- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Mistä Ruben Stiller ei tahdo puhua?

Torstaina MTV3:n Enbuske & Linnanahde Crew –keskusteluohjelmassa puhuttiin juutalaisvastaisuudesta, Kööpenhaminan iskuista [1]ja jopa Magneettimediasta. Sekä juontajien että vieraiden mukaan ”antisemitismin” nousulle ei ole olemassa arkijärjellä selitettäviä syitä. Historia, politiikka, kulttuuri [2]ja logiikka ovat ilmeisesti kaikki epäpäteviä työkaluja juutalaisvastaisten asenteiden tutkimuksessa.

Enbusken vieraaksi oltiin kutsuttu tunnettu mediapersoona Ruben Stiller, joka kutsuu itseään mielellään vasemmistosionistiksi. Arvoliberalismia ja kulttuurimarxilaisuutta Eurooppaan, sionismia Palestiinaan. Keskustelun pohjustukseksi Enbuske esitteli yleisölle sisäministeri Päivi Räsäsen twiittiä suoraan Helsingin synagogasta, jonka sisustuksesta on tullut 2015 aikana tylsistyttävän tavanomainen näky suomalaispolitiikan seuraajille. Räsäsen suurimpia saavutuksia on tässä kuussa vahvistettu 100 000 euron rahoitus [8] Suomen juutalaisille. Vaikka Suomen historia ei tunne vakavia juutalaisvastaisia rikoksia, oli sisäministerin mukaan tärkeää, että huima summa veronmaksajien rahoja sijoitettiin juutalaisten ”turvallisuuteen” eikä esimerkiksi homekoulujen korjaushankkeisiin, lastensairaaloihin tai maanpuolustuksen kehittämiseen. Räsäselle aiheella on suuri ideologinen merkitys, sillä hän on sionisti, jonka mukaan [9] palestiinalaisilla ei ole oikeutta perustaa omaa valtiotaan.

Räsäsen twiitti sai ilahtuneen vastaanoton Enbuskelta, joka tunnetaan kristillisdemokraattia huomattavasti vapaamielisempänä. Juutalaiskulttuuri kuitenkin yhdistää. Enbuske muistutti katsojia, että monet modernit länsimaisen kulttuurin suvannot, kuten amerikkalaistyyliset talk show’t, ovat juutalaisten keksintöjä. Juutalaiset vaikuttavat kulttuuriimme, rahankäyttöömme ja politiikkaamme – mutta tietysti vain positiivisessa mielessä, eikö niin? Liberaaleille talk show –perinteille uskollisesti Enbusken ohjelmassa esitettiin torstaina myös muun muassa sadomasokismia. Sehän avartaa mukavasti suomalaisten sulkeutuneita asenteita ja tekee kulttuuristamme vetovoimaisemman ja kansainvälisemmän.

Yleensä ilveilystään tunnetulla Stillerillä oli haudanvakava ilme lähes koko keskustelun ajan. Nyt puhuttiin suurista asioista. Enbuske viittasi Kööpenhaminan iskuun ja kysyi, pelkääkö Stiller olla juutalainen. Vasemmistosionisti listasi televisiontöllöttäjille kolme suurinta uhkaa: ”antisemitistinen” Magneettimedia, ”natsistinen” Vastarintaliike [10] ja Suomen islamistit.

Israelin suurlähettiläällä Dan Ashbelilla on lämpimät suhteet Suomen juutalaisyhteisöön. [11]
Israelin suurlähettiläällä Dan Ashbelilla [12] on lämpimät suhteet Suomen juutalaisyhteisöön.

Suomalaiset tähtitoimittajat pähkäilivät yhdessä, miksi juutalaiset ovat kokeneet erityistä vihaa koko historiansa ajan. Juontajat eivät voineet ymmärtää, miksi Israelin rikollinen politiikka ruokkii yleisesti juutalaisvastaisia asenteita. Eihän Israelilla ja maailman juutalaisyhteisöllä [13] ole mitään tekemistä keskenään! Stiller vertasi antisemitismiä suomalaisten russofobiaan eli venäläisvastaisuuteen. Hänen mukaansa ”vihaajat” kohtelevat venäläisiä ja juutalaisia jostain syystä eri tavalla. Venäläisiä ei yleensä syytetä Putinin politiikasta, mutta juutalaiset samaistetaan Israeliin [14].

”Vihaajien” logiikka on Stillerille mysteeri. Yritän auttaa. Voisiko syynä olla se, etteivät venäläiset maahanmuuttajat ole perustaneet maailmalla Anti-Defamation Leaguen [15] kaltaisia järjestöjä, jotka leimaavat armotta kaikki Putinin kritisoijat russofobeiksi? Missä ovat Suomen venäläisjärjestöt, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä Venäjän suurlähetystön kanssa ja puolustaisivat Bäckmanin tavoin jokaista maan imperialistista linjausta? Onko Suomessa venäläisyhteisöä, joka käskisi virallisessa lehdessään vanhempia lähettämään lapsensa Naši-leireille [16] kotimaahansa? Onko Suomessa venäläisiä, jotka kertovat suurten sanomalehtien haastatteluissa, että ”Putinin arvostelu näyttää olevan taitolaji, jonka kovin harva hallitsee sortumatta samalla russofobiaan”? Ehkä tällaisia todella on, mutta omaan silmään ne eivät ole osuneet. Ehkä suomalaiset kohtelevat juutalaisia ja venäläisiä eri tavoin silkkaa pahantahtoisuuttaan. Ehkä todella saamme, Karmela Liebkindin sanoin, antisemitismin jo äidinmaidossamme.

israel-criticism [17]Stiller ihmetteli myös, miksi esimerkiksi Paavo Arhinmäki, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit eivät ole syyttäneet Kööpenhaminan ammuskelusta antisemitistejä. Samaa hän ihmetteli myös tuoreessa Suomen Kuvalehden haastattelussa. Stillerin mukaan vasemmistolaiset ovat aivan liian valikoivia ottaessaan julkisesti kantaa rasismia vastaan. ”Holokaustikin” on ilmeisesti jo unohdettu. Juutalaisvastaisesta väkivallasta hiljetään, mutta ”muu rasismi tuomitaan kyllä välittömästi”. Ruben, olet aivan oikeassa siinä, että vasemmisto on valikoiva vastustaessaan rasismia. On kuitenkin naurettavaa väittää, että vasemmistolaiset olisivat antisemitistejä. Käytännössä kaikki Suomen vasemmistolaiset antavat täyden oikeutuksen juutalaisvaltio Israelin olemassaololle, vaikka se perustettiin terrorismilla ja etnisellä puhdistuksella [18]palestiinalaisten alueelle. Vasemmiston Israel-kritiikki on rääpälemäistä yksittäisistä sotarikoksista kiukuttelua, mutta silti sionistit syyttävät vasemmistoa juutalaisvastaisuudesta!

Todellista välinpitämättömyyttä vasemmisto ja laajemmin koko kulttuurimarxilainen valtamedia osoittavat suhtautumisessaan valkoisten kohteluun. Stiller saisi olla tyytyväinen siitä, että viihdeteollisuuden vuoksi juutalaiset on vapautettu kokonaan esimerkiksi orjakaupan kollektiivisesta syyllisyydestä [19]. Vaikka esimerkiksi juutalaiset, mustat ja arabit olivat vahvasti edustettuna orjamarkkinoilla, syytetään ilmiöstä julkisuudessa nykyään vain valkoisia. Tämä on rasismia valkoisia vastaan. Rasismia on myös ”positiivinen syrjintä [20]” työelämässä. Syrjintä on poliitikkojen mukaan ”positiivista” silloin, kun työnantaja pakotetaan palkkaamaan epäpätevä ei-valkoinen pätevän valkoisen [21] sijaan. Mutta eivät Stiller tai vasemmisto tätä tuomitse. Eivätkä he tuomitse eteläisessä Afrikassa tapahtuvaa valkoisten kansanmurhaa ja taloudellista sortoa.

Eteläafrikkalaista "positiivisen syrjinnän" propagandaa. [22]
Eteläafrikkalaista ”positiivisen syrjinnän” propagandaa.

Mustat murhaavat ja raiskaavat Etelä-Afrikassa valkoisia järjestelmällisesti näiden ”väärärotuisuuden” vuoksi. Rotuerottelun jälkeisessä Etelä-Afrikassa murhataan viikoittain enemmän ihmisiä [23]kuin apartheid-ajan vankiloissa kuoli ihmisiä 40 vuoden aikana yhteensä. Valkoisia syrjivän Black Economic Empowerment –ohjelman [24] vuoksi maan infrastruktuuri, koulutus [25] ja talous ovat romahtaneet. Kuitenkin eteläafrikkalainen rasismi nousee otsikoihin Suomessa [26] vain silloin, kun sen uhreja ovat mustat. Tällöinkin valkoisia syytetään mustien tekemistä rikoksista.

Valtamedia suosii mustia ja peittelee järjestelmällisesti valkoisten sortoa. Se ei suostu kertomaan, että jopa Etelä-Afrikan mustien mukaan elämä apartheidin aikana oli vakaampaa, vauraampaa ja turvallisempaa kuin nykyään. Maailmassa on rasismia, johon ei oteta koskaan kantaa, olipa kyseessä sitten Stiller, vasemmistoliitto tai kokoomus. Milloin lehdistömme uutisoi viimeksi rasistisesta murhasta, jossa uhri oli valkoinen [27]? Sen sijaan Suomen olemattomasta juutalaisvastaisuudesta valtamedia on kirkunut koko vuoden 2015 ajan.

Eteläisen Afrikan valkoisten kansanmurha on aihe, josta valtamedia ei tahdo kirjoittaa. [28]
Eteläisen Afrikan valkoisten kansanmurha on aihe, josta valtamedia ei tahdo kirjoittaa.

Enbuske saattoi Stillerin seuraavaksi hankalaan tilanteeseen. Hän otti puheenaiheeksi juutalaisväestön ”positiiviset” erityispiirteet, kuten suhteettoman suuren nobelistimäärän sekä vaikutusvallan länsimaalaisessa kulttuurissa. Eivätkö juutalaiset olekin perinnöllisesti tavanomaista älykkäämpiä? Stillerin ilme vakavoitui entisestään; hänen suunsa kiristyi ohueksi viivaksi. Hänestä oli selvästi erittäin epämukavaa puhua juutalaisten perinnöllisistä piirteistä. Jos juutalaisten äly on geneettistä, niin mahdollisesti heidän geeneissä [29] kulkeutuu myös muita – ehkäpä vähemmän mairittelevia – erityispiirteitä. Perimän sijaan Stiller alkoikin puhua juutalaisesta kulttuurista. ”Juutalaiset ovat perinteisesti vainottu kansa”, joten he ovat pyrkineet selviytymään luomalla kulttuurin, joka kannustaa opiskelemaan. Kyse ei olekaan rodusta vaan kulttuurista. Vai onko sittenkään?

Kuten olemme Magneettimediassa kirjoittaneet [30], juutalaiset ovat erittäin tietoisia perintötekijöistä ja eugeniikasta. Monet juutalaisyhteisöt ovat omaksuneet aktiivisen eugeneenisen kulttuurin kehittääkseen älyään ja taistellakseen esimerkiksi periytyvää Tay-Sachsin tautia vastaan. Juutalaisille suunnatut julkaisut kirjoittavat eugeniikasta avoimesti ja aihe on mitä todennäköisimmin myös sivistyneelle Ruben Stillerille tuttu. Jo juutalaisten pyhät kirjoitukset kannustavat älykkäimpiä lisääntymään eniten. Miksi siitä ei voisi puhua suomalaiselle televisioyleisölle?

Korkea älykkyysosamäärä ei suinkaan ole ainut asia, joka periytyy juutalaispopulaatiossa. Kehityspsykologisessa Growing Points in Attachment Theory and Research –tutkimuksessa selvitettiin [31] eri kansojen perinnöllistä suhtautumista ulkopuolisiin. Joku voisi kutsua sitä tutkimukseksi muukalaiskammosta. Tutkimuksessa selvisi [32], että juutalaisvauvat suhtautuvat tuntemattomiin ulkopuolisiin paljon kielteisemmin kuin vertailukohteena olleet pohjoissaksalaiset vastasyntyneet. Siinä, missä eurooppalaisvauvat reagoivat tyynesti uuteen ihmiseen, huomattava osa juutalaisvauvoista ”järkyttyi muukalaisesta niin pahoin, että lohduttaminen oli todella vaikeaa”. Tutkimuksen mukaan juutalaisissa on siis synnynnäisesti keskimääräistä huomattavasti enemmän muukalaisiin epäluuloisesti suhtautuvia. Olisin nostanut hattua Enbuskelle, mikäli hän olisi rohkeasti tuonut perinnöllisyyskysymyksen esille. Jostain syystä Stiller väisteli aihetta.

Jos tahdomme ymmärtää eurooppalaisten juutalaisasenteiden alkuperää, on älyllisesti epärehellistä sulkea silmät juutalaisten alkuperältä. Stiller tahtoo Suomen televisiokansan ajattelevan, että he eroavat juutalaisista vain muutaman kulttuurillisen yksityiskohdan osalta. Kuitenkin esimerkiksi aikamme tunnetuimpiin juutalaisaktivisteihin kuuluva Elie Wiesel [33]on todennut, että ”kaikki meissä [juutalaisissa] on erilaista”. Wieselin mukaan ”juutalaiset ovat ’ontologisesti’ ainutlaatuinen kansa”. Minusta on hölmöä edes yrittää keskustella antisemitismistä, kun määritelmä juutalaisista tuntuu muuttuvan koko ajan. Välillä he ovat mitättömistä syistä vainottu ihmisryhmä muiden joukossa. Välillä Jumalan valitsema herrakansa, joka eroaa perustavasti kaikista muista. Päättäkää jo!

Juutalainen etuoikeus tulee esille muun muassa korkeakouluissa. [34]
Juutalainen etuoikeus tulee esille muun muassa korkeakouluissa.

Ei Stiller ole täysin väärässä todetessaan, että juutalaisten menestystä voidaan selittää geenien sijaan yhteiskunnallisilla tekijöillä. Hyvä esimerkki tästä on yliopistomaailma, jossa juutalaiset ovat saaneet älynlahjoihinsa nähden etuoikeutetun aseman. Juutalaisten edustus akateemisen maailman huipulla ei siis selity vain vuosituhansien eugeenisella ohjelmalla, vaan tehokkaalla etnisellä aktivismilla. On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka juutalaiset suosivat toisiaan akateemisessa maailmassa esimerkiksi älyllisesti pätevämpien valkoisten ja aasialaisten kustannuksella. Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa valkoiset ovat suhteessa aliedustetuin etninen ryhmä [35], kun taas juutalaiset ovat yliedustetuin.

Harvardissa ja muissa Ivy League –korkeakouluissa juutalaisia on väestölukuun suhteutettuna 47 kertaa enemmän kuin eurooppalaisperäisiä valkoisia. Ron Unz on tekstissään The Myth of American Meritocracy [36]osoittanut, että 2000-luvun aikana juutalaiset ovat ainut etninen ryhmä, jonka vaikutusvalta on kasvanut entisestään Harvardissa. Sen sijaan kaikkien muiden etnisten ryhmien edustus on pudonnut. Yliopistot syrjivät muita rodullisia ryhmiä ja suosivat juutalaisia. Johtuuko muutos sitten juutalaisten ylivertaisesta älystä? Vastaako juutalaisten asema heidän todellisia meriittejään? Ei. Suhteessa suoriutumiseen juutalaiset ovat edelleen 13-kertaisesti yliedustettuja verrattuna eurooppalaisiin ja 6 kertaa yliedustettuja aasialaisiin nähden. Unz selvitti, että koulut toisin sanoen suosivat juutalaisia heidän meriitteihinsä katsomatta. Tieto pohjautuu National Merit Scholarship –kisatulosten analyysiin.

Juutalaisten menestystä [37] ei siis voi perustella vain geeneillä eikä edes heidän opiskelumyönteisellä kulttuurilla. Juutalaisten vaikutusvaltaa selittävät länsimaalaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka ovat muuttuneet entistä vahvemmin juutalaisia suosiviksi ja entistä eurooppalaisvastaisemmiksi. Tietoa tukee myös juutalaisten suhteellisen matala edustus akateemisessa Phi Beta Kappa –järjestössä, jonka jäsenyys perustuu koulumenestykseen. Järjestössä on juutalaisia enemmän sekä aasialaisia että eurooppalaisia, mikä osaltaan romuttaa myytin juutalaisten ylivertaisesta älykkyydestä. Unzin tutkimus olisi ollut erittäin mehukas lisä Enbusken ja Stillerin muuten niin latteaan kliseekokoelmaan.

juutalaisopiskelijat [38]

Juutalaistaustainen kommunisti Theodore Allen keksi kaikille tutun valheellisen sanaparren ”valkoinen etuoikeus [39]”, mutta länsimaissa tulisi puhua pikemminkin juutalaisesta etuoikeudesta. Valtamedia ei tietenkään koskaan puhu juutalaisesta yliedustuksesta esimerkiksi yliopistoissa, vaan se veisaa loputonta itkuvirttään ”valkoisesta etuoikeudesta” ja esimerkiksi afrikkalaistaustaisten surkeasta koulumenestyksestä (joka on ”tietysti” valkoisten syytä). Mustien heikkoa yhteiskunnallista menestystä selittää kuitenkin suuri tieteellinen tutkimusaineisto, joka käsittelee muun muassa eri rotujen älykkyys [40]– ja kurinalaisuuseroja [41]. Valkoisten menestys ei johdu ”rasismista” vaan keskimäärin korkeasta kurinalaisuudesta ja älykkyysosamäärästä. Sen sijaan juutalaisten yliedustusta ei voida pelkästään näillä ominaisuuksilla selittää. Tästä huolimatta Western Washington University –yliopiston juutalainen johtaja Bruce Shepard vaati viime vuonna yliopistojen etnistä puhdistusta [42], sillä hänen mielestään valkoisia oli edelleen liikaa! Muistaakseni Tuomas Enbuske mainosti itseään takavuosina ”epäkorrektina” toimittajana. Tässä olisi hänelle epäkorrektia aineistoa käsiteltäväksi!

Ruben Stiller ei ole typerä mies. Hän kyllä tuntee juurensa. Hän kirjoittaa aktiivisesti esimerkiksi Suomen juutalaisten HaKehila-lehteen, jonka Israel-kannanotot [14] eivät jätä mitään arvailun varaan. Miksi Stiller sitten sortui hämmästyttävän puolivillaiseen juutalaistuntemukseen televisiossa? Miksi hänen mielestään puhe juutalaisia suosivista yhteiskuntarakenteista sekä juutalaisten genetiikasta on niin epämukavaa?

 

Arvi Pihkala