Ihminen on psykofyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Tämä opetetaan virallislääketieteen puolella lääkäreiksi opiskeleville ihan perusasiana. Jostain syystä oppi ei kuitenkaan toteudu hoitokäytännöissä.
Ortomolekulaarisen lääketieteen eli ravitsemuksen vaikutuksiin erikoistuneet tutkijat ovat jo pitkään pyrkineet korostamaan ravinnon vaikutusta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Samaa sanomaa ovat yrittäneet levittää holistisen opin kannattajat sekä vaihtoehtolääketiede. Kiinalainen lääketiede näkee ihmisen kokonaisuutena, jota sairauden sattuessa hoidetaan kokonaisuutena, mahdollisuuksien mukaan myös ympäristöä suotuisammaksi muokkaamalla. Ruokavalio on kiinalaisessa lääketieteessä paitsi ennaltaehkäisevä, myös parantava hoitokeino, jolla koetaan vahvistaa elinvoimaa niin että ihminen jaksaa voittaa sairauden aiheuttajan.
Tiedetään myös, että talouskasvun mukanaan tuoma länsimainen elämäntapa – tupakointi ja liikunnan puute, istuskelu sekä hulluutta hipovat hygieniavaatimukset – sekä länsimainen ruokavalio lisäävät masennusta, syöpää, diabetesta ja muita sivilisaatiosairauksia. Länsimainen ruoka on niin tehotuotettua ja prosessoitua, että sen syöjille myydään puuttuvien ravintoaineiden korvaamiseksi erilaisia ravintolisiä: vitamiineja, hivenaineita, proteiineja. Bisnes on tuottoisa.
Ravintoaineiden puute puolestaan aiheuttavat lukuisia erilaisia sairauksia, joiden oireiden hoitoon aina aulis lääketeollisuus kehittelee erilaisia tuotteita. Itse sairauden syy kuitenkin jää hoitamatta: ravinto, ympäristösaasteet, tehotuotanto, kemikaaleilla höystetty juomavesi.