Venäjän laivaston lentotukialus Admiral Kuznetsov [1] pääsi 12.11.2016 perille Syyrian rannikon edustalle, tiedottivat Venäjän sotilasviranomaiset. Lentotukialus matkasi neljä viikkoa.
Lentotukialuksella olevat lentokoneet tekivät ajankohtaan liittyen tiedustelulentoja Syyrian yllä. Hävittäjien on suunniteltu iskevän kapinalliskohteisiin Aleppon seudulla.
Admiral Kuznetsovin johtaman laivueen arvioidaan myös ampuvan tukemansa Syyrian hallinnon vastaisiin kohteisiin esimerkiksi Kalibr-risteilyohjuksia.
Venäjällä ilmeisen aito auttamisen halu
Kyllä Venäjällä on aidon tuntuinen Syyrian hallinnon auttamisen halu. Tähän saadaan viitteitä siitäkin, että Venäjän hävittäjät aloittivat tehokkaat ilmaiskunsa Isis-terroristeja vastaan viime vuonna Homsin kaupungin tuntumassa. Siellä raivosi taisteluita Syyrian hallituksen ja lähinnä länsimaisten tukemien militanttien välillä jo vuodesta 2011 alkaen.1
Tulee huomata, että Venäjän aloittamat ilmaiskut alkoivat Venäjän parlamentin ylähuoneen suostumuksella Vladimir Putinille sotilaallisesta operaatiosta Syyriassa. Lisäksi presidentti Bashar al-Assadin hallitus oli pyytänyt Venäjältä sotilaallista vahvistusta taistelussa Daesh-Isis-terroristeja vastaan. Venäjä on operoinut koordinoidusti yhteistyössä Syyrian kanssa.1
Luonnollisesti Venäjän Syyrian tukemiseen liittyy Venäjän intressien mukainen ulkopolitiikka. Siitä enemmän jäljempänä.
Putin sionistien kelkassa, vaikka Venäjä tukee Syyriaa?
Putinin hallinto ei muodosta aitoa oppositiota sionistien globaalille hegemonialle ja Uudelle maailmanjärjestykselle. Miksi sitten Putinin Venäjä auttaa vilpittömän oloisesti Syyrian hallintoa?
Ensinnäkin siksi, että Venäjän turvallisuusneuvostoon kuuluvat maan vaikutusvaltaisimmat ministerit, tiedusteluviranomaiset ja kenraalit. Näistä viimeksi mainitut tuskin ovat lyöttäytyneet läntisen globalisaation sionistiseen kelkkaan yhtä jämäkästi kuin Putin ja hänen lähipiirinsä. Tämä voi vaikuttaa osaltaan, että Venäjä auttaa Syyrian hallintoa.
Muistettava on vielä sekin, että Venäjällä neuvosto vaikuttaa voimakkaasti Venäjän ulkopolitiikkaan.
Toisaalta Syyria, kuten myös Iran ovat Venäjän tärkeitä kauppakumppaneita. Tämä taloudellinen kuvio kytkeytyy myös Kiinan nousevaan talousmahtiin maailmassa. Venäjä ja Kiina tukevat Bashar al-Assadia, osittain juuri taloudellisista syistä2, ja myös siksi, että esimerkiksi Venäjä, Iran, Syyria ja Kiina kuuluvat Shanghai-yhteistyön verkostoon, joka on orientoituminen Naton kilpailijaksi muodostaen näennäisen vastapuolen läntiselle USA:n edustamalle blokille.
Yhtäältä Venäjän ja Syyrian lämpimät suhteet juontuvat jo Neuvostoliiton ajoilta; tuolloin Syyria oli Venäjän tärkeä liittolainen Lähi-idässä. Venäjälle liittolaisuus Syyrian kanssa on tärkeää, myös Syyrian mahdollisen vallanvaihdoksen myötä, sillä siten suurvalta turvaa edelleen liittolaisuuden jatkumisen Iranin kanssa. Muuten vuonna 2011 asekauppa Venäjän ja Syyrian välillä oli yli miljardi euroa.2
Alan Salehzadeh esittää osuvasti sen kuinka:
Suurvalloilla on ylin valta YK:n turvallisuusneuvostossa ja monimutkaisten poliittis-taloudellisten asetelmien kautta tietyt mahtivaltiot pystyvätkin päättämään monen muun maan kohtalosta. Tämä asetelma näkyy erityisen hyvin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, jossa harva konflikti on aidosti alueellinen. Niissä on lähes poikkeuksetta suurvaltojen sormet pelissä.2
Niinpä myös Syyrian nykyinen konflikti kytkeytyy tiiviisti sionistijuutalaisten ohjailemaan suurvalta politiikkaan. Jo vuosia sitten Jerusalem Postissa paljastettiin Amerikan Yhdysvaltojen mykistetty ulkopoliittinen pyrkimys Syyrian jakamiseksi erillisiin itsenäisiin kansallisvaltioihin etnisten ja uskonnollisten rajojen mukaan. Artikkelissa vahvistettiin Israelin hektinen rooli Syyrian poliittisen tasapainottomuuden prosessissa.3 Joten suuren sodan kaipaaminen Lähi-itään, ja sen jatkuminen näyttääkin olevan Yhdysvaltojen sekä Israelin intresseissä.
[2]
Tässä sionistisen länsiliittoutuman Lähi-idän hajota ja hallitse sortopolitiikassa on näkyvää roolia näytellyt myös ISIS-terroristit. Tätä taustaa vasten länsimaisen, kuten myös Israelilaisen valtamedian uutisointi on naurettavaa. Puhutaan kuin ISIS olisi todellinen uhka Israelille ja läntiselle liittoutumalle, vaikka tilanne on päinvastoin.
Niinpä Haaretz myös loruilee: Chemi Shalev [3] vakuuttaa artikkelissaan The Moment Trump Is elected, America Will Stop Being Haaretz –lehdessä sitä kuinka yhdysvallat on suuri, jonka tietää Venäjä, Kiina, EU ja jopa Israel. Shalevin mukaan sen tietää erikoisesti ISIS, vaikka mainittu terroristijärjestö on juuri Israelin ja USA:n luomus.
Markku Juutinen
Lähteet
- Prees-TV (1.10.2015). Russia defending Syria from US-led terrorist invasion: American journalist. [4]
- Salehzadeh, Alan (24.8.2016). Suurvaltojen harjoittamalla hajota ja hallitse –politiikalla on suuri rooli Lähi-idän konfliktin syventämisessä. Saatavilla: http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2016/08/24/suurvaltojen-harjoittamalla-hajota-ja-hallitse-politiikalla-on-suuri-rooli-lahi-idan-konfliktin-syventamisessa/ [5]
- Chossudovsky, Michel (11.01.2013). Global Research: http://www.globalresearch.ca/hidden-us-israeli-military-agenda-break-syria-into-pieces/31454 [6]