Kriittinen talousjulkaisu Zero Hedge [1]kirjoittaa, miksi Italian pankkivaikeudet johtavat Euroopan kohti seuraavaa kriisiä. Ongelmien ytimessä ovat tuottamattomat eli huonot lainat.
Monet ihmettelevät miksi pankit ylipäätään tekevät huonoja lainoja, jotka voivat johtaa lopulta konkurssiin. Syy on yksinkertainen: mitä enemmän pankki antaa lainaa (olivatpa lainat sitten hyviä tai huonoja), sitä tuottavammalta se vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä, mikä nostaa pankin johdon palkkioita. Kyse on kirjanpitohuijauksesta.
Kun lainojen todellinen luonne lopulta paljastuu ja konkurssi kolkuttaa ovella, ovat petoksella rikastuneet johtajat jo vaihtaneet maisemaa. Pankit voivat siis kaatua, kunhan pankkiirit rikastuvat. Tosin nykyään suurten pankkien ei yleensä edes anneta kaatua, vaan veronmaksajat pakotetaan pelastamaan ne, jotta rikollisuus [2] voisi jatkua entiseen malliin.
Hyvä esimerkki rikollisesta lainanannosta ja sitä seuranneesta konkurssisarjasta oli Yhdysvaltojen asuntokupla [3].
Jo 2013 Zero Hedge kirjoitti [4]:
”Euroopan tuottamattomien lainojen ongelma on paisunut niin suureksi, että EKP tuntee kovaa painetta ostaa liikepankkien lainat omaan taseeseensa. Tavalliset lainsäätäjät eivät nimittäin ymmärrä, että huonot lainat vähentävät liikepankkien kykyä myöntää uutta luottoa, mikä puolestaan syö EKP:n kykyä tehdä rahapolitiikkaa.
Huonot lainat jäytävät pankkien pääomia ja pakottavat niitä välttelemään riskejä, kuten pk-yrityksille lainaamista. Italiassa lainoista tuottamattomia on noin 13,4 %, joten maa seuraa nyt Espanjan katastrofaalisia jalanjälkiä. Huonojen lainojen määrä kasvaa noin 2,5 prosentin vuositahtia. […]
Mitä enemmän pankkien taseissa on huonoja lainoja, sitä suurempia maksuhäiriöongelmat tulevat olemaan. Myös kansalaisten talletukset ovat vaarassa.
Euroopan todellinen pulma on se, kuinka hyvin pankit ovat valmistautuneet maksuhäiriöihin. Kuinka nopeasti ongelmat kärjistyvät niin pahaksi, että talletusvero [eli tavallisten tallettajien rahojen ryövääminen. Suom. huom.] otetaan käyttöön?
2012 raja-alueiden tuottamattomien lainojen määrä oli koko euroalueella paisunut jo 720 miljardiin euroon, josta 500 miljardia kuului raja-alueiden pankeille.”
Nyt kolme vuotta myöhemmin pommi vaikuttaa olevan viimein räjähtämäisillään. Tai ehkä se on jo räjähtänyt.
[5]
Julkista rahaa rikollisille pankkiireille?
Italian tilanteessa ei ole mitään uutta tai ihmeellistä. Wall Street Journal on kuvannut orastavaa kriisiä yksityiskohtaisesti artikkelissa ”Bad Debt Piled in Italian Banks Looms as Next Crisis [6]”:
”Brexitin on ennustettu aiheuttavan vakavia vaikeuksia Yhdistyneen kuningaskunnan taloudelle. Muiden Euroopan maiden ongelmat saattavat kuitenkin olla paljon välittömämpiä ja vaarallisempia.
Kaikista hälyttävin on Italian pankkisektorin tilanne. 17 % lainoista ovat huonoja. Tämä on lähes 10 kertaa pahempi lukema kuin Yhdysvalloissa, jossa finanssikriisin kipeimpinäkin vuosina 2008–2009 määrä oli vain 5 %. […]
Vuosien ajan jatkunut leväperäinen lainananto teki pankeista äärimmäisen haavoittuvaisia, kun talouden taantuma käynnisti konkurssien kierteen. Suuri Banca Monte dei Paschi di Siena SpA –pankki joutui palkkaamaan 700 ammattilaista selvittelemään huonoja lainojaan. […]
Monet yritysjohtajat epäilevät, että Brexitin vuoksi Britannian ja Euroopan keskuspankit tulevat pitämään ohjauskorot matalalla kauemmin kuin alkujaan ennustettiin. Tekosyynä käytetään ’hidasta talouskasvua’. Erityisesti Italian pankkien osakkeiden arvo on laskenut Brexit-äänestyksen myötä. Monte dei Paschin osakkeet putosivat noin 33 prosenttia!
Kaikki tämä lisää Italian pankkeihin kohdistuvaa painetta ja asiakkaiden epäluottamusta. […] Analyytikoiden mukaan Brexitin aiheuttamat pankkiongelmat voivat uhata Italian ja koko EU:n tasapainoa. […] Italian valtiovarainministeriön entisen johtajan Lorenzo Codognon mukaan pankkikriisi voi romahduttaa koko euroalueen.”
Italialaiset pankit ovat vaatineet, että paikalliset pankit pelastettaisiin Euroopan erikoisluvalla julkisella rahalla.
Mikäli veronmaksajia ei panna pelastamaan pankkeja, voivat kriisipankkien tavalliset asiakkaat menettää talletuksensa, mikä johtaisi kaoottiseen talletuspakoon:
”Kun finanssikriisi iski 2008, italialaiset pankit yleensä uusivat lainat, vaikka asiakkaat eivät olisi maksaneet ajallaan. Pankit toivoivat, että talouden seuraava noususuhdanne korjaisi kaiken.
Italialaisten pankkien taistelut ovat toimineet tulikasteena EU:n kaksi vuotta sitten käyttöön ottamalle tavalle torjua pankkikriisejä. Italian hallitus on pyytänyt EU:lta lupaa lahjoittaa pankeille 40 miljardia euroa, jotta näiden tilanne vakautuisi.
Ehdotus rikkoo 2014 julkistettua pelastuspakettien vastaista sääntöä. Pelastuspaketteja vastustetaan, koska ne pakottavat veronmaksajia maksamaan riskeistä, jotka pankin sidosryhmät ovat ottaneet.
Italian mukaan säännön rikkominen olisi kuitenkin pieni hinta siitä, että järjestelyllä voitaisiin torjua Brexitin kärjistämä laajemman finanssikriisin uhka. Muun muassa Saksa on kuitenkin vastustanut Italian ehdotusta.”
Huvittavinta kaikessa on tietysti se, että 2008 Italian pankkijärjestelmästä oli vastuussa Mario Draghi, joka on nyt Euroopan keskuspankin johtaja! Wall Street Journalin mukaan huonojen lainojen määrä italialaisissa pankeissa on nyt jo 360 miljardia euroa, mikä on nelinkertainen summa suhteessa vuoden 2008 tilanteeseen.
[7]Tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja
Ongelmien ratkaisua vaikeuttaa erityisesti Italian hidas ja tehoton oikeusjärjestelmä sekä se, että useiden lainojen vakuutena on käytetty joko velallisten kotia tai yritystä.
Kyse ei siis suinkaan ole vain pankkiirien hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta.
Euroopan komissiossa monet uskovat, että Italia on tarkoituksella lykännyt pankkipulman ratkaisemista ja käyttää nyt Brexitin luomaa epävarmuutta tekosyynä vaatiessaan sääntöjenvastaista, veronmaksajien rahoittamaa pelastuspakettia.
Zero Hedgen mukaan tavallisten italialaisten ja eurooppalaisten kannalta on olemassa vain huonoja vaihtoehtoja. Mikäli julkisesti rahoitettua pelastuspakettia ei tehdä, tulevat lukemattomat italialaisiin pankkeihin talletuksia tehneet menettämään säästönsä. Tämän uhka tulee laukaisemaan talletuspaon, joka voi romahduttaa koko rahoitusjärjestelmän.
Italian hallitus, EU ja EKP tarjoavat valintaa ruton ja koleran välillä: tavallisten veronmaksajien ja tallettajien on alistuttava maksumiehiksi, jotta rikollisten pankkien ylivalta voidaan vastaisuudessakin turvata.
Lue myös:
Keskuspankki: yksityinen vai julkinen loinen? [8]
Juutalaiset, pankit, koronkiskonta [9]