"Sionistien valta länsimaissa pohjautuu holokaustimyyttiin. Revisionisteja vastaan hyökätään väkivalloin ja tuomioistuimessa, koska heitä ei uskalleta haastaa historiallisessa ja tieteellisessä tutkimuksessa."

Robert Faurisson

Nukuttaako?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,53
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Elimistön oma unihormoni melatoniini auttaa univaikeuksien lisäksi monien sairauksien hoidossa, sillä se on kaikista antioksidanteista tehokkain.

Melatoniini on elimistön oma unihormoni, joka säätelee ihmisen vuorokausirytmiä. Melatoniinia muodostuu käpyrauhasessa ja sen eritys on suurinta yöllä kello kahden ja neljän välillä. Päivisin melatoniinia erittyy vähän, sillä se tunnetaan myös nk. pimeähormonina.

Melatoniinin eritys on vuorokauden aikana endogeenisesti eli sisäisesti säädelty. Voimakas valo estää melatoniinin synteesiä, mutta ei kuitenkaan muuta rytmiä täysin, vaan ainoastaan sen ajoitusta. Melatoniin erityksellä on selvä rytmiikka normaaleissa valo-olosuhteissa, ja tämä rytmiikka säilyy myös henkilöillä, jotka ovat täysin pimeissä oloissa kauemmin kuin vuorokauden. Näin ollen myös sokeilla on melatoniinin erityksessä vuorokauden mittainen biorytmi.

Yli kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla melatoniinin eritys on voimakasta, mikä näkyy nukkumisena lähes kellon ympäri. Murrosikäisenä melatoniinitaso kuitenkin laskee rymisten aikuisen tasolle ja jatkaa laskemistaan sitä mukaa, kun ikää tulee lisää.

Melatoniinin puutetta esiintyy usein ihmisillä, joilla on stressiä tai jotka käyttävät bentsodiatsepiinien kaltaisia lääkkeitä, beetasalpaajia tai alkoholia. Näiden lääkeryhmien osuus pitäisikin ottaa huomioon selvitettäessä vanhusten nukahtamisvaikeuksia.

Professori Sirkka-Liisa Kivelän mielestä melatoniini on iäkkäiden pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon unilääkkeitä huomattavasti turvallisempi vaihtoehto, sillä se ei heikennä muistia eikä lisää kaatumistapaturmia, kuten perinteiset unilääkkeet. Melatoniini ei aiheuta myöskään riippuvuutta. Kivelä on huolissaan iäkkäiden valtavasta unilääkkeiden käytön määrästä ja muistuttaa niiden lisäävän vain kevyttä unta samalla, kun syvän unen määrä vähenee.

Myös jotkut sairaudet voivat vaikuttaa melatoniinin erittymiseen, esimerkiksi Alzheimerin tai Parkinsonin tautia sairastavilla on mitattu alhaisia pitoisuuksia samoin kuin masentuneilla, joilla eritys on usein pienenemisen lisäksi varhaistunut.

Melatoniini säätelee uni-valverytmin lisäksi kehon lämpötilan vuorokausivaihtelua: melatoniinipitoisuuden kasvaessa kehon lämpötila laskee samanaikaisesti.

Suun kautta otettaessa melatoniinilla on unettava vaikutus, joka ilmenee noin tunnin kuluttua nauttimisesta. Suun kautta otettu melatoniini ei tosin lisää melatoniinin määrää kehossa, mutta tahdistaa säännöllisesti otettuna biologista kelloa. Melatoniinia käytetään myös aikaero- ja vuorotyörasituksen oireiden lievittämiseen. Näissä tapauksissa melatoniini nopeuttaa uni-valverytmin ja vuorokausirytmin tahdistumista takaisin normaaliin aikatauluun, minkä ansiosta yöunen laatu paranee ja päiväväsymys vähenee.

Ihmisellä on melatoniinireseptoreita aivojen lisäksi mm. silmänpohjassa, mahasuolikanavassa, munuaisissa, ihossa ja immuunijärjestelmän soluissa. Reseptoreiden herkkyyttä ja tiheyttä ei tunneta vielä kovinkaan tarkkaan.

Melatoniinin hajoaminen riippuu valmisteesta sekä iästä; 55–69 vuotiailla melatoniini hajoaakin jo puolta hitaammin. Myös estrogeenit hidastavat melatoniinin poistumista elimistöstä, sillä ne suurentavat elimistön melatoniinipitoisuutta.

Melatoniinin on osoitettu olevan tehokkaampi kuin yksikään tähän asti löydetyistä antioksidanteista ja se pääseekin helposti solujen sisään solukalvon läpi. Melatoniini on tehokas suoja-aine DNA-mutaatioita vastaan ja sitä on kokeiltu joidenkin immuunijärjestelmän sairauksien hoidossa, kuten syöpä.

Jotkut käyttävät melatoniinia tinnituksen, fibromyalgian, migreenin, ärtyneen suolen oireyhtymän, osteoporoosin, epilepsian ja vaihdevuosi-oireiden hoitoon.

Melatoniinia käytetään myös kemoterapian sivuvaikutusten hoitoon. Leikkauspotilaille saatetaan antaa melatoniinia ennen varsinaista nukutusta.

Melatoniini on keholle kaikin puolin hyödyllinen hormoni. Se sieppaa typpioksidia, mitä pidetään hyödyllisenä CFS:n (krooninen väsymysoireyhtymä) hoidossa, sekä lisää kasvuhormonin eritystä. Lisäksi melatoniini säätelee maidontuotantoa stimuloivan prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä.

Joissakin tutkimuksissa melatoniinin on todettu lisäävän hiirien keskimääräistä elinikää 20%.

Suomessa melatoniini on luokiteltu lääkeaineeksi ja sitä saa ainoastaan lääkemääräyksellä. Sitä, pidetäänkö jotakin lääkeainetta sisältää valmistetta lääkkeenä vai ei, päättää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea).

Virossa melatoniinia myydään apteekeissa ilman reseptiä nimellä Melatonina Diet, kun taas Yhdysvalloissa melatoniinia voi ostaa vapaasti lähes mistä tahansa kaupasta eri vahvuuksilla. Monet tilaavatkin melatoniinia ulkomaisista nettikaupoista.

Melatoniinia käytetään yleensä 1-10mg annoksina iltaisin ennen nukkumaanmenoa, tosin yli 5mg annoksella ei ole kuitenkaan todettu olevan enää lisätehoa. Aloitusannostukseksi suositellaan 0,5mg:aa, josta määrää voidaan tarvittaessa suurentaa.

Melatoniinia ei suositella käytettäväksi, jos kärsii maksan tai munuaisten vajaatoiminnasta tai jos on sairastanut rintasyövän.

Melatoniini

Melatoniini on elimistön tuottama hormoni, joka säätelee uni-valverytmin lisäksi mm. kasvuhormonin eritystä.

Alle kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla melatoniinia ei erity juuri lainkaan, mutta yli 3kk ikäisillä melatoniinin eritys on runsaimmillaan. Murrosikään tultaessa taso romahtaa aikuisen tasolle ja jatkaa laskuaan sitä mukaa, kun ihminen vanhenee.

Melatoniini on kaikista antioksidanteista tehokkain.

Melatoniinin on todettu olevan hyödyllinen mm. erilaisten syöpien hoidossa sen kasvainten kasvua hillitsevän ominaisuuden vuoksi.

Melatoniinilla ei ole tunnettuja haittavaikutuksia eikä sen käytöstä jää riippuvaiseksi.

Suomessa melatoniini luokitellaan lääkeaineeksi ja sitä saa ainoastaan reseptillä.

 

Lähteet:

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/melatoniini-unettomuuden-hoidossa-unil%C3%A4%C3%A4kkeit%C3%A4-parempi/84617

http://www.naturalnews.com/033213_melatonin_sleep_hormone.html

http://cfs.gehennom.org/?luku8

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9288/URN_NBN_fi_jyu-200528.pdf?sequence=1

http://familydoctor.org/online/famdocen/home/articles/258.html

http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/druginfo/natural/940.html

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2011/08/23/is-this-one-of-natures-simple-answer-to-sleepless-nights.aspx

http://plaza.fi/ellit/liikunta-ja-terveys/kotilaakari/hyva-terveys/melatoniini-uniongelmiin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Melatoniini

http://www.uku.fi/~kroger/klik2/kysymys/kysymys10-02.pdf

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo91208&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero#s5

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*