Nizzan verilöylyn jälkeen media ja poliitikot aloittivat välittömästi mielikuvituksettoman propagandakampanjansa, jonka mukaan ”pelolle ei saa antaa valtaa”. Emmekö saa olla huolissamme siitä, että päättäjämme ajavat Eurooppaa kohti kansallista itsemurhaa?
Eilen Ranskan kansallispäivänä arabitaustainen Ranskan kansalainen ajoi kuorma-auton ihmisjoukkoa kohti murhaten yli 80 ihmistä ja vahingoittaen yli 50 lasta. Viattomat lapset joutuivat maksamaan terveydellään ja hengellään siitä, että eliitti tahtoo tuhota Euroopan ”väestöllisen homogeenisyyden [1]” ja tehdä mantereestamme kansojen sulatusuunin.
Edelliset terrori-iskut on perinteisesti tehty ampuma-aseilla ja pommeilla. Tämän varjolla päättäjät ovat vaatineet tiukempia aselakeja, kansalaisten yksityisyydensuojan tuhoamista ja ylikansallista liittovaltiokehitystä.
Nähtäväksi jää, vaaditaanko seuraavaksi kuorma-autojen saatavuuden rajoittamista, vai tyytyykö eliitti peräänkuuluttamaan ainoastaan lisää Internet-urkintavaltuuksia viranomaisille. Sionistinen ulkoministerimme Timo Soini on jo ilmoittanut haluavansa lisää ”kansainvälistä yhteistyötä” terrorismin torjumiseksi, joten ainakin liittovaltiohanke etenee kuin rasvattu.
Julkaisimme eilen vain muutamia tunteja ennen iskua uutisen [2] siitä, että Ranskan tiedustelupäällikkö Patrick Calvar ennustaa maahanmuuttajaväkivallan sytyttämää sisällissotaa kotimaahansa. Ajoitus oli täydellinen.
Sisällissodan uhka on Calvarin mukaan jo paljon varsinaisten terrori-iskujen uhkaa suurempi. Kun merkittävä osa kansasta kääntyy pakkomonikulttuurisuutta vaatinutta korruptoitunutta eliittiä vastaan, voivat kaikki yhteiskunnan koheesiota kannatelleet rakenteet murtua. Ketjureaktio saattaa alkaa Nizzan iskun kaltaisesta yksittäisestä ärsykkeestä.
Vaihtoehtomediat [3] ovat haastaneet valtavirtaisen näkemyksen siitä, että ISIS olisi iskun taustalla. Tällä ei kuitenkaan ole lopputuloksen kannalta juuri väliä, sillä ISIS ja al-Qaida ovat Israelin ja länsimaiden liittolaisvaltioiden käsikassaroita taistelussa sionisminvastaisia arabivaltioita vastaan. Ääri-islamistien taustavoimat ovat vastuussa verilöylystä (1 [4], 2 [5], 3 [6]).
”Terroristien diaspora”
Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-asiantuntija Hussein al-Taee totesi suomalaiselle lehdistölle [7], että Lähi-idän heikon sotilaallisen menestyksen vuoksi ISIS:n ääri-islamistit kannustavat nyt yhä useammin hyökkäyksiin kansainvälisiä kohteita vastaan.
ISIS:n tuore propaganda uhkaa tehdä eurooppalaisten ”juhlista surua ja öistä verisiä”. Liberaalin maahanmuuttopolitiikan vuoksi Eurooppaan on pesiytynyt verenhimoinen viides kolonna, jonka nälkä vain kasvaa syödessä.
Yhdysvaltojen viranomaiset ennustavat [8] nyt, että Syyrian ja Irakin alueille perustetun ”kalifaatin” rapistuessa ISIS:iä kannattavat salafistit matkustavat länteen jatkamaan sotaansa. Yhdysvaltojen kannalta kehitys tarjoaisi loistavan tekosyyn jatkaa eurooppalaista nationalismia vastustavan [9] sotilasliitto Naton laajentamispyrkimyksiä ja eurooppalaisvaltioiden itsemääräämisoikeuden kaventamista.
Ranska on jo nyt julistanut jatkavansa poikkeustilaansa [10] kolme kuukautta. Mikäli ”terroristien diasporan” ennustus toteutuu, tulee koko Eurooppa olemaan lopulta ”poikkeustilassa”, jonka varjolla alkuperäisväestön liikkumis-, sanan- ja kokoontumisvapautta tullaan rajoittamaan ankarasti. Eliitti oikeuttaa kansan alistamisen ”terrorismiuhan” tekosyyllä, vaikka juuri eliitti itse on luonut nykyisen terrorismi- ja pakolaisongelman sairaalla politiikallaan [11].
Suomessa valtamedia on asettunut kiltisti vallanpitäjien rinnalle syyllistämään uhria eli terrorismiuhan varjossa eläviä eurooppalaisia. Ylen Jälkiviisaat-ohjelmassa toistettiin ikivanha valhe, jonka mukaan epäoikeudenmukainen länsimainen yhteiskunta ajaa arabi- ja afrikkalaismaahanmuuttajat terroristeiksi. Me tavalliset eurooppalaiset olemmekin syyllisiä Nizzan tapahtumiin!
Ulkoministeri Timo Soini puolestaan möläytti [12], ettei ”pelolle tule antaa valtaa”. Toisin sanoen suomalaisten tulee Soinin mukaan jatkaa elämää kuten ennenkin.
On äänestettävä samoja puolueita kuin ennen. On vaalittava samaa politiikkaa kuin aina. On pidettävä rajat auki ja esitettävä, ettei mikään Euroopassa ole muuttunut. On pidettävä perussuomalaisten kaltaiset maanpetturit virassa, vaikka nämä tukevat järjestelmällisesti ISIS-terrorismia vaatimalla asekauppaa terroristivaltio Saudi-Arabian [13] kanssa.
[14]
[15]
Ranskan hallitus on vastuussa terrorismista
Sosiaalisessa mediassa muun muassa monet syyrialaiset, palestiinalaiset ja libanonilaiset ovat suhtautuneet erittäin kyynisesti länsimaisten johtajien ”surunvalitteluihin” ja ISIS:lle suunnattuihin ”uhkauksiin”.
Ikävä tosiasia nimittäin on, että Ranskan hallitus on suoraan vastuussa ISIS:n ja al-Qaidan noususta, sillä maa on osallistunut aktiivisesti terrorismia ruokkiviin Lähi-idän tuhoamistalkoisiin.
On myös tullut selväksi, ettei Ranskan poliittinen johto ole oppinut mitään eilisten tapahtumien jälkeen. Maan äärisionistinen [16] pääministeri Manuel Valls piti historiallisen röyhkeän puheen, jossa hän töksäytti [17], että Ranskan on yksinkertaisesti ”opittava elämään terrorismin kanssa”. Mitään muutoksia ei tulla tekemään ulko- tai maahanmuuttopolitiikkaan. Väkivalta valkoisia vastaan on uusi normaali, joka on vain hyväksyttävä.
Edellisen suuren iskun jälkeen Valls hämmensi ranskalaisia julistamalla [18], että avoimien rajojen politiikkaa on jatkettava kaikesta huolimatta.
Ranskan kansa joutuu niittämään sitä, mitä maan eliitti on kylvänyt Lähi-idässä Israelin rinnalla. Ranska on muiden länsimaiden tavoin tukenut ääri-islamistien sotaa Syyrian [19] hallitusta vastaan, koska Israel pitää Syyriaa yhtenä vaarallisimmista geopoliittisista vihollisitaan [20].
Viime vuonna Ranskan sionistipresidentti [21] François Hollande myönsi [22], että Ranska on rikkonut kansainvälisiä aseidenvientikieltoja toimittaessaan aseita Syyrian ”kapinallisille” eli ääri-islamisteille ja näiden liittolaisille. Vain kaksi päivää sitten Hollande ilmoitti [23], että Ranska tulee lisäämään sotilaallista mahtiaan Lähi-idässä muun muassa lähettämällä lentotukialuksen Irakiin.
Nizzan iskujen jälkeen Hollande ei pohtinut hetkeäkään, tulisiko maan muuttaa ulkopoliittista linjaansa omien siviiliensä suojelemiseksi. Sen sijaan presidentti vannoi [24], että Ranska tulee käyttämään entistä enemmän aseellista voimaa niin Syyriassa kuin Irakissa. Ääri-islamismia ruokkiva kierre vain voimistuu, ellei kansa syrjäytä Ranskan hallitusta.
Lähi-idän kehitystä ja sionistien terrorismia aktiivisesti kommentoiva [25] syyrialainen Mimi al-Laham kysyikin [26] sarkastisesti, pitäisikö Syyrian aloittaa jo ilmaiskut terroristeja kuhisevaa Ranskaa vastaan.
[27]
Ranskan Israel-alisteinen politiikka
Syyrian ja Irakin lisäksi Ranska on tukenut ISIS:n leviämistä erityisesti Libyassa, jonka arabinationalistinen hallitus joutui 2011 Naton, Yhdysvaltojen ja Ranskan sotilaallisen nyrkin murskaamaksi.
Amerikkalaisen presidenttiehdokas Hillary Clintonin sähköpostivuodot vahvistivat [28], että Libyan sodan takana oli kaksi tunnettua ranskanjuutalaista: Bernard-Henri Lévy [29] ja Ranskan entinen presidentti Nicolas Sarkozy. Sähköpostin mukaan tärkeä syy lännen hyökkäyspäätökselle oli se, että Ranskan tiedustelupalvelu oli paljastanut Libyan johtaja Muammar Gaddafin talousuudistussuunnitelman.
Gaddafi oli päättänyt, että vastaisuudessa öljykauppaa alettaisiin käydä dollarin sijaan afrikkalaisilla kultadinaareilla. Lukuisat Afrikan ja Lähi-idän maat tahtoivat mukaan kultadinaarikauppaan [30], joka olisi romuttanut dollarin kansainvälisen ylivallan. Sarkozy kutsui dinaarisuunnitelmaa ”uhkaksi ihmisten taloudelliselle turvallisuudelle”.
Loppu on historiaa – Ranska tuhosi Libyan ja teki maasta ISIS:lle otollisen kaaosvaltion. Nyt Ranskan siviilit joutuvat maksamaan eliitin rikoksista verellään.
Israelin johto (1 [31], 2 [32]) on tapansa mukaan yrittänyt tehdä Nizzan iskuilla sionistista politiikkaa. Kuten aina, terroristeja verrataan itsenäisyytensä puolesta taisteleviin palestiinalaisiin ja libanonilaisiin. Yleisölle vihjaillaan, että ”antisemitismi” on ISIS:n ideologinen polttoaine.
Todellisuudessa juutalaiset eivät tälläkään kertaa olleet terrori-iskun kohde, mikä on vähintäänkin mielenkiintoista, sillä Ranskassa asuu Yhdysvaltojen ja Israelin ohella maailman suurin juutalaisyhteisö [33]. Mikäli ISIS todella ”vihaa Israelia”, miksi iskut kohdistetaan eurooppalaisiin turistikohteisiin eikä esimerkiksi synagogiin ja juutalaiskortteleihin?
Juutalaisten sijaan ääri-islamistit ovat valinneet kohteekseen valkoiset eurooppalaisperäiset siviilit. Al-Qaida vahvisti [34] tämän kesällä julkaisemassaan oppaassa, jossa jihadisteja neuvotaan ”välttämään alueita ja joukkoja, joista vähemmistöjä yleensä löytyy”. Silti Ranskan juutalaisyhteisöt ovat toistuvasti uhriutuneet iskujen jälkeen ja syyttäneet terroristeja ”antisemitismistä”.
[35]
Ranskan juutalaisjärjestöt vaativat avoimia rajoja
Mikäli Ranskan juutalaiset todella uskoisivat olevansa terroristien ykköskohteita, he tuskin lobbaisivat nykyisen kaltaisella vimmalla avoimien rajojen politiikan puolesta.
Valtavirtainen juutalaisjulkaisu Forward nimittäin uutisoi [36] 2015, että ”Ranskan juutalaiset tarjoavat järjestelmällistä apua Syyrian pakolaisille” ja ”ovat ylistäneet [Ranskan] hallituksen päätöstä ottaa vastaan 24 000 uutta turvapaikanhakijaa”.
Samalla kun Ranskan juutalaisyhteisö tukee avoimia rajoja Euroopassa, vaatii se ankaraa väkivallan politiikkaa [37] Lähi-idässä.
2008 Ranskan tärkeimmän juutalaisen lobbausjärjestön CRIF:n silloinen johtaja Roger Cukierman totesi kirjassaan, että hän oli tyytyväinen siitä, että amerikkalainen Israel-lobby kykeni painostamaan myös Ranskan sotaan Irakia vastaan.
Ranskalaistutkija Samuel Ghiles-Meilhac on kirjoittanut CRIF:stä ranskankielisen kirjan Le CRIF: De la Résistance juive à la tentation du lobby, jossa CRIF:n todetaan nykyään ohjaavan Ranskan politiikkaa Israelin nationalistiselle Likud-puolueelle myönteiseen suuntaan.
Juuri Likud on ollut erityisen tyytyväinen siitä, että Ranska, Amerikka ja muut länsimaat ovat käyneet aktiivisesti sotaa Israelin geopoliittista ylivaltaa uhkaavia hallituksia vastaan – ääri-islamistien rinnalla.
[38]
Uskaltaako virkavalta suojella suomalaisia?
Ulkopoliittisen ulottuvuuden lisäksi Nizzan tapahtumilla tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia eurooppalaismaiden sisäpolitiikkaan. Nähtäväksi jää, ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia.
Viimeistään nyt suomalaisten viranomaisten täytyy ryhtyä tiedottamaan rehellisesti avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikan vaaroista.
Kuluvien kuukausien aikana poliisi on keskittynyt sensuroimaan [39] uutisia ”turvapaikanhakijoiden” tekemistä rikoksista sekä uhkailemaan [40] lainkuuliaisia maahanmuuttokriitikoita.
Kulttuurimarxistinen media on saanut viedä esivaltaa kuin pässiä narussa. Kun poliisi kertoi, että vuosi sitten syntynyt siirtolaiskriisi on jo kolminkertaistanut [41] Suomen seksuaalirikosten määrän, kosti media ruoskimalla poliisia naurettavalla Musta Barbaari –kohulla [42].
Suomalaisvihamielisen median alistama virkavalta ei ole uskaltanut puolustautua lainkaan, vaan on sen sijaan vannonut [43], ettei ”rasisteilla” (eli nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa vastustavilla kansalaisilla) ole mitään asiaa poliisikouluun.
Aikooko esivalta jatkaa rikosten pimittämistä ja maahanmuuttokriitikoiden vainoa niin kauan, että myös Suomesta tulee Ranska?
Arvi Pihkala