"Sionistien valta länsimaissa pohjautuu holokaustimyyttiin. Revisionisteja vastaan hyökätään väkivalloin ja tuomioistuimessa, koska heitä ei uskalleta haastaa historiallisessa ja tieteellisessä tutkimuksessa."

Robert Faurisson

Öljyn hintakehitys – mitä on tekeillä?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,88
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jos jonkin yksittäisen hyödykkeen hintakehitys kuvaa taloutemme kehityssuuntaa, niin raakaöljyn. Monet asiat eivät käy yksiin öljyn maailmanmarkkinahinnan dramaattisen laskun kanssa. Kesäkuussa 2014 öljy maksoi 103 dollaria barrelilta. Olen seurannut öljyn ja öljymarkkinoiden geopolitiikkaa jo jonkun aikaa ja tiedän että jokin on pielessä. Tuon esille muutamia asioita, jotka eivät mielestäni käy järkeen.

Tammikuun 15. päivä WTI-laadun hinta kävi 29 dollarissa, alimmillaan sitten vuoden 2004. Pitää paikkansa, että öljyä on ylituotettu vähintäänkin miljoona barrelia päivässä kuluneiden vuosien aikana.

Pitää myöskin paikkansa, että Iranin pakotteiden kumoamisen myötä öljyn määrä markkinoilla kasvaa, mikä laskee nykyistä markkinahintaa.

Kuitenkin päivää ennen Yhdysvaltain ja EU:n pakotteiden kumoamista, Iranin kansallisen öljy-yhtiön johtaja Seyyid Mohsen Ghamsari totesi seuraavalla tavalla, “[Iran] … pyrkii saapumaan markkinoille siten, ettei noussut tuotanto laske hintatasoa entisestään… Tulemme tuottamaan sen verran kuin markkinat pystyvät ottamaan vastaan.” Eli Iranin pakotteiden kumoaminen ei ole syy tammikuun ensimmäisen päivän jälkeiselle rajulle hintojen laskulle.

Kiinan öljyntuonti ei ole myöskään romahtanut väitetyn Kiinan talousromahduksen vuoksi. Marraskuussa 2015 Kiina toi maahan huomattavasti suuremman määrän öljyä, yli 8,9 prosenttia enemmän, verrattuna aiempaan vuoteen. Maasta tuli 6,6 miljoonan barrelin päiväkulutuksella maailman suurin öljyn maahantuoja.

Maailman öljymarkkinoihin liittyvät poliittiset riskitekijät ovat kasvaneet huomattavasti syyskuusta 2015 alkaen, kun Venäjä päätti vastata Syyrian laillisesti valitun presidentin, Bashar al-Assadin avunpyyntöön suorittamalla ilmaiskuja terroristien infrastruktuuria vastaan. Lisäksi Recep Tayyip Erdoganin Turkin ja Moskovan välit viilenivät, kun Nato-maa ampui venäläishävittäjän alas Syyrian ilmatilassa. Kaiken tämän tulisi pikemminkin nostaa kuin laskea öljyn hintaa.

Saudien strateginen itäinen provinssi

Ja jotta suhteet eivät lämpenisi liiaksi, saudien puolustusministeri ja de facto kuningas, prinssi Mohammed bin Salman, päätti teloittaa Sheikh Nimr al-Nimrin, joka oli Saudi-Arabian kansalainen. Al-Nimr oli arvostettu shiiajohtaja, jota syytettiin terrorismista vaadittuaan Saudien shiialaisille lisää oikeuksia. Saudeissa on arviolta 8 miljoonaa muslimia, jotka ovat lojaaleja shiialaisuuden opeille paljon tiukemman sunnalaisen wahhabismin sijaan. Hänen rikoksensa oli vaatia oikeuksia sorretulle shiiavähemmistölle eli noin 25 prosentille Saudien väestöstä. Saudien shiiaväestö on keskittynyt pääosin kuningaskunnan itäisiin provinsseihin.

Saudi-Arabian kuningaskunnan itäinen provinssi on kenties planeettamme arvokkainta aluetta. Kaksi kertaa Saksan liittotasavallan kokoisella alueella asuu 4 miljoonaa ihmistä. Valtio-omisteisen öljy-yhtiö Saudi Aramcon päätoimipiste on Dhahranissa itäisessä provinssissa.

Saudien tärkeimmät öljy- ja kaasukentät sijaitsevat pääosin itäisen provinssin alueella, myös maailman suurin öljykenttä Ghawar. Kenttiä on sekä merellä että maalla. Saudikenttien kuten Ghawarin öljyä viedään lukuisiin maihin Ras Tanuran, maailman suurimman öljyterminaalin kautta. Saudi-Arabiasta pumpataan päivässä noin 10 miljoonaa barrelia öljyä, joista lähes 80 prosenttia kulkee Ras Tanuraan, joka sijaitsee Persianlahdella. Täältä öljy siirretään supertankkereilla länsimaihin.

Itäisessä provinssissa sijaitsee myös Saudi Aramcon suurin öljynjalostamo ja raakaöljyn stabilointilaitos, jonka kapasiteetti on 7 miljoonaa barrelia päivässä. Jalostettavat öljylaadut ovat pääasiassa Arabian extra light ja Arabian light –raakaöljyä, mutta laitos käsittelee myös Ghawarin kentältä pumpattua raakaöljyä.

Suurin osa itäisen provinssin öljykenttien ja -jalostamoiden sinikaulustyöläisistä sattuu olemaan.. shiialaisia. Heidän sanotaan olleen teloitetun shiia-oppineen Sheik Nimr al-Nimrin kannattajia. Saudien Hizbollah al-Hejaz teki useita hyökkäyksiä öljyntuotantoinfrastruktuuria vastaan sekä murhasi saudidiplomaatteja 1980-luvun loppupuolella. Väitetysti heidät koulutettiin Iranissa.

Nyt poliittisia jännitteitä kasvattaa uusi tekijä. Toisella puolella on Saudi-Arabia ja Erdoganin Turkki sekä Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston jäsenmaat. Heitä vastassa ovat Assadin Syyria, Irak yli 60 prosentin shiiaväestöllä sekä lähinaapuri Iran. Venäjä tukee aseellisesti jälkimmäisiä. Tietojen mukaan epävakaaksi tiedetty 30-vuotias prinssi bin Salman nimetään kuninkaaksi.

Tammikuun 13. ajatuspaja Gulf Institute julkaisi raportin, jonka mukaan 80-vuotias kuningas Salman al-Saud aikoo luopua kruunustaan ja tehdä pojastaan Mohammedista kuninkaan. Raportin mukaan nykyinen kuningas “on vieraillut veljiensä luona hakien kannatusta liikkeelle, joka myös poistaa nykyisen kruununprinssin ja amerikkalaisen suosikin, kovan linjan Mohammed bin Naifin asemastaan kruuninprinssinä ja sisäministerinä. Lähteiden mukaan Salman on kertonut veljilleen että saudimonarkian vakaus edellyttää vallan perimisjärjestyksen muuttamista siten, että vallan saa kaikkein kyvykkäin poika.”

Joulukuun 3. 2015 Saksan tiedustelupalvelu BND:n muistio vuoti lehdistölle. Muistiossa varoitettiin prinssi Salmanin vaikutusvallan kasvusta. Häntä on kuvailtu arvaamattomaksi ja tunteikkaaksi. Viitaten kuningaskunnan toimintaan Syyriassa, Libanonissa, Bahrainissa, Irakissa ja Jemenissä, BND totesi, viitaten prinssi Salmaniin, “Kuningasperheen vanhojen johtajien aiempi varovainen diplomaattinen linja on korvautumassa uudella, impulsiivisemmalla interventiopolitiikalla.”

Öljyn hinta laskee kaikesta huolimatta?

Joulukuussa öljyn hinta oli 40 dollarin yläpuolella, mutta nyt hinta on tullut alaspäin toiset 25 prosenttia 29 dollarin kieppeille. Citigroupin ennusteen mukaan hinta voi pudota 20 dollariin. Goldman Sachs lausui, että maailman öljymarkkinoiden vakautuminen voi edellyttää hinnan laskemista 20 dollariin, jotta ylituotannosta päästään eroon.

Aavistan että jotain mullistavaa on tapahtumassa maailman öljymarkkinoilla tulevien kuukausien aikana. Jotain mitä suurin osa maailmasta ei osaa odottaa.

Goldman Sachs sekä heidän kätyrinsä Wall Streetilla tekivät mullistavia ennusteita öljyn hinnasta viimeksi kesällä 2008. Kasvavan paineen alla alkoi Wall Streetin pankkien subprime-asuntomarkkinakriisi Yhdysvalloissa, hieman ennen Lehman Brothersin romahdusta saman vuoden syyskuussa. Tuolloin Goldman Sachs esitti öljyn hinnan nousevan 200 dollariin barrelilta. Öljy oli käynyt juuri huipussaan, 147 dollarissa.

Kirjoitin tuolloin analyysin, jossa totesin päinvastaisen kehityskulun olevan todennäköinen. Perustin näkemyksen tosiasiaan, että maailman öljyn ylituotannon määrä oli huomattava, ja mielenkiintoista kyllä, vain Lehman Brothers havaitsi sen. Kiinalaislähde kertoi, että Wall Streetin pankit kuten JPMorgan Chase hehkuttivat 200 dollarin hintaa, jotta Air China ja Kiinan muut suuret valtiolliset öljyn ostajat ostaisivat viimeisenkin pisaran 147 dollarin hintaan ennen kuin hinta ehtii kohota 200 dollariin. Neuvo itsessään ruokki hintojen nousua.

Sitten, joulukuussa 2008 Brent-öljyn hinta laski 47 dollariin barrelilta. Lehman-kriisi oli entisen Yhdysvaltain valtiovarainministerin ja Goldman Sachsin puheenjohtaja Henry Paulsonin tahallinen ja poliittinen päätös. Mutta tiesivätkö Paulsonin toverit Goldman Sachsissa sekä muissa Wall Streetin megapankeissa kuten Citigroupissa ja JPMorgan Chasessa Paulsenin suunnitelmasta, joka pakotti kongressin antamaan hänelle vapaat kädet 700 miljardin TARP-varoihin? Väitetään, että Goldman Sachs kumppaneineen teki massiiviset voitot veikkaamalla heidän omaa 200 dollarin ennustetta vastaan käyttäen velkarahalla ostettuja öljyfutuurijohdannaisia.

Liuskeöljycowboyt kuriin

Yhdysvaltain liuskeöljyteollisuus, joka on öljyntuotannon suurin kasvattaja vuoden 2009 jälkeen, roikkuu nyt hiuskarvan varassa. Viime kuukausina liuskeöljyn tuotanto on kääntynyt vähitellen laskuun, marraskuussa 2015 tuotettiin 93 000 barrelia.

Big Oil –kartelli (ExxonMobil, Chevron, BP ja Shell) alkoi polkea hintoja kaksi vuotta sitten. Yhdysvaltain öljyliusketeollisuutta dominoivat keskisuuret ja aggressiiviset öljy-yhtiöt, eivät suuret. BP ja Exxon käyttävät näistä nimitystä “Cowboyt”. Citigroup on perinteisesti rahoittanut Big Oil –kartellia eikä varmaankaan panisi pahakseen tilannetta, joka tulisi johtamaan öljyliuskeen romahdukseen. Kuluneen viiden vuoden aikana öljyliuskecowboy:lle satoja miljardeja dollareita lainanneet rahoitusinstituutiot pitävät seuraavan puolivuosittaisen riskiarvioinnin huhtikuussa. Kun hinnat painuvat 20 dollarin tuntumaan, voimme odottaa uutta ja paljon vakavampaa öljyliuskeyhtiöiden konkurssiaaltoa. Myös öljyn muut epätavanomaiset muodot, kuten Kanadan suuret öljyhiekkaesiintyvät tulevat jäämään menneisyyteen.

Jo pelkästään tämän vuoksi öljyn hinta ei nouse 70 – 90 dollariin, kuten öljyteollisuuden edustajat ja Wall Streetin pankkiirit haluaisivat. Saudi-Arabian ja sen Persianlahden arabiliittolaisten olisi vähennettävä ylituotantoa huomattavasti. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen että saudit olisivat tekemässä näin. Tämä häiritsee minua kaikkein eniten.

Onko Persianlahdella tapahtumassa jotain äärimmäistä, mikä tulee nostamaan öljyn hintaa huomattavasti tämän vuoden aikana? Syttyykö shiia- ja Saudien wahhabistiöljyvaltioiden välille täysimittainen sota? Tähän mennessä on käyty vain välillistä sotaa Syyriassa. Siitä lähtien, kun shiialainen uskonoppinut teloitettiin ja iranilaiset hyökkäsivät Saudi-Arabian suurlähetystöön Teheranissa, mikä on johtanut diplomaattisten suhteiden katkeamiseen saudien ja muiden Persianlahden arabivaltioiden välillä, tilanne on eskaloitunut. Saudi-Arabian talousministeriön entinen neuvonantaja tri Hossein Askari sanoi “Jos Iranin ja Saudi-Arabian välille syttyisi sota, öljyn hinta voisi nousta yhdessä yössä yli 250 dollariin, mutta laskisi 100 dollarin tasolle. Mikäli osapuolet hyökkäisivät toistensa satamia vastaan, öljyn hinta voisi nousta yli 500 dollariin ja pysyä siellä jonkin aikaa riippuen vahinkojen laajuudesta.”

Luulen että edessä on jälleen uusi öljykriisi. Näyttääkin siltä, että kyse on lähes aina öljystä. Kuten Henry Kissingerin kerrotaan sanoneen toisen öljykriisin aikaan 1970-luvun puolivälissä, jolloin Eurooppa ja Yhdysvallat kohtasivat OPEC:in öljysaarron ja pitkät jonot bensamittareilla, “Jos hallitset öljyä, hallitset kokonaisia kansakuntia.” Pakkomielle valtaan on tuhoamassa sivilisaatiomme. On aika keskittyä rauhaan ja kehitykseen eikä kilpailla planeetan suurimman öljymogulin asemasta.

 

Lähde: GlobalResearch

Lue myös: Goldman Sachsin karmaiseva historia, osa 4: öljyryöstö

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*