- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Mitä on paastoaminen? Lyhyt paasto-opas

Paastolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin syömistä ja juomista rajoitetaan tilapäisesti. Syy voi olla uskonnollinen tai terveydellinen, tai tarkoitus voi olla pudottaa painoa. Paastoamalla voi osoittaa mieltä tai kasvattaa tietoisuutta jostain asiasta. Paasto vaihtelee tyypin mukaan. Osassa paastoista on sallittua nauttia vettä, teetä, kahvia tai muita juomia, mutta kuivapaaston aikana ei nautita edes nestettä. Paasto voi olla pätkäpaasto tai kestää useamman päivän ajan.

Paasto ei ole sama asia kuin nälkiintyminen. Terveydellinen paasto on vain erilainen tapa jaksottaa ruokailu. Joidenkin paastojen jälkeen syödään runsain mitoin, erityisesti uskonnollisina juhlapyhinä. Osa voi kokea paaston haastavana, mutta on olemassa monia erilaisia tapoja paastota.

Paastoamisella on pitkä historia monissa maailman suurissa uskonnoissa ja kulttuureissa. Paastoamista on pidetty luontaisena tapana edistää terveyttä ja vahvistaa uskoa. Joissain buddhalaisuuden lahkoissa paastoaminen on olennainen osa luostarielämää, ja se tehostaa meditaatiota [1]. Juutalaiskristillisessä ja islamilaisessa uskonnollisessa perinteessä paastolla kunnioitetaan perinteitä ja osoitetaan sovitusta, katumusta ja itsehillintää, tai sillä voidaan valmistautua rituaaleihin tai juhlapyhiin. Paaston terapeuttinen käyttö on lähtöisin Hippokrateelta, joka määräsi sitä moniin vaivoihin. Se oli myös tuolloin ainoa toimiva tapa vähentää epileptisten lasten kohtauksia, ja jollaisena se pysyi 19. vuosisadalle saakka.[1 [2]]

Paastoamisen terveysedut

Vaikka paastoamista on tutkittu kliinisesti vain eläimillä, paastoavien omakohtaiset kokemukset ovat huomionarvoisia, mielenkiintoisia ja rohkaisevia. Monet kokevat, että paastoaminen terävöittää mieltä ja selkiyttää ajatuksenjuoksua. Mielenkiintoista kyllä, monet paastoamisen hyödyistä [3] ei liity itse paastoamiseen vaan pienempään kalorinsaantiin, pienempään rasvaprosenttiin, parempaan unenlaatuun, vähäisempään ravintoperäiseen tulehdukseen [4] ja vähäisempään suolansaantiin.

Alentaa verenpainetta ja parantaa nestetasapainoa

Verenpaineella on tapana laskea paaston aikana, erityisesti ensimmäisellä paastoviikolla. Ilmiö vaikuttaa johtuvan pienemmästä suolansaannista ja kertyneiden suolojen poistumisesta virtsan mukana. Koska liiallinen natrium kerää kehoon nestettä, matalammat natriumpitoisuudet johtavat parempaan kudoksen nestetasapainoon.[1 [2]]

Edistää verensokeritasojen palautumista normaaliksi

Kun et syö sokeria, kehosi ei tarvitse insuliinia juuri lainkaan ja sen tuotanto laskee paaston aikana.[2 [5], 3 [6]]

Suojaa aivoja

Paastoaminen ja kalorien rajoittaminen hillitsee vapaiden radikaalien [7] ja ärsyttävien proteiinien, kuten tulehduksellisten sytokiinien, tuotantoa. Mielenkiintoista kyllä, todisteet viittaavat siihen että vapaiden radikaalien ja tulehduksellisten sytokiinien tuotanto hidastuu paaston aikana, ja suojaavien sytokiinien tuotanto kasvaa ja suojaa aivoja hapetusvaurioilta.[3 [6]]

Heikentää ruokahalua

Paastoaminen laskee leptiinitasoja. Kun paino laskee, keho reagoi herkemmin leptiinisignaaleihin jolloin on helpompi syödä terveellistä ruokaa ja pienempiä annoksia, sillä olo on kylläisempi aterian jälkeen.[3 [6]] Osa painonpudotusasiantuntijoista ajattelee, että leptiiniresistanssi estää huomattavan ylipainoisia henkilöitä pudottamasta painoa, koska he eivät saa hormonisignaalia, joka kertoo heille että he ovat täynnä.

Voi auttaa elämään pidempään ja terveempänä

On olemassa evolutiivinen teoria, joka saattaa selittää miksi vähemmän kaloreita saaneet eläimet elävät pidempään kuin ”hyvinsyöneet” lajitoverinsa. Perusajatus taustalla on se, että kun eliötä kohtaa haaste kuten nälänhätä, se reagoi sijoittamalla enemmän resursseja selviytymiseen.[4 [8]] Tätä voisi verrata siihen, että tehdas järjestää työvälineet ja työntekijät uudelleen valmistamaan uusia tuotteita, ja löytää samalla uusia tapoja toteuttaa asiat tehokkaammin.

Auttaa polttamaan rasvaa

Paaston ja ruokailun vuorottelu yhdistettynä säännölliseen vastusharjoitteluun polttaa paremmin rasvaa kuin kumpikaan yksistään.[5 [9]]

Parantaa vastustuskykyä

Paaston ansiosta keho kierrättää vanhoja valkosoluja – soluja jotka muodostavat suuren osan immuunijärjestelmästäsi [10]. Näiden immuunisolujen kierrätys johtaa toimintakykyisempään immuunijärjestelmään. Se stimuloi uusien kantasolujen kasvua [11], joista muodostuu verihiutaleita, punasoluja ja valkosoluja kun alat jälleen syödä.[6 [12]]

Saattaa nostaa henkistä stressikynnystä

Tutkijat ovat havainneet eläinmallinnuksissa, että paaston vaikutus verensokeriin ja insuliinitasoihin saattaa parantaa aivojen toimintakykyä altistuessa henkiselle stressille [13] ja suojata niitä stressiin liittyviltä vaurioilta.[7 [14]]

Eri paastotyypit

Eri paastoamistapojen ja -menetelmien välillä on suurta vaihtelua. Jopa alla kuvaillut paastot eroavat toisistaan. Sopivaa menetelmää valittaessa on valittava se, joka auttaa saavuttamaan asetetut tavoitteet.

Diagnostinen paasto

Tämä paasto voi olla hieman haastavampi, sillä monet eivät ryhdy siihen omasta halustaan. Lääkäri voi määrätä paaston ennen lääketieteellistä toimenpidettä, kuten leikkausta tai verikoetta. Paastoa on syytä noudattaa turvallisuuden ja koetulosten luotettavuuden vuoksi.

Kuivapaasto

Kiistatta yksinkertaisin paasto on kuivapaasto, jossa ei syödä tai juoda mitään paaston aikana. Myös diagnostinen paasto voi olla kuivapaasto. En suosittele pitkäkestoista kuivapaastoa. Se paitsi saa olon tuntumaan surkealta, mutta nestevajeella voi olla vakavia sivuvaikutuksia veren määrään ja kudoksiin, mikä hankaloittaa kehon kykyä puhdistautua myrkyistä.

Nestepaasto tai vesipaasto

Nestepaaston aikana nautitaan vain nesteitä ja vältetään syömästä kiinteää ruokaa. Nestepaastoon voi kuulua liemet, vesi tai vesipohjainen juoma, kuten sitruunamehu [15]. Vesipaaston aikana saa juoda vain vettä. Nämä paastot voivat kestää päivästä useampaan päivään.

Mehupaasto

Mehupaasto, tai mehupuhdistuskuuri, on nestepaaston variaatio, joka kestää 3-5 päivää. Yleensä tarkoitus on puhdistaa elimistöä tai pudottaa painoa. Mehupaaston yhteydessä nautitaan luomuhedelmistä ja -kasviksista valmistettua mehua, jolla on puhdistava vaikutus.

Osapaasto

Osapaastoa on kahta tyyppiä. Ensimmäinen muistuttaa nestepaastoa sillä poikkeuksella, että saat syödä paaston aikana pieniä määriä kiinteää ruokaa. Toisessa tietyllä ajanjaksolla ei syödä joitain ruokia. Monet luopuvat hiilihydraateista, alkoholista tai punaisesta lihasta tämän paaston aikana.

Pätkäpaasto

Pätkäpaaston [16] aikana paastotaan ja syödään eri vuorokaudenaikoina. Kaavaa noudatetaan joka toisena päivänä muutama päivä kerrallaan, tai voit ottaa paaston osaksi jokapäiväistä elämää pidemmäksi aikaa. Osa syö pätkäpaaston aikana samoja ruokia kuin ennen, ja osa saattaa syödä runsaasti syömisikkunan aikana. Osa syö kaikki ateriansa tietyssä aikaikkunassa iltapäivällä tai illalla.

Pätkäpaaston voi suorittaa monella tapaa. Uskonnolliset pätkäpaastot tyypillisesti kieltävät syömisen auringonnousun ja iltahämärän välisenä aikana, ja ateriat nautitaan illalla. Atleetit, diettaajat ja kehonrakentajat muokkaavat pätkäpaastoa sopimaan päivittäiseen aikatauluun, jotta he saisivat eniten irti paastostaan. Osa todisteista viittaa siihen, että pidempien paastojen aikana paino putoaa enemmän ja tuottaa parempia tuloksia verenglukoosin ja insuliinitasapainon osalta.[8 [17]]

Vuoropäiväpaasto

Vuoropäiväpaasto on huomattavasti intensiivisempi tapa paastota kuin muut paastot. Tästä paastosta on erityistä hyötyä jos haluat pudottaa painoa ja ylläpitää painon laskua. Jotta paasto voitaisiin luokitella vuoropäiväpaastoksi, paaston tulee kestää vähintään 24 tuntia. Osa pidentää vuoropäiväpaastoa 36-tuntiseksi. Muista juoda runsaasti vettä [18] tai teetä vuoropäiväpaaston aikana.

Pitkäpaasto

Pitkäpaaston aikana ollaan ainakin 48 tuntia syömättä, mutta se voi kestää viikon tai kauemmin. Tähän paastoon ryhdytään yleensä muutaman kerran vuodessa tai kerran kuukaudessa. Näihin paastoihin ryhtyvät yleensä ihmiset, joilla on korkea painoindeksi tai jotka ovat sopeuttaneet aineenvaihduntansa sietämään pitkiä paastoja. Paaston pituudesta riippuen veteen voi olla tarpeen lisätä ravintolisiä, jotta vitamiini- ja hivenainetasapaino pysyisi kunnossa.

Ketogeeninen paasto

Ketogeeninen paasto siirtää kehon rasvanpolttotilaan, joka tunnetaan ketoosina. Ketogeeninen ruokavalio on samankaltainen kuin osapaasto siinä mielessä, että siinä syödään pieniä määriä ruokaa. Ne eroavat vain nautitun ruoan suhteen. Ketogeenisen paaston aikana nautitaan vain rasvapitoisia ruokia, jotta keho siirtyisi ketoosiin. Tsekkaa ketogeenisen paaston vegaaniversio [19]. Voit kokeilla sitä viiden päivän ajan, jolloin alat tuntemaan eron tai jatkaa jopa kolmen viikon ajan.[9 [2]]

Tärkeitä asioita joita ottaa huomioon paastotessa

Paastoaminen edellyttää suunnittelua ja valmistelua. Olipa kyseessä mikä paasto tahansa, aikataulut, stressi ja ravitsemus on syytä laittaa kuntoon. Aseta paastolle realistiset tavoitteet. Riittämättömät yöunet, epäterveelliset ruokailutottumukset, tunnesyöminen ja riittämätön stressinhallinta voivat häiritä painonpudotusta tai kumota kaikki saavutetut hyödyt.[3 [6]]

Juo riittävästi paaston aikana. Ennen kuin keho tottuu, saatat kokea lieviä mutta epämiellyttäviä oireita ensimmäisen kolmen päivän aikana. Nälkä, ärtyneisyys, lievä päänsärky ja disorientaatio ovat yleisiä sopeutumisvaiheessa. Noin neljännen paastopäivän aikana olosi tulisi olla huomattavasti parempi kuin normaalisti jolloin et paastoa.

Paasto ei sovellu kaikille. Lasten, raskaana olevien ja imettävien naisten ja diabeetikkojen tulisi välttää paastoamista ellei lääkäri ole ohjeistanut toisin. Kannattaa kysyä heidän asiantuntijamielipidettään juuri sinun tapauksessasi ennen kuin teet radikaaleja muutoksia ruokavalioon tai ryhdyt pitkälle paastolle.

 

Lähde: Global Healing Center [20]