- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Oikeudenkäynti: Käräjäoikeuden tuomion perustelut

Kuten totesimme seuraavaa oikeudenkäyntiä käsittelevässä artikkelissa [1], kannustamme lukijoita auttamaan meitä tapahtuman valmisteluissa.

Alla on syyttäjän rangaistusvaatimukset sekä Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden antaman tuomion perustelut. Käräjäoikeudessa tuomio tuli muun muassa Adrian Salbuchin artikkelista ”Maailmanmahti USA on sionistien sätkynukke [2]”. Oikeus perusteli tuomiota seuraavasti: ”Kirjoituksessa esitetyt lausumat ja mielipiteet ovat laatunsa, laajuutensa ja vakavuutensa puolesta sellaisia, ettei niiden todenperäisyyden arviointi ole tarkoituksenmukaista.”

Laamanni Juha Tervo sekä käräjätuomarit Heikki Sneck ja Jyrki Määttä eivät siis paneutuneet artikkelin sisältöön, vaan tuomitsivat sen imagosyistä, mututuntumalta. Oikeuden mukaan artikkelissa sanalla ”sionisti” tarkoitettiin todellisuudessa juutalaisia, vaikka artikkelissa nimetään muun muassa Barack Obama, Joe Biden ja Bill Clinton. Miten oikeusvaltiossa ihmisiä voidaan tuomita ”laajoista” ja ”vakavista” aiheista keskustelemisesta?

 

***

 

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

8540/R/0013058/12

Rikoslaki 11 luku 10 §

06.08.2012 – 05.02.2013 Ylivieska

Juha Kärkkäinen on jäljempänä tarkoitetulla menettelyllään asettanut yleisön
saataville ja levittänyt yleisön keskuuteen sekä pitänyt yleisön saatavilla tietoja
ja mielipiteitä, joissa panetellaan ja solvataan Suomessa asuvia juutalaisia.

– 1) Kärkkäinen on 6.8.2012 J. Kärkkäinen Oy:n julkaisemassa
Magneettimedia -aikakautisessa lehdessä, jonka levikki on n. 362000 kpl,
levittänyt ”Maailmanmahti USA on sionistien sätkynukke” -otsikoidun
suomenkielisen kirjoituksen, joka alunperin on julkaistu englanninkielisenä
otsikolla America Rules The World But Zionism Rules America. Kirjoituksen
tekijäksi on merkitty Adrian Salbuchi niminen henkilö. Kirjoituksessa
käytetään tosiasiallisesti synonyymeinä sanoja sionistit ja juutalaiset.
Kirjoituksessa väitetään, että sionistit ovat solmineet maailmanlaajuisen
salaliiton ja että he kontrolloivat Yhdysvaltoja ja muita merkittäviä
länsivaltioita sekä monikansallisia yrityksiä omien tavoitteidensa ja
suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Kirjoituksessa väitetään, että sionistit
vaikuttavat sotien syntymiseen ja aiheuttavat menettelyllään vahinkoa ja
kärsimystä useille maille ja niiden kansoille. Kirjoituksessa myös väitetään,
että sionistit toimivat kaikkia muita vastaan. Kärkkäinen on toimittanut saman
kirjoituksen yleisön saataville www.magneettimedia.com osoitteessa
sijaitsevassa verkkojulkaisussa, joka on edellä sanotun aikakautisen lehden
verkossa julkaistava versio.

– 2) Kärkkäinen on 23.8.2012 J. Kärkkäinen Oy:n julkaisemassa
www.magneettimedia.com osoitteessa sijaitsevassa verkkojulkaisussa
asettanut yleisön saataville ja pitänyt yleisön saatavilla kirjoituksen, joka
sisältää David Duken teoksen, Jewish Supermacism -kirjan suomennoksen 54
-sivuisen kirjailijan esipuheen. Kirjoituksessa kerrotaan juutalaisesta
maailmanlaajuisesta ja erityisesti Yhdysvaltoja kontrolloivasta salaliitosta ja
miten eräät juutalaiset äärimielipiteitä edustavat tahot toimivat juutalaisen
ylivallan puolesta muita yhteiskuntaryhmiä ja omaa kotimaatansa vastaan.

– 3) Kärkkäinen on 5.2.2013 J. Kärkkäinen Oy:n julkaisemassa
www.magneettimedia.com osoitteessa sijaitsevassa verkkojulkaisussa
asettanut yleisön saataville ja pitänyt yleisön saatavilla niin kutsutun Siionin
viisaitten pöytäkirjat -kirjoituksen, joka on alunperin 1900 -luvun alussa
julkaistu juutalaisvastainen propagandakirjoitus. Pöytäkirjat sisältävät
perättömiä väitteitä ja kuvauksia kokouksia, joissa juutalaiset suunnittelivat
maailman alistamista valtansa alle ja erityisesti länsimaisen kristityn
yhteiskunnan alistamista. Suunnitelmiin kuului muun ohella
maailmantalouden romahduttaminen ja poliittisen järjestyksen horjuttaminen.
Esimerkiksi Natsi-Saksan propagandassa 1930 – 40 luvuilla viitattiin po.
pöytäkirjoihin harjoitetun kansallissosialistisen juutalaispolitiikan tueksi.
Pöytäkirjat, joita epäiltiin yleisesti väärennetyiksi niiden julkaisemisesta
lähtien, osoitettiin jo 1920 -luvulla väärennöksiksi. Kärkkäinen on samassa
yhteydessä levittänyt kahden Natsi-Saksaa kannattaneen suomalaisen
kirjoittajan vuonna 1943 alunperin julkaisemaa kommentaarikirjoitusta
pöytäkirjoista, jotka myöskin sisältävät juutalaisia koskevia perättömiä
väitteitä.

Kärkkäisen edellä kohdissa 1 – 3 kerrotulla tavalla levittämät tiedot ja
mielipiteet muodostavat ajallisen ja asiayhteytensä vuoksi yhtenäisen
tiedonlevityskampanjan.

Kärkkäinen on kerrotulla menettelyllään levittänyt tietoja ja mielipiteitä, jotka
asiallisesti kohdistuvat juutalaisiin yleensä ja julkaisukielen ja käytettyjen
julkaisukanavien vuoksi erityisesti Suomessa asuviin juutalaisiin.

Kärkkäisen levittämissä kirjoituksissa juutalaisia kuvataan ihmisryhmänä
yleistäen rikollisiksi ja yhteiskuntamoraaliltaan muihin nähden ala-arvoisiksi.
Kirjoituksissa väitetään tosiasiallisesti, että juutalaiset toimivat salaliitossa
maailman hallitsemiseksi ja että he ovat syyllisiä paitsi maailmansotien
syntymiseen myös useaan nykypäivän kansainväliseen konfliktiin.
Kirjoituksissa väitetään tosiasiallisesti myös, että juutalaiset ovat vastuussa ns.
taloudellisen globalisaation haittavaikutuksista. Kärkkäisen levittämissä
kirjoituksissa on yhtymäkohtia esimerkiksi kansallissosialistiseen
juutalaisvastaiseen propagandaan. Kirjoitukset omaavat tyypillisen
juutalaisvastaisen propagandan ominaispiirteet.

Kärkkäisen levittämät väitteet ovat sellaisinaan, mutta erityisesti
kokonaisuutena arvioituina niiden ajallisen ja asiallisen yhteytensä vuoksi,
juutalaisia panettelevat ja solvaavat.

Kärkkäinen on ymmärtänyt kirjoitusten lukijoiden mieltävän niiden sisällön
asiallisesti tarkoittavan juutalaisia yleensä eikä vain juutalaisia ääritahoja tai
esimerkiksi Israelin valtiota. Kärkkäinen on myös ymmärtänyt, että hänen
levittämänsä juutalaisia panettelevat ja herjaavat lausumat ovat omiaan
herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa
juutalaisia vastaan. Väitteiden esittäminen ei ole ollut tarpeen sionismin,
Israelin tai muiden valtioiden toimenpiteiden arvostelemiseksi.

Toissijainen vaatimus: jos Kärkkäisen levittämiä, kohdissa 1 – 3 tarkoitettuja
kirjoituksia ei arvioida yhdeksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan
-rikokseksi, on Kärkkäisen katsottava syyllistyneen kolmeen erilliseen
kiihottamista kansanryhmää vastaan-tarkoittavaan rikokseen

 

***

 

Tuomion perustelut

Johdanto

Asiassa on riidatonta, että Kärkkäinen on Magneettimedian päätoimittajana
julkaissut tai saattanut yleisön saataville syytteessä yksilöidyt kolme
kirjoitusta. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Kärkkäisen julkaisemissa
kirjoituksissa on käsitelty juutalaisia. Kysymys on siitä, täyttääkö kirjoitusten
julkaiseminen rikoslain 11 luvun 10 §:n mukaisen tunnusmerkistön.

Rikoslain 11 luvun 10 §:n nojalla rangaistavaa on, kun joku asettaa yleisön
saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla
tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan
jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän,
uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden
perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.

Muun ohessa lainvalmisteluasiakirjoista (HE 317/2010 vp s. 42) ja ratkaisusta
KKO 2012:58 ilmenee, että säännöksen soveltamisessa on kiinnitettävä
huomiota yksilön sananvapauden suojaa koskeviin näkökohtiin.
Rangaistussäännöksen soveltamisessa ja rangaistavuuden rajaamisessa on
tärkeää ottaa huomioon säännöksen suhde perustuslain ja Euroopan
ihmisoikeussopimuksen suojaamaan sananvapauteen (EIT:n
ratkaisukäytännöstä ks. esim. ratkaisut 23.9.1994/Jersild vs. Tanska ja
23.9.1998/Lehideux ja Isorni vs. Ranska). Viestintään ei saa puuttua enempää
kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys
kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. Niinpä esimerkiksi maahanmuutto- ja
ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei
sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Rangaistavaa kuitenkin on
kansanryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu. Nyt kyseessä olevassa
asiassa on kysymys väitetystä kansanryhmän solvaamisesta tai panettelusta.
Syytteessä ei ole edes väitetty, että kirjoituksissa on uhattu juutalaisia.

Selvää on, että juutalaisuus on yksi uskonnoista. Kirjoituksissa ei käsitellä
uskontoon liittyviä kysymyksiä sillä tavoin, että niitä olisi pidettävä
kirjoittajan uskovapauden piiriin kuuluvina mielipiteenilmaisuina. Asiassa ei
ole edes väitetty, että kirjoitusten julkaisemisessa on ollut kysymys Kärkkäisen
uskonvapauden ilmaisusta. Asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisenä ei
siis voi pitää yksilön uskonvapauteen liittyviä näkökohtia. Merkityksellistä on
sen sijaan punninta, ovatko kirjoitukset olleet sisällöltään sellaisia, että niiden
julkaiseminen mahtuu Kärkkäisen poliittisia oikeuksia koskevan
sananvapauden piiriin.

Syytteessä yksilöidyt kirjoitukset ovat erityyppisiä. Salbuchin kirjoitus on
lyhyt Magneettimedia-lehdessä ja verkkojulkaisussa julkaistu kirjoitus.
Verkkojulkaisussa yleisön saataville asetettu esipuhe Duken teoksesta
Juutalainen ylivalta on suhteellisen pitkä kirjoitus kuten myöskin Siionin
viisaitten pöytäkirjat syytteessä yksilöityine esipuheineen. Ennen sen
punnitsemista, onko kirjoitusten julkaisu ollut Kärkkäisen sananvapauteen
kuuluva vai onko kysymys ollut juutalaisten panettelusta tai solvaamisesta, on
tarpeellista arvioida mistä kussakin kirjoituksessa on kysymys.

Käräjäoikeus on ottanut huomioon esitetyt kirjalliset todisteet ja
henkilötodistelun jäljempänä selostetuin tavoin. Käräjäoikeus katsoo, että
muilta osin esitetyt kirjalliset todisteet ja henkilötodistelu eivät ole
merkityksellisiä asian ratkaisemisen kannalta.

 

”Maailmanmahti USA on sionistien sätkynukke” -otsikoitu kirjoitus (kirjoitus 1)

Kärkkäinen on 6.8.2012 julkaissut Magneettimedia -aikakautisessa lehdessä ja
sen verkkojulkaisussa ”Maailmanmahti USA on sionistien sätkynukke”
-otsikoidun kirjoituksen. Kirjoitus on ollut lehdessä vieraskynä -palstalla.

Syyttäjän mukaan kirjoituksessa väitetään,

a) että sionistit ovat solmineet maailmanlaajuisen salaliiton,

b) että he kontrolloivat Yhdysvaltoja ja muita merkittäviä länsivaltioita sekä
monikansallisia yrityksiä omien tavoitteidensa ja suunnitelmiensa
toteuttamiseksi,

c) että he toimivat kaikkia muita vastaan ja

d) että he vaikuttavat sotien syntymiseen ja aiheuttavat menettelyllään
vahinkoa ja kärsimystä useille maille ja niiden kansoille.

Käräjäoikeus toteaa ensinnäkin, että kirjoituksen kokonaan lukemisen
perusteella voidaan perustellusti päätyä niihin väittämiä koskeviin
johtopäätöksiin, jotka on edellä kirjattu kohdissa a-d.

Lukija jää kirjoituksesta siihen käsitykseen, että ”meitä kaikkia muita vastaan”
toimivilla sionisteilla on tavoitteena valloittaa ja tuhota muita kansakuntia
”vapauden”, ”demokratian”, ”ihmisoikeuksien” ja ”vapaan kaupan” nimissä,
että sionistit käyttävät väkivaltaa ja voimakeinoja ja että tämä toiminta
perustuu jo sukupolvia sitten laadittuihin toimintamalleihin. Toimintaa on
kuvattu kirjoituksessa terrorismina, jonka kohteena voi olla ”kuka tahansa,
missä tahansa”. Sionistien kerrotaan myös vaikuttavan YK:n
turvallisuusneuvostoon tavalla joka johtaa menettelyyn, jossa siviilejä
suojellaan ”rankaisutoimilla, jotka satavat tuhoa ja kuolemaa miljoonien
siviilien ylle”. Kirjoituksen lopussa annetaan ymmärtää myös se, että sionistit
olisivat vastuussa lukuisista maailmanhistorian tapahtumista, joissa on
menehtynyt suuri määrä ihmishenkiä. Kirjoituksessa pidetään selvänä sitä, että
tämä kansanryhmä tulee myös ”iskemään” maailman talousjärjestelmään.
Kirjoituksessa käytetään sanamuotoja (esim. pesiytyneet, varastavat ja
tunkeutuvat), joilla luodaan kuvaa tekojen halveksittavuudesta.

Kirjoituksessa käytetään toistuvasti sionisti -sanaa. Juutalaiset mainitaan
kansanryhmänä vain siinä kohtaa, kun kirjoittaja luettelee Amerikan
juutalaisten kongressin yhtenä esimerkkinä sionistien soluttautumisesta
valtahierarkian joka tasolle. Tämä havainto osaltaan puoltaa puolustuksen
asiassa esittämää. Kirjoituksessa ei kuitenkaan yksilöidä tiettyä sionistista
ääriryhmittymää, vaan ilmaisu ”sionistien maailmanlaajuisesta salaliitosta”
viittaa hyvinkin laajaan ihmisjoukkoon, joka vaikuttaa Yhdysvaltojen ohella
merkittävissä länsivaltioissa, monikansallisissa yrityksissä, mediassa ja
oppilaitoksissa. Kirjoituksesta ei ole luettavissa se, että siinä käsiteltäisiin
Israelin valtion ja sitä puoltavien juutalaisnationalististen piirien toimia sillä
tavalla kuin Kärkkäinen on esittänyt. Ainakin osa lukijoista on siten voinut
ymmärtää, että kirjoituksessa käytetään tosiasiallisesti synonyymeinä sanoja
sionistit ja juutalaiset.

Kirjoituksen sisältöä on pidettävä tyypillisenä juutalaisvastaisena
propagandana, jossa itse asiassa väitetään, että yksittäinen kansanryhmä pyrkii
maailmanlaajuiseen ylivaltaan, että se on terroritekojen ja muiden rikosten
takana, että se päättää sotatoimiin ryhtymisestä valtioiden ja YK:n sijasta ja
että tämä toiminta tulee myös jatkumaan. Kirjoituksessa esitetyt lausumat ja
mielipiteet ovat laatunsa, laajuutensa ja vakavuutensa puolesta sellaisia, ettei
niiden todenperäisyyden arviointi ole tarkoituksenmukaista. Kerrotun
kaltaisten yleistävien ja monilta osin ilmeisen harhaanjohtavien väitteiden
yksipuolista esille tuomista ei voida pitää enää kärjekkäänä poliittisena
keskusteluna.

 

Suomennos kirjailijan esipuheesta (kirjoitus 2)

David Duke on kirjoittanut kirjan nimeltä Jewish Supermacism. Teos on
käännetty suomeksi ja julkaistu nimellä Juutalainen ylivalta. Magneettimedia
on verkkojulkaisussaan saattanut 23.8.2012 yleisön sataville kirjailijan
esipuheen kyseisestä teoksesta. Syytteessä on väitetty, että esipuhe kertoo:

a) juutalaisesta maailmanlaajuisesta ja erityisesti Yhdysvaltoja kontrolloivasta
salaliitosta ja

b) miten eräät juutalaiset äärimielipiteitä edustavat tahot toimivat juutalaisen
ylivallan puolesta muita yhteiskuntaryhmiä ja omaa kotimaatansa vastaan.

Esipuhe on tiivistelmä niistä asioista, joita kirjoittaja käsittelee teoksessaan.
Kun kirjoittaja esipuheessaan käsittelee yksittäisiä teemoja, hän lainaa myös
yksittäisiä juutalaisten henkilöiden lausumia. Kirjoituksessa ei tarkemmin
arvioida, ilmentävätkö sitaatit yksittäistä juutalaisen henkilön poikkeuksellista
tai erikoista käsitystä vaiko juutalaisen valtaväestön käsityksiä. Eli siteeraukset
vaikuttavat valikoiduilta eikä siitäkään voi olla varma, etteikö siteerauksia ole
irrotettu jostakin kokonaisuudesta, jolloin siteerattu teksti ei kunnolla ilmaise
siteeratun henkilön ajatusta. Esipuheessa kirjoitetaan myös vanhoista Talmud
kirjoituksista ilman tarkempaa analyysiä siitä, ilmaisevatko ne tällä hetkellä
vallitsevia juutalaisia käsityksiä. Yhteistä esipuheessa käsiteltäville teemoille
on, että juutalaisia käsitellään negatiiviseen sävyyn.

Esipuheessa on suoraan lausuttu, että kirja on kirjoittajan väitöskirja
omaelämäkerrallisessa muodossa. Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä,
miten varteen otettava tiedeyhteisö on suhtautunut teokseen. Epäselväksi siis
jää, pidetäänkö teosta tiedeyhteisön piirissä luotettavana ja asiallisena vai
edustaako se yksittäistä, varsin poikkeuksellista käsitystä. Kirjoittaja korostaa,
että kirja ei ole antisemitistinen. Hän puolustaa omaa kirjoitustaan ja pyrkii
vakuuttamaan lukijan kirjoituksen oikeellisuudesta. Muun ohessa nämä seikat
viittaavat siihen, että kirjoitus on pikemminkin poikkeavaa yksittäistä
mielipidettä, kuin tiedeyhteisössä ansiokkaana pidettävää analyysiä
juutalaisuudesta.

Määritellessään, mitä juutalainen ylivalta-ajattelu on, kirjoittaja väittää, että
monilla maailman johtavista juutalaisista on usko, teoria tai oppi siitä, että he
ovat ylivertaisia kaikkiin muihin kansoihin nähden. Kirjoittaja väittää myös
osoittavansa selvästi, että he tavoittelevat kontrollia kaikissa suhteissa muihin
kansoihin nähden. Syytteessä väitetty salaliittoteoria ilmenee siis muun ohessa
siitä tavasta, millä kirjoittaja määrittelee juutalaista ylivaltaa ja kirjoittaa
maailmanlaajuisesta agendasta.

Esipuhe käsittelee useita yksittäisiä teemoja, joiden tarkka selostaminen ei ole
asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä. Jos esipuheen lukee
kokonaisuutena, siitä kuitenkin selkeästi välittyy kirjoittajan käsitys
juutalaisen ylivallan puolesta tapahtuvasta toimimisesta muita
yhteiskuntaryhmiä ja omaa kotimaatansa (Yhdysvallat) vastaan. Tämä ilmenee
selkeästi esimerkiksi esipuheen kappaleista ”maailmanlaajuinen agenda”,
”hajota ja hallitse”, ”kriitikkojensa hiljentäminen” ja ”Irakin sota”.

Käräjäoikeus toteaa, että esipuheessa on toki käsitelty sellaisiakin kysymyksiä,
joiden käsittely saattaa olla hyvinkin perusteltua. Esimerkiksi se, mitä
ajankohtaisia teemoja ja asioita käsitellään valtamediassa ja mitä jätetään
käsittelemättä tai Israelin valtion toimintaa Lähi-idässä. Näitä asioita on
mahdollista käsitellä kriittisesti ilman, että niitä käsitellään juutalaista ylivaltaa
kuvaavana ilmiönä. Esipuheessa käytetty tapa yhdistellä eri asioita ja
perustella omia näkemyksiä ei siis ole välttämätöntä, kun halutaan käsitellä
ajankohtaisia asioita kriittisesti. Käräjäoikeus toteaa, että yksittäisten sinänsä
asiallisten teemojen esiin nostaminen ei kuitenkaan oleellisesti muuta
kirjoituksen perusluonnetta. Kirjoitus selkeästi esittää väitteen juutalaisesta
ylivallasta ja sen epäasiallisesta käyttämisestä ja tuo esille myös
salaliittoteorian. Kirjoituksella on myös selkeitä yhtymäkohtia
kansallissosialistiseen juutalaisvastaiseen propagandaan.

 

Siionin viisaitten pöytäkirjat ja kaksi kommentaarikirjoitusta (kirjoitus 3)

Kärkkäinen on 5.2.2013 asettanut verkkojulkaisussa yleisön saataville ja
pitänyt yleisön saatavilla niin kutsutun Siionin viisaitten pöytäkirjat-
kirjoituksen. Samassa yhteydessä Kärkkäinen on levittänyt kahden
suomalaisen kirjoittajan alunperin julkaisemaa kommentaarikirjoitusta
pöytäkirjoista.

Syyttäjän mukaan pöytäkirjat sisältävät perättömiä väitteitä ja kuvauksia
kokouksista, joissa juutalaiset suunnittelivat maailman alistamista valtansa alle
ja erityisesti länsimaisen kristityn yhteiskunnan alistamista. Suunnitelmiin
kuului muun ohella maailmantalouden romahduttaminen ja poliittisen
järjestyksen horjuttaminen. Esimerkiksi Natsi-Saksan propagandassa 1930-40
luvuilla viitattiin puheena oleviin pöytäkirjoihin harjoitetun
kansallissosialistisen juutalaispolitiikan tueksi. Myös kommentaarikirjoitukset
sisältävät syyttäjän mukaan juutalaisia koskevia perättömiä väitteitä.

Siionin viisaitten pöytäkirjat sekä Erkki Räikkösen ja Gunnar Lindgvistin
kommentaarikirjoitukset on julkaistu Suomessa loppuvuonna 1943.

Käräjäoikeus toteaa, että pöytäkirjat ja kommentaarikirjoitukset lukemalla
voidaan perustellusti päätyä syyttäjän selostamiin johtopäätöksiin. Niissä
esitetyillä väitteillä halvennetaan juutalaisia ja väitteet omaavat tyypillisen
juutalaisvasteisen propagandan ominaispiirteet.

Käräjäoikeus katsoo, että Kärkkäisen väittämä kirjoitusten tutkiminen ja
kommentointi historiallisesta näkökulmasta ei ole peruste sallia kirjoitusten
julkaiseminen. Siionin viisaitten pöytäkirjojen julkaisemista ei tee sallituksi se,
että pöytäkirjat on yleisesti väärennökseksi osoitettu.

 

Johtopäätökset

Kärkkäinen on asettanut yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen
levittänyt ja pitänyt yleisön saatavilla kysymyksessä olevat kirjoitukset, kun
levikiltään yli 360.000 kappaleen Magneettimediaa on jaettu ilmaisjakeluna
(kirjoitus 1) ja kun kirjoitukset ovat olleet luettavissa lehden verkkojulkaisussa
(kirjoitukset 1-3). Kärkkäisen mukaan jälkimmäiset kirjoitukset on julkaistu
hänelle saapuneen vahvan kritiikin johdosta ja tarkoituksena vahvistaa
ensimmäisessä kirjoituksessa esitettyjä näkemyksiä. Hän on siten viimeistään
ennen kolmannen kirjoituksen julkaisemisen yhteydessä julkituonut ja
hyväksynyt sen, että hänen julkaisemansa mielipiteet kumpuavat ainakin
osaksi 1930-1940 luvun kansallissosialistisesta ajattelumaailmasta.

Kärkkäinen on kuvannut Magneettimediaa vaihtoehtoisen median edustajana,
jossa julkaistaan sellaisiakin näkemyksiä, jotka eivät välity valtamedian kautta.
Kärkkäinen on näkemyksensä mukaan sallinut sananvapauden piiriin kuuluvaa
maailmanpolitiikkaan liittyvää julkista keskustelua tekstien kirjoittajien
toimesta. Kärkkäisen kuvaama julkaisulinja on sinänsä sananvapauden
ydinalueella. Sananvapaudella on myös korostunut merkitys yhteiskunnallisen
ja poliittisen keskustelun aloilla. Lehdistön sananvapauden kohdalla myös
tiedonvälitykselliset tarkoitukset tulee ottaa huomioon.

Tuomioistuimen arvioitavina olevissa kirjoituksissa ei ole tuotu Kärkkäisen
esille nostamaa julkaisulinjaa selkeästi esille. Niissä ei myöskään ole
korostettu sitä, että kirjoituksissa esitetyt ajankohtaiset ja historiaan liittyvät
lausumat saattavat erota merkittävästi siitä, mikä on yleisesti tunnettua tai
todistettua. On myös huomattava, että mitään objektiivisia ja tasapainottavia
osioita, esimerkiksi vastaväitteitä panetteleville ja solvaaville mielipiteille, ei
ole esitetty. Viimeksi mainittu koskee etenkin kirjoitusta 1, joka on
yksiselitteisimmin arvioitavissa sen lyhyyden vuoksi. Kahden muunkaan
kirjoituksen julkaisemisen yhteydessä Kärkkäinen ei ole tuonut esiin seikkoja,
joiden nojalla lukijalle muodostuisi tasapuolisempi kuva aihepiiristä.

Käräjäoikeuden tiedossa ei ole sellaista ajankohtaista syytä, minkä vuoksi
keskustelu 6.8.2012 kirjoituksen esille nostamasta aihepiiristä olisi ollut
välttämätöntä tai tarpeellista Suomessa paikallisesti esiintyvässä
ilmaisjakelujulkaisussa. Magneettimedia on tavaratalotoimintaa harjoittavan
osakeyhtiön lehti- ja verkkojulkaisu. J Kärkkäinen Oy on käyttänyt
ilmaisjakelulehteä samalla omana mainosjulkaisunaan. Kärkkäinen on ollut
teonkuvauksen tarkoittamana aikana julkaisun päätoimittajana ja J.
Kärkkäinen Oy:n toimitusjohtajana. Hän on myös käyttänyt yhtiössä
tosiasiallista päätösvaltaa. Hän on vahvan asemansa perusteella päättänyt
yksin julkaisun sisällöstä ja sen julkaisulinjasta. Nyt kysymyksessä olevissa
kirjoituksissa ei ole ollut minkäänlaista ”journalistista otetta”, vaan muiden
kirjoittamat tekstit on levitetty yleisön keskuuteen ja yleisön saataville
sellaisenaan tai suomennettuna.

Edellisessä kappaleessa selostetuista syistä nyt arvioitavana olevaa tapausta ei
voida suoraan rinnastaa lehdistön tai tiedotusvälineiden sananvapautta
koskeviin tilanteisiin. Magneettimedia on ennemminkin ollut kanava, jonka
kautta Kärkkäinen on pystynyt rajoituksetta tuomaan esiin henkilökohtaisesti
tärkeinä pitämiään asioita ja aihepiirejä.

Sananvapaus koskee myös loukkaavia, järkyttäviä tai huolestuttavia tietoja ja
ajatuksia. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Kärkkäisen
julkaisemat kirjoitukset ovat yksittäisinä ja myös kokonaisuutena arvioiden
sisältäneet tietoja ja mielipiteitä, joissa selkeästi panetellaan tai solvataan
juutalaisia. Kirjoituksia on pidettävä tyypillisenä ja vakavasti otettavana
juutalaisvastaisena propagandana. Kysymyksessä olevan kaltaiset lausumat
ovat ilman kehotusta tai yllytystäkin omiaan herättämään suvaitsemattomuutta,
halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa niiden kohteena olevaa kansanryhmää
kohtaan. Rikoslain 11 luvun 10 §:n tunnusmerkistö ei edellytä teon
tosiasiallista vaarallisuutta, vaan pykälässä tarkoitettuja tekoja on pidetty
sellaisenaan niin haitallisina, että rikosoikeudellista sanktiouhkaa on pidetty
perusteltuna. Rangaistavuuden edellytyksenä ei siten ole se, että teosta seuraisi
jotain. Teon oletettu tai tosiasiallinen vaikuttavuus ei kuitenkaan ole
merkityksetön, vaan sille tulee antaa merkitystä pykälän soveltamisessa.
Kirjoituksissa esitetyistä lausumista kokonaisuutena, ja etenkin kirjoituksesta
1, voi muodostua kuva siitä, että juutalainen ylivalta vaarantaa selvästi ja
välittömästi myös lukijan omia etuja, mikä on omiaan herättämään
suomalaisessa lukijassa edellellä mainittuja vaikutuksia.

Kärkkäisen on täytynyt ymmärtää julkaisemiensa kirjoitusten panettelevan ja
solvaavan luonteen. Kuten edellä on todettu, on ainakin osa kirjoituksissa
esitetyistä väitteistä niin pitkälle meneviä, että niiden totuusarvon
harkitseminen ei ole tarkoituksenmukaista. Teon tahallisuuden kannalta on
merkityksetöntä, onko Kärkkäinen itse pitänyt kirjoituksista ilmeneviä väitteitä
ja mielipiteitä totena. Kärkkäisen esille nostama tarkoitus kritisoida
maailmanpolitiikan vallankäyttöä ja USA:n rooliin vaikuttavia tekijöitä olisi
ollut mahdollista tehdä ilman kerrotun kaltaista tietyn kansanryhmän
panettelua ja solvaamista.

Kärkkäisen julkaisemat kirjoitukset on siis selkeästi katsottavissa vihapuheen
kaltaiseksi juutalaisvastaiseksi propagandaksi, joka ei nauti sananvapauden
suojaa. Se, että Kärkkäinen on palannut syyttäjän osoittamalla tavalla
(kirjalliset todisteet 5-7) Magneettimediassa toistuvasti samaan aihepiiriin
vielä tämän oikeudenkäynnin aikanakin, tukee kirjoitusten 1-3 ajallisen
yhteyden ohella päätelmää siitä, että kyse on yhtenäisestä
tiedonlevityskampanjasta.

Se, että kirjoitusten 2 ja 3 tekstejä sisältäviä teoksia on yleisesti saatavilla
esimerkiksi suomalaisista kirjastoista tai kirjakaupoista, ei ole ollut
hyväksyttävä peruste julkaista ne siinä tarkoituksessa, kuin nyt on tehty.

Edellä kerrotun perusteella Kärkkäinen on syytteessä kuvatuin tavoin
syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Kolme eri osatekoa on
katsottavissa yhdeksi kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.

 

Lue myös: Oikeudenkäynti: Syyttäjän todisteita [3]