] harmittomiksi ja mahdollistaa turvallisen leivänsyönnin keliaakikoille, vaikkakin tarvitaan tutkimuksia, joissa keliaakikot syövät hapanjuurileipää pidempiä ajanjaksoja, jotta asia varmistuu.” (lähde) [13]

On muutamia asioita joihin tulee kiinnittää huomiota hapanjuurileipää ostaessa, jotta vältyt kaupan hyllyt täyttäviltä halvoilta kopioilta. Voit lukea niistä täältä [14].

 

Lähde: Health Impact News [15]