Näin pidät imusuonistosi iskussa – 4 neuvoa

Imusuoniston terveydellä on ratkaiseva vaikutus kokonaisterveyteen ja elimistön kykyyn pitää syöpä loitolla. Tästä huolimatta vain harvat ovat kuulleet imusuonistosta ja tiedostavat sen merkityksen. Kaikkein huolestuttavinta on kuitenkin se, että vain pieni osa lääkäreistä keskustelee potilaidensa kanssa imusuoniston terveydestä.

Imusuonistoon kuuluvat luuydin, nielurisat, kitarisa, perna, kateenkorva, imusolmukkeet ja imusuonet. Imusuonistolla tarkoitetaan hyvin ohuista putkista koostuvaa verkkoa, joka sijaitsee ihon pinnan alla. Se on itsenäinen kiertojärjestelmä, joka toimii yhteistyössä verenkiertojärjestelmän kuten myös immuunijärjestelmän kanssa. Imusuonisto vaikuttaa vastustuskykyyn ja osaltaan torjuu infektioita, viruksia, vammoja… ja jopa syöpää.

Imusuonet kiinnittyvät imusolmukkeisiin. Kehossa on noin 600-700 solmuketta, joista suurin osa on nivusissa, kaulassa, kainaloissa sekä sydämen, keuhkojen ja suoliston läheisyydessä. Imukudosta on eniten suoliston läheisyydessä, sitä kutsutaan suoliston imukudokseksi (GALT), ja se koostuu lymfosyyteiksi kutsutuista immuunisoluista.

On huomionarvoista, että toisin kuin veri (jota sydän pumppaa useisiin eri suuntiin), imuneste virtaa pääasiassa kaulaa kohden. Imusuonistolla ei ole pumppua, minkä vuoksi kehon tuki- ja liikuntaelinten täytyy liikkua, jotta neste virtaisi. Toisin sanoen kehon liikkeet pitävät nesteen liikkeellä.

Liikkeen ansiosta imuneste kiertää ja kykenee suorittamaan tärkeät tehtävänsä. On olemassa lukuisia itseaputekniikoita, joita säännöllisesti käyttämällä imusuonisto pysyy kunnossa ja toimii moitteetta. Alla mainituista neljästä tekniikasta miltei jokainen soveltuu kotona tehtäväksi, vaikka joitakin erikoisvälineitä (jotka on mainittu tekstissä) joudutaan ehkä hankkimaan.

4 tapaa virkistää imusuoniston toimintaa

#1 – Liikunta

Tuki- ja liikuntaelinten liike aktivoi imusuonia. Suurimmat imusuonet sijaitsevat jaloissa, käsissä ja vartalossa, joten näiden liike edistää virtausta parhaiten. Tutkimukset osoittavat, että kohtuullinen päivittäinen liikunta alentaa merkittävästi rintasyövän uusiutumisen riskiä, osittain siksi, että se vaikuttaa imusuonistoon. On myös hyvin todennäköistä, että vaikutus on samanlainen kaikkiin syöpiin. Ja mikä parasta, liikuntaa tai fyysistä aktiivisuutta on monenlaista:

• Aktiviteeteissa, kuten tanssimisessa, puutarhuroinnissa, portaiden kävelyssä, ruumiillisessa työssä, kodinaskareissa ja muissa täytyy liikkua, mikä supistaa ja rentouttaa lihaksia.
• Liikunta ja urheilulajit – kävely (erityisesti tehokävely, jossa kädetkin liikkuvat), juoksu, pyöräily, jooga, pilates, tennis, golf, uiminen, voimaharjoittelu, aerobic, haarahypyt, hyppynaru ja monet muut.
• Pomppiminen – pompi minitrampoliinilla. (Aiheesta enemmän alempana)

Mikäli pidät liikunnasta, hieno homma. Mutta vaikka liikunta ei olisi juttusi, on tärkeää tehdä edes jotain. Tee jotain sellaista mistä nautit, kuten aja pyörällä, käy tanssimassa, puutarhuroi, pelaa tennistä tai golfia. Etsi itsellesi kaveri jonka kanssa käyt kävelyllä tai treenaamassa, mikä tekee toiminnasta mukavaa, ja jotta olisi joku jolle olet tilivelvollinen. Ja mikä tärkeintä, tee liikunnasta syömisen ja nukkumisen tavoin osa päivittäistä rutiinia.

#2 – Syvähengitysharjoitukset

Lihasten liikkeet auttavat imusuonistoa, mutta syvähengityksellä on yhtä tärkeää. Alansa johtava asiantuntija, lymfologi Jack Shields suoritti vuonna 1979 tutkimuksen, jossa osoitettiin, että syvähengitys saa keuhkot painautumaan rintakanavaa vasten, mikä puristaa nesteen sieltä takaisin verenkiertoon, jonne se kuuluu. Tämä poistaa painetta miljoonilta suuntaventtiileiltä kaikkialla järjestelmässä.

Syvähengitys saa edistää imunesteen siirtymistä verenkiertoon, mikä nopeuttaa huomattavasti myrkkyjen poistumista. Syvähengitys on yksinkertaista: hengitä syvään nenän kautta ja laske neljään. Hengittäessäsi ulos suun kautta laske neljään. Kun edistyt, pidennä aikaa – laske sisäänhengittäessä esimerkiksi viiteen, pidätä hengitystä 20 sekunnin ajan ja uloshengittäessä laske kymmeneen.

Kun uloshengitys kestää kaksi kertaa kauemmin kuin sisäänhengitys, vereen siirtyy enemmän happea ja imusuonisto aktivoituu. Suorita kahdesta kolmeen syvähengitysharjoitusta kolmesti päivässä. Voit toteuttaa harjoitteen joko istualtaan tai makuultaan.

#3 – Pomppiminen

Pomppiminen on sama kuin hyppisi minitrampoliinilla. Koska imuneste virtaa pääasiassa pystysuuntaisesti, sertifioidut lymfologit ja reboundologit (usko pois, tällainen nimike on olemassa) uskovat, että liikunta, johon sisältyy pystysuuntaista liikettä, kuten pomppiminen, aktivoi imusuonistoa tehokkaammin kuin sivusuuntaiset harjoitteet, kuten kävely, lenkkeily tai pyöräily.

Pystysuuntaisen liikkeen arvellaan pumppaavan imunestettä erityisen tehokkaasti, koska lihakset supistuvat ja rentoutuvat toistuvasti, ja tukikudoksiin ja kudosten välisiin tiloihin kohdistuu peräkkäin puristavaa ja rentouttavaa liikettä. Miljoonat yksisuuntaiset venttiilit pitävät huolen siitä, että imuneste kulkee vain yhteen suuntaan.

Pomppimisella on muun muassa seuraavia hyötyjä:

• Se aktivoi imusuonia ja hieroo tärkeitä sisäelimiä ja kudoksia, vahvistaa luita ja elähdyttää luuydintä.
• Se rasittaa vain vähän luita ja niveliä (kun käytetään hoitoon tarkoitettua pomppumattoa).
• Vahvistaa kehon kaikkia kudoksia, myös sydänlihasta.
• Edistää kehon puhdistumista myrkyistä.
• Saa hengittämään syvään.
• Edistää aivojen imunesteen ja aivo-selkäydinnesteen uusiutumista.
• Vahvistaa ajatusaaltoja ja tehostaa umpieritysjärjestelmän toimintaa muuttamalla mekaanisen liikkeen sähköenergiaksi kehossa.

Pomppiminen on hauskaa eikä vaadi taitoa. Pompi varovasti, juokse, tanssi, hypi, tee haarahyppyjä (katso että ympärillä on riittävästi tilaa); kaikki on hyvästä. Aloita viidellä minuutilla päivässä ja pidennä kestoa 20-30 minuuttiin. Tee liikunnasta päivittäinen tapa, tai liiku ainakin neljästä viiteen kertaa viikossa vaihdellen lajia.

Pomppumattoja saa urheiluvälineliikkeistä kuten myös verkosta, hinta vaihtelee laidasta laitaan. Jos sinulla ei ole varaa pomppumattoon, voit myös hyppiä hyppynarulla ja tehdä haarahyppyjä, sillä nekin ovat pystysuuntaista liikettä, mutta rasittavat niveliä huomattavasti vähemmän.

#4 – kuivaharjaus tai sivelyhieronta

Ihon kuivaharjaus auttaa vapauttamaan myrkkyjä ja stimuloi imusuonistoa. Kuivaihoharjaus toimii parhaiten kun se tehdään ensimmäisenä asiana aamulla (ennen suihkussakäyntiä), koska myrkkyjä vapautuu ja kertyy unen aikana. Aloita jalkapohjista ja harjaa ylöspäin suuntautuvin liikkein kun nouset ylöspäin jalkoja pitkin kohti sydäntä. Tee sama käsillesi aloittaen kämmenistä ja siirry siitä ylöspäin. Toimenpide on yksinkertainen ja kestää korkeintaan 5-10 minuuttia.

Kuivaa ihoa voi harjata joka päivä, mutta parhaaseen lopputulokseen pääset harjamalla vähintään kolme (mieluiten viisi) kertaa viikossa. Luonnonkarvasta valmistettu harja on paras vaihtoehto. Vältä nylonia ja keinokuituisia harjoja, sillä ne raapivat ja ärsyttävät ihoa. Harjoja saa apteekeista tai verkosta.

Mikäli mahdollista, hanki pitkävartinen harja, jonka harjaosassa on lovi vartta varten. Toinen hyvä vaihtoehto on hankkia harja, johon on kiinnitetty nauha harjan selkäpuolelle (kädensija), jotta harja pysyy paremmin kädessä. Jos harjassa ei ole pitkää vartta, tarvitset ehkä kumppanisi apua selän harjaamisessa.

On tärkeää harjata myös vatsan, rinnan ja kaulan alueita, mutta harjaa kevyesti ettet vahingoita ihoa.

Imusuonistoksi kutsumamme ”elämänpuu” on välttämätön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta, ja jotta pysyisit hengissä ja parantuminen olisi mahdollista. Pienet elämäntapamuutokset, kuten neljä edellämainittua tapaa yhdistettynä luomuruokaan ja puhtaaseen juomaveteen vaikuttavat merkittävästi imusuoniston toimintatehoon ja näin ollen suojaa ja puolustaa koko kehoa.

Lähde: Truth About Cancer