"Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouksellinen teko."

George Orwell

Mitä Urho Kekkonen kirjoitti juutalaisista?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,36
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Usein kuulee sanottavan, että ”antisemitismi ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin”. Usein näin väittävät jopa ne, jotka kertovat vastustavansa kulttuurimarxismin kasvavaa vaikutusta Suomessa.

Haastoimme väitteen viime kesänä julkaisemassamme artikkelissa ”Juutalaiset ja rasismi, osa 1”. Juutalaiskysymyksestä puhuttiin ennen toisen maailmansodan päättymistä Suomessa aivan yhtä paljon kuin muissakin Euroopan maissa.

Juutalaiskysymys oli tärkeä puheenaihe paitsi isänmaallisissa puolueissa niin myös turvallisuuspoliisissa ja suomalaisessa lehdistössä. Jälkimmäisen voi vahvistaa helposti vierailemalla Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistossa ja käyttämällä hakusanaa ”juutalainen”.

Viime joulukuussa julkaisimme artikkelin kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen juutalaisvastaisista kannanotoista. Mutta mitä mieltä ”valitusta kansasta” oli Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen?

Lähteenä Kansalliskirjasto

Julkaisemme seuraavat sitaatit puhtaasti historiallisessa – emme poliittisessa – tarkoituksessa.

Emme ota kantaa Kekkosen käsityksiin juutalaisista emmekä sano, että juutalaisista voisi tehdä yleistyksiä syntyperän perusteella. Seuraavat sitaatit kuitenkin osoittavat historiallisen tosiasian, että juutalaiskysymys todellakin puhutti Suomessa jopa yhteiskunnallisen hierarkian korkeimmilla tasoilla.

Lainaukset ovat peräisin Kansalliskirjaston UKK-aineistosta. Ne ovat otteita Kekkosen perheen kirjeenvaihdosta:

Berlin 6/2 -32.

Rakas Sylvi ja pojat.

Sain kirjeesi lehtien välissä, taas parhaat kiitokset siitä. On siis jo kaksi viikkoa kulunut lähdöstäni – ja monta viikkoa on vielä jälellä.

Terveydestäni kai haluat kuulla, en osaa siitä erikoisempia kertoa. Alkuviikosta voin huonommin, mutta loppuviikosta olen voinut varsin hyvin. Mieltä vain painaa, kun ei uskalla tehdä riittävästi työtä. Kaipa vika on yksin sydänhermoissa, sillä aamulla on yleensä kaikkein huonointa. Kun tulen kirjastoon 10-11 välillä, on aluksi sydän varsin toimellinen ja hakkaa lujasti, mutta vähitellen talttuu.

Jäisin mielelläni kotiin ja tulisin illaksi, mutta siellä on siivoaminen, joka kestää kauan. Sen ajan olen joskus istunut Frl. R:n huoneessa, mutta se on niin vastenmielistä. Taidan muuttaa pois, likaista ja vastenmielistä on. Ja juutalainen! Eihän kristitty voi asua juutalaisen luona!

Berlin 27/2 -32.

Taas tuntuu tuolla eteisessä täällä asuva inhottava juutalainen Kaplan riitelevän toisen heimolaisensa, Rosenbaumin kanssa. Se ei tapahdu harvoin. Kaplan on niin inhottava tyyppi, että jos olisin joskuskaan ”juovusten käsissä” tullut asuntooni, olisin käynyt kyllä vetämässä häntä pari kertaa ”hönöön”. Jussi täällä olla pitäisi, niin se oppisi juutalaisia vihaamaan.”

Berlin 2/3 -32.

Asun nyt uudessa paikassa. Aluksi tietysti outoa, mutta siisti paikka, juutalaiset poissa ja ystävällinen Wirtin, jotta luulen täällä viihtyväni.”

Helsinki 8.3.1932 (Sylvi Kekkonen)

Kunhan ei se Rosebannin jutijoukko vain ei olisi pimittänyt postiasi! – sain nykyisen osoitteesi vasta 2/3 (keskiviikkona). Ei silti, etteivät ne täälläkin voisi pidättää, sillä erinomainen lapualaishenki täällä on vallalla – vaikka kapina epäonnistuikin. Kosola tämän päivän lehdissä selittää ettei se ollutkaan mikään kapina.”

 

Lue myös: Miksi kirjoitamme juutalaisista 1, 2

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

2 Kommentit

  1. Kyllähän se on niin, että juutalaiset ovat itse saaneet aikaiseksi muiden käytöksen heitä kohtaan. Omia suojellaan, mutta muita kusetetaan sen mitä keretään. Ja tämä tapahtuu pienemmästä isompaan viskaaliin. Vai sanooko joku, että aivan syyttömiä ovat ja muut väärässä.

    (65)(2)
  2. Oli viisas mies tuo Kekkonen.

    (24)(2)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*