"Poliitikko tahtoo luoda uraa, mutta me tahdomme rakentaa kauniin ja vahvan isänmaan."

Corneliu Codreanu

Mikä on Talmudin henki?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,19
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Puhumme nyt Talmudista, mutta ennen sitä mainittakoon Yle Radio yhden hiljattain aloittamasta 60-osaisesta muslimien pyhän kirjan Koraanin luento sarjasta. Tämä tietysti tehdään ennakkoluulojen hälventämiseksi muslimeja ja Koraania kohtaan.

Tämä ohjelma on herättänyt vastustusta tietyissä piireissä. Olihan esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen esittänyt kirjallisen kysymyksen kyseisestä ohjelmasarjasta: ”Onko hallituksessa varauduttu siihen, että Ylen Koraanin luku osana klassikkoluenta ohjelmasarjaa saattaa aiheuttaa radikalisoitumista maassamme?”

Ehkäpä Raatikaisen kannattaisi olla enemmän huolissaan, jos aloitettaisiin esitellä Talmudia. Lisäksi kannattaisi olla hädissään niiden sionistien pyrkimyksistä, jotka noudattavat Talmudia kiihkomielisesti.

Suositeltavaa lukemista: Nova Hierosolyma

Mikä on Talmud?

Talmud (hepreaksi: oppi, opetus) on juutalainen Tooraa eli Mooseksen kirjoja ja Vanhan testamentin profeettojen lukuja tulkitseva (tai väärentävä) selitysteos. Talmudia kutsutaan myös juutalaisten yhteiskunnallisten ja lainopillisten kirjoitusten kokoelmaksi. Talmud jakaantuu kahteen versioon: Talmud Jerušalmi (Jerusalemin T.) ja Talmud Bavli (Babylonian T.). Näistä jälkimmäisen sanotaan olevan sisällöltään kattavampi ja Talmudista puhuttaessa useimmiten viitataan Babylonian kokoelmaan. Talmudin osat ovat Mišna ja Gemara. Mišnan sisältö päätettiin lopullisesti noin 190 jKr, jolloin se sai kirjallisen muotonsa. Mišna on kirjoitettu hepreaksi. Gemara pohjautuu Palestiinan rabbien keskusteluihin mišnasta; sisältö sai lopullisen muodon ja kirjallisen asun noin vuonna 500 jKr.

Talmudia ja sen noudattajaa kuvaavat hyvin Herran Sanat: ”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” (Joh. 8: 44).

Tällä Jeesus tarkoitti juutalaisten rabbien oppia, ”isien perimätietoa”, jonka he olivat luoneet mielikuvituksestaan. Vapahtajan mukaan tuo ”isien perimätieto” oli ja on edelleen perkeleestä ja teki tyhjäksi Jumalan Sanan.

Vaikka Talmud sai kirjallisen muotonsa vasta Jeesuksen jälkeen, oli kyseinen oppi suullisena lakikokoelmana eli isien perimätietona rabbien keskuudessa ennen Jeesuksen syntymää.

Talmud kääntää Mooseksen kirjat eli Tooran rasismiksi: Talmudin mukaan kaikki lait sitovat vain juutalaisia, jotka vain ovat ihmisiä ja muut kansat ovat eläinten ulostetta. Talmud ja sen mukaisesti kiihkomielisesti noudatettu äärijuutalaisuus on rasistinen maailmanvalloitusohjelma, jonka mukaan ei-juutalaiset tulee hävittää ja osa heistä alistaa orjiksi palvelemaan ”juutalaisten” eliittiä. Edellä mainittuun saadaan vahvistusta, kun seuraavaksi luetaan otteita Talmudista ja muusta siihen liittyvästä rabbiinisesta kirjallisuudesta.

Talmudin kauheudet

Juutalaisuus sen rasistisimmassa ja fanaattisimmassa merkityksessään ei oikeastaan ole mikään uskonto, vaan mielipuolinen ”juutalaisen kansan” ylistysohjelma. Talmudin ja muiden rabbiinisen kirjallisuuden anti on niin irvokasta, että sitä on vaikeaa julkistaa. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä:

Kirjoitetaanhan Talmudin Soncinon painoksessa sanhedrin 76a:n   alaviitteessä, että: ”Avioliitto solmittiin tietenkin niihin aikoihin paljon nykyistä nuoremmalla iällä.” Sanhedrin 69b sanoo, että naisen antaessa alaikäisen poikansa työntyä häneen on hän silti kelvollinen naimaan papin. Tämä johtuu siitä, ettei alaikäinen poika ole Talmudin silmissä ”mies”, joten Talmudin mukaan seksillä alaikäisen kanssa ei ole moraalista tai laillista merkitystä juutalaisille (sanhedrin 52b).

Sionistisen eliitin käytös kuvastaa Talmudin henkeä

Historia osoittaa sionistisen eliitin totuttaneen Talmudia kirjaimellisesti. Mainittakoon tästä muutamia esimerkkejä: James Bacquen mukaan sionistisen ylimystön organisoimassa kostosta saksalaisia vastaan sai surmansa varovasti esittäen miljoonia saksalaista siviilejä toisen maailmansodan jälkinäytöksessä (Bacque 1989, 1997). Tästä asiasta valtamedia vaikenee.

Joukkotiedonvälitys on myös vaiennut ”juutalaisen” eliitin ratkaisevasta osuudesta Venäjällä tapahtuneeseen vallankaappaukseen vuonna 1917, heidän osuudestaan tsaarin ja hänen perheensä murhiin sekä Venäjän sivistyneistön teloituksiin (Wilton 2000). Lisäksi valtamedia on mykistynyt ”juutalaisen” ylimystön luoman neuvostohallinnon suorittamista joukkotuhoista Gulagien vankileireillä (Solženitsyn 1974). Vankileirien saaristoissa kuoli 30 miljoonaan vankia.

Lisäksi mainittakoon Israelin terrorisointi Lähi-idässä sekä juutalaisvaltion kansanmurha palestiinalaisia kohtaan.1 Jopa Euroopan parlamentti on todennut päätöslauselmassaan Israelin ja Palestiinan tilanteesta Gazan sodan jälkeen seuraava (kohta 3.): ”on edelleen syvästi järkyttynyt lukuisista ihmishenkien menetyksistä, mukaan lukien monet lapsiuhrit, ja Gazan siviili-infrastuktuurille aiheutuneesta tuhosta”.

Talmudin ideologiaan nojautuva Israel on uhka kansojen olemassa ololle.

Saksalaisia kohtaan suunnatun vainon taustaksi voidaan nimetä sionistinen eliitti, sillä he synnyttivät ensimmäisen ja toisen maailman sodan (Freedman 1961; John 1988).

Mistä talmudistit ammentavat energiansa?

Tähän otsikon kysymykseen voidaan viitata uskonpuhdistajan Martti Lutherin (ML) tuotantoon ja teologin ja filosofin Emanuel Swedenborgin (ES) kuvaukseen tuonpuoleisesta. ES:n mukaansa luonnon maailma muodostaa peilikuvan henkiselle maailmalle. Siten henkisessä maailmassa kukin luonnon maailman elementti muodostaa henkisen vastaavaisuuden.

Emanuel Swedenborg (1688-1772).

Emanuel Swedenborg (1688-1772).

Ihmiset elävät ES:n mukaan fyysisen kuolemansa jälkeen henkiruumiina: hyvät ihmiset epäitsekkään tahtonsa ansiosta sopivassa taivaan yhteisössä ja pahat, itsekkäiden ja kunnianhimoisten halujensa mukaisessa helvetin yhteisössä. Siten ihmiseen virtaa aina henkinen virtaus mananmaille menneistä ihmisistä, jotka ovat joko piruhenkiä tai enkeli-ihmisistä. ES tekee kuitenkin selväksi sen, että alkuperäinen virtaus tulee itse kaiken elämän lähteestä eli Jumalasta, mutta pahat henget kääntävät Jumaluuden vaikutuksen vastakkaiseksi eli pahaksi ja vääräksi.

ES:n filosofian mukaan voidaan edelleen teoretisoida tapahtumaa, jossa rabbi, joka sattuu oleman erittäin ahne sekä vallanhimoinen ja siten ohjautuu heti kuolemansa jälkeen sisäisen mielensä mukaiseen helvetin yhteiskuntaan. Tästä pimeydenvarjoissa elävästä rabbi-hengestä ja muistakin senkaltaisista virtaa vielä maanpäällä vaikuttaviin rabbeihin kunnian-, vallan-, itsekkyyden ja ahneuden himot. Lisäksi suunnaton tarve sekoittaa keskenään yhteiskunnallinen hyvä pahuuteen ja tosi väärään. Näin syntyy innostus noudattaa Talmudia.

Siten ES:n mukaan perkele ja saatana ovat helvetti yhteiskuntia, joista perkeleiden eli helveteissä olevien juutalaisten yhteiskunta on syvimmällä ja saatanoiden eli helveteissä olevien kristittyjen yhteiskunta on perkeleiden helvettejä miedompi. Perkeleiden instrumenttina maan päällä toimii äärimmäinen talmudismi.

Martti Luther (1525–1546).

Martti Luther
(1525–1546).

Luther näyttää pitävän kuitenkin Perkelettä tai Paholaista todellisena pahuuden henkilöitymänä, josta esimerkiksi Talmud olisi peräisin. ML opetti muun muassa, että Paholainen, joka on ollut ”murhaaja alusta asti” (Joh. 8: 44), on syyllinen kaikkeen ihmisen hätään Jumalan luomistyön turmelijana ja sekoittajana.

ML kritisoi ankarasti aikansa talmudisteja teoksessaan ”Juutalaista ja heidän valheistaan”, esimerkiksi siitä, että juutalaisen eliitin, ei-juutalaisilta eli gojimeilta varastaminen ja ryöstäminen koronkiskontana olivat muka jumalanpalvelusta. Kuitenkin Luterilainen kirkko on raukkamaisesti hylännyt tämän Lutherin ansiokkaan teoksen.

Swedenborgin sallittiin vierailla henkien maailmassa, jossa hän tapasi paljon juutalaisia talmudisteja ja hän vain kertoi näkemästään. ES paljasti talmudistien infernomaisen roolin: heillä on sisäinen halu tuhota kaikki, mikä kuuluu yhteiskuntaan (Spiritual Diary, 2260). Tämä johtuu siitä, että he vihaavat Herraa, joka on itse hyvyys ja järjestys (sama, 2260). (Heidän toimestaan Jeesus ristiinnaulittiin). Swedenborg kertoi, että henki­maailmassa ahneiden ja itseään valittuina, muita kansoja parempina pitävien juuta­laisten asuinsijat ovat kaupungeissa, joissa oli ka­duilla ulosteita nilk­koihin asti (Arcana Coelestia, 940). Ulos­teet ja virtsa ovat vastaavaisuuksien tieteessä ihmisen itsek­kyydestä johtuvia pahuuksia ja vääryyksiä. Pahimmat talmudistit asuvat erämaissa, joissa heidän ainoa ilonsa oli silpoa, keittää ja kiduttaa kuoliaaksi jokainen tapaamansa ihminen (Arcana Coelestia,941). Tällainen on todellisuudessa talmudistien ja itsekkäistä syistä valtaa tavoittelevien sionistien luonne, jotka katsovat muut ihmiset alempiarvoisiksi. Talmudia noudattavia nykyisiä juutalaisia monet yksinkertaiset ihmiset pitävät ”Juma­lan valittuna kansana”.

ES kertoi myös kokemuksiaan kristityn maailman edustajien helveteistä. Esimerkiksi sellaiset kirkon uskonnon dogmeista puhuneet ihmiset, jotka olivat kuitenkin saastuttaneet itsensä äärimmäisellä huoruudella, näkyivät kadotuksessa vartaloina, jotka muodostuivat vain luista ja ihosta. Kauempaa katsottuna he olivat panttereiden muotoisia. (Swedenborg 2011).

Allekirjoittaneena totean, että ES:n ja myös Lutherin esitykset soveltuvat mitä parhaiten nykyisten sionistisen eliitin kuvaukseen, joka vaikuttaa toimivan vallanhimon ajamana. Kuvaus soveltuu myös muihin valtaa pitäviin, joilla on yhtä epäjalot motiivit ja himot. Artikkelin kirjoittaja ei viittaa siihen, että vallanhimo ja rasismi ”alempiarvoisia” ihmisiä kohtaan olisi juutalaisuutta uskonnollisena ryhmänä yleensä määrittävä tekijä, sillä juutalaisuuteen kuuluu muutakin kuin talmudismi. Kuitenkin Talmudiin ja myös Vanhaan Testamenttiin, väärin käytettynä, kuuluu sellaisia osia, kuten myös Koraaniin, jotka voivat synnyttää rasismia ja uskonnollista terroria. Muslimit ovat olleet esillä usein, mutta Talmud ei. Miksi?

 Markku Juutinen

Lähteet

Bacque, James (1989). Other Losses; Of Crimes and Mercies (1997).

Freedman, Benjamin (1961). Juutalainen loikkari varoittaa amerikkaa. Saatavilla http://100777.com/jewry/freedman_fi

John, Robert (1988). Behind the Balfour Declaration. Institute of Historical Review. Saatavilla: http://www.ihr.org/jhr/v06/v06p389_John.html

Solženitsyn, Alexander (1974). Gulag-arkipelagen Fängelseindustrin. Del 1 och 2. Wahlström & Widsrand.

Wilton, Robert (2000). Romanovien viimeiset päivät. Vantaa: Tabernaculum Dei.

Yle.fi. Koraani luento

Uusi Testamentti

Luther, Martti (1543). Juutalaisista ja heidän valheistaan.

Swedenborg, Emanuel. Arcana Coelestia

Swedenborg, Emanuel (suomennos 2011). Aviorakkaus. Novahierosolyma ry. Oy Nord Print Ab, Helsinki.

  1. Haaretz 2013: Israel bombed military site near Damascus.

BBC 2006: Lebanon crisis – week one.

The guardian 2009: The Israeli attacks on Gaza.

HS 2015: Amnesty syyttää palestiinalaisia sotarikoksista.

Alakhbar 2002: Saatavilla.

Yle-uutiset 2014. Saatavilla.

Finnwatch: YLE uutiset 11.4.2010, Finnwatchin selvitys – raportin 2. tarkistettu painos pdf-tiedostona).

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

85 Kommentit

  1. Selkeasti sanottu oikea selitys Talmudista!

    Taydennykseksi voisit lisata selvityksen, ketka ovat alkuperauisia juutalaisia ja ketka Zionisteja, paljonko heita on ja mihin heidan suhteettoman suuri vaikutusvaltansa USA:n kongressissa perustuu.

    (8)(4)
  2. Vastavoima

    Kyllä tämä herättää vastustusta enemmän kuin vain tietyissä piireissä.

    On selvästi jälleen ylitetty yksi rajapyykki. Enää ei riitä, että Yleisradio jauhaa paskaansa islamin ihanuuksista ja maahanmuuton rikkauksista, nyt tämä likaviemäri on nostanut mielipuolisuutensa uusiin sfääreihin.

    Voiko oikeasti härskimpää temppua tehdä, kuin pakkosyöttää verovaroilla koraania koko Suomeen? Tämä on kuin ensiksi varastaisi rahasi, sitten ostaisi niillä rahoilla paskaa ja lopulta tunkisi tuon paskan väkisin kaikkien suomalaisten korviin. Pahempaa häpäisyä suomalaisille ja alistuvuuden merkkiä muslimeille ei Yleisradio voisi enää tehdä.

    Koraani luetaan suomeksi Jaakko Hämeen-Anttilan käännöksestä vuodelta 2013. Keskustelijoina ovat Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar ja professori Jaakko Hämeen-Anttila. Eli sama kuin jos pyöveli ja teurastaja keskustelisivat siitä miten liha leikataan. Tuomareina omassa jutussa. Ohjelma on pilalla jo ennen kuin ensimmäistäkään jaksoa on lähetetty!

    (6)(2)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Totuus lienee se, ettei ”Suomea” ja ”suomalaisia” ole syytä eikä tule ihannoida. ”Suomi” ja ”suomalaiset” on vähemmän miellyttävä ja vähemmän neitseellinen entiteetti, josta on viisasta pysyä loitolla: ”Bene vixit qui bene latuit”, ”Hyvin eli se, joka hyvin piiloutui.”

      Yle on eduskunnan kontrollissa, ja ”Suomi” ja ”suomalaiset” ovat sen rahoittajia. Eduskunnan valitsee ”Suomi” ja ”suomalaiset”, joten Yle on yksin ”Suomen” ja ”suomalaisten” kontrollissa. ”Suomi” ja ”suomalaiset” kontrolloivat muutenkin yksinvaltiaina eli tyranneina maamme julkista valtaa: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle” (perustuslaki 2§). Koraanin luentosarja nousee yksin ”Suomesta” ja ”suomalaisista”, on ”Suomen” ja ”suomalaisten” aikaansaama ja ”Suomen” ja ”suomalaisten” vastuulla. Aivan kuten kaikki Ylen sonta.

      Pontimena ”Suomella” ja ”suomalaisilla” on se, että on ”hienoa”, ”muodikasta”, ”ovia avaavaa” ja ”hyödyllistä” marssittaa esiin uusia uskontojärjestelmiä ja navankiillotusvälineitä. Kansaa kiihottaa tavattomasti ryhtyä muslimiksi, sehän on ympäristöä sävähdyttävää ja Suomi-muslimi saa ihailua ja kateutta osakseen tavattoman hengellisen rohkeutensa vuoksi. Nukkumaan mennessäänkin Suomi-muslimi tuntee napansa kiiltäväksi ja elämänongelmiensa ratkenneiksi – ”Suomesta” ja ”suomalaisesta” tulee onnellinen, ja hän kehrää onnessa.

      ”Hyödyllistä” uudet erilaiset uskontojärjestelmät ja navankiillotusvälineet ovat ”Suomen” ja ”suomalaisten” mielissä erityisesti siitä syystä, että nyt pääsee entistä paremmin ja entistä puhtaimmilla omillatunnoilla sylkemään ulos myrkyllistä, saatanallista ja murhanhimoista suomalaista sisintä, kun eri navankiillotusryhmät täällä voivat käydä elämän ja kuoleman taisteluun keskenään, yksityisesti, julkisesti ja taivaallisesti (esim. tiedotusvälineet, politiikka, kulttuuri, palvontapaikkojen polttamiset, toisten kaulojen katkaisut). Enää ei tarvitse tyytyä pelkkiin puolueisiin, joita niitäkin on monta vain siitä syystä, että pääsee napaa kiillottamaan ja tappelemaan. Nyt saadaan uusilla uskontojärjestelmillä jumalallinen siunaus tappelulle, raiskaamiselle, murhaamiselle, anarkialle ja kaiken liikkuvan tuhoamiselle. ”Suomi” ja ”suomalaiset” siis ovat saamassa itselleen taivaan, paratiisin. Itse oletan, että kaikki ovat hyvin innoissaan; ehkä monista tuntuu, että he elävät ensi kertaa elämässään. ”Suomi” ja ”suomalaiset” pääsevät, kuten kulunut sanonta kuuluu, ”toteuttamaan itseään” sydäntensä syvyyksiä myöten ja suuressa ekstaasissa.

      (6)(0)
  3. http://www.kotipetripaavola.com/talmud.html

    Talmudissa on tosi mielenkiintoinen tapahtuma jokqa sijoittuu samaan ajankohtaan kun Jeesus kuoli.

    (4)(0)
  4. Satuin viimein avaamaan prof. Carroll Quigleyn kuulun teoksen Tragedy & Hope. Kamottavaa sontaa ja valehtelua tämä teos. Koepallona toimi luku I maailmansotaan johtaneesta kehityksestä. Sota olikin muka kokonaan Saksna syytä! Kv. pankkiirit eivät olleet kuin hieman syyllisiä mukamas. Kaikki kriisit selitetään valheellisesti ja kaiki on taattua brittisontaa eli juutalaiseliitin liikkeele laskemaa naurettavaa moskaa ja lisäksi vääristelyä. Yksi helmi osui vain silmiin, eli juutalaispankkiiri Casselin sanottiin olleen kuulun naruista vetelijän eli lordi Esherin toimeksantaja. En viitsi kahlata kirjaa muutaman tämmöisen takia, kun kerran näotä helmiä on poimittu muiden toimesta muihin teoksiin. Esim. Dohertyn Hidden History sleittää asiat lähes oikein. Tosin Cecil Rhodes ei piitannut mistään rotuopeista eivätkä nämä merkinneet hänelle mitään. Hän käski jakaa stipendejään ihonväristä, uskonnosta tai rodusta riippumatta. Hänen parhaista ystävistään useat olivat juutalaisia. Lordi Rothschild oli hänen kolmen testamentin uskottu mies ja neljännessä ainoa uskottu ja luotettu haltija. Tämä oli toisen teoksen helmi, joka sattui silmiin (the new angloamerican establishment). Kun selasin sivut, joissa mainitaan lordi Roseberry tai lordi Rothschild, jotka olivat sukulaisia. Rothschildin rooli on kuitenkin selkeästi vääristelty. Mutta siis Doherty erehtyy, kun hän pitää Rhodes-konrpiraattorita joinain rotutaistelijoina. Esipuheessaan Quigley sanoo yhtyvänsä kv. pankkiirien ja salaliittiolaisten tavoitteisiin ja tukevansa niitä. Tosin hän ei kerro nistä kaikkea. Hän oli kuuluisten yliopistojen professori ja selkeästi saanut tehtävän vähän avata pankkiirien toimia. Jo väite, että englantilaiset olisivat olleet siunauksellsiia sivistyksen perustajia, on valhetta. ”Toivo” syntyy näemmä vain korusanoista, joilla eliitti kuorruttaa propagandansa ja siis englantilaisuuden läpilyönnistä ym.

    Quigleyn mainostajat ovat yleensä valeoppositiota.

    (3)(0)
    • Esim. Ylikarjanmaa on suositellut nimenomaan Quigleyn kirjoja. Samoin Anthony Suttonin kahta pohjanoteerausta eli tämän omaa kirjaa kansallissosialismin noususta ja sitten jälleenmyymää tunnettua väärennöstä (”Sidney Warburg”).

      Englantilaisilla pitäisi ola ylpeilyn sijaan hävettävää ja rutkasti. Juuri he antoivat juutalaiseliitin alistaa itsensä juutalaisten palvelijoiksi. Englantilaiset valloittivat maailman juutalaisille ja mahdolistivat kaikkien omaisuuksien ja resurssien virran heidän taskuunsa myös muualta. He olivat kukistamassa kaikkea vastarintaa. Esim. Hitleriä. He ovat nyt saaneet kaikkialla muuallakin kaikki juutalaisvallan alle.

      (3)(0)
  5. räsänen pirkanmaalta

    Olen kuunnellut kyseistä lentaa ja siinähän tottavie muhammed puhuu ikiaikaisia viisauksia, esimerkiksi taloushallinnan ja kaupankäynnin oikeudemukaisuuden painottaminen tuntuu olevan olennaista. Se perisynti jota myös meidän kultuuripiirissämme on valitettavan yleistä eli ,kauppakumppanin huijaaminen ja ymmärtämättömän hyväksikäyttö on tuomittavaa. Jos menneinä vuosisatoina erityisesti juutalaistaustaiset pankiirit ja liikemiehet olisi oleet saman koodin piirissä monet murheet heiltä olisi jäänyt kokematta.

    (0)(0)
  6. ESn oppi ja MLn oppi ei kohtaa millään tavalla toisiansa. MLn oppi on lähikäärmeen oppi.

    (0)(0)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Niin, näkymättömien henkien kanssa keskustelija Swedenborg oli surullisen kuuluisa hihhuli-harhaoppinen. Junnu taas on juutalainen hasbara-mies, jonka toimenkuvaan kuuluu Lutherin pilkkaaminen ja kaiken totuuden vastustaminen.

      Juutisen auktoriteettina pitämä Swedenborg on jättänyt jälkeensä ns. ”Uuden Jerusalemin kirkon” (nova hierosolyma) + USA:ssa 2 muutakin versiota. Juutinen/Swedenborg ovat oikean kristinuskon valossa ns. hurmahenkiä. Swedenborg kuvitteli v. 1745 saaneensa Herran ilmestyksen, ja hän alituisesti seurusteli henkien kanssa. Tuomiopäivä kuulemma oli jo v. 1757, jolloin Swedenborg muka sai ”Uuden kirkon opin”. Uuden Jerusalemin kirkko rakennettiin sitten v. 1757. Raamatusta Swedenborg hyväksyi vain pienen osan, koska se on ”karkea jälkipainos enkelien kirjasta”. Jokaisella kirjaimella/luvussa on S:n (+ seuraajien) mukaan kirjaimellinen + taivaallinen merkitys. S. pitää kaikkien muita olleita kirkkoja harhakirkkoina. S. esittää, että uskon päätarkoitus on avata nykyisen ja tulevan maailman vastaavuus ja yhdistää jumalallinen ja inhimillinen. Kristinuskon Kolminaisuusoppia S. pitää saatanallisena oppina, sillä jumaluudessa on hänen mukaansa yksi persoona. Perisyntioppia, Jeesuksen sijaissovitusta (ja siis kristinuskoa) ja uskosta vanhurskauttamista S. piti ”inhottavina oppeina.” Pelastus on S:n mukaan siveellisyyden voitto helvetin hengistä. Toisessa maailmassa on peltoja, linnoja, kaupunkeja, metsiä jne., joiden keskellä kuolleet oleskelevat. Ylösnousemusta ei S:n mukaan ole, koska ruumiin hengellinen muoto ilmestyy heti kuoleman hetkellä. Kristuksen paluu + tuomio tapahtuu S:n mukaan vain hengessä ja on S:n mukaan jo tapahtunut. Raamatun S. tulkitsi täysin mielivaltaisesti/kuvaannollisesti. S:n oppi on sairasta pakanallista tekojen oppia, muistuttaa juutalaisuutta. Näyissään S. on kuulemma keskustellut Melanchtonin ja Calvininkin henkien kanssa. Hirvittävä harhaoppinen tämä S., ja häntä Juutinen pitää auktoriteettina.

      Täällä paikallisestikin yksi Lions-klubin ritari (ulkomailta tänne muuttanut mies) kertomansa mukaan harrastaa Swedenborgia ja on sujuvasti päätynyt julistamaan juutalaista kabbalaa (F. Weinrebin kirjojen valossa) Raamatun oikeana tulkintana. Raamattua tulkitaan siinä heprean kirjainten numeroarvojen perusteella (gematria).

      Yleisesti Magneettimedia on juutalainen foorumi. Tämä tarjoaa esteettömän areenan juutalaisille, ja täällä on paljon (välillä kaikki) juutalaisen propagandan (hasbaran) levittäjiä. Välillä täällä käy muitakin kuin juutalaisia kommentoimassa, kuten esim. minä, mutta yleensä joutuvat ihmettelemään, miksi kaikki täällä on ”outoa” ja eksyttävää ja ikään kuin todellisuuden ulkopuolella. Magneettimedia on juutalaisen propagandan foorumi. Juutalaisilla on täysin vapaa pääsy tänne. Moderointia ei ole ensinkään. Kehotan välttämään tällaista likakaivoa ja perustamaan omia sivustoja terveiden ja omien tutkimusten esilletuomiseksi. Koska MG sallii kaikenlaiset valheet (etenkin ratkaisevissa hengellisissä ja uskonnollisissa asioissa), se jää kartettavaksi sontakaivoksi.

      Aluksi luulin Mg-median olevan taitamattomien henkilöiden hoidossa, mutta olen tullut havaitsemaan, että se vaivihkaa ja yhä avoimemmin edustaa valhetta (esim. juutalaisuutta) ja antaa täällä tilaa juutalaiselle valehtelulle (mikä on silmissäni maanpetos). Mg on silmissäni tulemassa valeoppositioksi, juutalaiseksi pesäksi. Hylättävä paikka.

      Koko Suomi kaikkine toimintoineen on sairas. Hyvin sairas. Vältettävä. Olen päätynyt johtopäätökseen, että on hyvä, että Suomi ja sen kansa tuhoutuvat. Siinä työssä Mg on paikallaan. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

      (4)(2)
      • Vesa-Ilkka Laurio

        Korjaus. En tiedä, onko tällä väliä, mutta toisessa kappaleessa mainittu Uuden Jerusalemin kirkon rakentaminen tapahtui v. 1770 (ei 1757). Pari muutakin kirjoitusvirhettä tuli, mutta ne eivät oleellisesti haittaa lukemista.

        (1)(0)
        • Herää kysymys, kun näitä sinun kommenttejasi lueskelee, että oletko etsinyt totuutta totuuden itsensä takia vai itsekkäistä syistä? Sinussa tuntuu olevan paljon katkeraa vihaa sisälläsi ja tunnut olevan ottaneen ylituomarin roolin ja tuomitset kaikkia oman mielesi mukaan. Tuntuu että oikein toivot ihmisten joutuvan kadotukseen mieluummin kuin pelastuvan. Ja mitä tuohon Lutherin oppiin tulee, niin hän väitti maanpäällä eläessään että usko yksin pelastaa, mutta mielestäni se johtaa harhaan, koska voihan ihminen uskoa mihin vaan ymmärtämättä asioista sen enempää ja että ihmisen itse ei muka tarvitsisi tehdä mitään oman pelastuksensa eteen. Mitä vapaalla tahdolla tekisi jos sitä ei pitäisi käyttää valintojen tekemisiin elämässä, vapaata tahtoa käyttäen voi lähteä kulkemaan tietä kohti taivasta tai helvettiä, nämä ovat valintoja. Tietenkin Jumala antaa ihmisille sen todellisen viisauden ja ymmärryksen, mutta Jumalaa pitää tulla ikään kuin vastaan jotta Hän voi meille antaa viisautta ja ymmärrystä. Ihmisestä itsestään lähtevä viisaus johtaa harhaan ja typeryyteen. Muiden ihmisten ei ole tarkoitus tuomita toisiaan taivaaseen tai helvettiin, vaan ihminen menee kuolemansa jälkeen vapaasta tahdostaan jompaan kumpaan, riippuen siitä miten hän on elänyt maan päällä ja rakastaako hän hyvyyttä vai pahuutta. Jumala on Rakkaus ja Totuuden ja Hyvyyden lähde.

          (3)(1)
          • Vielä lisäys tuohon edelliseen, että Jumala antaa tietenkin ihmiselle voiman myös elää Hänen tahtonsa mukaan, koska siihen ei ihminen itsessään pysty.

            (3)(0)
          • Ja sen haluan vielä sanoa, että en ole täällä mitään riitaa haastamassa enkä tuputtamassa mitään vaan yritän ymmärtää elämän tarkoitusta ja Jumalan tahdon mukaista elämää. Rukoilen Jumalalta johdatusa ja että en joutuisi harhaan vaan löytäisin totuuden ja kirkkauden. Sinun kirjoituksissasi on paljon totuutta ja ne laittavat ihmiset miettimään omaa elämäänsä ja suhdetta Jumalaan mikä on hyvä juttu, mutta sen haluan vielä sanoa että viha ja katkeruudessa eläminen johtavat harhaan. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja Jumalan johdatusta elämääsi.

            (3)(0)
          • Vesa-Ilkka Laurio

            Jälleen yksi tekojen oppien julistaja (siis että ihminen pelastuu omin voimin, ohi Kristuksen ja kristinuskon). Jos olisit vaivautunut lukemaan viime päivien Luther-kirjoituksiani, ymmärtäisit, että ”yksin uskosta” tarkoittaa ”yksin uskosta Kristuksen lunastustekoon”. Kristinuskossa uskon kohde on Kristuksen sijaissovitus – hän hankki meille juridisen syntien anteeksiantamuksen Jumalan edessä eli nosti meidät ylös (sielun puolesta uskossa ja ruumiin puolesta viimeisen päivän ylösnousemuksessa).

            Raamattu tuomitsee. Raamattu tuomitsee kaikki syntisiksi.

            Ei ole vapaata tahtoa. Ihminen on joko perkeleen orja tai Jumalan orja, ei ole välimuotoa. Perkele, käärme, makaa syntiinlankeemuksen peruina kerällä sinunkin sydämessäsi ja säätelee sieltä kaiken ihmisessä. Tällainen ihminen on Jumalasta erillään, siis ”oma” itse, ”oma” tahto, ”oma” ymmärrys, ”oma” voima. Mikä on omaa, ei ole Jumalan. Ihmisen oma tahto on sen käärmeen, perkeleen, pää. Jos sinulla on vapaa tahto, mikset anna sen olla vapaa, sinähän teet siitä oman tahtosi?

            Jumalan lapseksi eli Jumalan lapseksi ja vapauden orjaksi tullaan kääntymyksessä, uskossa Kristuksen sijaissovitukseen. Ihminen on luonnostaan kokonaan, ytimiään myöten, Jumalasta pois kääntynyt eikä hänessä ole kohtaa, joka voisi kääntyä Jumalan puoleen (siksi Poika tuli ja kuoli). Uskossa Kristukseen perkele kaikkoaa sydämestä ja ihmiseen tulee asumaan Jumala. Luonnollisen ihmisen tahto on perkeleen tahto, kristityn tahto on Jumalan tahto. Ei ole välimuotoja.

            Jumala siis on rakkaus, mutta se rakkaus on Kristus. Jumala EI rakasta syntiä (luonnollista, Kristuksessa pelastumatonta perkeleen orjaa) ja hylkää siinä pysyvät HELVETTIIN.

            Olet pelkkä turisti. Ei ole ollut intoa olla hiljaa ja lukea Raamattua ja Lutheria? Etkö näe, että olet ytimiäsi myöten syntinen Jumalan edessä? Etkö näe, että kulkemassa kohti helvettiä? Vieläpä luotat omiin voimiisi, jotka ovat perkeleen voimia!

            Sinunkaltaisiasi Raamattu kutsuu (hengellisesti) sokeiksi. Näkö palautuu uskossa Kristukseen (syntien anteeksiantamukseen). Pyhä Henki (Jumala) tulee ihmiseen uskon myötä, jonka Pyhä Henki sanassa vaikuttaa (ei ihminen itse). Raamattu on Pyhän Hengen kirjoittama profeettojen ja apostolien kautta. Ei ole ollut aikaa lukea?

            Suomi ja Suomen kansa ovat hylänneet Raamatun (esim. naispappeus) ja oikean Kristuksen. Tilalla väärä Jeesus, pelkkä moraalinen esikuva (ei Vapahtaja).

            Suomi on perkeleen pesäkolo. Niin ovat sen asukkaatkin, yleensä ja myös Mg-mediassa. Kaikkialla on vain perkeleen riehuntaa, varsinkin valkeuden enkeliksi tekeytyneen perkeleen. Katso itseäsi. Hylkäät Kristuksen ja nostat itsesi, omat tekosi, tilalle! Hirveää hybristä! Asiallisesti suoraa perkeleen palvontaa. Suu vain vaahtoaa.

            Minussa asuu uskon myötä Pyhä Henki, ja hän tuomitsee synnin kauttani.

            Viestisi on suoranainen sylkäisy Jumalan silmille, syntisen ihmisen kammottavaa hybristä.

            Syystä Suomi tuomitaan. Kristus on hylätty. Ja koska Kristusta ei edelleenkään oteta vastaan, voin vain todeta Suomen kansan hukkuvan. Ansiosta.

            (5)(2)
          • Vesa-Ilkka Laurio

            Ja, nimimerkki (Jamppa), lopeta luihu ja kavala naukunasi! Kuvottaa.

            (0)(1)
        • Kuolettakaa hengellä lihan teko, on aina valinta, myös sinunkin kohdallasi. Mitään predestinaatiota ei ole muutoin kuin siten, että Korkein tahtoo kaikkien tulevan pelastukseen. Tämä on aina ihmisen oma valinta. Ihminen elää todellakin equilibriumissa (tasaspainotilassa), niin kuin S julistaa, jolloin häneen vaikuttavat sekä helveteistä että taivaista juontuvat virtaukset. Siinä sitten valitaan ja piste. Miksi vääristelet Herran suoria teitä – niin kuin Simon noita.

          (1)(1)
          • Vesa-Ilkka Laurio

            Ei ihminen pysty pelastuksen suhteen tekemään mitään valintaa ja pelastamaan itseään. Miksi muuten Kristuksen täytyi tulla ja suorittaa sijaissovitus? Ihminen on luonnostaan perkeleen orja, kuten Junnusta, Jampasta jne. näkyy, eikä ihminen voi tahdollaan vapautua perkeleestä – onhan ihmisen oma tahto juuri perkeleen tahto (perkele on ihmisen sydämessä, ja häntä ei ”valinnoilla” poisteta). Kaikki ihmisen ”valinnat” pelastuksen suuntaan vievät vain yhä syvempään ulkokultaisuuteen, perkeleellisyyteen ja joka-asianvalheellisuuteen, kuten Suomen uskonnollisesta kentästä näkyy (”uskovaiset” Suomessa ovat maan perkeleellisin joukko, hirveitä saatanoita).

            Ei ihminen pysty kuolettamaan lihan tekoja (kuin näennäisesti ulkonaisesti jossakin määrin), ihminen on synnin orja, josta orjuudesta vain Jumala voi Kristuksessa (syntien anteeksiantamuksessa) vapauttaa. Vain Pyhässä Hengessä (siis Jumalan avulla), jonka ihminen uskon myötä saa ja joka myös uskon vaikuttaa (ei ihminen itse tahdollaan), ihminen voi alkaa lihan tekoja todellisesti (sydämessään) vastustaa, muu on ulkokultailua. Ei ihminen voi maksaa lunnaita sielustaan (pelastaa itseään ”tahdollaan” tai ”valinnoillaan”), synnin palkkahan on kuolema, Room. 6:23. Kaikki, mikä ei ole uskosta Kristuksen sijaissovitukseen, on syntiä (siis koko luonnollinen ihminen kehdosta hautaan), Room. 14:23.

            Koko toimintasfäärinne, hyvä Junnu ja Jamppa, hyvät juutalaiset ja muut uskontonilkit, on perkele. Tiedätte Uuden testamentin (koko Vanha testamenttikin on Kristus kapaloihin käärittynä) ja Jeesuksen Kristuksen sijaissovituksen, mutta ne eivät teitä liikuta. Luotatte omaan itseenne, perkeleeseen. Olette Suomen kansan kuva. Tämä kansa on maailman perkeleellisin kansa, kuten foorumeista näkyy.

            Kaikki hukutte.

            Minusta on aivan uskomatonta sontaa, että joku väittää, että Jumala pelastaa tämän kansan! Tässä mennään äärimmäiseen mielettömyyteen. Niin suurta on tämän kansan perkeleellisyys. Jumalako pelastaisi perkeleen ja hänen joukkonsa sellaisinaan? Hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah.

            Jumala kyllä pelastaa, mutta vain Kristuksessa, jossa tullaan Pyhän Hengen asunnoiksi ja Jumalan joukoiksi. Muulla tavalla yksikään ei pelastu vaan hukkuu ikuisesti. Ei tule pilkata Jumalan Poikaa.

            Junnu & muu uskonnollinen nilkkijoukko tietäköön, että valinta tapahtuu koko ajan. Koko ajan on mahdollisuus tulla valituksi. Valinta tapahtuu Kristuksessa.

            Jätän Junnun, Jampan, Savitotuuden ja muut uskontonilkit todella ajelehtimaan, kuten Junnu sanoo, ” helvetistä ja taivaista juontuvissa virtauksissa”. Mitä narreja! Hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah.

            Tilulilu.

            Paasatkaa Junnu, Jamppa, Savitotuus ja muu uskontonilkkiseurakunta paasaamistanne paasaamisen jälkeen! Käyttäkää kaikki sielunvoimanne. Hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah.

            Katsokaa kuitenkin, ettei Jumalan viha nouse yli äyräiden ja teitä ja Suomea pyyhkäistä pois maan päältä.

            Hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah.

            Pimpelipompeli.

            (0)(2)
          • Huhhu kun oli vihaista kirjoitusta. Minä en täällä ole mikään totuuden kertoja vaan totuuden etsijä. Väännät kirjoitukseni oman mielesi mukaan ja en ole täällä mitään paasaamassa vaan sinä näytät hoitavan sen homman. Niin kuin aikaisemmin jo kirjoitin niin näytät edelleen oikein toivovan että ihmiset mieluummin hukkuisivat kuin pelastuisivat. Tuollainen katkera viha on vaarallista. Ja en ole väittänyt mitään sellaista että ihminen itsessään voi pelastua vaan ainoastaan Jumala voi ihmisen pelastaa ja johtaa oikeaan suuntaan ja totuuteen.

            (3)(0)
          • Ja haluan edelleen korostaa, että en ole täällä haastamassa riitaa tai julistamassa mitään totuutta vaan sitä etsimässä ja haluan todella pelastua, en itsessäni vaan Jumala sen voi ainoastaan tehdä. Mutta sinä olet välittömästi manaamassa minua ja muita syvimpään luolaan vaikka monet varmasti saattavat yrittää vilpittömästi ymmärtää elämää ja Jumalan tahdon mukaista elämää, enkä halua ketään johdatella mihinkään, luotan siihen että Jumala kyllä johdattaa oikeaan suuntaan ja pelastukseen jos Jumalan valtakuntaa vilpittömästi etsii. Väitit minun julistavan että ihminen voi pelastua omin voimin vaikka en sellaista väittänyt vaan Jumalalta ainoastaan tulee viisaus ja ymmärrys ja hyviin tekoihin me emme itsessämme pysty vaan ainoastaan Jumala voi antaa meille hyvyyden ja totuuden, ei siis ihminen. Elä viitsi väännellä ja käännellä kirjoituksiani oman pääsi mukaan. Myönnän että en osaa ehkä kaikkea kirjoittaa niin kuin haluaisin ja niistä voi syntyä väärinkäsityksiä, mutta ei ihmisen tehtävä ole alkaa tuomitsemaan muita syvimpiin luoliin. Yritän vain ymmärtää Jumalan tahtoa ja mitä on Jumalan tahdon mukainen elämä.

            (1)(0)
          • Ja en väitä että ihminen omilla teoillaan pääsisi taivaaseen, vaan aidot hyvät teot tulee ainoastaan Jumalalta. Kannattaa yrittää ensin kuunnella ihmisiä eikä alkaa välittömästi rähisemään ja manailemaan. Minä en luota ihmisen julistamaan totuuteen vaan ainoastaan Jumalaan ja hänen totuuteensa. Ja kyllä myös sinä niin kuin me muutkin olemme ihmisiä ja erehtyväisiä, elä luulekkaan että sinulla on ainoastaan oikeus puhua uskonnollisista asioista.

            (1)(0)
          • Vesa-Ilkka Laurio

            Jampalle. Ei Jumala johda oikeaan suuntaan ja totuuteen/pelastukseen eikä Jumalalta tule viisautta/ymmärrystä eikä Jumala anna hyvyyttä/totuutta muutoin kuin Kristuksessa (josta kertoo Raamattu).

            Rauhoitu, mies, ja tartu Raamattuun äläkä kuvittele hurskautta, jäät vain hurskastelijaksi.

            Jeesus sanoo: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh. 14:6).

            Vasta kun olet Jumalan lain, siis käskyjen, nuhtelemana (kohdistuvat sydämeesi, eivät vain tekoihisi) ja elämän koettelemusten nuhtelemana (esim. minun nuhteluni) tullut haaksirikkoon, omantunnon hätään ja sydämen epätoivoon syntisyytesi vuoksi (kaikki olemme luonnostamme synnin orjia) ja sitten uskossa ottanut vastaan Jeesuksen Kristuksen meille hankkiman syntien anteeksiantamuksen (näin pelastut), saat Pyhän Hengen (joka Jumalan sanassa vaikuttaen vaikuttaa sinussa uskon) ja hänessä totuuden tuntemisen (Joh. 8:31-32), viisauden (1. Kor. 1:30), ymmärryksen (1. Joh. 1:20) ja hyvyyden (Gal. 5:22; ovat kääntymyksen eli vanhurskauttamisen seuraus, pyhitys).

            Joko ymmärrät? Puhut noista Jumala-toiveistasi Kristuksen ulkopuolella, mutta Jumala heittää ne, joilla ei ole Jeesus Kristus henkilökohtaisena Vapahtajana, helvettiin syntisinä. Siksi puheesi on käytännössä Kristuksen, kristinuskon ja Jumalan rienaamista. Luulet olevasi jumal-yhteydessä Kristuksen ulkopuolella, ja se on puhdasta pakanuutta.

            (3)(0)
          • Kiitos vastauksesta, arvostan että viitsit vastata ja kerrot oman näkemyksesi. Myönnän että olen vielä täysin amatööri näissä asioissa, mutta etsivä löytää, siihen minä luotan. Pyytäkää niin teille annetaan, etsikää niin te löydätte, kolkuttakaa niin teille avataan.Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää ja jokaiselle joka kolkuttaa avataan.

            (1)(0)
      • Hämmästelen tätä ”besserwissereyttäsi” julistaessasi omaa tulkintaasi globaalina ja eternaalisena totuutena Junnun totuuden etsintää solvatessasi. Valitettavasti et sokeana havaitse, että elät jo kadotuksessa: ”Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni, että teillä on rakkaus keskuudessanne!” Omassa totuuden tulkinnassasi käännät selkäsi niin Jumalalle, kuin lähimmäisellesikin. Ilman kääntymystä et tule missään tapauksessa pelastumaan, sillä olet sulkenut sydämesi Mestarisi keskeiseltä käskyltä: ”Rakasta Jumalaasi yli kaiken – ja lähimmäistäsi kuin itseäsi”. Sillä ”ei jokainen joka huutaa Herra, Herra, pääse Taivasten valtakuntaan – vaan se, joka tekee Taivaallisen isäni tahdon!”

        (2)(4)
        • Vesa-Ilkka Laurio

          Jumalan rakkaus on Jeesus Kristus, syntien anteeksiantamus, Joh. 3:16. Muulla tavalla hän ei tätä saatanan orjuudessa (Ap. t. 26:18) riehuvaa laumaa (ihmiskuntaa) rakasta vaan heittää helvettiin, kuten Raamattu sanoo. Yksin Jeesuksen Kristuksen pelastamille tulee aito, sydämessä oleva lähimmäisenrakkaus; saatanalauma ei kykene rakkauteen vaan teeskentelee sitä pääasiassa käyttääkseen sitä hyväksi. Siksi julistan Jeesusta Kristusta ja torjun perkeleestä nousevat Jeesuksen Kristuksen vesitysopit. SE on rakkauden työtä, lähimmäisenrakkautta!

          Jumala itse todistaa, että olet väärässä (ja sen vuoksi myrkyllinen suunsoittaja): ”Kukaan teistä ei lakia täytä” (Joh. 7:19).

          Ilman Jeesusta Kristusta, syntien anteeksiantamusta, sydämessä sinäkin hukut helvettiin, ansiosta. Sellaisena olet jo nyt hengellisesti kuollut, kyvytön yhteenkään todelliseen hyvään tekoon Jumalan silmissä.

          (6)(0)
          • Sokeastako olisi sokean taluttajaksi? Ylpeytesi on Jehovan kosto sinulle – itse olet ansiosi valinnut ja paikkasi lunastat. Oman sydämesi olet myrkyttänyt, ja muutkin pyrit myrkyttämään. Röyhkeyttä sinussa kyllä riittää, mutta vapaan tahtosi kieltämällä teet luomistyön arvottomaksi ja häpäiset luojasi ja vapahtajamme – mutta pahinta on että eksytät sisälle pyrkivätkin. Parempi olisi, että myllynkivi…

            (1)(3)
  7. Vastavoima

    Ei mikään pieni vähemmistö

    12.11.2014, eduskunnan pöytäkirja 2014/15:20

    Richard Jomshof (SD): Arvoisa puhemies!

    Herra puhemies! Al-Qaida, al-Shabaab, Boko Haram, Hamas, Hizb ut-Tahrir, Hizbollah, Islamilainen jihad, Islamilainen valtio, Jemaah Islamiyah, Muslimiveljeskunta, talibanit ― listasta voidaan tehdä paljon pidempi, merkittävästi pidempi kuin tässä.

    Näille ryhmille on yhteistä se, että ne ovat demokratian vastaisia ja väkivaltaisia muslimiterroristijärjestöjä.

    Joka kerta heidän käyttäessään väkivaltaa menetelmänään, joka kerta itsemurhapommittajien räjäyttäessä viattomia ilmaan, joka kerta heidän halal-teurastaessaan “vääräuskoisia”, he saavat teoilleen tukea koraanista ja Muhammedin teoista.

    Herra puhemies! Näitä organisaatioita on niin paljon, ja niiden toiminta niin laajaa, että tuskin voidaan väittää, että kyse on pienestä vähemmistöstä.

    Ongelmana eivät ole vain nämä organisaatiot, vaan myös tietyt valtiot, kuten Iran, Saudi-Arabia, Pakistan ja Afganistan, islamilaiset valtiot, jotka hylkäävät ne arvot, joita me pidämme itsestään selvinä. Eikä voida väittää, että kyseessä olisi vain pieni vähemmistö.

    Lisäksi esimerkkinä on Turkki, joka käy läpi nopeaa islamisoitumista, tai Egypti, jossa vuoden 2012 vaaleissa lähes 50 % väestöstä päätti äänestää islamistista Muslimiveljeskuntaa. 25 prosenttia puolestaan päätti äänestää islamistisia salafisteja.

    Murskaavan suuri enemmistö äänestäjistä päätti siis tukea antidemokraattisia islamisteja.

    Älkää tulko kertomaan, että kyseessä on vain pieni vähemmistö.

    Herra puhemies, muutama päivä sitten Pakistanissa 1500:n ihmisen lynkkausjoukko hyökkäsi kristityn pariskunnan kimppuun.

    Paikallisten mullahien innokkaan kannustuksen saattelemana heidät raahattiin kadulle, pahoinpideltiin ja heitettiin tiiliuuniin ja sytytettiin tuleen.

    Nainen oli viidennellä kuulla raskaana. Mikä oli heidän rikoksensa? Heitä syytettiin Koraanin häpäisemisestä.

    1500 ihmistä ei ole pieni vähemmistö.

    Onko tässä salissa ketään, joka voisi ylipäätään kuvitella, että muutama sata esimerkiksi Simrishamnin asukasta, muutamien pappien innokkaasti kannustamana, voisivat tehdä vastaavan teon täällä Ruotsissa? Enpä usko.

    Kristityt ovat maailman vainotuin ryhmä. Pahin tilanne on muslimimaailmassa, jossa kristittyjä murhataan, raiskataan, halvennetaan ja nöyryytetään, ja ajetaan pois kodeistaan, pois kristillisyyden alkukodista.

    Älkää tulko sanomaan, että tämä koskee pientä vähemmistöä. Kyse on systemaattisesta kristittyjen vainosta suurissa osissa muslimimaailmaa.

    Herra puhemies! Kun Ruotsi sitten ottaa vastaan kymmeniä tuhansia, satoja tuhansia ― kyllä, tämä koskee myös Eurooppaa ― ihmisiä maailman tästä osasta, luo tämä ongelmia, suuria ongelmia, luonnollisesti, koska edes paikkoja asumiseen ei ole tarjolla. Ei ole myöskään töitä, joihin voisi mennä, ja sairaanhoito, koulu ja huolenpito eivät riitä. Hyvinvointi imetään kuiviin ja tuhotaan.

    Monet niistä arvoista, joita näemme tuossa maailman osassa, saavat nyt jalansijaa myös Euroopassa ja Ruotsissa, mikä luo pirstaloitumista, segregaatiota, väkivaltaa ja levottomuuksia.

    Syntyy rinnakkaisia yhteiskuntia, joihin eristäydytään muusta yhteiskunnasta.

    Ruotsi, joka oli muinoin yhtenäinen ja turvallinen maa on jakautunut ryhmiin ja repeytymässä rikki.
    Ruotsi on menossa kohti järjestelmän romahtamista. Syyllisiä tähän ovat muut seitsemän puoluetta, ne poliitikot myös tässä salissa, jotka edustavat näitä puolueita ― nämä usein infantiilit poliitikot ja puolueet, jotka elävät jonkinlaisessa harhakuvitelmassa. He uskovat täysin tosissaan, että ratkaisu integroitumisongelmiin on lisää maahanmuuttoa ja lisää islamisoitumista, ja että aukot julkisessa hyvinvoinnissa voidaan paikata rahalla, jota kasvaa puissa tai tippuu kuin mannaa taivaasta.

    Herra puhemies, Ruotsi on matkalla kohti järjestelmän romahdusta, ja muilla puolueilla ei valitettavasti ole tarpeeksi ymmärrystä tajutakseen tämän.

    Kiitos.

    http://www.jlokka.fi/2014/11/ei-mikaan-pieni-vahemmisto.html

    (5)(0)
    • Suomi suomalaisille

      Ellei Suomessa olisi maanpetturien kontrollissa oleva valtamedia, niin Richard Jomshofin teksti olisi erittäin suositeltavaa tarjottavaa esim. sanomalehtien lukijainosastoille.

      (3)(0)
  8. Me tiedämme vallan hyvin teidän piupalipaupali paavalinne opetukset. Hänen opetuksensa ovat tosiaankin vuorisaarnan negaatio. Juuri tästä aatteen lutikasta teidän Lutherinne otti mallia ja leppään meni. Mies lähti mutta haju jäi, eikä se ole poistunut keskuudestamme kahteen vuosituhanteen.

    Syyrialaisen Lääkäri Luukkaan laatima `toinen kirje Teofilukselle` (Apostolien Teot; Apo 1:1) päättyy ikään kuin kesken kerronnan, tällä tavalla: `Ja hän (Paavali; παυλος = paulos = vähäinen) julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemista kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä` (Apo 28:31-).

    Paavali ja Luukas väärensivät jopa meidän Herramme taivaaseen astumisen paikan väittäen sen tapahtuneen lähellä J:lemia olevasta oliivilehdosta (öljymäki). Vieläpä Luukas mainitsee kaksi eri taivaaseen ottopaikkaa. Tästä kehitettiin `armonvälikappaleet`, joita Herran seurakunnassa ei suinkaan ole.

    Jatkoa `Apostolien Tekoihin` ei seurannut ja Paavalin myöhemmät vaiheet jäivät traditioiden varaan. On syytä olettaa, että Luukas peitteli jotakin. Luukas todellakin peitteli jotakin, koska hän asetti esimerkiksi ehtoollisen asetussanat kirjoitelmaansa. Alkuseurakunta pitäytyi agabe-ateriaan ja se heille riitti. He pitivät yhteisössään koinonian ja se oli paljon.

    Konsanaan ei öylätti pelasta ketään, eikä tarkoita mitään.

    Jeshua otettiin taivaisiin Tiberiaan järven rantamilta, eikä suinkaan Oliiviehdosta (Öljypuumetsä), niin kuin teille on opetettu. Luukas sanoo: Älkää lähtekö Jerusalemista! Mutta Jeshua sanoo toistuvasti: Lähtekää kiiruusti Jerusalemista. Oppi Jeshuan taivaaseen ottamisesta J:lemista on antikristillinen oppi, jota he teille tuputtavat.

    Jopa sikäläiset nuoret bilettävät mielluummin Tel Avivissa, koska he mieltävät J:lemin olevan kuolleiden kaupunki, ja sitä se onkin.

    `Apostolien Teot` ei luonnollisesti olekaan kuvaus `apostolien teoista`, vaan, valtaosin Luukkaan ystävän puoliapostoli Saul Tarsolaisen (Paavali) teoista, jotka kummatkaan eivät olleet tavanneet Jeshuaa elämässään. Luukas kyllä sanoo, että `sen minkä he ovat meille kertoneet`. Siis ketkä?

    Olihan tuolloin kertoilemassa esimerkiksi valhe Paavali ja valhe Pietari vähän tarkemmin Herran tien. He kuljeksivat aikansa eliitin toimeksiannosta vastaperustetuissa seurakunnissa.

    Perimätiedon mukaan puoliapostoli Paavali olisi mestattu miekalla roomalaiseen tapaan lähellä Roomaa, Ostian tien varrella. Tämä oli Rooman kansalaisen etuoikeus. Mutta meneeköhän asiat juuri näin? Tuskinpa!

    Nimittäin Paavali oli ihastunut korviaan myöden saddukealaiseen sukuun kuuluvaan Poppeaan, mutta juonikkuudestaan ja vehkeilynhalustaan kuuluisa Poppea antoikin tälle rukkaset. Tämäkös otti lujille Paavalia, joka kantoi nyt vihaa sekä roomalaisia että juudalaisia kohtaan, roomalaisia kohtaanm sen vuoksi koska huikentelevainen Poppea meni sängystä sänkyyn kunnes hänet löydettiin keisari Neron vuoteesta.

    Nämä ApostolienTeoissa mainitut Paavalin ihmepelastumiset on nähtävä siten, että Poppeaa kutitti kuin kutittikin tynkää, ja hän halusi pitää hylkäämänsä sussun, henkiheiton, elossa. Saul Tarsolainen (Paavali) tuli omiensa sanojen ja villitsemänsä Luukkaan mukaan uskoon. Kysymys herää mihinkä uskoon tämä luterilaisuuden esikuva tuli?

    Paavalin uskoontulo menee jokseenkin näin. Hän oli saanut valtakirjan vangita Jeshuan seurakuntaan kuuluvia suurelta neuvostolta. Kiihkossaan Paavali ratsasti pyöveliensä kanssa kohti Damaskusta. Tullessaan noin Golanin kukkuloiden tietämille hän putosi hevosensa selästä ja tärähti. Tämän jälkeen hän alkoi kuulemaan ja näkemään olemattomia, yksinkertaisesti sanottuna, hän tuli ns. `hulluksi`. Ja juuri Laurion kaltaiset älykääpiöt pitävät häntä oikean uskon miehenä.

    Saulin hevosen nimi on saattanut hyvinkin olla, tästä en mene ihan takuuseen, mutta on syytä olettaa; `Rosinante`.

    Tuulimyllyjä Golanin kukkuloilla:
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a0/GolanHeights-mill.jpg
    Paavali Tarsolainen ( Šaʾul HaTarsi, lat. Paulus; oletettu)
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0b/PaulusTarsus_LKANRW.jpg

    Poppea Sabina:
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/73/Poppea_Sabina_-_MNR_Palazzo_Massimo.jpg
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6a/Poppaea_Olimpia.jpg

    Keisari Nero riehaantui vaimonsas Poppean takia ja poltti koko Rooman ja vieritti syyn kristityille. Mutta mitä tekivät nämä tihulaiset, Paavali ja Poppea? He karkasivat yhdessä ties Sarmatiaan ja alkoivat elostella siellä. Tämän takia Apostolien Teot kerronta päättyy kuin seinään.

    Saulus jopa palautti karanneen orjan isännälleen sanoen: Pysyköön kukin kutsumuksessaan. Sillä lailla. Mutta se tiedetään kuinka roomalainen senaattori ruokki kalalammikkonsa kaloja orjansa lihalla.

    Tästä alkoi historialliset väärennökset ja väärennösten historia.

    (1)(3)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Junnu siis on myrkyllinen Uuden testamentin vihaaja ja eksyttäjä, todennäköisesti juutalainen; tämä lienee tuollaisen tekstin jälkeen päivänselvää. Mikä rienaaja!

      Jeesus nousi ylös Jerusalemin laitamilta, Öljymäeltä (Ap. t. 1:9, 12), jonka itärinteellä sijaitsee Betania (Luuk. 24:50-51). Paavali tapasi Jeesuksen matkalla Damaskoon (Ap. t. 9:3-6; 22:6-11; 26:12-18).

      (3)(0)
    • Junnu vaeltaa vihassa vs. ”pyhäviha”, eli ei ole sydämeltään henkeytynyt Sauluksen viisauteen, vaan pilkkaa Mestarin oppilasta kuin mikäkin houkka. Pyhiä kirjoituksia voimme ymmärtää vain ”henkeytettyinä”, minkä tilan saavuttamiseen Junnulla on vielä pitkä ja kivinen taival! Voin toivottaa vain voimia, jos siihen vilpittömästi pyrit.

      (0)(0)
  9. Markku Juutinen

    Koska täällä on ollut väärinkäsityksiä liityen esimerkiksi Jumalan Kolminaisuuden suhteen, niin ohessa hiukan selvennysta.

    Herra Jeesus Kristus on Jumala.

    Ensinnäkin tulee noudattaa Kymmentä Käskyä ja tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Jumal-ihmisyys. Nykyajan kristinusko on omaksunut valheellisia oppeja, jotka estävät taivaallisen virtauksen vastaanoton. Erityisen paha on Jumalan Pyhän Kolminaisuuden käsittäminen väärin. Oikea käsitys on seuraava: Isä on Jumalan sisäinen Jumaluus kuten sielu ihmisessä; Poika on Jumalan Kirkastettu Ruumis, joka syntyi ajallisesti ja palasi ajattomaan eli Jumalan äärettömyyteen; Pyhä Henki on tästä Jumalallisesta Ihmisestä eli Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta lähtevä Jumalallinen Vaikutus.

    Jumalan kolminaisuus on siten selvemmin ilmaistuna seuraavanlainen: Isä on sielu, Poika ruumis ja Pyhä Henki Isästä Pojan kautta lähtevä vaikutus eli toiminta. Jumalan olemuksen kuvaus on Ilmestyskirjan ensimmäisessä luvussa kohdat 13-16. Ei siis ole kolmea erilaista Jumalan Persoonaa, vaan yksi Jumala, joka näkyy henkisessä maailmassa aurinkona, jonka sisällä on Jumal-Ihminen eli Herra Jeesus Kristus. Tämän auringon valo on Jumalallinen Totuus eli Viisaus ja lämpö Jumalallinen Hyvyys eli Rakkaus. Pyhä Henki on virtaus, jossa yhdistyy Jumalallinen Totuus ja Jumalallinen Hyvyys. Vastaavaisuuksien tieteessä aurinko on Jumalan vastaavaisuus.

    Se, että Herra Jeesus Kristus on Jumala tulee selvästi esille Jeesuksen sanoista:
    Filippus sanoi hänelle: ”Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme” (Joh. 14: 8).
    Jeesus sanoi hänelle: ”Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’? (Joh. 14: 9).

    Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen (Joh. 14: 10).

    (5)(2)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Vastine Markku Juutiselle, osa 1.

      Markku Juutisen kolminaisuusoppi ei ole kristillinen kolminaisuusoppi, joten hänen uskontonsa on jonkinlaista unitaarista (kieltää jumaluuden kolme persoonaa) filosofista pohdiskelua. Kristilliseltä kannalta katsottuna Juutisen esittämä filosofinen rakenne on hurmahenkisyyttä, koska siinä Pyhä Henki ”virtaa” ikään kuin auringon valona ja lämpönä auringosta, joka kuvaa Jumalaa ja jonka sisällä on Kristus. Tällainen vapaasti virtaileva Henki ei tietenkään ole missään tekemisissä kristinuskon kanssa, koska Raamatun (ja siis kristinuskon) mukaan Pyhä Henki saadaan yksin Jumalan sanassa, joka julistaa Kristuksen sovitustyötä ja johon Pyhä Henki liittyy (Gal. 3:2; Ap. t. 15;7-9; Ef. 1:13; Joh. 6:63; Ap. t. 10:44; Room. 10:17; Ef. 6:17), Jumalan sanahan on Pyhän Hengen kirjoittama profeettojen ja apostolien välityksellä (2. Piet. 1:21; 2. Tim. 3:15-16).

      Raamatun mukaan Jumala on yksi olemus, jossa on kolme itsenäistä persoonaa eli minää: Isä, Poika ja Pyhä Henki (tämä on ihmisjärjen käsittämättömissä). Juutinen kuitenkin kirjoittaa: ”Ei siis ole kolmea erilaista Jumalan persoonaa vaan yksi Jumala…”

      Myös Athanasioksen uskontunnustus sanoo: ”Toinen on Isän persoona, toinen Pojan, ja toinen Pyhän Hengen.”

      Juutisen opissa ei ole persoonia, on vain ”Jumala” (ellei hän sitten laske tätä ainoaksi persoonaksi), jossa Isä on ”sisäinen jumaluus” eli ”sielu” (”näkyy henkisessä maailmassa aurinkona”), Poika ”kirkastettu ruumis” (näkyy henkisessä maailmassa ”auringon sisällä”) ja Pyhä Henki ”Isästä Pojan kautta lähtevä vaikutus eli toiminta” (näkyy henkisessä maailmassa auringosta lähtevänä valovirtauksena [totuus eli viisaus] ja lämpövirtauksena [hyvyys eli rakkaus]). Aurinkoanalogia on johdettu raamatunkohdasta Ilm. 1:13-16, jossa kuitenkaan ei sanota Jeesus-ilmestyksen (kasvot niin kuin aurinko, suussa miekka jne.) kuvaavan Jumalaa.

      Jeesus Kristus ei siis ole Juutisen opissa itsenäinen persoona eli itsenäinen minä; hän on vain Jumalan ruumis. Silti Juutinen sanoo häntä ”Jumalaksi”. Tämä ”Jumala” ei kuitenkaan ole hänen mukaansa persoona (mikä sitten?) eikä hänessä ole ”sisäistä olemusta” eli ”sielua”. Mikä sellainen Jumala on? Myöskään Pyhä Henki ei ole itsenäinen persoona vaan ”taivaallinen virtaus”, joka tulee vastaanottaa. Hänessäkään ei ole ”sisäistä jumaluutta” eli ”sielua.”

      Todellisuudessa ei ole mitään ”taivaallista virtausta” kenenkään vastaanotettavaksi. On vain Kristuksen hankkima juridinen syntien anteeksiantamus, jota Raamattu ja sen sanaan liittyvä Pyhä Henki julistavat (Joh. 14:26; 15:26; 16:13-14). Uskossa tähän syntien anteeksiantamukseen saamme sydämiimme Pyhän Hengen, joka antaa meille kyvyn noudattaa Kymmentä käskyä. Juutisen opissa, jossa Kristus ei ole meidät hengellään lunastanut Jumalan Poika, Pyhällä Hengellä ei ole perkelettä sydämistä karkottavaa voimaa eikä ihminen niin ollen tule sydämestään kykeneväksi noudattamaan kymmentä käskyä, mitä Juutinen vaatii. Silloin tämä Juutisen vaatimus jää vaatimukseksi yrittää ulkonaisesti täyttää Jumalan käskyjä, mikä on ulkokultaisuutta ja farisealaisuutta (Jumala ei katso ulkonaisia tekoja vaan sydäntä). Juutisen oppi on pakanuutta. Totean vielä, että käskyjen tarkoitus ei ole ulkonainen noudattaminen vaan synnintunnon saaminen, Room. 3:20 (käsky ”älä tapa” tarkoittaa ”olet sydämessäsi tappaja” jne.). Synnintuntoon ja omantunnon kauhuihin (syntien vuoksi) joutunut ihminen voi sitten vain tarttua Jeesuksen Kristuksen meille hankkimaan syntien anteeksiantamukseen (so. uskoa sen). Laki on siis ”kasvattaja Kristukseen”, kuten Gal. 3:24 sanoo.

      Tässä on syytä todistaa Raamatusta, että Jumala on yksi olemus, jossa on kolme itsenäistä persoonaa.

      Jumala on yksi, sen todistavat 5. Moos. 6:4 ja 1. Kor. 8:4.

      Täysin suoraan kristillisen kolminaisuusopin (Jumalassa kolme itsenäistä persoonaa) todistavat raamatunkohdat Matt. 28:19, 2. Kor. 13:13, Matt. 3:16-17, Joh. 14:26, Joh. 15:26, Ef. 2:18 ja 1. Piet. 1:2, jopa Vanhasta testamentista voidaan ottaa Jes. 48:16, Ps. 45:7-8, Jes. 42:1 ja aivan alusta 1. Moos. 1:1-3.

      Matt. 28:19 sanoo: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen…” Tässä nimet voivat tarkoittaa vain persoonia, ja silloin ne tarkoittavat persoonia muuallakin.

      2. Kor. 13:13 sanoo: ”Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.”

      Matt. 3:16-17 sanoo: ”Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niin kuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt’” (samasta asiasta Joh. 1:29-34).

      Joh. 14:26 sanoo: ”Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun (so. Jeesuksen) nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.”

      Joh. 15:26 sanoo: ”Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä (so. Jeesus) lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.”

      Ef. 2:18 sanoo: ”sillä hänen (so. Kristuksen Jeesuksen) kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.”

      1. Piet. 1:2 sanoo: ” ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi.”

      Jes. 48:16 sanoo: ”Lähestykää minua, kuulkaa tämä: Alkujaankaan minä en ole puhunut salassa; kun nämä tapahtuivat, olin minä jo siellä. Ja nyt Herra, Herra on lähettänyt minut ynnä oman Henkensä.”

      Ps. 45:7-8 sanoo: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti; sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin sinun osaveljiäsi” (Jumala voidellut Jumalan; voide on Ap. t. 10:38:n mukaan Pyhä Henki).

      Jes. 42:1 sanoo: ”Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon
      minun sieluni mielistyi. Minä olen pannut Henkeni häneen, hän levittää kansakuntiin oikeuden” (minä = Isä, hänen valittunsa = Poika, Henki = Pyhä Henki).

      1. Moos. 1:1-3 sanoo: Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi…” (Jumala + Jumalan Henki + Sana, joka Joh. 1:14:ssä on Pojan nimitys).

      Jokainen kolmesta persoonasta omistaa saman yhden ainoan jumaluuden eli olemuksen (yllä 5. Moos. 6:4 ja 1. Kor. 84) kokonaan:

      Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat Jumala: Matt. 28:19: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (jos kaikkien näiden nimeen kastetaan, kaikki ovat Jumala).

      Isä on Jumala: Joh. 17:1-3 (Isä yksin on totinen Jumala); 1. Kor. 8:6 (Isä on Jumala); Room. 1:7 (Isä on Jumala).

      Poika on Jumala: 1. Joh. 5:20 (Poika on totinen Jumala); Room. 9:5 (Kristus on Jumala); Gal. 4:4-5 (Kristus tehnyt lu8nastustyönsä Jumalan Poikana); Joh. 5:23 (Poikaa kunnioitettava kuten Isää; Pojan ja Isän olemuksellisesta ykseydestä puhuvat myös Juutisen antamat jakeet Joh. 14:8-10); Kol. 2:9 (Kristuksessa asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti); Jes. 7:14 (Pojan nimenä Immanuel, ”Jumala meidän kanssamme”); Jes. 9:5 (Poika on Väkevä Jumala); Joh. 1:1 (Sana eli Poika on Jumala; jae 14 ilmoittaa Sanan Pojaksi); Matt. 14:33; 16:16; Joh. 1:49; Joh. 6:69; Joh. 17:1; 5:17-19 (Jeesus on Jumalan Poika); Joh. 20:28 (Jeesus on Jumala); Matt. 22:41-45 (Jeesus osoittaa Ps. 110:1:n avulla, että hän on Daavidin Herra)

      Pyhä Henki on Jumala: Ap. t. 5:3-4: ”Mutta Pietari sanoi: ’Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta? Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle’”; 1. Kor. 3:16: ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” (Jumalan Henki on siis Jumala); 2. Sam. 23:2-3 (Herran Henki on Jumala).

      (3)(2)
      • Markku Juutinen

        Vastine Vesa-Ilkka Lauriolle.

        Jumalasta todellakin virtaa Jumalallinen Totuuden eli Viisauden ja Hyvyyden eli Rakkauden vaikutus taivaaseen ja siitä henkimaailmaan sekä myös helvettiin, jossa tämä virtaus kääntyy vastakohdakseen eli pahaksi ja vääräksi.
        Luonnon maailmaan Jumaluuden vaikutus saapuu vastavaisuuksien kautta ja ihmisiin henkilökohtaisesti välittäjä henkien kautta.

        Se ei ole vapaasti virtailevaa, vaan asteittaista, järjestyksessään etenevää vaikutusta.

        Jumaluudesta tulevan vaikutuksen ansiosta pysyvät pystyssä taivas, henkimaailma, helvetti sekä näihin liittynyt luonnon maailma eli universumi kokonaisuudessaan.

        Ja Jumala ohjaa ihmistä kohti pelastusta myös Jumalallisen Kaitselmuksen avulla.

        En ole sanonut sitä ettei yhteyttä Jumalaan saataisi Jumalan Sanan välityksellä. Meidän aikakautenamme liittyminen Jumalaan saavutetaan vain Raamatun eli Jumalan Sanan välityksellä ja Jumalan virtaus eli Pyhä-Henki vaikuttaa tietysti myös Sanan välityksellä uudestisyntyneisiin ihmisiin, mutta ei ”yksin uskosta” uskovaisiin, sillä moinen dogmi erottaa lähimmäisen rakkauden uskosta eli totuudesta, joka juontaa juurensa ymmärryksestä. Yksin uskosta oppi johtaa lohikäärme uskovaisuuteen. Lähimmäisenrakkaudesta erotetun uskon henkinen vastaavaisuus on lohikäärme, jota Laurionkin julistus muistuttaa.

        Tulee siis tietää, että Jumala on Ääretön ja Kaikkitietävä, käsittää Hän silloin myös ilmaisemillaan Sanoilla tiettyä äärettömyyttä ja ihmisviisauden ylittävää.
        Siten Jumalan Sanassa on kirjaimellisen merkityksen lisäksi coelestiaalinen eli Taivaallinen ja spirituaalinen eli henkinen merkitys. Nämä sisäiset tarkoitukset muodostavat Jumalan Sanan varsinaisen totuuden. Näin Sana kuvastaa Jumalan rakennetta: Isä (Taivaallinen), Poika (Spirituaalinen) ja Pyhä-Henki (Sanan vaikutus lukijaan).

        Jumalan Sanaa coelestiaalisen tai spirituaalisen merkityksen voi ymmärtää vain Herran Jeesuksen Kristuksen uudestisynnyttämä ihminen. Uuudestisyntyminen kestää vuosikausia, jolloin perittypahuus ja vääryys riisutaan pois ja tilalle saadaan aidon hyvyyden ja totuuden muodostama liitto eli uusi tahto. Swedenborgin kautta ilmestynyt ilmoitus, toimii Jumalan Sanan lamppuna. Tämä ilmoitus ei tietenkään ole Jumalan Sanaa.

        Tässä lyhyt selvitys uudestisyntymisestä:
        Uudestisyntymisellä tarkoitetaan Kymmenen Käskyn noudattamista niin HENKISESSÄ kuin luonnollisessakin mielessä ja tämän seurauksena perityn pahuuden asteittaista nujertamista sekä päivittäistä itsetutkiskelua oman pahuuden tunnistamiseksi. Tämä luo ihmiseen uuden ymmärryksen, jolloin usko ei enää ole sokeaa uskomista, vaan tosiasioiden todeksi havaitsemista, sillä usko liittyy totuuteen ja totuus ymmärrykseen. Tällainen elämän on luottamista siihen, että Jumala eli Herra Jeesus Kristus uudestisynnyttää ihmisen, joka noudattaa elämässään Jumalallisia lakeja, siis aktiivisesti haluaa uudestisyntymistä.

        Jeesuksen Kristuksen lunastus vahvisti Kymmenen Käskyn merkityksen, sillä kirkastamalla ruumiinsa kolmessa päivässä Herra nujersi kaikki helvetit mahdollistaen näin myös meidän tavallisten ihmisten uudestisyntymisen. Huomattakoon, että uudestisyntymisessä Kymmenen Käskyn lisäksi toisena oleellisena asiana on Herran Jeesuksen Kristuksen tunnustaminen taivaan ja koko maailmankaikkeuden yhdeksi ja ainoaksi Jumalaksi. Aikamme kristityillä on tapana sanoa, että ”Jeesuksen veri on meidät puhdistanut”. Ihminen ei kuitenkaan voi pelastua pelkän uskon avulla, sillä mikäli ihmisen tahto on pahuuteen, ei hän voi pelastua uskoipa hän mitä tahansa.

        Sekä edelleen..
        Uudestisyntyminen voidaan esittää kuutena osana: 1. Parannus. 2. Reformaatio eli ensimmäinen osa uudestisyntymistä, joka tarkoittaa ymmärryksen kehittymistä. 3. Regeneraatio eli tahdon puhdistuminen. 4. Fermentaatio, joka tarkoittaa lieviä kiusauksia. 5. Varsinaiset kiusaukset, joissa totuudet ja vääryydet erottuvat sekä toisaalta hyvyydet ja pahuudet irtoavat toisistaan (esim. Matt. 13: 33). 6. Kiusausten voittaminen. Uudestisyntymisprosessi jatkuu tämän jälkeen ikuisesti, vaikka monet asiat häiritsevät ja vaikeuttavat uudestisyntymistä. Synnin vastustamisessa etusijalla ei tule olla moraaliset tekijät, vaan syntiä tulee vastustaa sentähden, että pahuus ja vääryys vastustavat Jumalaa. Synti on Jumalan Käskyjen vastustamissta ja rikkomista.

        En siis ole pitänyt Kymmenen Käskyn noudattamista vain ulkoisena muotona, vaan ennen muuta sisäisen tahdon asiana, jossa kuten sanottu on Jumala eli Herra Jeesus Kristus apuna.

        Laurio sanoo, että ” Raamatun mukaan Jumala on yksi olemus, jossa on kolme itsenäistä persoonaa eli minää”. Tämä ei voi pitää paikkaansa.

        Jumala on itse Viisaus, Hyvyys ja järjestys. Hänessä ei ole mitään ristiriitaista, eikä järjetöntä. Täytyy muistaa, että luonnon maailma on henkisen maailman peilikuva. Jokaiselle luonnon maailman elementille löytyy tarkka henkinen vastaavaisuus. Siten esimerkiksi ihminen on Jumalan kuva: Ihmisellä on sielu eli varsinainen ihminen ja luonnollinen eli rationaalinen mielen aste. Kuten myös sielusta tuleva vaikutus, joka mahdollistaa fyysisen olemuksen toiminnot.

        Niin myös Jumalan kolminaisuus: Isä on sielu eli Jumalallinen Rakkaus, Poika on Ruumis eli Jumalallinen Viisaus ja Pyhä-Henki Isästä (sielu), Pojan kautta ulos virtaava Jumalallinen vaikutus, joka ylläpitää kaikkea elämää. (Tietysti ihminen tarvitsee oppiakseen uudestisyntymistä ja yhteyttä Jumalaan Sanan.)

        Laurio toteaa myös, että: ”Jeesus Kristus ei siis ole Juutisen opissa itsenäinen persoona eli itsenäinen minä; hän on vain Jumalan ruumis. Silti Juutinen sanoo häntä ”Jumalaksi”.”

        Siis Herra Jeesus Kristus on yksi ja ainut Jumala, joka on Ääretön Viisaus ja Ääretön Rakkaus.

        Totta kait Hän on samalla myös Jumalan ruumis, mutta kirkastettu olemus. Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa on Hänen sielunsa (Isä) ja alempi aste Poika. Näin Jumala on kokonainen yksi Persoona, kuten ihminen, mutta Jumala on kaikessa ääretön.

        Tätä voidaan perustella mm. äärettömyyden käsitteellä, sillä ei voi olla olemassa kahta toisistaan riippumatonta ääretöntä olentoa. Kukaan ei voi saada yhteyttä Jumalaan muuten kuin Herrassa eli Jeesuksessa Kristuksessa, siksi että Isä eli Jumalan sielu on Herrassa, joka on sama kuin yksi Jumala, kuten Herra itse opettaa: ”Jos tuntisitte minut, tuntisitte Isänikin… Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Filippus, etkö usko että minä olen Isässä ja Isä minussa… uskokaa minua että minä olen Isässä ja Isä minussa.” (Joh. 14: 7-11).

        Otettakoon muutamia esimerkkejä Laurion esittämistä Raamatun kohdista, mutta nyt sisäisen merkityksen valossa.

        Laurio väittää, että: Todellisuudessa ei ole mitään ”taivaallista virtausta” kenenkään vastaanotettavaksi. On vain Kristuksen hankkima juridinen syntien anteeksiantamus, jota Raamattu ja sen sanaan liittyvä Pyhä Henki julistavat (Joh. 14:26; 15:26; 16:13-14).

        Esim. kohta ”Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut (Joh. 14:26).” Tämä Sanan kohta ei tietenkään kiellä yleisen ja yksityisen virtauksen olemassa oloa.

        Puolustaja, Pyhä Henki tuossa juuri tarkoittaa Jumalan Sanaan liittyvää sisäistä merkitystä, joka virtaa ihmiseen Jumalasta, nyt Sanan välityksellä. Edelleen Sanan ymmärtämisen tulkkina siinä toimii Swedenborgin kautta tullut oppi.
        Ja edelleen..

        Laurion väittämä:
        Täysin suoraan kristillisen kolminaisuusopin (Jumalassa kolme itsenäistä persoonaa) todistavat raamatunkohdat Matt. 28:19, 2. Kor. 13:13, Matt. 3:16-17, Joh. 14:26, Joh. 15:26, Ef. 2:18 ja 1. Piet. 1:2, jopa Vanhasta testamentista voidaan ottaa Jes. 48:16, Ps. 45:7-8, Jes. 42:1 ja aivan alusta 1. Moos. 1:1-3.

        Esimerkiksi: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt. 28:19).
        Tämä ei missään tapauksessa tarkoita Jumalassa olevaa kolmea itsenäistä persoonaa. Se on täysin mahdotonta, sillä Jumala ei ole järjettömyyden Jumala.
        Isä tarkoittaa Jumalan sielua eli Jumalallista Rakkautta, josta lähtee Pyhän Hengen vaikutus, saapuen Pojan kautta Jumalan Sanan sisäisen merkityksen avautumisena uudestisyntyneessä ihmisessä. Uudestisyntyminen on tuossa sitä kasteen saamista toimien instrumenttina Jumalan Sanan, kuten myös Kymmenen Käskyn välityksellä.

        Moos. 1:1-3: tämän sisäinen merkitys on seuraava. Yleisesti luomiskertomus tarkoittaa ensimmäisen seurakunnan alkutaivalta eli aamua. Mutta yksityisen sisäisen merkityksen mukaan koko luomikertomus kuvastaa ihmisen yksilöllistä uudestisyntymisen prosessia. Uudestisyntymisen asteita on 7:n, kuten on päiviä viikossa.

        Ensimmäinen jae tarkoittaa luonnollisen ihmisen tilaa, toinen jae kuvastaa luonnollisen ihmisen henkistä autiutta, johon Jumalallinen Kaitselmus pyrkii vaikuttamaan.

        Kolmannessa jakeessa ihminen vakuuttautuu Jumalan olemassa olosta ja siitä alkaa kehitys.

        Edelleen..
        ”Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä” (Gen. 1: 7) Tämän jakeen sisäinen merkitys tarkoittaa toista uudestisyntymisen astetta, jossa ihminen tuntee henkisen maailman olemassa olon, mutta ei tunne oman henkensä laatua.

        Laitan vielä tähän (Ilm. 1: 17) jakeet.
        SM: = Sisäinen merkitys.

        17. ”Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen.” SM: Ihmisluonnon vajavuutta, joka tulee esille Herran läsnäolon seurauksesta, jolloin Hänestä virtaa silloin elämää. ”Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: Älä pelkää!” SM: Sielun heräämistä palvelemaan, joka johtuu suurimman nöyryyden seurauksesta. ”Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,” SM: Hän on Ikuinen ja Ääretön, siten yksin Jumala.

        Jumalallinen Kaitselmus myös sisältyy Jumalasta tulevaan vaikutukseen tai virtaukseen. Kaitselmuksen välityksellä Jumala ohjaa ihmistä taivasta kohti.

        (5)(1)
        • Jepulisjepsis

          Jos Uudestisyntymisellä tarkoitettaisiin vain Kymmenen Käskyn noudattamista, niin Kristuksen suorittama sijaishyvitys ristillä oli ollut turha.

          Lähimmäisen rakkaus voi olla seurausta uskoon tulosta, mutta pelkästään se (ilman uskoa Kristuksen sijaishyvitykseen) on omavanhurskautta. Eli niitä omia tekoja. Kuten myös mainitsemasi ”pahuuden asteittaistainen nujertaminen” sekä ”itsetutkiskelu” ja ”oman pahuuden tunnistaminen” ovat vain näitä epätoivoisia omia tekoja.

          Käskyjen (lakiosan) avulla voi tulla synnintunto, mutta Kristityn uudestisyntymisen saa aikaan vain evankeliumin sana ja usko Kristuksen sijaishyvitykseen. Pyhän hengen vaikutuksesta, ei luonnollisen ihmisen omilla hienoilla teolla tai tahdonvoimalla.

          Jätät näköjään Jeesuksen sovitustyön hyvin vähäpätöiseksi asiaksi. Oppisi lienevät jotain lahkolaisuutta ?

          (2)(2)
          • Jepulisjepsis

            Täydennän vielä,

            Pelastava usko, jota Raamattu opettaa, on uskoa syntien anteeksiantamukseen Kristuksen sijaisovituksen tähden tai, toisin sanottuna, uskoa jumalalliseen vanhurskautukseen ilman lain tekoja, yksin uskosta. Ainoastaan se, jolla Pyhän Hengen vaikutuksesta on tämä usko, on Raamatun tarkoittamassa mielessä Kristukseen uskova (Gal. 2:16) ja kristillisen Kirkon jäsen (Ap. t. 5:14). Se joka ei tätä evankeliumin oppia usko, on uskovaisten joukon eli kristillisen Kirkon ulkopuolella, niinkuin Raamattu sangen jyrkästi sanoo (Gal. 3:10).

            Oppi vanhurskautuksesta yksin uskon kautta on Raamatun keskeisin oppi, oikeastaan se on kristinuskon ydin.

            Luther sanoo, että tämä uskonkohta, eli yksin uskon kautta on ainoa, »joka saa aikaan Jumalan kirkon, kasvattaa, rakentaa, pitää voimassa ja puolustaa sitä ja jota ilman Jumalan kirkko ei voi pysyä pystyssä hetkeäkään» (St. L. XIV, 168; W.A. 302 , 650).

            Ei-kristillisissä uskonnoissa tahdotaan järjestellä suhdetta jumaluuteen inhimillisen toiminnan tietä, kun taas kristinuskon olemuksena on juuri sola fide (yksin uskolla) (Room. 3:28; 4:5; Ef. 2:8).

            Uskontojen todella historiallinen tarkastelu johtaa siihen tulokseen, että kaikki ei-kristilliset uskonnot korostavat oleellisena tuntomerkkinään pelastusta tekojen kautta, kun taas kristinusko on suoranainen vastalause kaikkea tekojen uskontoa vastaan (Gal. 3:10 ss.).

            lähde:
            Franz Pieper, Kristillinen Dogmatiikka.

            (5)(2)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Vastine Markku Juutiselle, osa 2

      Kaikille kolminaisuuden osille, Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle, Raamattu antaa persoonallisia ominaisuuksia ja tekoja, joten niiden täytyy olla persoonia:

      Isä: kaikkitietävä, hän yksin tuntee kaikkien ihmisten sydämet (1. Kun. 8:39), kaikkialla läsnä oleva, näkee kaiken (Jer. 23:24).

      Poika: iankaikkinen (Hebr. 13:8; Ilm. 1:17; Jes. 9:5; Joh. 17:5), kaikkitietävä (Joh. 21:17; 2:24-25; 16:30), kaikkivaltias (1. Piet. 3:22; Ef. 2:21-23; Kol. 2:10; Matt. 28:18); kaikkialla läsnä oleva (Matt. 18:20); tahtoo (Joh. 17:24); kaikki saanut syntynsä hänen kauttaan (Joh. 1:3; Kol. 1:16); hänessä kaikki pysyy voimassa (Kol. 1:17); herättää kuolleita (Fil. 3:21); tuomitsee eläviä ja kuolleita (Ap. t. 10:42); tuomitsee kaikkia (2. Kor. 5:10; Joh. 5:22); korotettu Päämieheksi ja Vapahtajaksi (Ap. t. 5:31); seisoo Jumalan oikealla puolella (Ap. t. 7:55-56; Ef. 1:20); kaikkien polvien tulee notkistua hänen nimeensä, kaikkien tunnustettava hänet Herraksi (Fil. 2:10-11); enkelien kumarrettava häntä (Hebr. 1:6); arvollinen saamaan voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen (Ilm. 5:12-13); enkeli kutsuu syntynyttä Jeesus-lasta Vapahtajaksi (Luuk. 2:11); on luona joka päivä maailman loppuun asti (Matt. 28:20); hänen teoistaan nähdään, että Isä on hänessä ja hän Isässä (Joh. 10:38); Isän helmassa oleva Poika ilmoittanut Jumalan (Joh. 1:18); on Isässä, Isä hänessä (Joh. 14:11); tekee eläväksi (Joh. 5:21); herättää omansa viimeisenä päivänä (Joh. 6:39-40); on ylösnousemus ja elämä (Joh. 11:25); maailman valkeus (Joh. 8:12); menee Isän tykö (Joh. 14:28); tekee samaa kuin Isä (Joh. 5:19); Isä tuntee Pojan ja Poika Isän (Matt. 11:27); joka kuulee hänen sanansa, sillä on iankaikkinen elämä (Joh. 5:24); Jeesus kunnioittaa Isää ja Isä Poikaa (Joh. 8:49, 54); joka palvelee häntä, sitä Isä kunnioittaa (Joh. 12:26); antaa, mitä hänen nimessään anotaan (Joh. 14:13); Jumalan perheen kulmakivi (Ef. 2:19-20).

      Pyhä Henki: ”toinen Puolustaja”, siis Pojan veroinen (Joh. 14:16); opettaa, muistuttaa (Joh. 14:26), puhuu (Matt. 10:20); aiheuttaa kääntymyksen (1. Kor. 12:3); Pyhää Henkeä voidaan pilkata, häntä vastaan voidaan sanoa (Matt. 12:31-32); tulee murheelliseksi (Jes. 63:10); omaa mielen (Room. 8:27) ja tahdon (1. Kor. 12:11); Maria raskaana Pyhästä Hengestä (Matt. 1:18); vei Jeesuksen erämaahan (Matt. 4:1); voidellut Jeesuksen julistamaan evankeliumia, lähettänyt (Luuk. 4:18); näyttää todeksi synnin, vanhurskauden, tuomion (Joh. 16:8); johdattaa totuuteen (Joh. 16:13); puhuu totuutta (Ap. t. 28:25); rukoilee (Room. 8:26); tutkii Jumalan syvyydet, on kaikkitietävä (1. Kor. 2:10-11); iankaikkinen (Hebr. 9:14); kaikkialla läsnä oleva (Ps. 139:7); liikkui vetten päällä luomisessa (1. Moos. 1:2); antoi kieliä puhuttavaksi (Ap. t. 2:4); näkee hyväksi (15:28); huutaa sydämissä ’Abba, Isä’ (Gal. 4:6).

      Kolminaisuuden persoonat, joilla kaikilla on jumalallinen olemus kokonaan, ovat erillään toisistaan, itsenäisiä persoonia:

      Isä on eri kuin Poika. Joh. 3:16 (Jumala antoi ainokaisen Poikansa); Gal. 4:4 (Jumala lähetti Poikansa).

      Isä on eri kuin Pyhä Henki. Ap. t. 10:38 (Jumala Pyhällä Hengellä voidellut).

      Isä on eri kuin Poika ja Pyhä Henki. Gal. 4:6 (Jumala lähettänyt Poikansa Hengen).

      Poika on eri kuin Isä, ks. yllä. Jakeessa Joh. 10:30: ”Minä (so. Jeesus) ja Isä olemme yhtä” sana ”yhtä” on neutrimuodossa, mikä tarkoittaa sitä, että Poika ja Isä ovat samaa olemusta, ei samaa persoonaa. Joh. 5:32, 37 (Pojasta todistaa ”toinen”, Isä); 1. Moos. 19:24 (Herra antoi sataa tulta Herran tyköä taivaasta – tässä Isä ja Poika); .

      Poika on eri kuin Pyhä Henki. Joh. 14:16-17 (Henki on ”toinen Puolustaja”). Jes. 61:1 (Herran Henki puhujan päällä; puhuja jakeiden Luuk. 4:17-21 mukaan Kristus, Messias); Jes. 11:1-2 (Iisain kannosta puhkeavan virpin (Pojan) päällä lepää Herran Henki).

      Pyhä Henki on eri kuin Poika ja Isä. Joh. 14:16 (Poika rukoilee Isää ja hän antaa toisen Puolustajan).

      Jumaluuden sisäisissä toiminnoissa (Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kesken) persoonat ovat erillään, omia persooniaan (ulospäin, maailmaan, suuntautuvat toiminnat ovat persoonille yhteisiä, lihaksi tuloa lukuun ottamatta): Ps. 2:7 (Herra lausui Pojalle: ”Tänä päivänä minä sinut synnytin”; Poika on siis persoona); Joh. 3:16 (Jumala antoi ainokaisen Poikansa); Joh. 14:6 (Poika rukoilee Isää; Isä lähettää Pyhän Hengen); Joh. 5:20 (Isä rakastaa Poikaa); Hebr. 1:5 (Jumala sanoi Pojalle: ”Tänä päivänä minä sinut synnytin”, ks. Ps. 2:7, ja ”Minä olen oleva hänen Isänsä ja hän on oleva minun Poikani”, ks. 2. Sam. 7:14); Luuk. 24:49 (Poika lähettää Pyhän Hengen, jonka Isä luvannut); Joh. 16:7 (Poika lähettää Pyhän Hengen); Joh. 15:26 (Henki lähtee Isän tyköä); Joh. 20:22 (puhalsi opetuslasten päälle ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki”); Joh. 1:14 (Pojalla kirkkaus Isältä); Room. 8:9 (Pyhä Henki on Jumalan Henki; Pyhä Henki on Kristuksen Henki); Fil. 1:19 (Pyhä Henki on Jeesuksen Kristuksen Henki); Jer. 23:5 (Herra herättää Daavidille vanhurskaan vesan, so. Jeesuksen); Jes. 63:10, 14; 4. Moos. 11:25, 29 (puhuu Herran Pyhästä Hengestä); Sak. 12:10 (Poika vuodattaa Daavidin suvun päälle Hengen);

      Kristillisen kolminaisuusopin varmistaa myös se, että joissakin kohdissa Jumala puhuu itsestään monikossa, esim. 1. Moos. 1:26 (”Tehkäämme ihminen kuvaksemme”), 1. Moos. 3:22 (”ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä”), 1. Moos. 11:7 (”Tulkaa, astukaamme alas”) ja Jes. 6:8 (”Kuka menee meidän puolestamme”).

      Kolminaisuusoppi menee yli ihmisen käsityskyvyn, mutta asia on hyväksyttävä, koska se on esitetty Raamatussa. Luther kirjoittaa: ”Järkeen ei mahdu, että yksi ainoa tarkoin määrätty olento on kolme tarkoin määrättyä erillistä olentoa.” Kyseessä on Jumalan SALAISUUS, joka ihmisen tuleekin jättää salaisuudeksi. Jumalan salaisuudet selvittää yksin Pyhä Henki, 1. Kor. 2:11. Ihminen voi ymmärtää Jumalasta vain sen, minkä Jumala sanassaan on ilmoittanut.

      Kolminaisuuden taustalla on ihmisen pelastuminen. Komiyhteinen Jumala tarkoittaa ihmisen pelastamista, Joh. 3:16; 2. Kor. 5:18-21. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti hänessä maailman. Sanassa Pyhä Henki julistaa tätä pelastusta, Joh. 14:26. Ilman sijaissovitusta ei ole mitään Jumalan rakkautta. Jumalan rakkaus on Kristus, syntien anteeksiantamus. Jos Jeesuksesta tehdään pelkkä ”Jumalan ruumis” ja Pyhästä Hengestä pelkkä ”virtaus”, on menetetty kaikki. Jumalakin jää silloin ihmiskunnan viholliseksi, tuomariksi, joka tuomitsee synnin vuoksi helvettiin. Karkean virheen tekevät ne, jotka eivät halua jättää kolminaisuusoppia sellaiseksi kuin Jumala Raamatussa sen esittää.

      (3)(3)
  10. `Tehkääm(me) ihminen kuvaksem(me) ja kaltaisaeksem(me)`.

    Miksi Genesis alkaa näin `Berasit baraa Eloh(im)` (Alussa loi Jumala ,,,)? Onko monoteismia kannattava juudalaisuus sittenkin polyteistinen?

    Jos olisimme johdonmukaisia niin, `im` pääte tarkoittaisi monikkoa. Eli näin: Alussa Jumalat/Valtiaat loivat taivaan ja maan. Kenelle annettiin valta luoda taivaat ja maa ja kenen toimesta? Tämä selestiaalinen bresbyteeros (vanhimmisto) on kuin onkin kaiken takana – vai onko?

    Yksikkömuodossaan jumaluus menisi näin: El, Eloah, mutta monikossa Elohim on mainittu Rtussa yli 2500 kertaa ja tarkoittaa Jumalaa, jumalaa, ihmistä, enkeliä ja jopa siidonilaisia epäjumalattaria. Vastaavasti JHWH tarkoittaa `herraa`, jota esimerkiksi Sarai käyttää aviopuolisostaan Abramista: Minun jhwh:ni eli minun herrani.

    Näin ollen jumalannimet `Elohim` (Jumala) ja `JHWH` (Herra) eivät kerro teille yhtikäs mitään. Mutta Jeshua haMassiah kertoo paljon enempi, sillä Jeshua tarkoittaa `pelastusta` ja haMasiah `voideltua`.

    Tässä kohtaa olisin kuitenkin samaa mieltä sen juutalaisen kanssa, joka sanoi ammoin: Älkää vääntäkö hänen nimeään roomalaisittain `Kristus`, vaan nimenomaan `Eleimennos`, joka viimemainittu tarkoittaa `kokonaan voideltu` (sisältä ja ulkoa), eikä niin kuin ensin mainittu `Kristhos` `pullasudilla päällisin puolin sudittu` (ulkoa maalattu, voideltu). Näin se vaan on.

    Miksi esimerkiksi Michael Heiser puhuu morfologiasta, jossa hän ei ota huomioon `im` päätettä tässä kohtaa kun hän ottaa sen huomioon muissa kohtaa.

    Mitä tällä on tekemistä kolminaisuusopin kanssa? Paljonkin! Ensinnäkään mitään kolminaisuutta ei ole, vaan on olemassa yksi (Minä ja Isä olemme `ehad` = yksi), juuri niin kuin Juutinen kirjoitti. On mielenvikaista uskoa kolminaisuuteen, koska sitä ei ole. Jeshua lausui näin: Kuule Israel, Herra meidän Jumalamme on yksi ainoa.

    `Tehkäämme ihminen kuvaksemme ja kaltaiseksemme` tarkoittaa ihmisolentoa, jossa `soma` (keho), `psyke` (psyke) ja `pneuma` (henki) vaikuttavat. Jos minä olisin esimerkiksi puhelinkeskustelussa Laurion kanssa, niin en minä keskustelisi erikseen hänen `psyykensä`, `somansa` ja `pneumansa` kanssa, siis kolminaisuuden, vaan koko ihmisen kanssa.

    Teille on Rtuun kirjattu Pyhän Hengen salaliitto, jossa Herran henkeä on tavattu mainita isoilla kirjaimilla. Näin Pyhästä Hengestä on saatu Holy Ghost = pyhä aave, eli erillinen persoona. Tämänlaista irvikuvaa ei esiinny hebrealaisuudessa, vaan `Herran Henki` on tosiaankin Herrasta itsestään juontuva henki.

    Esittääkseni kritiikin Lauriolle, sanoisn: Eivät suomalaiset ole `kyrpälauma`, vaan heihin on kätketty Kaikkein Korkeimman Jäännös. Juuri tämä jäännös tulee herättämään lukusia ihmisiä maan kaikilta ääriltä: Eikä sitä pidättele Saksan vuoret! Esimerkiksi Elia ei tätä seikkaa havainnut aikanaan, koska sitä ei hänelle näytetty, vaan hän vihapäissään kirosi koko kansan, ja luuli tekevänsä Korkeimman tahdon, mutta häntä neuvottiin hymyillen: Vielä on seitsemän tuhatta, jotka eivät ole notkistaneet polviaan Baalille.

    Tämä on ihmeellistä. Suomen kansasta löytyy kuin löytyykin Sallimuksen Pyhä Jäännös, joka tulee herättämään koko maailman. Siis ne jotka uskovat. Mutta näin siinä vain käy. Käsittääkseni tämä tapahtuu silloin kun Jumalan vihana tunnettu pandemia tekee tuhotyötään ihmiskunnassa. Eikä mene kauan. Se on ankara rutto, eikä sille ole hoitokeinoa (`ätsii, ätsii, aivastus, mene ja tule takaisin myöhään`). Mutta silloin, sinä aikana, Suomen kansasta herätetään profeetta ja hän kertoo tarkemmin Herran tien.

    Itse en kunnioita profeettoja, sillä Herran käsky on tämä: Profeetan henki on saastainen henki ja se joka profetoi on tapettava kansasi keskuudessa, mutta tämä on teille tarkoitettu, sen tähden se sallitaan, koska te olette epäuskoisia.

    Jos me saisimme tämän teidän tulevan profeettanne kiinni, niin voi kiesus, hänen päivänsä olisivat luetut. Mutta me emme tiedä missä hän on. Jos teille ei jumal`auta riitä Jeshua haMasiah niin mikä sitten, mutta lankeemuksenne tähden tämä teille sallitaan.

    (0)(0)
  11. Martti oli melko `mukiin menevää` tyyppiä. Tiedetään, että illassa saattoi mennä jopa 3-4 litraa munkkiolutta, joka ei suinkaan ollut siitä miedoimmasta päästä.

    Eipä ihme, että tällä `uskonpuhdistajalla`, jota vaivasi kihti, oli hetkittäin delirium tila kuten esimerkiksi silloin kun hän heitti villatöppösellä kuvittelemaansa paholaista ja loihe lausumaan: Nyt olen voittanut Perkeleen.

    Sillä lailla. Eiköhän jokainen meistä oteta vanttuut ja tehdä samoin.

    (1)(0)
    • Markku Juutinen

      Ei Luther huonotyyppi ollut. Nimittäin Swedenborgin mukaan tutkivat enkelit kertoivat hänestä, että hän muodosti dogmin ”usko yksin vanhurskauttaa” omasta älykkyydestään tehdäkseen eron roomalaiskatolilaisesta kirkosta.

      Siten ”usko yksin vanhurskauttaa” oli ML:n luonnollisessa eli ulkoisessa mielentasossa, eikä sisäisessä mielessään, joka on varsinainen ihminen.

      ML piti ennen uskonpuhdistuksen aloittamista lähimmäisenrakkautta ensisijaisena. Siksi hän opetti kirjoituksissaan ja saarnoissaan niin mainiosti lähimmäisenrakkautta.

      Huomattakoon, että ES:n mukaa Luther on päässyt vihdoin Uuteen Taivaaseen.
      Swedenborgin ja Lutherin keskustelu ja tapaaminen henkimaailmassa on varmaankin mielenkiintoista luettavaa:
      http://novahierosolyma.fi/2–LUKU%3A-SWEDENBORG-MEEDIONA.php

      (5)(2)
      • Vesa-Ilkka Laurio

        Luther-pilkka ja Jeesuksen ja kristinuskon pilkka jatkuu. Minua kuvottaa. Hälyttäväksi, tai ainakin vähemmän miellyttäväksi, tilanteen tekee se, että elämä (siis esim. tämä foorumi) muotoutuu opin mukaan. Jos oppi turmeltuu, elämäkin turmeltuu. Samalla turmeltuu totuus. Poistun. Tästä on tullut harhaoppisten swedenborgilaisten foorumi, ja edessä on vain alamäki.

        (3)(4)
        • En hyväksy poistumistasi. Olet parasta mitä tälle sivustolle on tapahtunut. Pysy sivustolla!

          (0)(1)
  12. Auingosta lähtee tosiaankin sekä valo että lämpö. Nämä ovat luonnon vastaavaisuuksia, jotka julistavat jokaiselle ihmiselle. Auringossa valo vastaa totuutta ja lämpö hyvyyttä. Ilman näiden toimintaparien yhdessä esiintymistä ei meillä olisi elämää. Samoin on uskon laita.

    Mikäli emme pitäytyisi uskoon, jossa vaikuttaa sekä jumal`usko (totuus, usko) että lähimmäisrakkaus (hyvyys, lämpö) yhtäaikaisesti, emme olisi uskossa lainkaan. Vastaavaisuuksien tieteessä, joka on tosiaankin kaikkien tieteitten tiede, Herran Armon Auringosta kaikki saa alkunsa, mutta ei koskaan ilman hyvyyden ja totuuden avioliittoa. Tämä on aviotaivas.

    Pelkkä uskominen (valo = totuus) olisikin melko kylmää uskomista. Siinähän pidettäisiin ainoastaan oikeudet (valo, totuus), välittämättä ollenkaan velvollisuuksista (lämpö, hyvyys). Tässä tapahtuu aviotaivaitten salaisuus, kun nämä yhdistyvät. Silloin syntyy elämää, ei muuten.

    Johan me luonnostakin nähdään kuinka pelkkä auringon valo olisi elämälle riittämätön. Mikään ei kasvaisi pelkän valon vaikutuksesta. Vastaavasti mikään ei kasvaisi pelkän auringon aiheuttaman lämmön vaikutuksesta ilman valoa. Nämä ovat vastaavaisuuksien toimintapari, eikä niitä pitäisi erottaa uskonasioissa. Tämä on oikean uskon vastaavaisuus.

    Näin on asiain laita myös hengellisessä elämässä: Pelkkä uskominen (valo, totuus), ilman lähimmäisrakkautta (lämpö, hyvyys), ei olisi mitään. Se olisi tosiaankin sokeaa, kuollutta ja kylmää uskomista, niin kuin riivaajain uskoa: Riivaajatkin uskovat ja vapisevat.

    Totuutta vastaan on kuitenkin vääryys ja hyvyyttä vastaan pahuus. Juuri nämä kamppailevat alinomaa meidän sisimmässämme, niin että saatamme tehdä huonoja valintoja. Maailmassa ei ole kuin yksi `kansa`, joka pystyy elämään täydellisessä ulkoisessa hyvyydessä samaan aikaan kuin se elää täydellisessä sisäisessä pahuudessa ja vääryydessä. Tähän ei pysty muut. Siihen pitää harjaantua.

    Hyvyyden ja totuuden avioliitto on ainut aviotaivaita kuvaava asia. Tätä vastaan on pahuuden ja vääryyden helvetillinen liitto. Me elämme tasapainotilassa ja aina kun kuoletamme hengellä lihan teon, se on valinta. Niin vähällä me ei päästä, että voisimme olla vastuusta vapaat.

    MLn oppi `yksin uskosta` pitäytyy pelkkään totuuteen (valoon), ilman hyvyyttä (lähimmäisrakkaus). Tuo `rakkaus` sana ei oikein istu härmäläiseen mieleen. En tunnista sitä, mitähän lienee. Se on outo ilmaisu, mutta alkuperältään se ei ole tunnetila, vaan nimenomaan tahtotila.

    ML erotti sujuvasti `yksin uskosta` opissaan jumalallisen totuuden jumalallisesta hyvyydestä. Hänen edustamansa `usko` on sokeaa, kuollutta ja kylmää uskoa. Hän erotti oikeudet velvollisuuksista.

    ESn kautta tullut Taivaallinen Oppi on ainut ase kansainvälistä siionismia vastaan, koska se täyttää eksorgismin vaatimukset. Mikään muu ei siihen tehoa, ei mikään, mutta tämä tehoaa. Lenkuttakaa vaikka itsenne pökerryksiin puheillanne tai kirjoituksillanne niin tulette huomaamaan tämän.

    Tämä on spirituaalinen sota, se on sota, jossa armoa ei anneta, eikä sitä pyydetäkään.

    Mutta sanonpa, että ESn lausuma: Nämä kirjoitukset tulevat olemaan sille (Uusi Kirkko) hyödyksi, pitää kutinsa. Mutta vain `hyödyksi`, ei muuten. Hänen kirjoituksensa eivät ole Jeshuan toinen tulemus, niin kuin jotkut väittävät.

    Auringolla puettu vaimo tosiaan synnyttää poikalapsen, ja tämä on ihmeellistä, mutta miten voi olla noin suuret synnytyskivut. Eihän tästä tule lasta eikä paskaa.

    (1)(0)
    • Jepulisjepsis

      Toisin sanoen Kristinuskolla ei ole lähteenään ja ohjeenaan ihmissanaa, vaan Jumalan oma sana (evankeliumi), josta seuraa usko Kristuksen sijaisovitukseen, ilman omia vanhurkauteen pyrkiviä tekoja.

      Tämä armon tie erottaa Kristinuskon kaikista muista uskonnoista ja sitä esittävistä lahkoista.

      Ja Kristitty ei todellakaan koskaan rakasta maailmaa ja mitä siinä on:

      ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä” (1. Joh. 2:15);

      ”Ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen” (Jaak. 4:4).

      Kerskaaminen eli omat teot Jumalan edessä on turhia, sillä hän näkee sydämeemme. Siksi vain uskosta, tasan siten miten Luther sanoo. Lutherin Kristinusko ei ole mikään oma suuntauksensa, vaan se on kristinuskoa aidoimillaan, kuten se sanassa sanotaan.

      Myös Martt Lutherin ja Paavalin mollaamisen voitte lopettaa.

      (3)(1)
  13. Yahwe on isämme

    Luther oli monessa asiassa oikeassa muttei tainnut aivan täysin ymmärtää ettei tämä porukkaa joka kutsuu itseään ”valituksi kansaksi” etteivät he todellakaan ole mitään valittua kansaa eikä heillä ole mitään osallisuutta pelastukseen,Sen vähän mitä olen raamattua lukenut niin ainoa tolkullinen seitys on two seedline eikä raamatun 66 kirjassa ole uskonnosta vaan se on ennemminkin selvitymisopas maan päällä,Saatanan porukat jotka ovat kirkon ottaneet haltuunsa ovat uskonnallistaneet raamatun eksytys tuhotyö ja rahastus mielessään.

    (0)(0)
    • `Ja mies yhtyi vaimoonsa Eevaan (hbr. חוה = havvah = Eeva); ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: `Minä olen saanut pojan Herran (hbr. יהוה = JHWH) avulla` (Gen 4:1).

      Siis `mies (Adam = punainen) yhtyi vaimoonsa`. Tässä ei mistään kohtaa voida saada käsitystä, että piru olisi yhtynyt Eevaan. Mistä moinen oppi? Eikö tuo oppi ole lähtökohdiltaankin outo!

      Kuinka on mahdollista, että tällä voidaan perustella `kaksi verilinjaa`-oppia. Kantaäitimme Eeva tosiaankin kauhistui paratiisista karkotusta. Hän oli vallan tietoinen messiasprofetiasta: Minä panen vainon sinun ja vaimon siemenen välille. Vaimollahan ei ole siementä.

      Niinpä hän oletti toteuttavansa messiasprofetian sanoessaan vastasyntyneestä lapsestaan: Minä olen saanut Herran – Jumalan (JHWHn).

      Näin se menee oikein käännettynä. Eeva tosiaankin luuli synnyttäneensä luvatun messiaan. Hänellä oli valtava tarve korjata virheensä (paratiisista karkotus). Siksi hän sanoi: Minä olen synnyttänyt miehen, Jumalan (JHWHn).

      Mutta minkä hän saikaan: Hänen synnyttämänsä poika Kain tappoi pikkuveljensä Aabelin. Kainiin laitettiin merkki JHWHn toimesta, hänen suojelemisekseen (suojelusmerkki). Mutta tämäkin oli antediluviaanisen (ennen Nooan tuhotulvaa) maailman aikaa ja kaikki kuolivat tuhotulvassa paitsi ne kahdeksan. Ja sinne hukkui myös Kain merkkeineen.

      Ei ole olemassa mitään Kainin merkkiä. Mutta tämän jälkeen tapahtui vallan outoja. Benei Elohim (jumalien pojat), yhteensä kaksisataa laskeutuivat Hermonin vuorelle ja sitoivat toinen toisensa keskinäisellä valalla ja myöhemmin heidän jälkeläisensä (Nephilim) turmelivat kaiken mitä turmeltavissa on: ihmiset, eläimet, kasvit, kaiken. Tämä porukka oli todella sikaa sakkia.

      Oli olemassa vain yksi ihminen, Nooa, josta voitiin todistaa, että hän oli hbr. `tammyim`: eli täydellinen (niin kuin uhrieläin), sillä hänen genominsa oli saastuttamaton, ja juuri hän aloitti uuden ihmiskunnan. Kainin merkki oli tuhotulvan jälkeen olutta ja menyttä.

      Mutta nämä ristisiitokset (Nephilim/Gibborim), hybridit, eivät poistuneet ennen Nooan tuhotulvaa, eikä sen jälkeen, vaan jatkoivat vaikuttamistaan, niin kuin se onkin luettavissa kaikkien kansojen mytologioista. Missä tai keissä he vaikuttavat nykyään jää arvailujen varaan.

      Mitä tuohon William Marion Branhamiin ja hänen opetukseensa kahdesta siemenestä tulee, se voidaan jättää omaan arvoonsa. Hänen arvailunsa perustuvat virhepäätelmiin. Olin itsekin haltioissani vielä 60-luvun alussa hänen opetuksistaan, joita minulla oli (vihkosia) suurehko pahvilaatikollinen + äänitteet päälle.

      Myöhemmin poltin koko roskan.

      (1)(0)
  14. Suomi suomalaisille

    Trollit, herätys!
    ”The Hi-Tech Jesus in the Sky”, David Icke July 30th 2006, Newsletter, http://www.planetization.org/davidicke.htm

    (0)(0)
    • Yahwe on isämme

      David kike on aitoa juutalais trollausta ja new age sontaa,Aito kristinusko on aaina ollut ainoa vastavoima juutalaisuudelle,Pakanat ja pakana uskonnot ei ole koskaan hyökänneet juutalaisuutta vastaan,Kuten kristityt valkoiset ovat tehneet sitä ennen kuin juutalaiset saastuttivat kirkon.

      (3)(0)
  15. Dreyfusin juttu
    http://carolynyeager.net/heretics-hour-dreyfus-affair-guilty
    Jokaisen olisi syytä kuunnella tämä podcast, jossa Carolyn Yeager ja Margaret Huffstickler kertovat Dreyfusin jutusta. Kaikki, mitä luulet tietäväsi aiheesta, on melko varmasti valhetta. Harvat nimittäin ovat selvillä tapahtumien todellisesta luonteesta. Tässä petoksessaan juutalaiset ovat onnistuneet erittäin hyvin. Vaikka juttu on yhtä törkeä kuin Leon Frankin juttu, silti ihmisillä on juutalaisten kannalta edullinen kuva jupakasta. Holohoaxin ja maailmansotien historian osalta valheet ovat paljastuneet jo kauan sitten, mutta tässä aiheessa juuri missään ei esitetä totuutta, joka on yhtä selvä faktojen valossa eli virallinen versio yhtä törkeästi valehdeltu.

    Dreyfusin syyllisyydestä on selvät todisteet. Hän todellakin vakoili yleisesikunnassa saksalaisten laskuun. Hän oli peluri, joten vaikka hän oli varakas ja varakkaan naisen kanssa naimisissa, hän joutui hankkimaan rahaa paheittensa vuoksi. Arvokkaita sotasalaisuuksia paljastui, mutta toisaalta vastavakoilu sai selville vuodon. Dreyfus paljastui käsialansa vuoksi. Käsialatutkijoille ei kerrottu, kenen käsialasta oli kyse, koska heilla olisi saattanut olla jotain sympatioita. Mielenkiintoista oli se, että kun Dreyfus viimein sai vihiä siitä, mitä oli tekeillä, hän yritti muuttaa käsialaansa. Kaiken kaikkiaan hän oli melko epäpätevä vakooja ja hän herätti epäilyksiä jo tekemällä muistiinpanoja silloin, kun se ei ollut sallittua, tai liian röyhkeästi arkaluonteista aineistoa kopioimalla ja kuljettamalla. Hän väitti olleensa oikealla asialla tuolloin. Hän myös yritti päästä käsiksi kaikkeen mahdolliseen epäolenaiseenkin salaiseen materiaaliin melko silmiinpistävästi.

    Oli virhe jättää mies pidättämättä ensimmäisen kuulustelun jälkeen. Asia vuosi lehtiin. Ranskan päärabbi kävi suoraan välittömästi Pariisin poliisipäällikön puheilla. Hän uhkasi koko Ranskaa sodalla, joka jakaisi maan kahtia, jos Dreyfusta syytettäisiin. Dreyfus oli tavannut mitä ilmeisimmin henkilön, joka oli luvannut hänelle yhteisönsä tukea. Hänet varmasti vannotettiin kiistämään kaiken. Ilmeisesti juutalaisille olisi ollut kova pala tunnetun ja yleisesikunnan ainoan juutalaisen paljastuminen maanpetturiksi. Tietysti Talmud ja muu oppi määrää jo muutenkin, että juutalaista ei saa tuomita ei-juutalaisessa oikeudessa ja että juutalainen saa tehdä ei-juutalaiselle mitä hyvänsä.

    Todisteet olivat selvät ja Dreyfus tuomittiin Pirunsaarelle. Juutalaisyhteisö kuitenkin toimi. Koko maailman lehdistö valjastettiin kampanjoihin Dreyfusin puolesta ja Ranskaa vastaan. 35 miljoonaa frangia on havaittu virranneen Ranskaan ulkomailta Dreyfusin puolustukseksi. Tuomiota yritettiin saada nurin. Tässäkin blogissa on todettu, että Ranska oli v. 1894 jo sata vuotta ollut Rothschildien tasavalta. Juutalaisilla oli suunnaton valta esim. vapaamuurarien kautta. Vaikka Ranska on katolinen, vapaamuurarit ja vasemmisto ovat perinteisesti avoimesti uskonnonvastaisia.

    Tilasto-osaston päällikkö Henry pakotettiin eroamaan. Ilmeisesti hänet myrkytettiin jo tuolloin, koska ero johtui terveydellisistä syistä. Uusi turvallisuuspäällikkö Pickuard osoittautui pian lausuntojaan myöten Dreyfusin ja juutalaisten liittolaiseksi. Hän palkkasi vastaavan asenteen omaavan lakimiehen ja todistetusti jutun aineisto ei ollut tarpeeksi suojattu. Sinne ilmestyi väärennettyä materiaalia, jolla yritettiin saada syytä Dreyfusin sijaan toiselle, unkarilaissyntyiselle Esterhazylle, joka välillä otti syyt päälleen, etenkin sen jälkeen, kun oli paennut Englantiin. Hän oli rahapulassa ollut hämärä tyyppi, joka oli läheisissä suhteissa juutalaisiin. Pian hän kuitenkin kiisti syyllisyytensä. Hänen sijaansa syytettiin turvallisuuspoliisin aiempaa päällikköä Henryä, joka teki oudon itsemurhan ennen kuulusteluja. Hänellä oli veitsi väärässä kädessä ja kaula oli katkaistu molemmilta puolilta. Hänellä oli juuri ollut sanojensa mukaan tärkeää kerrottavaa ja vaimolleen hän oli kertonut juuri olleensa kunniallinen ja syytön. Myös kärsineensä kovasti, mikä viittaisi myrkytykseen. Hänen luonaan olikin vieraillut mystinen henkilö, joka oli juottanut rommia Henrylle. Suomalainen wiki väittää Henryn tunnustaneen, mutta tosiasiassa hänen syykseen vain luettiin kaikki hänen kuolemansa jälkeen. Ilmeisesti pidätys tehtiin esittämällä eräs asiakirja, jonka Henry olisi myöntänyt tekemäkseen, mutta tämä väärennettiin pian toisenlaiseksi. Juutalaiset olivat päässeet rellestämään omassa asiassaan Ranskassa kätyriensä kautta tuolloin ja sittemmin joka puolella ja eritoten wikipediassa, joka on juutalaisten pyörittämä. Tosiasiassa yleisesikunnassa oli vastustettu muutoksia, henkilövaihdoksia ja tuomion revisiota ja arvattu juutalaisten myötäilyn johtavan kostotoimiinja puhdistuksiin. Dreyfusin syyllisyys oli selvä ja Pickuardin toiminta ymmärrettiin yleisesti vehkeilyksi.

    Pornografinen roskakirjailija Emile Zola haastettiin loanheitostaan oikeuteen, hävisi oikeusjutun ja pakeni oikeutetun tuomion saatuaan myös Englantiin eli hän teki toisin kuin oli uhonnut tekevänsä. Hänet esitetään nykyisin suurena sankarina. Hän oli kuitenkin kommunisti, joka oli kai ostettu. Hän tuomitsi kaikki Dreyfusin syyttäjät ja lähes koko Ranskan antisemitistisiksi vehkeilijöiksi ja armeijan vielä rikollisiksi murhaajiksi. Armeijan häpäisystä ilman todisteita ei pidetty, joten Zola oli yleisesti halveksittu tuolloin. Paljon myöhemmin vasta hänen tuhkansa siirrettiin Pantheoniin jne.

    Valtava painostus johti uuteen oikeusjuttuun, jossa Dreyfus tuomittiin uudelleen, mutta armahdettiin. Ranskaa oli uhattu jo kansainvälisellä boikotilla esim. seuraavan vuoden maailmannäyttelyn suhteen. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Dreyfusin kannattajat vaativat hänen julistamistaan syyttömäksi. Tämäkin onnistui viimein, kun maan lakia oli muutettu juutalaisille mieleiseksi. Kun Dreyfusin kannattaja pääsi myöhemmin sotaministeriksi, hän erotutti kaikki katoliset ja korvasi heidät vapaamuurareilla ja luottomiehillään. Armeijaa ja hallintoa siis puhdistettiin. Dreyfusin kannattajat saivat hegemonian ja he (juutalaiset) järjestivät I maailmansodan. Revisiota vastustanut henkilö kuoli oudosti juutalaisen prostituoidun luona. Hänestä olisi saattanut tulla presidentti, joka ei olisi aloittanut sotaa ym. On erittäin merkittävää, että vasemmistolaiset sotapoliitikot (esim. Clemenceau ja Poincare) pääsivät valtaan nimenomaan Dreyfuss-väännön avulla. Tämä mahdollisti I maailmasodan. Useat tärkeät ihmiset Ranskassa paheksuivat sitä, että vasemmistolaiset ja juutalaiset saivat vallan ja ensin häpäisivät armeijan ja sitten tapattivat kansalaiset turhassa sodassaan. Monet Panama-skandaalissa tahriutuneet nimet olivat tehneet paluun.

    Miten kaikki esitetään nykyisin? Esim. Uuden Suomen ammattimaiset juutalaisproagandistit lehden huijausblogistanissa (monet luulevat, että siellä on poliitikkojen ja ”tavallisten ihmisten” blogeja ilman ohjelmallisuutta ja kokonaisohjausta) esim. paasaavat ”läpensä katolisesta Ranskasta”, jossa vallinnut antisemitismi huipentui fasististen kenraalien kampanjaan juutalaisia vastaan. Vain sen vuoksi olisi järjestetty lavastettu häväistyskampanja juutalaista upseeria vastaan. Tämä olisi johtanut sitten juutalaisten puhdistamiseen armeijasta ja yleisemminkin juutalaisvainoihin tms. Näin asia esitetään esim. aiheesta tehdyissä ohjelmissa. Kunnolliset voimat siis kuitenkin onnistuivat ihmeen kaupalla voittamaan. Mikään ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta. Juutalaiset käyttivät valtaansa ja aloittivat kampanjan, jossa käyttivät koko kv. koneistoaan saadakseen vaarallisen suurrikollisen vapaaksi ja tuomiotta. Tämä onnistui, mikä on aivan käsittämätöntä, jollei tunne Ranskan tilannetta. Todellisuudessahan Ranskassa oli enemmistö isänmaallista ja kunnon väkeä. Katolisia ym. Tietenkin vasemmistolaisuudella oli vahvat perinteet, mutta valtaosa vasemmiston riveihinkin huijatuista vielä pitkän mädätyksen tarpeessa. Todellisuudessa sielläkin kyse oli siitä, että pieni eliitti omasi taloudellisen ja poliittisen vallan ja tämä oli juutalaisten ohjauksessa ja taksussa. Sen ja lehdistön avulla pidettiin muu osa kansasta pimennossa kaikista asioista. Petollinen eliitti sai tahtonsa läpi, vaikka tässä asiassa kansakunta oli armeijan puolella ja revisio hyvin epäsuosittu. Kelpo ihmiset yrittivät saada vakoojan tuomiolle, mutta tähän puututtiin vaikutusvaltaisilta tahoilta. Syytteessä ei ollut minkäänlaista rasismia takana, vaan nimenomaan vakoilutoiminta, johon syyllinen sattui olemaan juutalainen.

    Esim. saksalainen tunnetttu sosialidemokraatti Karl Liebknecht oli sitä mieltä, että Dreyfus oli syyllinen. Hän ei koskaan uskonut syyttömyyteen. Hän oli perehtynyt oikeudenkäyntiin ja juttuun aineistoja myöten. Hän oli hämmästynyt siitä, kuinka erilainen kuva tapahtumista esitettiin Ranskan ulkopuolella. Ranskassa kaikkea ei pystytty salaamaan. Liebknechtillä oli myös korkean tason tietoa asioista. Hän näki heti saksalaisten reaktiosta asiaan, että Dreyfus oli syyllinen. Syyttömien syyttämisen sattuessa saksalaisten vakoojiksi Saksassa reagoitiin eri tavalla.

    Kyseessä oli siis Leon Frankin jutun tapainen tapahtumasarja, jossa todella kauhistuttavaa rikollista alettiin pestä puhtaaksi ja pestään edelleen koko kv. juutalaisuuden voimalla. Kuten Frankia ja juutalista mafiaa mainostamaan ja tukemaan perustettiin ADL, myös Dreyfusin puolustuskampanjat synnyttivät järjestön ”The League of the Rights of Man”. Tämä kunnostautuu edelleen muiden vastaavien juutalaisjärjestöjen tapaan orja-Ranskassa syyttämällä holokaustin epäilijöitä ym. ja vaatimalla rahaa heiltä maan käytäntöjen mukaisesti.

    Valitettavasti ihmiset uskovat juutalaisten jo lähes totaalisesti pyörittämien ja hallitsemien yhteiskuntien viralliseen valehteluun asiassa kuin asiassa, mutta etenkin Dreyfusin tapauksessa. Konnat ovat sankareita ja kunnon ihmiset jotain aivan hirveää. Koko juttu on kuin holohoax. Menneet polvet väärennetään hirvittäviksi antisemiiteiksi ja sitten tämän perusteella vaaditaan koko kulttuurin muutosta juutalaisten taholta ja heidän proxyjensä (ennen koko vasemmisto, nykyisin joka ikinen puolue ja ideologia lähes) kautta. Ihmiset hylkäävät sitten ison osan kulttuuriaan pesuveden mukana silkan valehtelun innoittamana ja juutalaisten heitä paimentaessa kuin karjaa mieleisiinsä muutoksiin. Tosiasiassahan siis muutos ei merkitse minkään mielipuolisen ennakkoluulon hävittämistä, vaan sitä, että juutalaisia vastaan ei saa enää puolustautua eikä heistä edes puhua. Vaikka monikaan ei ymmärrä tässä tapauksessa Dreyfusin olleen rikollinen ja siis vaadittavan juutlaisille täydellistä immuniteettia, niin ihmiset eivät ymmärrä sitä, että antisemitismiksi mielletään ihan asiallinenkin esitys juutalaisten toimista ja niistä varoittaminen. Totalisella vallankäytöllä juutalaiset pystyvät kertomaan vain oman versionsa antisemitismistä syytettyjen toimista. Myös he voivat kasvattaa ihmisen uskomaan, että tietyt mielipiteet ovat vain ”antisemitismiä”. Dreyfusin syyte ei edes ollut juutalaisvaaralta puolustautumista, kuten maailmansodan aikaiset karkotukset, joita edelsi juutalaisia sodanjulistuksia vuodesta 1933 ja juutalaisten aloittama tuhoamissota. Karkotukset historiassa olivat reagointia juutalaisten toimii eivätkä mielipuolisuutta. Maailmansodan aikana heitä ei murhattu. Nyt juutalaiset opettavat, että ei-juutalainen nationalismi tai kansallinen ajattelu johtaa aina mitä kauheimpiin joukkomurhiin ja sotiin. Juutalaisille alistumattomuus puolestaan holokaustiin. Ihmiset eivät ymmärrä, että tässä vaaditaan nimenomaan heille alistumista. Heistä ilman lupaa puhuminen ja heidän touhujensa ja valheidensa paljastaminen ovat nykyisin sitä paheksuttua antisemitismiä, kutenaina ennenkin. Antisemitismissä ei siis ilmeisesti ole eikä ole koskaan ollut mitään vikaa.

    Vaikka ihmisille moneen kertaan osoittaa, että demokratiassa juutalaiset omistavat joka tiedotusvälineen, poliitikot, turvallisuuspalvelut jne., niin silti he eivät usko, vaan haluavat usko siihen, mitä media sanoo. Tämä on hämmästyttävää. Nytkin iso osa etenkin nuorista on järkyttynyt ja haluaa ehdotettuja vastatoimia ”uusnatseja” ja ”äärimuslimeja” vastaan, jotka muka uhkaavat juutalaisia ja kaikkia muitakin ja kaikea hyvää. Jopa koko islamia vstustetaan. Juutalaiset keräävät sympatiaa ja antisemitismi muka uhkaa heitä, vaikka ei kovin paljoa älyä luulisi vaativan se, että tajuaa maailman menon sellaisena kuin se on. No tämä tietenkin vaatii hieman edes perehtymistä asioihin. Mutta ei juurikaan muuta. Ei paljoakaan älyä. Esim. holohoax on melko pian oivallettavissa 100 % törkeäksi valehteluksi. Tällöin luulisi oivaltavan myös sen, että kaikki muukin on huijausta ja maailmaa johtaa teräksisellä otteella kauhistuttava rikollisklikki. Juutalaiset eivät todellakaan ole vaarassa, vaan he, joita heidän johtajansa alkavat vainota tämän terroriaallon seurauksena.

    Huffsticklerin lähde on ranskankielinen, joten itse en voi siihen perehtyä. Mutta jotain voinee ainakin liikkua päässä, kun muistaa siis Karl Liebknechtin pitäneen Dreyfusia ilman muuta syyllisenä.

    10.4.2015: Kuuntelin uudelleen ohjelman. Siivooja, joka oli ollut saksalaisten palveluksessa ja eronnut, kun oli auttanut huomaamaan, että siellä oli salaista materiaalia, joutui painostuksen kohteeksi. Miehiä oli tullut hänen kotiinsa ja he olivat vaatineet häntä tekemään väärän valan ja todistamaan Dreyfussille edullisesti. Siivooja oli ajanut miehet pois asunnostana veitsen kanss ja tehnyt ilmoituksen poliisille. Kaksi muuta vastahakoisesti erinäisiin vaatimuksiin suhtautunutta henkilöä murhattiin. Tunnettu väärentäjä murhattiin juuri, kun koko prosessi oli huipussaan. Erinäisiä aineistoja sitten väitettiin mm. Henryn väärentämiksi. Selviä murha-uhreja siis myös Henry ja em. presidenttiehdokas, joka kuoli prostituoidun luona. Hän oli suhtautunut kielteisesti Deyfussin armahdukseen ja syyttömäksi julistamiseen.

    Jupakka johti kirkon ja valtion eroon 1905. Armeija kärsi ja puhdistettiin. Clemenceau palasi valtaan ja osaltaan johtamaan maailmaa sotaan ja alistamaan Saksaa Versaillesissa.

    Mielenkiintoista todella, että Usarin bloggaaja aikoinaan yhdisti juuri tämän katolisuuden antisemitismiin, kun kirjoitti Dreyfusin jutusta. Hän esitti siis melko suoraan, että kristinuskosta on luovuttava, koska se on antisemitismiä. Ei kai tuota muutenkaan voi ymmärtää. Perin juutalaistyylistä syyttelyä. Samanlaisa myrkkyä on siellä lähes joka blogi täynnä.

    Ajaa, Perussuomalaisten mainoksessa vaaditaan toimia Suomessakin antisemitismiä vastaan. Se on kuulemma nyt suuri uhka ja koko ajan lisääntyvä ja juutalaiset kuulemma ovat vaarassa

    (0)(0)
  16. Aivan käsittämätöntä kiihkoilua teillä ja jostain raamatusta.
    Aiaisemmin olin sitä mieltä että uskokoon kukin tahollaan mitä huolii.
    En ole enää. Raamatun tulkitseminenkin saa joidenkin veren näköjään
    kuohumaan vaikka siinä ei kyllä minun käsitylsen mukaan käskeä tuomitsemaan
    ketään, vaan jumala hoitaa sen puolen.
    Uskonto kuin uskonto vaan näyttää tekevän joistai ihmisistä vaarallisia, kerran
    hukkumista ja kadotusta niin kovasti toivotaan ja siterataan jotain kappaleita ko
    kirjasta. Tosin jos ei olisi uskontoja niin kait nuo samat ukot olisi edelleen vaarallisia.
    Mutta eipä olisi mitään yhdistävää tekiää, vaan kaikki kiihkoilisivat jotain omaa niin
    ei pääsisi joukossa tyhmyys tiivistymään. Joukko on voimaa ja joukko tuollaista voimaa ei
    ole kenenkään hallittavissa.
    Kaikki uskonnot pitäsi kieltää.
    Herätkää!

    (1)(4)
    • Yahwe on isämme

      Heräisit itse kun olot suomessakin menee tarpeeksi surkeaksi niin olet sinäkin rääkymässä miksi herrani hylkäsit minut kun tosiasia on että suomalaiset ovat hylänneet jumalan sanan ja pikkuhiljaa ovat yhä enemmän kusessa ilman että ymmärtävät vaikeuksin joutumisensa todellisia syitä.

      (6)(0)
  17. Tuo Dreyfusin juttu laittoi miettimään. Olen itsekin mennyt tässä asiassa ns. vipuun.

    Mutta tässä messiaskansan edesottamuksia lähihistoriasta:

    The Plot Against The Church:
    Johdanto:
    http://www.heinola.org/~patato/pinay-0.html
    Luku 1:
    http://www.heinola.org/~patato/pinay-1.html
    Luku2:
    http://www.heinola.org/~patato/pinay-2.html
    Luku 3:
    http://www.heinola.org/~patato/pinay-3.html

    Milloin me olemme valmiit sanomaan: Nyt riittää!

    (2)(0)
  18. Vesa-Ilkka Laurio

    Jätän tänne aarresivustoni osoitteen:

    http://www.kevel.fi

    (1)(1)
    • Ja ”aarre” on tietenkin perijuutalaisittain salasanan takana ;(

      (0)(0)
      • Vesa-Ilkka Laurio

        Saatanalaumalta.

        Juutalaisten aarre on kaikkien näkyvillä: yhteiskunnat tuhoava demokratia ja yhteiskunnat tuhoava velkarahajärjestelmä. Talmudinkin saastat useimmat jo tietävät.

        (4)(2)
  19. Vesa-Ilkka Laurio

    Markku Juutisen opista, osa 1.

    Vastaus Markku Juutiseen kommenttiin 12.4. klo 0.26 ”Vastine Vesa-Ilkka Lauriolle.”

    Markku Juutisen oppi perustuu Emmanuel Swedenborgin (1688-1772) ilmestyksiin, joiden Juutinen uskoo tulleen Jumalalta. Hän uskoo, että ”Swedenborgin kautta tullut oppi” toimii ”Jumalan sanan ymmärtämisen tulkkina.” Swedenborgin oppi tuomittiin v. 1769-1771 Ruotsissa harhaopiksi, ja sen levittäminen kiellettiin.

    Swedenborgin oppi on uusplatonilais-gnostista mystiikkaa (muistuttaa myös läheisesti juutalaista kabbalaa), joka sellaisena voitaisiin jättää rauhaan, mutta koska Swedenborg ja hänen seuraajansa pyrkivät yhdistämään pakanallisen oppinsa kristinuskoon (raamatunkohtia ”selitellään” ja joitakin opinkohtia yritetään perustella Raamatulla), siihen on puututtava, koska se saattaa eksyttää syntiensä kanssa kamppailevia ihmisiä pois Jeesuksen Kristuksen syntien anteeksiantamuksen evankeliumista ja siten työntää heitä kadotukseen. Swedenborgin kevytmielinen suhtautuminen Raamattuun käy ilmi siitä, että hän hylkää kaikki muut Raamatun kirjat paitsi evankeliumit (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) ja Ilmestyskirjan. Näillekin (niiden sanoille) hän antaa kirjaimellisen merkityksen lisäksi ”henkisen” ja ”taivaallisen” merkityksen, jotka ovat peräisin hänen näyistään. Ihmisen pelastumisen kannalta vain näillä henkisillä ja taivaallisilla merkityksillä, siis Swedenborgin opilla, on merkitystä. Varsinainen kirjaimellinen Raamattu jää merkityksettömäksi, ja Swedenborg onkin kokonaan kristinuskon ulkopuolella. Hänen oppinsa on pakanallista ihmistekojen oppia, ei Kristuksen sijaissovituksen oppia.

    Raamattu tulee hylätyksi, jos vedotaan erilaisiin ilmestyksiin opin pohjana. Ihmisten kuviteltu ”sisäinen” sana ei koskaan voi olla Raamatun sanaa korkeampi. Sellaiset ilmestykset eivät koskaan nouse Pyhästä Hengestä, sillä Raamattu on Pyhän Hengen kirjoittama apostolien ja profeettojen kautta,

    ”ja minun (apostoli Paavalin) puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan” (1. Kor. 2:4-5); ”koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on…” (2. Tim. 3:15-16); ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2. Piet. 1:20-21).

    Kaikki, jotka erottavat Pyhän Hengen vaikutuksen Raamatusta, tekevät yksityisistä ilmoituksista teologian (jumaluusopin) perustan. Heitä kutsutaan hurmahengiksi, kiihkoilijoiksi, intoilijoiksi jne. Raamattu kutsuu heitä omassa viisaudessaan paisuneiksi (1. Tim. 6:3-4).

    Raamattu osoittaa, että Jumala ei anna enää uusia ilmoituksia apostolien jälkeen:

    ”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden (Jeesuksen opetuslasten) edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun” (Joh. 17:20; ”heidän sanaansa”, ei myöhempiin ilmestyksiin, tulee uskoa); ”te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus” (Ef. 2:20; kirkko perustuu apostolien ja profeettojen sanalle, ei myöhemmille ilmestyksille).

    Kristityt on sidottu viimeiseen päivään asti apostolien ja profeettojen sanaan, Raamattuun. Siitä seuraa, että hurmahengistä (esim. Swedenborgista) on sanouduttava irti:

    ”Vetäytykää pois heistä” (Room. 16:17); ”jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu” (Gal. 1:9).

    Swedenborg oli vainajahenkien kanssa keskustelija (tai ainakin hän väitti niin). Hänen mukaansa hyvät enkelit ja pahat henget ovat kuolleita ihmisiä, jotka ovat siirtyneet henkimaailmaan. Hän väitti, että hänen näyssä kohtaamansa Kristus oli antanut hänelle kyvyn päästä yhteyteen henkimaailman hahmojen kanssa. Hän kertoi keskustelleensa henkimaailmassa eri planeetoilta kotoisin olevien henkien kanssa, myös sellaisten henkilöiden kuin Lutherin (jonka hän sanoi käännyttäneensä oppiinsa), Melanchtonin (Lutherin työtoverin) ja Calvinin kanssa. F. Hammerichin Kristillisen kirkon historia, osa 3, kertoo sivulla 507 erään suomalaisen (todennäköisesti Henrik Gabriel Porthanin) kohtaamisesta Swedenborgin kanssa. Odottaessaan eteisessä tämä suomalainen kuuli sisältä Swedenborgin huoneesta latinankielistä keskustelua. Sitten ovi avautui ja ovella Swedenborg hyvästeli kumartaen näkymätöntä henkivierastaan, jonka hän kertoi ko. suomalaiselle olleen Vergilius. He olivat keskustelleet muinaisjäännöksistä ja klassisesta kirjallisuudesta. Suomalainen oli hämmästynyt tällaisesta perin juurin. Swedenborg on siis joko täysiverinen huijari tai mieleltään pahasti järkkynyt. Jo hänen isänsä oli harhaoppinen pietisti, joka puuhaili enkeleiden ja henkien kanssa.

    Swedenborgin henkimaailmassa kohtaamat enkelit kuulemma sitten opettivat häntä tuntemaan Raamattua kuvaannollisesti (Fabricius: Kirkkohistoria kansalle, s. 517-518). Tätä salaista oppia Swedenborg sitten alkoi julistaa. Itse asiassa hän kutsui sitä jopa Kristuksen toiseksi tulemukseksi, koska noiden salaoppien avulla oli määrä perustaa uusi kirkko, uusi Jerusalem, joka olisi oikea ja viimeinen kirkko.

    Swedenborgin kohtaamien henkien on täytynyt olla pahoja ja saastaisia henkiä, joista Uusi testamenttikin puhuu. Vanha testamentti varoittaa:

    ”Älkää kääntykö vainaja- ja tietäjähenkien puoleen; älkää etsikö heitä, ettette tulisi heistä saastutetuiksi” (3. Moos. 19:31); ”Ja jos joku kääntyy vainaja- tai tietäjähenkien puoleen, lähtien haureudessa kulkemaan heidän jäljessänsä, sitä ihmistä vastaan minä käännän kasvoni ja hävitän hänet hänen kansastansa” – – ”Jos jossakin miehessä tai naisessa on vainaja- tai tietäjähenki, niin heidät rangaistakoon kuolemalla; heidät kivitettäköön, he ovat verivelan alaiset” (3. Moos. 20:6, 27); ”Älköön keskuudessasi olko ketään, joka – – kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkottaa heidät sinun tieltäsi” (5. Moos. 18:10-12).

    Ja Swedenborg ilmoittaa, että Kristus oli ohjannut näiden henkien pariin!

    Kun sitten katsotaan Markku Juutisen kuvausta yllä Pyhästä Hengestä (joka siis Raamatun mukaan on liittynyt Raamatun sanaan ja on vain sieltä saatavissa), niin selittäessään jaetta ”Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut” (Joh. 14:26) hän sanoo: ”Puolustaja, Pyhä Henki, tuossa juuri tarkoittaa Jumalan sanaan liittyvää sisäistä merkitystä, joka virtaa ihmiseen Jumalasta, nyt Sanan välityksellä. Edelleen Sanan ymmärtämisen tulkkina siinä toimii Swedenborgin kautta tullut oppi.” Pyhä Henki ei siis sanaan liittyneenä menekään ihmisen sydämeen synnyttämään siellä uskon tuohon sanaan vaan päinvastoin tuo ihmiselle tuon sanan salaisen sisäisen merkityksen, joka on mahdollista selvittää vain Swedenborgin opin avulla. Tällainen ”Pyhä Henki” voi olla vain persoonallinen perkele itse!

    Samoin Juutinen selittää jaetta Matt. 28:19 ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”: ”Isä tarkoittaa Jumalan sielua eli Jumalallista Rakkautta, josta lähtee Pyhän Hengen vaikutus saapuen Pojan kautta Jumalan Sanan sisäisen merkityksen avautumisena uudestisyntyneessä ihmisessä.” Tuo ”Pyhä Henki”, jonka täytyy olla perkele, koska se antaa Raamatulle kokonaan uuden merkityksen, tuo Jumalan Sanan ”sisäisen merkityksen” – Swedenborgin näkyjen – ”avautumisen” uudestisyntyneessä ihmisessä! Ja tuo perkele lähtee ”Isästä”, ”jumalallisesta sielusta”, jumalallisesta rakkaudesta”! Mikä petos! Tätä perkeleen vaikutusta Markku Juutinen kutsuu kirjoituksensa lopussa ”kaitselmukseksi”, hänhän sanoo sen ”sisältyvän Jumalasta tulevaan vaikutukseen tai virtaukseen”, siis ”Pyhään Henkeen.”

    Ja vielä jakeet 1. Moos. 1:1-3: Sisäinen ja varsinainen merkitys näillä luomiskertomuksen jakeilla on Markku Juutisen mukaan se, että 1. jae tarkoittaa ”luonnollisen ihmisen tilaa”, 2. jae ”luonnollisen ihmisen henkistä autiutta, johon Jumalallinen Kaitselmus pyrkii vaikuttamaan” ja 3. jae ”ihmisen vakuuttautumista Jumalan olemassaolosta ja siitä alkavaa kehitystä.” Tässä taas ”kaitselmus”, tuo ”Pyhäksi Hengeksi” kutsuttu perkele, pyrkii vaikuttamaan ihmiseen (Raamatussa kohta kuuluu: ”Jumalan Henki liikkui vetten päällä”). Näin kaikki käännetään perkeleen opiksi. Kun samassa yhteydessä Juutinen toteaa, että luomiskertomus kuvastaa ihmisen yksilöllistä uudestisyntymisen prosessia ja että uudestisyntymisen asteita on seitsemän (kuten päiviä viikossa), niin voidaan ounastella, että tässä tarkoitetaan koko Swedenborgin oppia, jota perkele tarjoaa ihmisille vetääkseen heidät pois Raamatun sanasta.

    Ja onpa Markku Juutinen puhunut tuosta ”Hengestä” kirjoituksensa alussakin. Hän kutsuu ”Jumalan virtausta” Pyhäksi Hengeksi. Se virtaa Jumalasta taivaan kautta henkimaailmaan ja sieltä ihmisiin henkilökohtaisesti ”välittäjähenkien kautta”! Silloin on selvää, että virtasipa se ihmisiin suoraan tai Jumalan sanan välityksellä (antaen uuden, sisäisen merkityksen sille), se on perkele.

    (9)(0)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Markku Juutisen opista, osa 2.

      Vastaus Markku Juutiseen kommenttiin 12.4. klo 0.26 ”Vastine Vesa-Ilkka Lauriolle.”

      Markku Juutisen edustama swedenborgilainen uskonto kieltää Raamatun kolminaisuusopin, perisyntiopin, opin persoonallisesta perkeleestä, opin taivaasta ja helvetistä (niiden sanotaan olevan vain mielentiloja), opin Jeesuksen sijaissovituksesta, opin yksin uskosta vanhurskautumisesta ja opin ruumiillisesta ylösnousemuksesta ja sanoo Kristuksen paluun ja tuomiopäivän jo tapahtuneen (henkimaailmassa, siksi Swedenborg kuulemma tuli ilmoittamaan Raamatun oikean merkityksen ja perustamaan tuomitun kirkon tilalle oikean kirkon). Juutisen oppi on kokonaan kristinuskon ulkopuolella, eikä hän sitä varmasti kielläkään.

      Mitä sitten tarkoittavat Juutisen opissa yllä esiintyvät sanat ”usko” ja ”uudestisyntyminen”?

      Uskosta Juutinen sanoo, että se on totuus, joka juontaa juurensa ymmärryksestä. Sen on esiinnyttävä lähimmäisenrakkauden yhteydessä. ”Yksin uskosta” vanhurskautumisen oppi on lohikäärmeuskovaisuutta, koska se sulkee pois lähimmäisenrakkauden vanhurskauttamisesta. Usko ei ole enää sokeaa uskomista, kun ihmisen saa uuden ymmärryksen noudattamalla kymmentä käskyä, nujertamalla niin perittyä pahuutta ja tutkistelemalla itseään. Uusi ymmärrys on sitä, että usko on nyt tosiasioiden todeksi havaitsemista, sillä usko liittyy totuuteen ja totuus ymmärrykseen. Tämä tarkoittaa a) sitä, että usko luottaa siihen (pitää totena), että Jumala eli Herra Jeesus uudestisynnyttää ihmisen, joka noudattaa elämässään kymmentä käskyä, siis aktiivisesti haluaa uudestisyntymistä, ja b) sitä, että usko pitää totena sitä, että Herra Jeesus Kristus on taivaan ja koko maailmankaikkeuden yksi ja ainoa Jumala.

      Kun ihminen siis pyrkii elämään kymmenen käskyn mukaan, hän saa uuden ymmärryksen, jossa tunnustetaan tosiasiat, ne, että Jumala uudestisynnyttää ihmisen, joka elää kymmenen käskyn mukaan eli haluaa uudestisyntyä, ja että Herra Jeesus Kristus niin ollen on yksi ja ainoa Jumala (hänen kauttaan tulee uudestisyntyminen eli hän tekee kykeneväksi taivaaseen; Juutisen opin mukaan lunastustyössä Jeesus lunasti vain itsensä ja kirkasti ruumiinsa, voittaen ”helvetit” [ristin kärsimykset olivat vain kiusaus], jolloin hän mahdollisti sen, että muutkin voivat hänen mallinsa mukaan uudestisyntyä [voittaa kiusaukset] käskyjä noudattamalla, kun ”helvetit” on nujerrettu). Tämä voi tarkoittaa vain sitä, että käskyjen mukaan elämällä tullaan ymmärtämään, että käskyjen mukaan elämällä uudestisynnytään. Tällöin usko ei ole enää sokea (siis uskoa asioihin, joiden todenperäisyydestä ei ole varmuutta) vaan uskoo tosiasioihin. Tosiasiat ovat Juutisen opissa: käskyjen mukaan elämällä uudestisynnytään ja Jeesus Kristus on Jumala. Näihin tosiasioihin päästään lakia noudattamalla. Ihminen uudestisyntyy ja siis pelastuu uskon tekoja ja rakkauden tekoja tekemällä.

      Usko on tässä opissa ihmisessä oleva kykeneväisyys tai ominaisuus (ymmärryksen kykeneväisyys/ominaisuus), joten sen käyttö on tekojen tekemistä ja kuuluu lain piiriin. Siten se on kristillisen uskon suora vastakohta: ”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja” (Room. 3:28). Paavali tarkoittaa tässä lailla kymmentä käskyä, koska hän sanoo sen koskevan koko maailmaa (jae 19). Jakeen 31 sanat ”Me vahvistamme lain” tarkoittavat sitä, että uskosta vanhurskautettu ihminen tulee sydämessään kykeneväksi noudattamaan kymmentä käskyä (hänen sydämeensä tulee Jumalan sanan itse Jumala, Pyhä Henki, joka uudistaa koko ihmisen tahtoa myöten). Vain silloin kymmentä käskyä voidaan noudattaa sydämen halusta.

      Juutisen oppi haluaa uskon mukaan myös rakkauden, koska kymmenen käskyn noudattaminen ei onnistu, jos niitä ei rakasteta. Rakkaus tulee mukaan siten, että rakastetaan ja tahdotaan sitä, minkä tietää ja tajuaa totuudeksi (siis yllä mainitut kaksi tosiasiaa). Usko tulee eläväksi Juutisen opissa silloin, kun ihmiselle on rakasta elää totuudessa ja hyvyydessä, siis kun ihminen rakastaa ja haluaa kymmenen käskyn mukaan elämistä. Kun usko ja rakkaus näin yhtyvät, ihminen uudestisyntyy.

      Pelastava usko on siis Markku Juutisen opissa uskoa Jeesukseen Jumalana ja hyvien tekojen tekemistä ja pahojen tekojen karttamista Herran avulla. Ihminen ja Jumala yhdessä toimivat pelastuksen saavuttamiseksi.

      Kaikki tämä on huuhaata. Markku Juutisen opin ”usko” ei ole kristillistä uskoa, uskoa Jeesuksen Kristuksen sijaissovitukseen. Se on Jeesuksen Kristuksen matkimista omin teoin, luottaen, että hän on voittanut omissa kiusauksissaan ”helvetit” (Jumalasta ihmisiin virtaava ”Pyhä Henki” ei enää muutu henkimaailman pahojen välikäsien vuoksi vastakohdakseen tuon voiton vuoksi) ja niin raivannut tien muidenkin onnistumiselle. Kaiken tämän tarkoituksena on kiertää ja kieltää oikea Kristus, Vapahtaja, syntien anteeksiantamuksen hankkija. Halu kiertää ja kieltää hänet taas johtuu siitä, ettei haluta tunnustaa totuutta itsestä, sitä, että ollaan ytimiä myöten syntisiä ja perkeleen orjia, ytimiä myöten Jumalasta pois kääntyneitä. Jos syntiä ei tunnusteta, ei tarvita syntien anteeksiantamustakaan, oikeaa Jeesusta Kristusta. Tilalle pystytetään vale-Kristus, joka sellaisena voi olla vain perkele itse.

      Mikä sitten on oikea kristillinen usko? Se on yksinkertaisesti oikean Pyhän Hengen (Jumalan) Jumalan sanan lukemisen ja kuulemisen kautta (Pyhä Henki on Raamatun kirjoittaja ja vaikuttaa sanassaan) sydämissä synnyttämä usko Jeesuksen Kristuksen ristillä meille hankkimaan syntien anteeksiantamukseen. Usko on Jumalan teko.

      Kristillinen usko vetää meidät kokonaan itsemme ulkopuolelle, Kristuksen lunastustekoon. Markku Juutisen oppi näpertelee ihmisen itsensä ja hänen tekemistensä kanssa, mutta kristinusko siirtyy kokonaan ihmisen ulkopuolelle, Kristuksen ristintyöhön. Eikä kristillinen usko ole ”sokeaa” ja ”kuollutta” uskoa, kuten Juutinen väittää. Kristillisen uskon kohde on puhdas tosiasia, Jeesuksen Kristuksen lunastustyö, se, että hän, Jumalan Poika, lunasti meidät omalla hengellään perkeleen ja synnin vallasta Jumalan yhteyteen, ikuiseen elämään ja autuuteen vanhurskaudessa. Tämän uskon vaikuttaa ja siinä elää Elämän Henki, Pyhä Henki, ja hän jää sydämiin asumaan uskon myötä, jolloin perkele joutuu kaikkoamaan sydämistä ja ihminen uudestisyntyy heti, silmänräpäyksessä, uskon syttyessä sydämessä. Kuinka Elämän saaminen sydämiin voisi olla ”kuollut usko”?

      Kristuksen meille hankkima juridinen syntien anteeksiantamus Jumalan edessä on puhdasta armoa. Ei Jumalan olisi tällä sijaisuhrilla tarvinnut pelastaa meitä, hän olisi voinut jättää meidät hukkumaan syntiemme vuoksi helvettiin. Evankeliumin lupaus, armo, taas voidaan vastaanottaa vain uskolla, uskomalla se. Se on juridinen asia, ja se voidaan saada omaksi vain uskomalla se. Uskon vaikuttaa tuossa lupauksen sanassa vaikuttava Pyhä Henki, ja kun hänen vaikutuksestaan sydämessä syntyy usko siihen, se toteutuu ihmisessä! Sydämessä syntyy valtava riemu, kun se aukeaa kuin Jeesuksen kalliohauta suureen vapauteen, vapauteen synnistä, vapauteen perkeleestä, vapauteen itsestä, vapauteen maailmasta, vapauteen lain ikeestä. Ihmiseen tulvii suuri tyydytys, rauha ja lohdutus. Kaikki ratkesi Kristuksessa.

      Kun Pyhä Henki on tullut sydämeen, hän jää sinne asumaan uskon myötä ja vaikuttaa ihmisessä elinikäisen puhdistumisen lihaan vielä jäävästä synnistä. Tätä puhdistumista sanotaan pyhitykseksi. Se on Pyhän Hengen työtä yhdessä ihmisen uudistuneen tahdon kanssa. Silloin sydämeen virtaa rakkaus ja kyky noudattaa sydämen halusta kymmentä käskyä. Nämä, hyvät teot ja rakkaus, ovat siis vasta pelastumisen (vanhurskauttamisen) seuraus, eikä niitä saa sotkea vanhurskauttamiseen. Ihminen pelastuu yksin uskossa Kristuksen sijaissovitukseen. Pyhittyminen on tämän seuraus. Vanhurskauttamista ja pyhittymistä ei saa koskaan sotkea toisiinsa, muuten menetetään koko kristinusko ja kaikki.

      Kristillinen usko ei ole mikään ihmisessä oleva kyky tai ominaisuus. Se on pelkkä tarttumistoiminto, jolla syntien anteeksiantamuksen lupaus otetaan vastaan. Sen vaikuttaa Jumala, ei ihminen, ja Jumala vaikuttaa sen yksin sanan kuulemisen/lukemisen kautta: ”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta” (Room. 10:17). Raamatunkohtia, jotka ilmoittavat Jumalan uskon synnyttäjäksi, ovat mm :

      ”usko, jonka Jeesus vaikuttaa” (Ap. t. 3:16); ”uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala” (Kol. 2:12); ”ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme – sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa” (Ef. 1:19-20); ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt” (Joh. 6:29). Ks. myös Ef. 2:10; 1. Kor. 2:5-12; Room. 15:18-19; 2. Kor. 4:5-7; 2. Kor. 3:3-5; Fil. 2:13; 1:29.

      Ihminen ei siis kykene synnyttämään itsessään uskoa Jeesuksen sijaissovitukseen. Miksei? Koska luonnollisessa tilassa ihminen on kokonaan Jumalasta pois kääntynyt. Kaikki ihmisessä on Jumalaa vastaan. Raamattu sanoo:

      ”Lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan” (Room. 8:7; tämä kumoaa Markku Juutisen opin kerta kaikkiaan); ”Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte” (Gal. 5:17); ”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti” (1. Kor. 2:14); ”me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus” (1. Kor. 1:23); ”Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin” (Ef. 2:1-3). Ks. myös Ap. t. 26:18; 2. Tim. 2:26; Joh. 8:44; Kol. 1:13; Joh. 14:17; 1. Joh. 3:8 + Room. 5:12; Matt. 12:34; Room. 5:10.

      Jumalan itsensä oli siis pelastettava ihmiskunta, joka oli syntiinlankeemuksessa joutunut perkeleen valtaan. Jumala tekee ilosanomassa (evankeliumissa) vaikuttavalla Hengellään vastahakoisista halukkaita. Hän sytyttää sydämissä uskon ja vetää evankeliumilla Kristuksen puoleen, Joh. 6:44.

      Ihminen pelastuu yksin uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, Gal. 2:16; Ef. 2:8-9; Luuk. 1:77.

      (13)(0)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Markku Juutisen opista, osa 3.

      Vastaus Markku Juutiseen kommenttiin 12.4. klo 0.26 ”Vastine Vesa-Ilkka Lauriolle.”

      Markku Juutisen opin ”uudestisyntyminen” myöskään ei ole kristillinen uudestisyntyminen. Juutisen opin uudestisyntyminen on ”kymmenen käskyn noudattamista niin henkisessä kuin luonnollisessakin mielessä ja tämän seurauksena perityn pahuuden asteittaista nujertamista sekä päivittäistä itsetutkistelua oman pahuuden tunnistamiseksi.” Yllä osassa 2. kuitenkin osoitettiin, ettei luonnollinen ihminen kykene noudattamaan lakia sydämessään vaan on täysin Jumalasta pois kääntynyt, siis synnin orja. Jumala katsoo sydämeen, ei ulkonaiseen tekoon. Ihminen ei kykene omin voimin (tai kuvitellun Jumalan avun avulla) nujertamaan sydämestään yhtäkään syntiä. Jopa sellaisen yrittäminen on synti, sillä silloin ohitetaan Kristus.

      Juutinen ilmoittaakin, että uudestisyntyminen kestää vuosikausia, jopa ikuisesti. Todellisuudessa uudestisyntymistä ei tapahdu ollenkaan, tapahtuu vain ihmisen toivotonta pyristelyä ja loputonta teeskentelyä. Kun Juutinen kirjoittaa myös: ”Jumalan Sanan coelestiaalisen tai spirituaalisen merkityksen voi ymmärtää vain Herran Jeesuksen Kristuksen uudestisynnyttämä ihminen”, niin silloin sitä ei voi ymmärtää kukaan. Eikä sellaista merkitystä ole olemassakaan.

      Läpi elämän jatkuvaa laki-teeskentelyä ja pyristelyä kuvaa hyvin Juutisen opin ”uudestisyntyminen”, joka jaetaan kuuteen osaan: 1. Parannus, 2. Ymmärryksen kehittyminen, 3. Tahdon puhdistuminen, 4. Lievät kiusaukset, 5. Varsinaiset kiusaukset ja 6. Kiusausten voittaminen. Kaikki tällaiset asiat, ymmärryksen kehittyminen, tahdon puhdistuminen ja kiusausten voittaminen, ovat vain kuvittelua ja itsepetosta. Perkelettä ei mitenkään voida karkottaa sydämestä ihmisen omilla toimenpiteillä, siksihän Pojan täytyi tulla ja kuolla. Se, mitä Juutisen opissa todellisuudessa tapahtuu, on perkeleen orjuuden vahvistuminen. Perkeleen poistaa sydämestä vain sydämen usko evankeliumiin.

      Kun Juutinen ilmoittaa, että luomiskertomus kuvaa ihmisen yksilöllistä uudestisyntymisen prosessia, jossa on asteita kuten päiviä viikossa, niin tämä voidaan todeta huuhaaksi, koska mitään uudestisyntymistä ei Juutisen Kristuksen sijaissovituksen sivuuttavassa opissa voi tapahtua. Ainoastaan joudutaan perkeleen täydelliseen orjuuteen.

      Säälittävää on katsella tällaista täysin jumalatonta oppia. Kristillinen usko puuttuu siitä kokonaan, jolloin ei voi tapahtua vanhurskautusta eikä sen seurausta pyhitystä. Oikeita tekoja, oikeaa lain noudattamista, ei synny ollenkaan. Kuitenkin sen varaan ollaan laskevinaan kaikki.

      Oikea uudestisyntyminen, joka tapahtuu uskossa Jeesuksen Kristuksen sijaissovitukseen, on samaa kuin tuon uskon viriäminen (tapahtuu uskon kipinän syttyessä sydämessä, sekunneissa). Sitä kutsutaan myös kääntymykseksi, herättämykseksi, valaisuksi, parannukseksi (laajemmassa merkityksessä: katumus + usko) ja eläväksi tekemiseksi. Uudestisyntymisessä käännytään laista (ja silloin myös Markku Juutisen opista) evankeliumiin. Se on yhtä suuri tapahtuma kuin koko maailman syntyminen. Raamattu sanoo uudestisyntymisestä näin:

      ”Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt” (1. Joh. 5:1); ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta” (Joh. 1:12-13); ”Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa’. – – Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki – – Ja niin kuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:3, 5, 6, 14, 15); ”te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta” (1. Piet. 1:23).

      Tahto uudestisyntyä ei siis ole vaikuttava tekijä uudestisyntymisessä. Päinvastoin tahtokin, kuten koko muukin ihminen, tulee käännyttää. Ainoat vaikuttavat tekijät uudestisyntymisessä ovat evankeliumin sana ja siihen liittyvä Pyhä Henki.

      Laista ”uudestisyntyminen” eli lain vanhurskaus saa kiroustuomion: ”Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: ’Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee’. Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska ’vanhurskas on elävä uskosta’” (Gal. 3:10-11); ”Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja” (Fil. 3:2).

      (13)(0)
      • Markku Juutinen

        Laurio ei näköjään ymmärrä mitään henkisen mielen lainalaisuuksista: hän toteaa: ”Yllä osassa 2. kuitenkin osoitettiin, ettei luonnollinen ihminen kykene noudattamaan lakia sydämessään vaan on täysin Jumalasta pois kääntynyt, siis synnin orja.”

        Tietenkään uudestisyntymisen ensimmäisellä asteella ei pystytytä havaitsemaan esimerkiksi Kymmenen Käskyn ja muun Jumalan Sanan sisäistä merkitystä täysin kirkkaasti, mutta se ei estä henkisenkehitysprosessin etenemistä, sillä uudestisyntymisen jatkuessa Herra avaa jalostumisen tilassa olevan ihmisen ymmärryksen havaitsemaan sisäisiä totuuksia jahyvyyksiä sek yhdistämään niitä rationaalisessa mielessään. Tämä on samalla sitä varsinaista älykkyyttä, josta aikamme kirjallisuudessa ja tiedemaailmassa on todellinen puutos.

        Varsinaisen ihmisen muodostaa hänen sielunsa, jonka kehittyminen alkaa perusaskelista. Luonnollisen ihmisen aloittaessa uudestisyntymisen prosessin Jumalallinen kaitselmus antaa hänelle sen asteisia totuuksia ja hyvyyksiä kuin hän tuossa nimenomaisessa tilassaan pystyy kantamaan. Henkisentason jalostuessa (Jumalan avulla) kykenee uudestisyntyvä omaksumaan entistä syvällisemmin Jumalallisen toden ja hyvän. Uudestisyntymisen edistyessä, luonnollinen ihminen ei ole enää luonnollinen, vaan spirituaalisluonnollinen ihminen.

        Ensimmäinen askel uudestisyntymisessä on tietysti Jumalan tunnustaminen ja Hänen olemuksensa ymmärtäminen sekä Kymmenen Käskyn noudattaminen. Uudestisyntymisen edistyessä, ihmisen sisäinen mieli kehittyy, muodostaen henkisen yhteyden enkeleihin: tällöin myös luonnollinen mieli valaistuu ja pysyy sisäisen ihmisen ohjauksessa.

        Jäljempänä selitys uudestisyntymisprosessin vaiheista, jotka tyrmäävät täällä esiintyvien lohikäärmeuskovaisten sepustukset vastaavista asioista.
        ,,,,,,,,
        Voidakseen uudestisyntyä ihmisen tulee olla suoras­sa ja välittömässä yhteydessä Jumalaan, joka yksin äärettömän rak­kautensa ja viisautensa avulla kykenee uudestisynnyttämään ihmisen. Se, joka turvautuu kiusauksissa ‑ joita ilman kukaan ei voi uudestisyn­tyä – johonkin muuhun kuin Herraan Jeesukseen Kristukseen, se häviää kiusauksen ja hänen tilansa tulee huonommaksi kuin mitä se oli ennen kiusausta. Uudesti­syn­tymisessä ihmisen henkinen älykkyys lisään­tyy päivä päivältä sitä mukaa kuin hän saa uusia totuuksia ja hyvyyksiä Herralta. Nykyaikana tuskin kukaan ymmärtää, että ainoastaan ymmär­retyt totuu­det lisäävät älykkyyttä ja että pelkkä muis­titieto on ihmiselle hyödytöntä. Totuus on totuus vain ym­märryksen va­lossa, eikä asian uskominen tee sitä vielä todeksi.

        Uudestisyntyminen on täysin analogista fyysiselle kehi­tykselle. Kuten ihmisen fyysinen kehitys aikaa kahdesta suku­solusta, samoin myös uudestisyntyminen alkaa harvoista pe­rus­totuuksista ja ‑hyvyyksistä kehittyä yhä täydellisemmin ihmisen muotoiseksi, sillä hyvyydet ja totuudet liittyvät ihmi­seen ja ovat ihmisen muodossa. Vuosi vuodelta uudestisyntyvä omaksuu yhä enemmän ja enemmän uusia totuuksia, ja näistä totuuksista käsin hän voi tuntea myös yhä paremmin helve­teistä huokuvat vääryydet ja pahuudet. Tällä tavoin myös vääryydet ja pahuudet palvelevat ihmisen uudestisyntymistä. Uudestisyntynyt voi totuuksista käsin nähdä vääryydet, mutta uudesti­syntymätön ei voi vääryyksistä käsin nähdä totuuksia.

        Mitä enemmän ihminen ymmärryksensä avulla havaitsee totuuksia ja vääryyksiä sekä mitä enemmän hänen tahtonsa samanaikaisesti ottaa vastaan hyvyyk­siä Herralta, sitä sisäi­sempiä totuuksia hän kykenee vastaanottamaan eli sitä älyk­käämpi ja viisaampi hän on. (tämä on älykkyyden määri­telmä).

        Olen käsitellyt uudestisyntymistä ‑ siis todellista älykkyyden kehittämistä ‑ jonkin verran kaikissa aiemmissa luvuissa. Tässä luvussa käsittelen tätä aihetta systemaattisemmin kuu­dessa osassa: 1. Paran­nus, 2. Reformaatio ja regeneraatio, 3. Kiusaukset ja fermentaatio, 4. Uudestisyntymisprosessin etenemi­nen, 5. Seikkoja, jotka vaikeuttavat uudestisyntymis­tä, 6. Kiusausten voittaminen.

        PARANNUS

        Koska ihminen syntyy vanhemmistaan itserakkau­teen ja maa­ilmanrakkauteen, hänen on hylättävä aiempi elämänsä eli hä­nen tulee tehdä parannus. Parannuksen voi tehdä vain aikuinen ihminen, joka kykenee ymmärryksellään vastaanottamaan totuuksia. Lapset, vajaamieliset ja muut järkevää ymmärrystä vailla olevat eivät voi parannusta tehdä. Tämän vuoksi lapsena kuolleet päätyvät aina taivaaseen, sillä heillä ei ole vastuuta peritystä pahuudestaan.

        Parannus on ensimmäinen ja tärkein asia aidossa kir­kossa, sillä se on todellista Jumalan palvelemista. Parannus on Sanassa jokapäiväinen uhri (Dan. 12: 11). Jumala ei vaadi turhia ulkoisia palvelusmenoja, vaan sitä, että ihminen huomaa itsensä syntiseksi ja kään­tyy pois pahuudestaan.

        Monissa protestanttisissa kirkoissa on vallalla käsitys, että pelkkä usko johtaa parannukseen, kun vain ihminen tun­nustaa olevansa syntinen. Tällainen käsitys on kuitenkin täysin vastoin Jumalallisen Kaitselmuksen lakeja, joiden mu­kaan ihmisen sisäinen tahto määrää hänen pelastumisensa ja taivaaseen pääsynsä. Pelkkä usko ei synnytä tätä sisäistä tah­toa. Sisäinen tahto syntyy ainoastaan, kun ihminen paran­nuksen jälkeen elää elämäänsä Jumalallisia lakeja noudattaen. Pelastukseen tarvitaan siis sekä usko että eläminen uskon käskyjen mukaisesti.

        Yleisestä syntiseksi tunnustautumisesta ei ole mitään hyötyä ihmiselle, sillä näinhän voivat tehdä sekä hyvät että pahat. Todellinen parannus on aivan muuta. Todelliseen pa­rannuk­seen kuuluvat seuraavat kohdat: 1. Jumalan olemassa­olon myön­täminen, 2. Tietäminen, mikä on syntiä, 3. Itse­tutkistelu yksit­täisten syntien havaitsemiseksi, 4. Havaittujen syn­tien tunnustaminen Jumalan edessä, 5. Avun pyytämi­nen Jumalalta syntien anteeksisaamiseksi, 6. Uuden synnittömän elämän aloittaminen. Näin tapahtuva parannus liittää ihmisen Juma­laan ja tekee hänet älykkääksi. Tällaista parannusta voi­daan kutsua Juma­lan ja ihmisen liitoksi. Käsittelen seu­raavassa lyhyes­ti näitä parannuksen eri vaiheita.

        1. Jumalan olemassaolon myöntäminen

        Jumalankieltäjät eli ateistit eivät voi aloittaa todellista pa­rannusta. He voivat tietenkin parantaa ulkoisen elämänsä laa­tua monin tavoin, mutta sisäi­sen ihmisen voi puhdistaa yksin Jumala yhteistyössä ihmisen kanssa. Se, joka sisim­mässään tunnustaa Jumalan olemassaolon, on jo ottanut ensimmäisen askeleen älykkyytensä kehittämisessä. Se taas, joka on si­simmässään kieltänyt Jumalan olemassaolon, on jo sulkenut mielensä niin, ettei se voi ottaa vastaan virtausta taivaasta. Ne taas, jotka eivät ota kantaa, onko Jumala ole­massa vai ei, ovat myös ateisteja, mutta eivät aivan yhtä syvällä ateismin suossa kuin edellä mainittu. Nimittäin jo sen seikan hyväksyminen, että on olemassa mahdollisuus, ettei Jumalaa ole olemassa, on sisimmältään ateismia.

        Kun ihminen tunnustaa Jumalan olemassaolon, tulee hänen mielensä sisäisiin osiin virtausta taivaas­ta, ja jos hän myös käytännön elämässään elää Jumalan käskyjen mukaan, tulee hän monin tavoin havaitsemaan, että Jumala on ole­massa.

        Jumalankieltäjistä kehittyy vähitellen luonnon palvojia ja materialisteja, jotka yhä varmemmin ja varmemmin uskovat Jumalan olemattomuuteen. Tällaisilta ihmisiltä katoaa vähi­tellen kaikki sisäinen ymmärrys, ja he tulevat eläinten kal­taisiksi, vaikka itse he eivät sitä huomaa, vaan pitävät itseään älykkäinä. Tällaisia ovat useimmat länsimaiset ihmiset tänä päivänä.

        2. Synnin tunteminen

        Syntiä on kaikki, mikä on Jumalallisen Järjestyk­sen vastaista. Täydellisesti synnit on luokiteltu Kym­menessä Käskyssä (2 Moos. 20: 2‑17). Kymmenen Käskyä tulee ymmärtää kir­jaimellisen merkityksen lisäksi joko spirituaalisesti tai coe­lestiaalisesti, niin kuin Uuden Kirkon oppi ne selittää (luku Raamatun salainen merkitys). Ilman tarkkaa tietoa synnistä ihminen ei voi tehdä todellis­ta parannusta, sillä hän ei tuolloin kykene erotta­maan siveellistä ja yhteiskunnallista pahaa syn­nistä. Vaikka ihminen välttäisikin tekemästä minkäänlaista siveellistä ja yhteiskunnallista pahaa, voi hän siitä huolimatta tehdä syntiä, jos hän välttää pahan teke­mistä vain maineensa ja etujensa tähden. Niinpä monilla erittäin pahoilla ihmisillä on täysin nuhteeton sosiaalinen elämä. Hyvä ihminen ei tee pa­haa, kos­ka se on syntiä. Paha ihminen välttää pahan tekemistä sen tähden, että hän voi täten toteuttaa itsekkäitä pyrki­myksiään kunniallisena kansalaisena. Hyvien tekojen tekemi­nen toisille ihmisille itsekkäistä syistä on tälle tekijälle syntiä, mutta teon kohteille hyötyä. Synti määräytyy siis sisäisestä mielestä kä­sin. Sama teko voi olla toiselle syntiä, mutta toi­selle ei.

        3. Itsetutkistelu yksittäisten syntien havaitsemiseksi

        Protestanteilla ‑ joihin siis luterilaisetkin kuuluvat – itse­tutkistelu omien syntien havaitsemiseksi on erittäin vierasta. Katoliset sitä vastoin tekevät sitä useammin. Siksi monien katolisten onkin Sweden­borgin mukaan helpompi saavuttaa uudestisyntymisen tila kuin protestanttien. Jos ihminen ei harjoita itsetutkistelua, hän vähitellen päätyy käsitykseen, ettei mitään syntiä ole olemassakaan. Itsetutkistelun tulee käsittää myös tutkistelun, onko aikonut tehdä syntiä. Pelkkien tekojen tutkiminen ei vielä ole todellista itsetutkistelua, sillä synti ilmenee usein jo aikomuksessa tehdä pahaa. Uudestisyntyvä harjoit­taa itsetutkistelua päivittäin. Hän miettii illalla tai yöllä yksin ollessaan, tuliko tänään tehdyksi jokin synnillinen teko tai oliko sellaisia aikomuksia. Tätä hänen tulee tehdä joka ainoa päivä. Kun ihmi­nen on havainnut tehneensä syntiä tai aikoneensa tehdä syntiä, siirtyy hän parannuksen neljänteen vaiheeseen eli syntien tunnustamiseen.

        4. Havaittujen syntien tunnustaminen Jumalan edessä

        Tehtyään tai aiottuaan tehdä syntiä ihmisen tulee kääntyä Ju­malan puoleen syntien anteeksisaami­seksi. Jos ihminen ei kadu tekemiään syntejään tai syntisiä aikomuksiaan, jäävät ne hänen sieluunsa ja vetävät hänet ruumiin kuoleman jälkeen helvet­tiin. Kun siis uudestisyntyvä on havainnut tehneensä tai aikoneensa tehdä syntiä, hänen tulee yksinäisyy­dessä tun­nustaa ne Jumalan edessä. Syntien tunnusta­minen ihmisten edessä ei ole tarpeellista. Sillä puhu­essaan tai kirjoittaessaan toisille ihmisille ihminen on ulkoisen mielensä tilassa, mutta tunnustaessaan syntinsä ja rukoillessaan yksinäisyydessä hän on sisäisen mielensä tilassa. Vain sisäisen mielen tilassa ihminen voi tehdä parannuksen. Tästä syystä myös papille suoritettu rippi on turha toimitus. Todellinen Jumalanpalvelus voi tapahtua ainoastaan sisäisen mielen tilassa.

        Voidakseen tunnustaa syntinsä Jumalalle ihmisellä tulee olla jonkinlainen käsitys Jumalasta. Mitä tar­kempi ja oikeampi käsitys Jumalasta ihmisellä on, sitä läheisempään yhteyteen Jumalan kanssa hän pääsee. Jos ihminen ajattelee Jumalaa kolmena eri persoonana, kuten nykyajan kristityt, hän ei voi saavuttaa yhteyttä Häneen. Paikka henkisessä maailmassa ‑ tai oikeammin paikan vastaavaisuus ‑ määräytyy siitä käsityk­sestä, mikä kullakin Juma­lasta on. Ne, joilla on se käsitys, että ei ole olemas­sa mitään Jumalaa, asuvat helveteissä. Ne, joilla on käsitys Jumalasta Ihmisen muotoisena, asuvat taivaissa. Mitä tarkempi käsitys ihmisellä on Jumal­-Ihmisestä, sitä pa­rempaan taivasyhdyskuntaan hän pääsee. Jumala näyttäytyy eri aikakausien ihmisille eri tavalla ‑ johtuen erilaisesta vastaanottokyvystä. Meidän aikamme ihmisille Hänen muo­tonsa on sellai­nen, mitä on kirjoitettu Johanneksen Ilmes­tyksessä (Ilm. l: 12‑16). Käsitystä Jumalasta edustavat myös kaikki todellisen uskonnon lait, sillä ne tulevat Juma­lasta. Kun ihminen rukoillessaan ja syntinsä tunnusta­essaan ymmärtää Jumalan Kolminaisuuden siten, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat Herrassa Jeesuk­sessa Kristuksessa, kuten sielu, ruumis ja sielusta ruumiin kautta tapahtuva toiminta ovat ihmisessä, saavuttaa hän yhteyden Jumalaan. Jos ihminen ajatte­lee Jee­susta tavallisena ihmisenä, kaikkoaa yhteys Jumalaan heti. Jeesus tulee ymmärtää kirkastetuksi eli Jumalalliseksi Ihmi­sek­si.

        5. Avun pyytäminen Jumalalta syntien anteeksisaami­seksi

        Kun ihminen on havainnut syntinsä sekä tunnustanut ne Jumalan edessä, tulee hänen pyytää nöyrästi apua Jumalalta, jotta hän saisi syntinsä anteeksi. Tämän lisäksi hänen tulee pyytää Jumalalta voimaa, että Jumala auttaisi häntä vas­taisuudessakin pysy­mään poissa synnistä. Kun ihminen on pyytänyt apua ja voimaa Jumalalta, hänen tulee sen jälkeen pyrkiä välttämään syntiä elämässään ikään kuin itses­tään, mutta hänen tulee tietää, että voima, jonka avulla hän pysyy erossa synnistä, tulee yksin Herral­ta. Tämä ”ikään kuin itses­tään” ‑toiminta säilyttää ihmisen vapaan tahdon ja on siten yksi Jumalallisen Kaitselmuksen laeista. Ihmisen on käytettävä Jumalasta nimeä Herra Jeesus Kristus pyytäessään apua.

        6. Uuden synnittömän elämän aloittaminen

        Päästyään tietystä synnistä eroon Jumalan avulla ihmisen tulee karttaa tätä syntiä lopun elämäänsä. Jos ihminen uudestaan tekee saman synnin, tulee hänen tilansa aiempaa huonom­maksi, sillä häneen liittyy tällöin suurempi joukko tuota syntiä vastaavia pahoja henkiä.. Tätä tarkoittavat Herran sanat: ”Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioi­ta paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä: Silloin se sanoo: ’Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin’. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna. Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.” (Matt. 12: 43‑45). Tästä syystä myös niin harvat löytävät nykyaikana Taivaal­lisen Opin, sillä on pa­rempi ihmiselle elää koko elämänsä pahuudessa, kuin kääntyä pois pahuudesta ja sen jälkeen kääntyä uudestaan pahuuteen.

        Kun ihminen on päässyt parannuksen avulla eroon yh­des­tä synnistä, auttaa Herra häntä pääsemään eroon myös muista synneistä. Näin hänen sielunsa vähitellen puhdistuu sitä mukaa kuin hän syntiä vastustaa. Näin ihminen tulee vä­hitellen enkeliksi jo maan päällä eläessään. Tällaisten ihmisten lapsissa peritty pahuus pienenee ja heistä muodostuu aikaa myöten uusi ihmisrotu,Homo bonus.

        REFORMAATIO JA REGENERAATIO

        Ellei ihminen synny uudestaan henkisesti, hän ei pääse sisälle Jumalan valtakuntaan. Jumalan valta­kunta tarkoittaa sekä tai­vasta että kirkkoa maan päällä. Uudestisyntymätön ihminen on tahtonsa puo­lesta petoeläin, vaikka hän naamioikin tämän seikan ulkoisella käytöksellään ollessaan toisten ihmisten pa­rissa. Ihminen nimittäin syntyy peritystä pahuudes­ta johtuvaan itserakkauteen ja maailmanrakkauteen. Itserakkauden tuli on olla muita parempi ja alistaa toiset oman vallan alle. Maail­manrakkaus sisältää halun omistaa koko maailma, jos vain se olisi mahdol­lista.

        Uudestisyntymättömän ihmisen ymmärrys on kuitenkin sellainen, että hän voi ottaa vastaan sekä totuuksia että vää­ryyksiä. Näin hän pystyy ymmärryk­sensä avulla näkemään tahtonsa pahuuden, ja jos hän kääntyy pois pahuuksistansa, luo Herra häneen vähitellen kiusausten avulla uuden tahdon, joka on hyvä, koska se on Herrasta. Tämän ihmisen ymmär­ryksen laaja‑alaisuuden ‑ se voi siis ottaa vastaan sekä totuuksia että vääryyksiä ‑ Herra loi sen täh­den, että Hän voi sen avulla uudestisynnyttää Hänes­tä pois langenneen ihmisen. Tahtoonsa nähden ihmi­nen ei voi elää samanaikaisesti hyvyydessä ja pahuu­dessa.

        Ensimmäistä vaihetta uudestisyntymisessä kutsu­taan reformaatioksi,ja se tarkoittaa ymmärryksen kehittymistä. Toinen vaihe on nimeltään regeneraatio, joka tarkoittaa tah­don kehittymistä. Ihminen, jonka ymmärrys on kehittynyt, ei ole vielä varsinaisesti uudestisyntynyt, jos hänen tahtonsa on edelleen kehittymätön. Vasta kun ihmiselle on syntynyt uusi tahto, hän on uudestisyntynyt. Reformaatio tapahtuu ajallisesti ennen regeneraatiota.

        Uudestisyntymisen kaksi välinettä ovat usko ja lähim­mäisenrakkaus. Usko liittyy reformaatioon ja lähimmäi­sen­rakkaus regeneraatioon. Usko ja lähimmäi­senrakkaus tulee ym­märtää sellaisiksi, joiksi ne on selitetty edellä, eikä siten kuin nykyajan kristilli­set kirkot sen tekevät. Uudesti­synty­minen puolestaan on pelastuksen eli taivaaseen pääsyn väline. Näillä välineillä Herra luo ihmiseen uuden ymmärryksen ja uuden tahdon. Tällaista Herran uudelleen synnyttä­mää ihmistä voidaan kutsua Jumalan pojaksi tai tyttäreksi. Uudesti­synty­minen on ainoa oikea tapa kehittää älykkyyttä, sillä vaikka ihminen kehittäisi aivonsa suureksi tietokoneeksi, jolla on valtava muis­ti, ei hän olisi kuitenkaan mitään sellaisen ihmisen rinnalla, joka on jatkuvasti yhteydessä Äärettömään Älykkyy­teen eli Jumalaan.

        Jokainen planeettamme ihminen voidaan uudesti­synnyt­tää, sillä Jeesuksen pelastus vapauttaa vahvim­mistakin helve­teistä. Myös juutalaiset voivat uudesti­syntyä, mutta koska hei­dän peritty pahuutensa on suurempi kuin muiden kansojen ja koska he asettui­vat itse Uudestisynnyttäjää vastaan, ovat hei­dän kiusauksensa vaikeampia, ja siksi vain harvat heistä todella uskaltavat lähteä uudestisyntymisen tielle. Uudesti­syntyneistä juutalaisista tulee parhaita enkelei­tä, sillä mitä pahempi ihminen kääntyy pois pahuu­desta, sitä suurempaa hyvyyttä hän saa osakseen.

        Uudestisyntyminen on helpompaa niille, jotka maalli­sessa vaelluksessaan ovat olleet rohkeita ja ennakko­luu­lot­tomia, mutta vaikeampaa niille, jotka ovat olleet taipu­vaisia toisten ihmisten painostuksen ja mielipiteiden alaisiksi. Tämä johtuu siitä, että uudestisyntyvä joutuu kohtaamaan kiu­sauksia, joissa hänen ihmissuhteensa häiriytyvät, ja hän joutuu rohkeasti luopumaan monista ihmissuhteista, samoin monista muista asioista.

        Useimmiten uudestisyntymisprosessi alkaa varhai­sessa aikuisiässä, kun ihmisen rationaalinen mieli on kehittynyt täy­teen mittaansa. Sitä ennen ihmisen sisäiseen mieleen on va­rastoitunut uudestisyntymiselle välttämätöntä aineistoa, nimit­täin hyvyyksiä ja totuuksia. Uudestisyntymisprosessin päävai­he kestää yhtä kauan kuin ihmisen kehittyminen rationaali­seksi eli noin 25 vuotta. Sen jälkeen se jatkuu yhä täydentyen ikuisesti. Yksilöllisiä eroja on paljonkin, mutta yleisimmin kiusausvaihe tapahtuu vuosien 25 ja 60 välillä. Yli 60‑vuotias on useimmiten ‑ poikkeuk­siakin tosin löytyy ‑ peruutta­mattomasti vakuuttunut tietyistä totuuksista tai vääryyksistä.

        Uudestisyntymisessä voidaan erottaa seitsemän eri astetta. Näitä asteita kuvaa luomiskertomus Genesiksen ensim­mäisessä ja toisessa luvussa (1 Moos. 1 ja 2). Luomiskertomus ei ole kuvaus aineelli­sen maailman synnystä, niin kuin monet luulevat, vaan se spirituaalisen merkityksensä mukaan selostaa sitä, kuinka Jumala uudestisynnyttää ihmisen. Ensim­mäisen Mooseksen Kirjan 1. luku selostaa spirituaali­sen ihmisen synnyn. Toinen luku jakeeseen 18 asti selostaa coelestiaalisen ihmisen synnyn. Nykyihmisistä vain harvat saavuttavat toista astetta korkeampia uudestisyntymisen asteita, vaikka se olisi täysin mahdollista. Vuoden 1757 jälkeen ‑ tuona vuonna taivaan ja helvetin tasapaino palautettiin henkimaail­massa ‑ on kaikilla planeettamme ihmisillä ollut mahdollisuus kiusausten avulla saavuttaa seitsemäs­kin aste. Tosin harvat ovat uskal­taneet käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen. Uudesti­syn­tymisen korkeampia asteita hankittaessa ihminen joutuu tilan­teisiin, joista selviytyminen edellyttää poikkeuksellis­ta roh­keutta. Nämä uudestisyntymisen seitsemän eri astetta on selostettu Swedenborgin Arcana Coe­lestia ‑teoksen nume­roissa 1‑130.

        Sisäisen ihmisen täytyy syntyä uudestaan ensin, ja vasta sen jälkeen ulkoisen ihmisen tämän sisäisen ihmisen avulla. Sisäinen ihminen on sitä, mitä ihmi­nen todella on. Ulkoinen ihminen voi muiden ihmis­ten seurassa näytellä mitä tahansa. Nykyajan ihmiset tuomitsevat toisiaan pelkän ulkoisen ih­misen perus­teella. Todellinen tuomio henkisessä maailmassa tapahtuu kuitenkin sisäisen ihmisen perusteella. Tästä seuraa se näennäinen paradoksi, että monet lainkuuliaiset ja ulko­naisesti hurskaat ihmiset joutuvat helvettiin, mutta monet vähemmän hurskaiksi arvioi­dut pääsevät taivaaseen. Sweden­borg oli yllättynyt tavatessaan helveteissä monia sellaisia ihmisiä, joiden maallinen vaellus oli ollut täysin nuhteetonta.

        Kun sisäinen ihminen on uudestisyntynyt, syntyy tais­telu sisäisen ja ulkoisen ihmisen välillä, ja se kumpi voittaa, se hallitsee. Pahoilla ihmisillä hallit­see ulkoinen, hyvillä sisäinen. Tätä taistelua nimite­tään kiusaukseksi eli koettelemukseksi. Kiusausten mekanismia ei nykyisin tunneta, vaikka sen tuntemi­nen on avain koko uudestisyntymisprosessin tuntemi­seen. Spirituaalisia ja coelestiaalisia kiusauksia on vain niillä, jotka ovat perehtyneet Swedenborgin teologisiin teoksiin ja pyr­kivät elämään Taivaallisen Opin mukaisesti. Muiden us­kon­to­kuntien jäseniä ei voi saattaa varsinaisiin kiusauksiin, sillä heillä ei ole aseita taistelussa pahoja henkiä vastaan. Kirjalli­suudesta löytyy vain harvoja kiusauksen kuvauksia. Esimerkkeinä August Strindbergin teos ”Inferno” sekä Dos­tojevskin kertomus ”Naurettavan ihmisen uni”. Strindberg joutui itse kiusauksiin vasta sen jälkeen, kun hän oli alkanut harrastaa Swedenborgin teosten lukemista.

        (2)(0)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Pyydän päätoimittaja Juutista nostamaan yllä olevan kolmiosaisen kirjoitukseni (osat yhdistäen) Magneettimedian varsinaiseksi artikkeliksi. Koska kirjoitukseni on vastaus sinun kommenttiisi yllä, voit liittää kommenttisi kirjoitukseni loppuun erilliseksi liitteeksi, niin lukijat voivat siitä tarkistaa, mitä olet kirjoittanut. Kirjoitusvirheitä löysin kirjoituksestani yhden, ja se voidaan korjata. Virhe on osan 2 viidennen kappaleen kolmanneksi viimeisellä rivillä: sieltä puuttuu sana myötä sanojen sana ja itse välistä, niin että lauseen tulee kuulua: tulee Jumalan sanan myötä itse Jumala…

      Syynä pyyntööni on se, että siinä kuvataan, kuinka ihminen tulee Jumalan lapseksi ja pelastuu. Oman lapsensa rukoukset Jumala kuulee. Koska maamme tilanne on vaikea ja kansa todellista Jumalaa vailla, on tuotava esiin, mikä on tie Jumalan yhteyteen ja miten siis päästään tilanteeseen, että Jumala kuulee avunpyynnöt. Ilman Jumalan apua maamme ja kansamme pelastaminen ei onnistu.

      Hyvä Markku Juutinen, kirjoituksessani ei hyökätä sinua vastaan vaan sitä oppia vastaan, johon olet eksynyt. Toivon sydämestäni sinun kuulevan, kuinka Jumala pelastaa. Kaikki me olemme eksyksissä ennen Jumalan lapsiksi tulemista, ja minä olen ollut aivan yhtä eksyksissä kuin sinä nyt Swedenborg-oppisi kanssa. Lähes koko Suomen kansa on tällä hetkellä täysin eksyksissä ja hukkumisvaarassa. Koska uskossa Kristuksen pelastustekoon olen pelastunut ja päässyt Jumalan lapseksi, velvollisuuteni ja hartain haluni on tuoda kaikille esiin pelastumisen ja ikuisen elämän tie.

      Kuten toivon sinun tunnustavan läpikotaisen syntisyytesi Jumalan edessä (kaikki me olemme luonnostamme sellaisia) ja kumartuvan rukoukseen ja evankeliumiin tarttumiseen, niin samoin toivon kaikkien muidenkin tekevän. Ei tässä kukaan ole toista parempi.

      Ymmärrä siis pyyntöni oikein. Haluan pelastuksen tien julki, jotta ihmiset tietäisivät, kuinka helvetiltä pelastutaan ja kuinka maamme voi saada Jumalan apua vaikeassa tilanteessamme. Myös maamme johdon silmiin kirjoitukseni on hyvä tulla; nykyisinhän heistä on tullut liki vannoutuneita totuuden vihollisia ja totuudenpuhujien vainoajia ja hiljentäjiä.

      Se olisi miehen teko, jos julkaisisit kirjoitukseni, vaikka siinä arvostellaan harhaoppia, johon olet eksynyt. Kaikenlaisiin harhoihin liki kaikki muutkin ovat – todellisen Kristuksen puutteessa – eksyneet.

      Se olisi myös teko, joka nostaisi sinut arvoon arvaamattomaan.

      (12)(3)
      • Markku Juutinen

        Tavallaan se olisi puolustuspuhe Swedenborgin kautta illmestyneelle ilmoitukselle.

        Kuitenkin Magneettimedian julkaisuoikeuden omistavan tahon kanssa on sovittu siitä, että uskonnollisia aiheita ei julkaistavissa artikkeleissa käsitellä.

        Juuri siksi poistettiin ES-osio Talmud-jutun ensimmäisestä versiosta. Jos lähdetään esittelemään yhdenlaisia teologisia näkemyksiä, niin silloin täytyy julkistaa myös toisenlaisia, kolmannen kaltaisia jne.

        Voit julkaista ne omalla foorumillasi.

        (2)(11)
        • Vesa-Ilkka Laurio

          Sääli, jos julkaisuoikeuden omistava taho hylkää Jumalan. Sääli, jos julkaisuoikeuden omistava taho ei tunne tietä Jumalan yhteyteen (se ei ole ”teologinen näkemys”). Siitä ei hyvää seuraa.

          Totisesti siitä ei seuraa hyvää.

          (8)(2)
          • Vesa-Ilkka Laurio

            Tässä olemme ongelmiemme ydinkohdassa.

            (8)(3)
          • Vesa-Ilkka Laurio

            On hämmästyttävää, että Jumala hylätään. Lunastaessaan meitä Jumalan Poika joutui niin suureen tuskaan, että hänen hikensä oli kuin veripisarat:

            ”Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niin kuin veripisarat, jotka putosivat maahan” (Luuk. 22:44).

            Hän avasi meille tuskallaan, verihiellään, kärsimyksellään ja kuolemallaan tien Jumalan yhteyteen. Hän kärsi puolestamme sen rangaistuksen, jonka me kaikki olemme ansainneet. Hän hankki meille syntien anteeksiantamuksen.

            Ja Jumalan Poika, tie Jumalan yhteyteen, hylätään!

            Ja kaikki todellinen apu tulee yksin Jumalalta!

            (10)(3)
    • Markku Juutinen

      (Vastaus Markku Juutiseen kommenttiin 12.4. klo 0.26 ”Vastine Vesa-Ilkka Lauriolle.”)

      Tässä hiukan vastinetta kohtiin, jotka katsoin tärkeimmäksi:

      Swedenborgin kautta ilmestynyt Taivaallinen Oppi ei muistuta mitään juutalaisten pirullista kabbalaa. Vain täysin henkisesti sokea ihminen kehtaa rinnastaa näitä kahta keskenään.

      Ihmiset sokaistuvat spirituaalisesti täysin järjettömien uskonnon dogmien ansiosta. Niinpä isänmaatammekin on rangaistu Martti Lutherin yksin uskosta vanhurskauttavalla opilla, joka on poistanut henkisenvapauden uskonasioissa ja erottanut totuuden lähimmäisen rakkaudesta, josta on seurannut täydellinen pimeys teologiassa. Toinen järjettömyys on Jumalan jakaminen kolmeksi eri persoonaksi, mutta koska näistä on ollut jo puhetta, niin riittäköön.

      Sitä paitsi Swedenborgin välityksellä tullut sanan sisäinen merkitys kattaa myös Suuren osan myös Vanhaa Testamenttia, esim. Mooseksen Viisi Kirjaa (http://sacred-texts.com/swd/ac/ac009.htm).

      Väärän uskonnon pimentämät ihmiset eivät näköjään pysty tajuamaan henkisen maailman ja luonnon maailman eroa. Ei millään käsitetä, että ihmisellä on sielu, joka on varsinainen ihminen. Fyysinen ruumis on sielun palvelija. Niinpä Jumala, joka on henkinen ja on henkisessä maailmassa, siis sen maailman osassa, jota kutsutaan taivaaksi. Selvää silloin on, että Hänen Sanansakin on henkistä eli siinä on taivaallinen ja spirituaalinen merkitys. Mutta Sanassa on myös kirjaimellinen tarkoitus niille, jotka eivät ymmärrä Sanan sisäisiä merkityksiä. Mutta kaikki ihmiset voivat käsittää sitä, jos he uudestisyntyvät Herran Jeesuksen Kristuksen avulla.

      Kuten Jumalan Sanassa sanotaan: ”Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.” Joh. 6: 63.

      Liitän tähän esimerkin Jumalan Sanan sisäisestä merkityksestä:

      SANAN SPIRITUAALINEN JA COELESTIAALINEN MERKITYS

      Spirituaalista merkitystä ei voi suoraan aisteilla nähdä kirjaimellisesta merkityksestä. Se on siinä samalla tavalla kuin sielu ruumiissa, joten se voidaan ymmärtää vain, kun tunnetaan vastaavaisuuksien tiede. Koko Sana on kirjoitettu puhtaasti vastaavaisuuksilla. Jokainen pienikin sana ja jopa pilkut ja pisteet ovat alkuperäisissä kirjoituksissa vastaavaisuuksia. Nykyajan kristityt eivät tunne vastaavaisuuksia, vaan he puolustelevat Sanasta vetämillään johtopäätöksillä virheellisiä oppejaan ja näin jatkuvasti ristiinnaulitsevat Jumalaa, kuten juutalaiset ajanlaskumme alussa.

      Kun Jeesus eli maan päällä, Hän puhui kaikki sanansa vastaavaisuuksilla. Siten kaikilla Hänen sanoillaan on luonnollinen, henkinen ja taivaallinen merkitys. Tästä syystä Jeesus sanoo, että Hänen sanansa ovat henki ja elämä. Esitän seuraavassa muutamia esimerkkejä Sanan sisäisestä merkityksestä.

      ”Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa. Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat. Mutta yösydännä kuului huuto: ’Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.’ Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon. Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: ’Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat’. Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: ’Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.’ Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin. Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: ’Herra, Herra, avaa meille!’ Mutta hän vastasi ja sanoi: ’Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä’.” (Matt. 25: 1 12).

      Tässä vertauksessa on joka sanalla henkinen merkityksensä. Taivasten valtakunnalla tarkoitetaan taivasta ja kirkkoa, sillä kirkko on taivas maan päällä. Ylkä tarkoittaa Herraa, häät Herran avioliit¬toa taivaan ja kirkon kanssa. Herran avioliitto kirkon kanssa tapahtuu silloin, kun hyvyydet ja totuudet yhdistyvät maan päällä olevassa kirkossa. Neitsyillä tarkoitetaan kirkon jäseniä. Kymmenen tarkoittaa koko joukkoa, viisi tarkoittaa pientä osaa. Lamput vastaavat uskon totuuksia; öljy vastaa rakkauden hyvyyttä. Uni ja nukkuminen vastaavat ihmisen elämää maan päällä. Herääminen ja nouseminen vastaavat ihmisen elämää henkisessä maailmassa. Ostaminen tarkoittaa totuuksien ja hyvyyksien hankkimista. Niillä neitsyillä, joilla ei ollut öljyä lampuissaan, tarkoitetaan sellaisia kirkon jäseniä, jotka eivät harjoita lähimmäisenrakkautta eli eivät elä Kymmenen Käskyn mukaisesti. Meneminen myyjien luo ostamaan tarkoittaa totuuksien ja hyvyyksien hankkimista fyysisen kuoleman jälkeen. Mutta koska ihmisen muuttaminen hänen tahtonsa suhteen on mahdotonta kuoleman jälkeen, ylkä eli Herra sanoi heille: ”Minä en tunne teitä.” Herra sanoi tämän siksi, että ihminen, jossa ei ole lähimmäisenrakkautta hänen tullessaan henkimaailmaan, ei voi yhdistyä Herraan eli päästä taivaaseen eli häihin. Viisaat neitsyet, joilla oli öljyä mukanaan, tarkoittavat niitä kirkon jäseniä, jotka harjoittavat lähimmäisenrakkautta. Ainoastaan tällaiset kirkon jäsenet pääsevät taivaaseen.

      Ja edelleen Jeesuksen ristinkuolemasta:

      Jeesuksen ristinkuolema oli Hänen viimeinen kiusauksensa eli helvettien viimeisin ja voimakkain hyökkäys Häntä vastaan. Tämän kiusauksen Jeesus voitti rakentamalla Jumalal-lisella voimallaan ruumiinsa kolmessa päivässä uudelleen. Tämä Jeesuksen uusi kirkastettu ruumis on se, johon turvautumalla myös me tavalliset ihmiset voitamme helvettien hyökkäykset kiusauksia kohdatessamme, sillä kiusaukset eivät ole mitään muuta kuin helvettien yritystä tuhota uudestisyntyvä ihminen. Jeesuksen kirkastettu ruumis on sama kuin taivaan auringon Jumal Ihminen Divinus Humanus, jota Johannes kuvaa Ilmestyskirjassa (Ilm. 1: 13-16).

      Miksi Jumala inkarnoitui juuri juutalaisessa Jeesuksessa? Tätä eivät nykyajan kristityt tiedä. Selitys on seuraava: Juutalaiset ovat planeettamme itsekkäin kansa, johon olivat Jeesuksen aikoihin yhteydessä pahimmat helvetit. Koska Jumala luonnollisesti halusi pelastaa koko ihmiskunnan, Hänen täytyi aloittaa helvettien kukistaminen pahimmista helveteistä.

      (3)(3)
  20. `Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka TEKEE minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden (anomia-laittomuus) tekijät` (Mat 7:21-23).

    Tässä kohtaa anomia-laittomuus esiintyy ihmisissä, jotka elävät aivan kuin heillä ei olisi lakia ollenkaan ja nyt ei puhuta seremonialaista.

    `Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja TEKEE niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä TEKEE niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri` (Mat 7:24-27).

    Kun ihmisen kehon fyysiset toiminnot lakkaavat, hän kuolee. Välittömästi hänet herätetään ja hän saapuu `henkien maailmaan`. Siellä hänen sisäinen `ihmisensä` tulee vastaamaan hänen ulkoista `ihmistään` eli hänen TEKONSA seuraavat häntä. Näitten (TEKOJENSA) mukaan hänet tuomitaan, ei uskonsa.

    Tekojemme mukaan meidät tuomitaan!

    (2)(2)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Matteuksen 7. luvussa Jeesus puhuu opetuslapsilleen ja silloin tietenkin heidän sydämilleen. Hän ei puhu ”kansalle” tai ”fariseuksille”. Jumalan silmissä hyvät teot ovat sydämen tekoja, tekoja, jotka lähtevät sydämestä ja joita tehdään halukkaasti.

      Kuten kirjoituksestani käy ilmi, perkele kaikkoaa sydämestä vain uskossa Kristuksen sijaissovitukseen, jolloin sydämeen tulee Pyhä Henki vaikuttamaan nuo mainitut teot eli pyhityksen. ”Hyvät teot”, teot, joilla on tarkoitus miellyttää Jumalaa, ovat Kristuksen ulkopuolella teeskentelyä, ulkokultaisuutta, syntiä, kuoleman tekoja: ”Kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä” (Room. 14:23).

      Junnu on Jumalan pettäjä, perkeleen lapsi, joka ei ymmärrä, että mainitut jakeet ovat Vapahtajan, syntien anteeksiantamuksen hankkijan, sanoja. Jeesus tuli tekemään tyhjiksi perkeleen TEOT:

      ”Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot” (1. Joh. 3:8). Tähän kuuluvat tietenkin myös valkeuden enkeliksi tekeytyvän perkeleen teot: ”Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen” (2. Kor. 11:14-15).

      Nämä ihmiset, kuten juutalaiset ja swedenborgilaiset, jotka huseeraavat ympäriinsä ”hyvien tekojensa” kanssa ja samalla kieltävät Jeesuksen sijaissovituksen, EIVÄT tee sydämissään tekoja, joita he mainostavat tekevänsä. Jeesus toteaa kylmästi:

      ”Eikö Mooses ole antanut teille lakia? JA KUKAAN TEISTÄ EI LAKIA TÄYTÄ. Miksi tavoittelette minua tappaaksenne?” (Joh. 7:19).

      Junnukin tappaa Jeesuksen kieltäessään hänet sijaissovituksen suorittajana.

      Pari muutakin kohtaa Raamatusta:

      ”’Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä – niin kuin teidän isänne, niin tekin. Ketä profeetoista eivät teidän isänne vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi te nyt olette tulleet, te, jotka enkelien toimen kautta saitte lain, MUTTA ETTE SITÄ PITÄNEET.’ Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle hampaitansa. Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella ja sanoi: ’Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella’. Niin he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat riisuivat vaippansa Saulus nimisen nuorukaisen jalkojen juureen. Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: ’Herra Jeesus, ota minun henkeni!’ Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: ’Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!’ Ja sen sanottuaan hän nukkui pois” (Ap. t. 7:51-60).

      Näin kiivaasti Junnun kaltaiset tekojen vanhurskauden julistajat vihaavat oikeiden tekojen tekijöitä. Tappoivat Jumalan Pojankin.

      Toinen raamatunkohta:

      ”Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä. Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi. Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista. Mutta RAAMATTU ON SULKENUT KAIKKI SYNNIN ALLE, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat. Mutta ennen kuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä. Niin muodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia. Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa” (Gal. 3:19-26).

      Jos teoilla olisi mahdollista pelastua, Kristus olisi kuollut turhaan. Koko kristinusko olisi turha.

      Jos sanotaan, että ”tekojemme mukaan meidät tuomitaan”, niin se tarkoittaa vain sitä, että meidät tuomitaan sen mukaan, olemmeko Kristuksen sijaissovitukseen uskovia (kristittyjä), joiden teot ovat Kristuksen (välimiehen) vuoksi Jumalan silmissä hyviä tekoja, vai epäuskoisia (niitä, jotka eivät usko Kristuksen sijaissovitukseen), joiden teot ovat Jumalan silmissä saastaisia, tekivätpä he mitä hyvänsä.

      Junnun puheet swedenborgilaisesta henkimaailmasta ovat oman viisauden julistamista, siinä paisumista:

      ”Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen, niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään” (1. Tim. 6:3-4).

      Ruumiin ylösnousemuksen kieltäminen on kristinuskon ja Raamatun kieltämistä, jumalatonta eksyttämistä.

      (7)(2)
  21. Vierailija x

    linkkaamani sivu kertoo suurella sivu määrällä sen mistä zionistit eivät halua sinun tietävän, he ovat kirottuja ja Jumalan hylkäämiä sillä he tiekivät väärin, Israel nyky valtiona ei tule säilymään. Kristukseen uskovat ovat heitä jotka perivät luvatun maan.

    http://israelect.com/reference/WillieMartin/ANSWER.htm

    (4)(2)
  22. Markku Juutinen

    VAPAA TAHTO JA UUDESTISYNTYMINEN

    Saatteeksi

    Koska täällä on niin innokkaasti levitetty Swedenborgin kautta ilmestyneen Taivaallisen Opin vastaista sanomaa, niin katson velvollisuudekseni julkaista tähän liittyen T. Opista tärkeimmän eli uudestisyntymiseen liittyvän kirjoituksen. Taivaallinen Oppi kokonaisuudessaan toimii Jumalan Sanan henkisenä lamppuna.

    Kirjoitus perustuu http://novahierosolyma.fi/index.php sivustoon.

    Vapaasta tahdosta

    Jotkut ovat väittäneet, että ihmisellä ei olisi vapaata tahtoa. Kuitenkin on Jumalallisen Kaitselmuksen laki, että ihmisen tulee saada ajatella, tahtoa ja toimia vapaudessa oman ymmärryksensä mukaan.

    Ihmisellä olevat ymmärrys ja vapaus ovat Jumalasta eli Herrasta. Ymmärrys mahdollistuu ihmisen sieluun tulevasta spirituaalisesta virtauksesta. Luonnollisesti yhteys Jumalaan syntyy pelastuksen kannalta Jumalan Sanan avulla. Vapaus syntyy taivaan ja helvetin välisestä tasapainosta. Nykyajan psykologien mukaan ihmisen ymmärrys johtuisi pelkästään aivojen toiminnasta, ja he pitävät ihmistä lähinnä monimutkaisena koneena. He eivät tajua, että ymmärtäminen on henkistä näkemistä, joka perustuu sielun olemassaoloon: spirituaalinen virtaus kohdistuu ihmisen sieluun, jonka vuorovaikutus ihmisen aivojen ja aistimien kanssa synnyttää ymmärryksen.

    Kyky ajatella, tahtoa, puhua ja tehdä, mitä ymmärtää, on ihmisen tahdon vapaus. Yhteiskunta tosin asettaa rajoituksia tekojen ja puheiden suhteen, mutta ajattelu ja tahtominen ovat aina vapaita. Vain harvat tietävät, että tahdon vapaus johtuu taivaan ja helvetin välisestä tasapainosta.

    Jo fysiikan lakien mukaan kahden toisiaan vastaan vaikuttavan yhtä suuren voiman tehokkuus, kumoavat toisensa. Tällöin kolmas tekijä kykenee vaikuttamaan molempiin edellisiin voimiin koko voimallaan. Tällainen henkinen tasapaino vallitsee taivaan ja helvetin välissä olevassa henkimaailmassa. Ihminen on ikään kuin kolmastekijä, joka voi valita vapaasti suuntansa, joko hyvien henkien, tai enkelten puoleen tai pahojen henkien suuntaan. Herran ja Hänen Sanansa välityksellä ihminen voi valita enkelten seuran, antautumalla uudestisyntymisen prosessiin.

    Mikäli ihmisellä ei olisi vapaata tahtoa, ei hän voisi elää hetkeäkään. Tämä johtuu siitä, että Jumala pitää ihmisen elossa henkien kautta tulevan virtauksen välityksellä. Pahat ihmiset kytkeytyvät pahoihin henkiin ja vastaavasti hyvät enkeleihin tai hyviin henkiin. Tietysti kaikilla ihmisillä on potentiaalinen kyky uudestisyntymiseen.

    Jos, ihminen pakottaa itsensä vain luonnollisessa mielessä eli ulkonaisesti käyttäytymään Kymmenen Käskyn mukaisesti, siis orjamaisesti, välittämättä laisinkaan henkisestä eli sisäisestä kehittymisestään. Kun tämän kaltainen ihminen herää fyysisen kuolemansa jälkeen henkimaailmassa, jossa elämä perustuu vain sisäinen ihminen toimintaan, ajautuu hän kohti helvetin syövereitä, sillä sisäinen ihminen ei ollut kehittynyt vastaan ottamaan taivasta. Ihminen oli siis tällöin noudattanut uskonnollisia normeja vain ulkoisesti ja vielä luonnollisen mielen sanelemassa orjuudessa.

    Uudestisyntymisen prosessin tarkastelua

    ”Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. Nikodeemus vasta¬si ja sanoi hänelle: ’Kuinka tämä voi tapahtua?’ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!’” (Joh. 3: 7, 9, 10).

    On kauhistuttava ajatus, ettei nykyisin juuri kukaan tiedä, mitä uudestisyntyminen on. Kuitenkin se olisi tiedoista tärkein, sillä ilman uudestisyntymistä ihminen päätyy fyysisen kuolemansa jälkeen helvettiin. Ihminen syntyy omista vanhemmistaan luonnolliseen maailmaan, mutta päästäkseen taivaaseen hänen täytyy syntyä uudestaan henkisesti Jumalasta. Ihminen syntyy vielä perittyyn pahuuteen, joka vie hänet helvettiin, ellei hän synny uudestaan henkisesti. Kristillisen kirkon tärkein tehtävä olisi juuri opettaa uudestisyntymistä, mutta nykyajan kristityt kirkot elävät tässäkin suhteessa täydellisessä pimeydessä.

    Myös teosofian ja antroposofian sekä monien itämaisten uskontojen kannattajat ovat täysin tietämättömiä uudestisyntymisestä. Ainoastaan Swedenborgin teoksissa uudestisyntymisprosessi on selitetty siten, että sen voi jokainen omilla kokemuksillaan varmistaa todeksi. Kysymys on yksilöllisestä sielun eli varsinaisen ihmisen jalostumisesta, jota ulkopuolinen ihminen tarkkailijana ei voi määritellä vääräksi tai oikeaksi. Vain Jumala tuntee ihmisen läpikotaisin.

    Voidakseen uudestisyntyä ihmisen tulee olla suorassa ja välittömässä yhteydessä Jumalaan, joka yksin äärettömän rakkautensa ja viisautensa avulla kykenee uudestisynnyttämään ihmisen. Se, joka turvautuu kiusauksissa, joita ilman kukaan ei voi uudestisyntyä johonkin muuhun kuin Herraan Jeesukseen Kristukseen, se häviää kiusauksen ja hänen tilansa tulee huonommaksi kuin mitä se oli ennen kiusausta. Uudestisyntymisessä ihmisen henkinen älykkyys lisääntyy päivä päivältä sitä mukaa kuin hän saa uusia totuuksia ja hyvyyksiä Herralta. Nykyaikana tuskin kukaan ymmärtää, että ainoastaan ymmärretyt totuudet lisäävät älykkyyttä ja että pelkkä muistitieto on ihmiselle hyödytöntä. Totuus on totuus vain ymmärryksen valossa, eikä asian uskominen tee sitä vielä todeksi.

    Uudestisyntyminen on täysin analogista fyysiselle kehitykselle. Kuten ihmisen fyysinen kehitys aikaa kahdesta sukusolusta, samoin myös uudestisyntyminen alkaa harvoista perustotuuksista ja hyvyyksistä kehittyä yhä täydellisemmin ihmisen muotoiseksi, sillä hyvyydet ja totuudet liittyvät ihmiseen ja ovat ihmisen muodossa. Vuosi vuodelta uudestisyntyvä omaksuu yhä enemmän ja enemmän uusia totuuksia, ja näistä totuuksista käsin hän voi tuntea myös yhä paremmin helveteistä huokuvat vääryydet ja pahuudet. Tällä tavoin myös vääryydet ja pahuudet palvelevat ihmisen uudestisyntymistä. Uudestisyntynyt voi totuuksista käsin nähdä vääryydet, mutta uudestisyntymätön ei voi vääryyksistä käsin nähdä totuuksia.

    Mitä enemmän ihminen ymmärryksensä avulla havaitsee totuuksia ja vääryyksiä sekä mitä enemmän hänen tahtonsa samanaikaisesti ottaa vastaan hyvyyksiä Herralta, sitä sisäisempiä totuuksia hän kykenee vastaanottamaan eli sitä älykkäämpi ja viisaampi hän on. (tämä on älykkyyden määritelmä).

    PARANNUS

    Koska ihminen syntyy vanhemmistaan itserakkauteen ja maailmanrakkauteen, hänen on hylättävä aiempi elämänsä eli hänen tulee tehdä parannus. Parannuksen voi tehdä vain aikuinen ihminen, joka kykenee ymmärryksellään vastaanottamaan totuuksia. Lapset, vajaamieliset ja muut järkevää ymmärrystä vailla olevat eivät voi parannusta tehdä. Tämän vuoksi lapsena kuolleet päätyvät aina taivaaseen, sillä heillä ei ole vastuuta peritystä pahuudestaan.

    Parannus on ensimmäinen ja tärkein asia aidossa kirkossa, sillä se on todellista Jumalan palvelemista. Parannus on Sanassa jokapäiväinen uhri (Dan. 12: 11). Jumala ei vaadi turhia ulkoisia palvelusmenoja, vaan sitä, että ihminen huomaa itsensä syntiseksi ja kääntyy pois pahuudestaan.

    Monissa protestanttisissa kirkoissa on vallalla käsitys, että pelkkä usko johtaa parannukseen, kun vain ihminen tunnustaa olevansa syntinen. Tällainen käsitys on kuitenkin täysin vastoin Jumalallisen Kaitselmuksen lakeja, joiden mukaan ihmisen sisäinen tahto määrää hänen pelastumisensa ja taivaaseen pääsynsä. Pelkkä usko ei synnytä tätä sisäistä tahtoa. Sisäinen tahto syntyy ainoastaan, kun ihminen parannuksen jälkeen elää elämäänsä Jumalallisia lakeja noudattaen. Pelastukseen tarvitaan siis sekä usko että eläminen uskon käskyjen mukaisesti.

    Yleisestä syntiseksi tunnustautumisesta ei ole mitään hyötyä ihmiselle, sillä näinhän voivat tehdä sekä hyvät että pahat. Todellinen parannus on aivan muuta. Todelliseen parannukseen kuuluvat seuraavat kohdat: 1. Jumalan olemassaolon myöntäminen, 2. Tietäminen, mikä on syntiä, 3. Itsetutkistelu yksittäisten syntien havaitsemiseksi, 4. Havaittujen syntien tunnustaminen Jumalan edessä, 5. Avun pyytäminen Jumalalta syntien anteeksisaamiseksi, 6. Uuden synnittömän elämän aloittaminen. Näin tapahtuva parannus liittää ihmisen Jumalaan ja tekee hänet älykkääksi. Tällaista parannusta voidaan kutsua Jumalan ja ihmisen liitoksi. Käsittelen seuraavassa lyhyesti näitä parannuksen eri vaiheita.

    1. Jumalan olemassaolon myöntäminen

    Jumalankieltäjät eli ateistit eivät voi aloittaa todellista parannusta. He voivat tietenkin parantaa ulkoisen elämänsä laatua monin tavoin, mutta sisäisen ihmisen voi puhdistaa yksin Jumala yhteistyössä ihmisen kanssa. Se, joka sisimmässään tunnustaa Jumalan olemassaolon, on jo ottanut ensimmäisen askeleen älykkyytensä kehittämisessä. Se taas, joka on sisimmässään kieltänyt Jumalan olemassaolon, on jo sulkenut mielensä niin, ettei se voi ottaa vastaan virtausta taivaasta. Ne taas, jotka eivät ota kantaa, onko Jumala olemassa vai ei, ovat myös ateisteja, mutta eivät aivan yhtä syvällä ateismin suossa kuin edellä mainittu. Nimittäin jo sen seikan hyväksyminen, että on olemassa mahdollisuus, ettei Jumalaa ole olemassa, on sisimmältään ateismia.

    Kun ihminen tunnustaa Jumalan olemassaolon, tulee hänen mielensä sisäisiin osiin virtausta taivaasta, ja jos hän myös käytännön elämässään elää Jumalan käskyjen mukaan, tulee hän monin tavoin havaitsemaan, että Jumala on olemassa.

    Jumalankieltäjistä kehittyy vähitellen luonnon palvojia ja materialisteja, jotka yhä varmemmin ja varmemmin uskovat Jumalan olemattomuuteen. Tällaisilta ihmisiltä katoaa vähitellen kaikki sisäinen ymmärrys, ja he tulevat eläinten kaltaisiksi, vaikka itse he eivät sitä huomaa, vaan pitävät itseään älykkäinä. Tällaisia ovat useimmat länsimaiset ihmiset meidän aikanamme.

    2. Synnin tunteminen

    Syntiä on kaikki, mikä on Jumalallisen Järjestyksen vastaista. Täydellisesti synnit on luokiteltu Kymmenessä Käskyssä (2 Moos. 20: 2 17). Kymmenen Käskyä tulee ymmärtää kirjaimellisen merkityksen lisäksi joko spirituaalisesti tai coelestiaalisesti, niin kuin Uuden Kirkon oppi ne selittää (luku Raamatun salainen merkitys). Ilman tarkkaa tietoa synnistä ihminen ei voi tehdä todellista parannusta, sillä hän ei tuolloin kykene erottamaan siveellistä ja yhteiskunnallista pahaa synnistä. Vaikka ihminen välttäisikin tekemästä minkäänlaista siveellistä ja yhteiskunnallista pahaa, voi hän siitä huolimatta tehdä syntiä, jos hän välttää pahan tekemistä vain maineensa ja etujensa tähden. Niinpä monilla erittäin pahoilla ihmisillä on täysin nuhteeton sosiaalinen elämä. Hyvä ihminen ei tee pahaa, koska se on syntiä. Paha ihminen välttää pahan tekemistä sen tähden, että hän voi täten toteuttaa itsekkäitä pyrkimyksiään kunniallisena kansalaisena. Hyvien tekojen tekeminen toisille ihmisille itsekkäistä syistä on tälle tekijälle syntiä, mutta teon kohteille hyötyä. Synti määräytyy siis sisäisestä mielestä käsin. Sama teko voi olla toiselle syntiä, mutta toiselle ei.

    3. Itsetutkistelu yksittäisten syntien havaitsemiseksi

    Protestanteilla joihin siis luterilaisetkin kuuluvat itsetutkistelu omien syntien havaitsemiseksi on erittäin vierasta. Katoliset sitä vastoin tekevät sitä useammin. Siksi monien katolisten onkin Swedenborgin mukaan helpompi saavuttaa uudestisyntymisen tila kuin protestanttien. Jos ihminen ei harjoita itsetutkistelua, hän vähitellen päätyy käsitykseen, ettei mitään syntiä ole olemassakaan. Itsetutkistelun tulee käsittää myös tutkistelun, onko aikonut tehdä syntiä. Pelkkien tekojen tutkiminen ei vielä ole todellista itsetutkistelua, sillä synti ilmenee usein jo aikomuksessa tehdä pahaa. Uudestisyntyvä harjoittaa itsetutkistelua päivittäin. Hän miettii illalla tai yöllä yksin ollessaan, tuliko tänään tehdyksi jokin synnillinen teko tai oliko sellaisia aikomuksia. Tätä hänen tulee tehdä joka ainoa päivä. Kun ihminen on havainnut tehneensä syntiä tai aikoneensa tehdä syntiä, siirtyy hän parannuksen neljänteen vaiheeseen eli syntien tunnustamiseen.

    4. Havaittujen syntien tunnustaminen Jumalan edessä

    Tehtyään tai aiottuaan tehdä syntiä ihmisen tulee kääntyä Jumalan puoleen syntien anteeksisaamiseksi. Jos ihminen ei kadu tekemiään syntejään tai syntisiä aikomuksiaan, jäävät ne hänen sieluunsa ja vetävät hänet ruumiin kuoleman jälkeen helvettiin. Kun siis uudestisyntyvä on havainnut tehneensä tai aikoneensa tehdä syntiä, hänen tulee yksinäisyydessä tunnustaa ne Jumalan edessä. Syntien tunnustaminen ihmisten edessä ei ole tarpeellista. Sillä puhuessaan tai kirjoittaessaan toisille ihmisille ihminen on ulkoisen mielensä tilassa, mutta tunnustaessaan syntinsä ja rukoillessaan yksinäisyydessä hän on sisäisen mielensä tilassa. Vain sisäisen mielen tilassa ihminen voi tehdä parannuksen. Tästä syystä myös papille suoritettu rippi on turha toimitus. Todellinen Jumalanpalvelus voi tapahtua ainoastaan sisäisen mielen tilassa.

    Voidakseen tunnustaa syntinsä Jumalalle ihmisellä tulee olla jonkinlainen käsitys Jumalasta. Mitä tarkempi ja oikeampi käsitys Jumalasta ihmisellä on, sitä läheisempään yhteyteen Jumalan kanssa hän pääsee. Jos ihminen ajattelee Jumalaa kolmena eri persoonana, kuten nykyajan kristityt, hän ei voi saavuttaa yhteyttä Häneen.

    Paikka henkisessä maailmassa tai oikeammin paikan vastaavaisuus määräytyy siitä käsityksestä, mikä kullakin Jumalasta on. Ne, joilla on se käsitys, että ei ole olemassa mitään Jumalaa, asuvat helveteissä. Ne, joilla on käsitys Jumalasta Ihmisen muotoisena, asuvat taivaissa. Mitä tarkempi käsitys ihmisellä on Jumal-Ihmisestä, sitä parempaan taivasyhdyskuntaan hän pääsee. Jumala näyttäytyy eri aikakausien ihmisille eri tavalla johtuen erilaisesta vastaanottokyvystä.

    Meidän aikamme ihmisille Hänen muotonsa on sellainen, mitä on kirjoitettu Johanneksen Ilmestyksessä (Ilm. l: 12 16). Käsitystä Jumalasta edustavat myös kaikki todellisen uskonnon lait, sillä ne tulevat Jumalasta. Kun ihminen rukoillessaan ja syntinsä tunnustaessaan ymmärtää Jumalan Kolminaisuuden siten, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, kuten sielu, ruumis ja sielusta ruumiin kautta tapahtuva toiminta ovat ihmisessä, saavuttaa hän yhteyden Jumalaan. Jos ihminen ajattelee Jeesusta tavallisena ihmisenä, kaikkoaa yhteys Jumalaan heti. Jeesus tulee ymmärtää kirkastetuksi eli Jumalalliseksi Ihmiseksi.

    5. Avun pyytäminen Jumalalta syntien anteeksisaamiseksi

    Kun ihminen on havainnut syntinsä sekä tunnustanut ne Jumalan edessä, tulee hänen pyytää nöyrästi apua Jumalalta, jotta hän saisi syntinsä anteeksi. Tämän lisäksi hänen tulee pyytää Jumalalta voimaa, että Jumala auttaisi häntä vastaisuudessakin pysymään poissa synnistä. Kun ihminen on pyytänyt apua ja voimaa Jumalalta, hänen tulee sen jälkeen pyrkiä välttämään syntiä elämässään ikään kuin itsestään, mutta hänen tulee tietää, että voima, jonka avulla hän pysyy erossa synnistä, tulee yksin Herralta. Tämä ”ikään kuin itsestään” toiminta säilyttää ihmisen vapaan tahdon ja on siten yksi Jumalallisen Kaitselmuksen laeista. Ihmisen on käytettävä Jumalasta nimeä Herra Jeesus Kristus pyytäessään apua.

    6. Uuden synnittömän elämän aloittaminen
    Päästyään tietystä synnistä eroon Jumalan avulla ihmisen tulee karttaa tätä syntiä lopun elämäänsä. Jos ihminen uudestaan tekee saman synnin, tulee hänen tilansa aiempaa huonommaksi, sillä häneen liittyy tällöin suurempi joukko tuota syntiä vastaavia pahoja henkiä.

    Tätä tarkoittavat Herran sanat: ”Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä: Silloin se sanoo: ’Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin’. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna. Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.” (Matt. 12: 43 45). Tästä syystä myös niin harvat löytävät nykyaikana Taivaallisen Opin, sillä on parempi ihmiselle elää koko elämänsä pahuudessa, kuin kääntyä pois pahuudesta ja sen jälkeen kääntyä uudestaan pahuuteen.

    Kun ihminen on päässyt parannuksen avulla eroon yhdestä synnistä, auttaa Herra häntä pääsemään eroon myös muista synneistä. Näin hänen sielunsa vähitellen puhdistuu sitä mukaa kuin hän syntiä vastustaa. Näin ihminen tulee vähitellen enkeliksi jo maan päällä eläessään. Tällaisten ihmisten lapsissa peritty pahuus pienenee ja heistä muodostuu aikaa myöten uusi ihmisrotu,Homo bonus.

    REFORMAATIO JA REGENERAATIO

    Ellei ihminen synny uudestaan henkisesti, hän ei pääse sisälle Jumalan valtakuntaan. Jumalan valtakunta tarkoittaa sekä taivasta että kirkkoa maan päällä. Uudestisyntymätön ihminen on tahtonsa puolesta petoeläin, vaikka hän naamioikin tämän seikan ulkoisella käytöksellään ollessaan toisten ihmisten parissa. Ihminen nimittäin syntyy peritystä pahuudesta johtuvaan itserakkauteen ja maailmanrakkauteen. Itserakkauden tuli on olla muita parempi ja alistaa toiset oman vallan alle. Maailmanrakkaus sisältää halun omistaa koko maailma, jos vain se olisi mahdollista.

    Uudestisyntymättömän ihmisen ymmärrys on kuitenkin sellainen, että hän voi ottaa vastaan sekä totuuksia että vääryyksiä. Näin hän pystyy ymmärryksensä avulla näkemään tahtonsa pahuuden, ja jos hän kääntyy pois pahuuksistansa, luo Herra häneen vähitellen kiusausten avulla uuden tahdon, joka on hyvä, koska se on Herrasta. Tämän ihmisen ymmärryksen laaja alaisuuden se voi siis ottaa vastaan sekä totuuksia että vääryyksiä Herra loi sen tähden, että Hän voi sen avulla uudestisynnyttää Hänestä pois langenneen ihmisen. Tahtoonsa nähden ihminen ei voi elää samanaikaisesti hyvyydessä ja pahuudessa.

    Ensimmäistä vaihetta uudestisyntymisessä kutsutaan reformaatioksi,ja se tarkoittaa ymmärryksen kehittymistä. Toinen vaihe on nimeltään regeneraatio, joka tarkoittaa tahdon kehittymistä. Ihminen, jonka ymmärrys on kehittynyt, ei ole vielä varsinaisesti uudestisyntynyt, jos hänen tahtonsa on edelleen kehittymätön. Vasta kun ihmiselle on syntynyt uusi tahto, hän on uudestisyntynyt. Reformaatio tapahtuu ajallisesti ennen regeneraatiota.

    Uudestisyntymisen kaksi välinettä ovat usko ja lähimmäisenrakkaus. Usko liittyy reformaatioon ja lähimmäisenrakkaus regeneraatioon. Usko ja lähimmäisenrakkaus tulee ym-märtää sellaisiksi, joiksi ne on selitetty edellä, eikä siten kuin nykyajan kristilliset kirkot sen tekevät. Uudestisyntyminen puolestaan on pelastuksen eli taivaaseen pääsyn väline. Näillä välineillä Herra luo ihmiseen uuden ymmärryksen ja uuden tahdon. Tällaista Herran uudelleen synnyttämää ihmistä voidaan kutsua Jumalan pojaksi tai tyttäreksi. Uudestisyntyminen on ainoa oikea tapa kehittää älykkyyttä, sillä vaikka ihminen kehittäisi aivonsa suureksi tietokoneeksi, jolla on valtava muisti, ei hän olisi kuitenkaan mitään sellaisen ihmisen rinnalla, joka on jatkuvasti yhteydessä Äärettömään Älykkyyteen eli Jumalaan.

    Jokainen planeettamme ihminen voidaan uudestisynnyttää, sillä Jeesuksen pelastus vapauttaa vahvimmistakin helveteistä. Myös juutalaiset voivat uudestisyntyä, mutta koska hei-dän peritty pahuutensa on suurempi kuin muiden kansojen ja koska he asettuivat itse Uudestisynnyttäjää vastaan, ovat heidän kiusauksensa vaikeampia, ja siksi vain harvat heistä todella uskaltavat lähteä uudestisyntymisen tielle.

    Uudestisyntymisessä voidaan erottaa seitsemän eri astetta. Näitä asteita kuvaa luomiskertomus Genesiksen ensimmäisessä ja toisessa luvussa (1 Moos. 1 ja 2). Luomiskertomus ei ole kuvaus aineellisen maailman synnystä, niin kuin monet luulevat, vaan se spirituaalisen merkityksensä mukaan selostaa sitä, kuinka Jumala uudestisynnyttää ihmisen. Ensimmäisen Mooseksen Kirjan 1. luku selostaa spirituaalisen ihmisen synnyn. Toinen luku jakeeseen 18 asti selostaa coelestiaalisen ihmisen synnyn. Nykyihmisistä vain harvat saavuttavat toista astetta korkeampia uudestisyntymisen asteita, vaikka se olisi täysin mahdollista. Vuoden 1757 jälkeen tuona vuonna taivaan ja helvetin tasapaino palautettiin henkimaailmassa on kaikilla planeettamme ihmisillä ollut mahdollisuus kiusausten avulla saavuttaa seitsemäskin aste. Tosin harvat ovat uskaltaneet käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen.

    Uudestisyntymisen korkeampia asteita hankittaessa ihminen joutuu tilanteisiin, joista selviytyminen edellyttää poikkeuksellista rohkeutta. Nämä uudestisyntymisen seitsemän eri astetta on selostettu Swedenborgin Arcana Coelestia teoksen numeroissa 1 130.

    (5)(7)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Kuten Markku Juutisen oppiesityksestä näkyy, se ei perustu Raamattuun vaan ihmisfilosofointiin ja Swedenborgin näkyihin. Koska suurinta osa Juutisen esityksestä on käsitelty jo yllä, puutun vain muutamaan kohtaan.

      Swedenborgilaisen opin mukaan ihmisellä on vapaa tahto. Ihmisellä on vapaa tahto vain siinä mielessä, että ihmisellä ylipäätään on tahto ja että hän voi ylipäätään tahtoa. Ihmisen tahtoa todella leimaa pakottomuus. Koska kuitenkin syntiinlankeemuksessa ihmiskunta joutui perkeleen orjuuteen, luonnollisen ihmisen sydämessä asuu perkele. Tämä merkitsee sitä, että hengellisissä asioissa vapaa tahto on menetetty kokonaan ja luonnollinen ihminen elää hengellisesti kuolleena (Ef. 2:1, 5) ja ymmärrys pimentyneenä (Ef. 4:18).

      Vapaa tahto on Juutisen opissa niin ollen sitä, että ihminen tekee syntiä halusta, täydestä vapaasta tahdosta. Monet ihmiset ja eturyhmät uhraavatkin koko elämänsä tälle ihmisen vapaudelle ja oikeudelle (esim. ihmisoikeudet). Luonnollisen ihmisen tahto on siis sen perkeleen pää, joka sydämessä asuu. Tätä vapautta esim. Suomessa ajetaan kiivaasti liki jokaisessa asiassa. Kyseessä on ”kansalaisoikeus” tai ”kansalaisvapaus.”

      Otan tähän muutaman raamatunkohdan:

      ”Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa” (Ef. 2:1-2); ”älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle” (Room. 6:13); ”Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sen tähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan” (Room. 8:5-7); ”Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki” (Joh. 3:6).

      Kääntäen luonnollinen ihminen on täysin kyvytön tahtomaan hengellistä hyvää (siksi Jumalan täytyy käännyttää hänet, kuten todettu). Hänellä ei ole kykyä uskoa evankeliumia (se on hänelle hullutus, 1. Kor. 2:14; 1:23). Hän ei voi täyttää kymmentä käskyä rakkaudesta Jumalaan. Hän ei voi olla kuuliainen Jumalan laille vaan vihaa sitä sydämestään, Room. 8:7.

      Jos luonnollinen ihminen kykenisi vapaasti tahtomaan hengellistä hyvää, Kristus olisi kuollut turhaan ja kristinusko olisi täysin tarpeeton.

      Mitä ulkonaiseen eli yhteiskunnalliseen vanhurskauteen tulee, luonnollisessa ihmisessä on jäljellä jonkin verran, ei paljon, kykyä täyttää sitä.

      Käsitellessään uudestisyntymisen kohdassa parannusta swedenborgilainen oppi vaatii, että ihmisen on ”hylättävä aiempi elämänsä” ja ”käännyttävä pois pahuudesta.” Synnit on tunnustettava ”Jumalan edessä”, ja tällöin ne on tunnustettava sellaisen Jumalan edessä, jollaiseksi kukin hänet ajattelee (kyseessä ei ole Vapahtaja). Paras käsitys Jumalasta swedenborgilaisen opin mukaan se, että Jumala käsitetään ihmisen muotoiseksi. Jolla on tällainen käsitys, asuu taivaassa. Edelleen: kun ihminen ymmärtää Jumalan kolminaisuuden swedenborgilaisen opin mukaan niin, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat Jeesuksessa (kyseessä siis ominaisuuksien kolminaisuus, ei persoonien kolminaisuus), hän saavuttaa yhteyden Jumalaan. Tällaiselle raamatunvastaiselle Jumalalle synnit tulee tunnustaa ja häneltä pyytää anteeksiantamusta ja voimaa synnittömään elämään! Tässä opissa ihminen on toimija ja hän pelastuu omin toimenpitein. Jeesusta Kristusta sijaissovituksen suorittajana ja syntien anteeksiantamuksen hankkijana Juutisen opissa ei ole.

      Raamatun opetus parannuksesta on se, että se on katumus + usko Kristuksen hankkimaan syntien anteeksiantamukseen. Molemmat vaikuttaa Jumala, ei ihminen. Katumuksen Jumala vaikuttaa lakinsa (käskyjen) avulla, johon Pyhä Henki liittyy (Raamattu on Pyhän Hengen kirjoittama, kuten yllä todettu). Lain kautta ihminen saa synnintunnon; hän joutuu omantunnon hätään ja sydämen pelästykseen havaitessaan syntisyytensä ja kadotuksenalaisuutensa (käskyt eivät siis ole Raamatussa sitä varten, että ihminen alkaisi ulkonaisesti noudattaa niitä, vaan niiden tehtävä on saada aikaan synnintunto). Raamattu sanoo: ”Mikään liha ei tule hänen (Jumalan) edessään vanhurskaaksi lain teoista; SILLÄ LAIN KAUTTA TULEE SYNNINTUNTO” (Room. 3:20). Sydämen hätään joutunut ihminen voi sitten vain tarttua evankeliumissa julistettavaan Jeesuksen Kristuksen meille hankkimaan syntien anteeksiantamukseen eli tulla uskoon. Tämänkin vaikuttaa Jumalan sanassa vaikuttava Pyhä Henki, kuten aiemmin todettu. Jumala käännyttää ihmisen, ei ihminen itse. Lain rooli on kaiken kaikkiaan se, että se vie ihmiseen sydämen kauhistukseen sydämen syntisyyden vuoksi ja siten johtaa ihmisen suoraan Kristukseen, syntien anteeksiantamukseen. Laki on ”kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme”, sanoo Gal. 3:24.

      Niistä, jotka pyrkivät vanhurskautumaan lain kautta (esim. juutalaiset ja swedenborgilaiset), Raamattu sanoo, että he vastustavat Jumalaa: ”sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle” (Room. 10:3). Gal. 2:21 ilmoittaa, että he pilkkaavat Kristuksen sijaissovitusta (”silloinhan Kristus on kuollut turhaan”). He tekevät perkeleen tekoja kaikissa pyristelyissään (Ef. 2:2). Heitä viedään mykkien epäjumalien luo, miten vain tahdotaan (1. Kor. 12:2; hyvänä esimerkkinä Swedenborgin mykkä jumala). Raamattu toteaa heidät kirouksenalaisiksi: ”Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia” (Gal. 3:10; syynä se, ettei kukaan luonnollinen ihminen kykene sydämessään täyttämään lakia).

      (8)(4)
    • Markku Juutinen

      Vielä täsmennän, että uudestisyntyminen ei tarkoita lain ulkonaisia pikkutarkkoja käyttäytymisen muoto, vaan ihmisen kehittymistä ymmääryksensä eli totuutensa sekä hyvyytensä eli tahtonsa suhteen. Siten Jumalan Kymmentä Käskyä noudatetaan ensisijaisesti sisäisesti eli totuuden ja hyvyyden suhteen. Kymmentä Käskyä tulee noudattaa myös käytännössä, mutta ei siten että ne olisivat pelkästään moraalisääntöjä.

      (2)(7)
      • Jepulisjepsis

        Ei, vaan niiden käskyjen tehtävä on saada aikaan synnintunto, ja omantunnon hätä. Ne puhuttelevat ihmistä ja saavat meidät tuntemaan todellisen luontomme, jota emme pysty mitenkään itse ja omin voimin muuttamaan.

        Oikea parannus ei siis pysähdy tähän tahi tuohon yksityiseen tekoon, jonka sinä julkisesti olet tehnyt kymmentä käskyä vastaan – silloinhan voi sellainen väärä luulo saada sijaa, että sinussa sittenkin on jotakin hyvää, ja sellainen onkin ulkokultaisten luuloteltu parannus, he kun luokittelevat tekojansa – vaan se ulottuu koko sinun persoonaasi ja koko sinun elämääsi ja olemukseesi, jopa koko sinun luontoosi näyttäen sinulle, että olet tuomittu helvettiin. Sellainen katumus ei lähde omasta inhimillisestä kyvystä tahi ajatuksesta; Jumalan sanan täytyy se ihmisessä vaikuttaa: se sattuu sydämeen, ja sydän alkaa kauhistua ja vapista, tietämättä, mihin paeta.

        Jumalan edes et siis voi kerkskata millään, et hyvillä teoillasi, et itsetuntemuksellasi, et viisaudellasi, et hyvyydelläsi (käskyjen noudattaminen), etkä lähimmäisen rakkaudellasi. Et millään ! (onneksi)

        “Tehkää sen tähden parannuksen soveliaita hedelmiä” (Matt. 3:8). Oikeaa parannusta eli katumusta eivät ole omat omatekoiset ajatuksesi vaan se, että omatuntosi toden teolla alkaa sinua huolettaa ja sydämesi pelkää Jumalan vihaa ja tuomiota, ei ainoastaan törkeiden julkisyntien vaan myös noiden lujien sisäisten solmujen tähden: näet ja tunnet sydämessäsi olevan pelkkää epäuskoa, Jumalan halveksimista, tottelemattomuutta ja, kuten Paavali sanoo, “vihaa Jumalaa vastaan” ja kaikenlaisia pahoja himoja, joilla olet tuottanut itsellesi Jumalan vihan ja ansainnut tulla hänen kasvojensa edestä iankaikkiseen tuleen heitetyksi.

        Ihminen on avuton ja voimaton syntisyytensä edessä; hän ei voi sille mitään eikä hän voi sitä poistaa. Hän ei myöskään kykene hyvittämään yhtäkään syntiään eikä maksamaan lunnaita sielustaan. Siksi Kristus (Jumala itse) ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan lunasti meidät sijaissovittajanamme. Vain usko tähän juridiseen vapautukseen puhdistaa ja parantaa sielun. Mitään muuta parannusta ei ole. Muuten ihminen, jokainen ihminen, tuhoutuu.

        Jumalan evankeliumi on heikoille ja huonoille ihmisille – nille ihmisille, jotka maailma on tuominnut toivottomiksi tapauksiksi.

        (7)(1)
  23. Jeshua ristiinnaulittiin Keskiviikkona, aamupäivällä klo 9.00. Hän kitui ristillä aina saman päivän iltaan klo 15.00 saakka, kunnes antoi henkensä. Välittömästi hänet herätettiin, eikä hän nähnyt kuolemaa. Tämän jälkeen hän toimi täydessä tietoisuuden tilassa `maan povessa` aina Sunnuntai-aamuun klo 3.00 saakka, kunnes nousi ylös.

    Esimerkiksi Luukkaan evankeliumiin (16-luku) on kirjattu realistinen kertomus `rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta`. Tässäkin nähdään, ettei Herraan uskovalla ole `kuolemaa`, vaan hän muuttaa ainoastaan dimensiotaan. Myös ne, jotka eivät usko, ovat täydessä päivätajussaan tuonpuoleisessa.

    Mitään ruumiin ylösnousemusta ei ole. Vielä vähemmän mitään säilytyspaikkaa niille, jotka muka odottavat ylösnousemistaan joskus tulevaisuudessa. Näin ei ole asiain laita, vaan jokainen `kuollut` herätetään välittömästi kun hänen kehonsa fyysiset toiminnot ovat lakkautuneet.

    Kuinka me voisimme käsittä esimerkiksi `ruumiin ylösnousemisen` polttohaudattujen kohdalla, vai nouseeko siinäkin tapauksessa `iibiskissa tuhkasta`. Tuskinpa. Siihen mihin puu kaatuu, siihen se maatuu.

    `Te tutkitte kirjoituksia ja luulette, että niissä on elämä` (Jeshua). Kirjoituksissanne ei ole mitään elämää, mutta ne toki kertovat elämästä. Kirjoitukset ovat pelkkä peiteväline, joiden taa voidaan katsoa ainoastaan spirituaalisin silmin, ei muuten.

    (1)(5)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Junnun kirjoituksen johdosta, osa 1.

      Swedenborgilainen Junnu kirjoittaa, ettei Jeesus ristillä henkensä annettuaan nähnyt kuolemaa. Hänet ”herätettiin välittömästi” ja kolmantena päivänä hän ”nousi ylös”. Yleensä sanotaan ”nousi ylös kuolleista”, mutta koska Junnu ei tunnusta Jeesuksen eikä kenenkään muunkaan kuolemaa, hän jättää sanan ”kuolleista” pois (swedenborgilaisuuden mukaan kuolemassa astutaan henkimaailmaan ja ruumis tipahtaa pois kyydistä, mutta jostain syystä tätä ei sanota kuolemaksi, vaikka sitä se on).

      Tässä ei logiikka pidä. Kuolema on sielun ja ruumiin erkaantuminen toisistaan. Jos Jeesus ei nähnyt kuolemaa, eivätkö hänen sielunsa ja ruumiinsa erkaantueetkaan toisistaan? Junnu itse kuitenkin kirjoittaa, että Jeesus ”antoi henkensä”, mikä voi tarkoittaa vain sielun ja ruumiin erkaantumista. ”Henkensä antaminen” on nimenomaan kuolema, ruumiillinen kuolema.

      Swedenborgilainen oppi sanoo, että ns. kuolemassa ruumis jätetään lopullisesti eikä siihen koskaan enää palata. Jos kuitenkaan kukaan ei kuole, jääkö ruumis roikkumaan kaikkien mukana? Tämäkään kuitenkaan ei ole mahdollista, sillä swedenborgilaiseen kuolemanjälkeiseen henkimaailmaan menevät vain sielut.

      Koska Junnu kirjoittaa, että ”mitään ruumiin ylösnousemusta ei ole”, niin arvoitukseksi jää, mitä tarkoittavat ”herättäminen” ja ”ylös nouseminen”. Tarkoittaako hän, että Jeesuksen sielu oli vähän aikaa kuollut ja Jeesuksesta nousi ylös vain tämä herätetty sielu? Swedenborgilainen oppihan kutsuu sielua myös ”henkiruumiiksi”, joten onko Jeesus ylösnousemuksen jälkeen tällaisessa henkiruumiissa, vailla todellista ruumista?

      Ja vielä: Sielun kuolema Jeesuksen kohdalla on täysin mahdoton, sillä sielun kuolema on ero Jumalasta ja Jeesus itse on Jumala, Jumalan Poika.

      Junnu ottaa Luukkaan (16:19-31) kertomuksen köyhästä Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä osoittaakseen, ettei kukaan kuole, koska ”kuoleman” jälkeen Lasarus on ”Aabrahamin helmassa” ja rikas mies ”tuonelassa”, molemmat keskustellen, siis ”täydessä päivätajussaan tuonpuoleisessa”. Totta kai molemmat ovat kuolleet, heidän sielunsa ovat irtaantuneet heidän ruumiistaan. Kertomuksessa ovat vain heidän sielunsa (ihmisen sielu on kuolematon), ja kun heillä kerrotaan olevat silmät, kieli jne., niin siinä Pyhä Henki (Raamatun kirjoittaja) vain käyttää kielikuvia, kuvaannollista puhetta, koska ilman niitä ihmisen on mahdoton ymmärtää sielun tuonpuoleista tilaa. Se kuitenkin selviää, että niin uskovien kuin epäuskoisten sielut ovat olemassa kuoleman jälkeen. Epäuskoiset joutuvat heti kuoleman hetkellä helvettiin (sielu erossa Jumalasta), Kristuksen omat autuuteen (sielu Jumalan yhteydessä). Viimeisenä päivänä tapahtuu ruumiin ylösnousemus, jolloin sielu ja ruumis yhdistyvät jälleen. Epäuskoiset elävät ikuisesti helvetissä, Kristuksen omat ikuisesti Jumalan yhteydessä autuudessa.

      Vastoin Junnun väitteitä Jeesus todella kuoli ristillä. Raamattu nimenomaan käyttää sanaa ”kuolla”. Joitakin esimerkkejä:

      ”Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin” (Room. 8:34); ”kuoli Kristus oikeaan aikaan” (Room. 5:6); ”hänen (so. Jumalan) Poikansa kuoleman kautta” (Room. 5:10); ”Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa – – Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen” (Hebr. 2:9, 14); ”hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti” (Fil. 2:8).

      On tärkeää ymmärtää, että Jumalan Poika todella kuoli ristillä, sillä kuolemallaan hän kärsi meidän syntiemme rangaistuksen ja nimenomaan hänen KUOLLEISTA ylös herättämisensä on syntisen maailman tosiasiallinen synneistäpäästö, Room. 4:24-25; 10:9.

      Kuolemallaan Jeesus Kristus lunasti meidät synneistämme ja niiden seurauksesta, kuolemasta ja helvetistä (Room. 6:23: ”Synnin palkka on kuolema”):

      ”Hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi” (Hebr. 9:15); ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen VEREENSÄ” (Room. 3:23-25).

      Swedenborgilainen oppi kieltää ruumiin ylösnousemuksen. Jeesus ei swedenborgilaisten mukaan noussut ruumiillisesti ylös kuolleista. Silloin Swedenborg & kumppanit kieltävät Kristuksen lunastusteon ja hylkäävät koko ihmiskunnan helvettiin.

      Jeesus kuitenkin nousi ylös kuolleista ruumiillisesti:

      ”Jeesus vastasi ja sanoi heille (juutalaisille): ’Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä’. Niin juutalaiset sanoivat: ’Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?’ Mutta hän puhui RUUMIINSA temppelistä. Kun hän sitten oli noussut kuolleista, muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän sanonut; ja he uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus oli sanonut” (Joh. 2:19-22);

      ”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi” (Fil. 3:20-21);

      ”(Enkeli kahdelle Jeesuksen hautaa katsomaan tulleelle Marialle) Älkää te peljätkö; sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta, joka oli ristiinnaulittu. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niin kuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa hän on maannut” (Matt. 28:5-6);

      Nämä tapahtumat ovat Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen: ”Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ’Rauha teille!’ Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran. – – Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli. Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: ’Me näimme Herran’. Mutta hän sanoi heille: ’Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko’. Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: ’Rauha teille!’ Sitten hän sanoi Tuomaalle: ’Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen’. Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: ’Minun Herrani ja minun Jumalani!’ Jeesus sanoi hänelle: ’Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!’” (Joh. 20:19-20, 24-29).

      ”Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet. Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois. Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt” (1. Kor. 15:1-8).

      Jeesus oli itsessään täysin synnitön. Hän vain kantoi meidän syntimme, ja siksi hänen täytyi kuolla (”Synnin palkka on kuolema”, Room. 6:23). Hän ei kuitenkaan voinut jäädä kuolemaan, koska hän itse ei ollut syntinen. Ap. t. 2:24 sanoo: ”Hänet (Jeesuksen) Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niin kuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää.”

      (6)(1)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Junnun kirjoituksen johdosta, osa 2.

      Kuten Jeesus, niin kaikki muutkin koskaan eläneet nousevat ylös ruumiillisesti:

      ”Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole? – – Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan” (1. Kor. 15:12, 20-23);

      ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää. Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen” (Joh. 5:24-29);

      ”Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen” (Dan. 12:1-2);

      ”Jeesus sanoi hänelle: ’Sinun veljesi on nouseva ylös’. Martta sanoi hänelle: ’Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä’. Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?’ Hän sanoi hänelle: ’Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan’” (Joh. 11:23-27).

      ”Jeesus vastasi ja sanoi heille (saddukeuksille, jotka kielsivät ylösnousemuksen): ’Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niin kuin enkelit taivaassa. Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen: Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien.’ Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa” (Matt. 22:29-33).

      Kuolemassa siis ruumis jää olemaan siellä, missä se on, ja sielu menee suoraan joko helvettiin tai autuuteen. Viimeisenä päivänä kaikkien ihmisten ruumiit nousevat ylös, tosin eri muodossa, kuten Jeesuksella. Jos joku ihmettelee, kuten Junnu, kuinka polttohaudattujen ruumiit tai esimerkiksi täysin hajonneet ja mädäntyneet ruumiit voivat nousta ylös, niin siihen on vastattava kuten Jeesus yllä saddukeuksille: ”Te ette tunne Jumalan voimaa.” Jumalalle kaikki on mahdollista. On ylpeää Jumalan silmille hyppimistä, kun ryhdytään oman, syntiinlankeemustilan turmeleman järjen avulla arvostelemaan Jumalan sanaa. Jos Jumalan täytyy mahtua turmeltuneeseen ihmisjärkeen, silloin Jumala painetaan alas ja ihminen itse nousee järkineen Jumalaksi. Sellainen teko nousee perkeleestä.

      Mitä tulee Junnun kirjoituksen viimeiseen kappaleeseen Jumalan sanan elävyydestä, niin heti alkuun on esitettävä siteerattu raamatunkohta oikein. Siteerattu kohta (Joh. 5:39) kuuluu kontekstissaan:

      ”Ja Isä, joka on minut (Jeesuksen) lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te (juutalaiset) ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa, eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt. Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän. En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä; mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne. Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan. Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala? Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne. Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?” (Joh. 5:37-47).

      Junnu, swedenborgilaisuuden edustaja, esittää kohdan niin, että on luulottelua ajatella, että kirjoituksissa on elämä. Kirjoitukset (Raamattu) ovat hänen mukaansa peiteväline; niiden taakse voidaan katsoa ainoastaan spirituaalisin silmin – siis Swedenborgin näkyjen avulla. Raamattu pelkkä peiteväline! Swedenborg & kumppanit Jumalan sanan yläpuolella!

      Kyseisessä raamatunkohdassa Jeesus sanoo, että usko häneen ja hänen sanaansa on iankaikkinen elämä. Kirjoituksissa ON hänen mukaansa iankaikkinen elämä, koska ne todistavat hänestä. Jos juutalaiset uskoisivat kirjoitukset, jotka todistavat Jeesuksesta, he saisivat iankaikkisen elämän. He etsivät kirjoituksista iankaikkista elämää mutta hylkäävät hänet, joka on tuo iankaikkinen elämä ja josta kirjoitukset nimenomaan todistavat.

      Junnu kääntää asian täsmälleen päälaelleen.

      Jeesus Kristus todella on iankaikkinen elämä:

      ”Hän (Jeesus Kristus) on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä” (1. Joh. 5:20); ”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä” (Joh. 3:36); ”Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa” (Room. 6:23).

      Muuallakin Jumalan sana todetaan nimenomaan eläväksi sanaksi: ”tarjolla pitäessänne elämän sanaa” (Fil. 2:16); ”Sillä Jumalan sana on elävä” (Hebr. 4:12).

      (6)(1)
  24. Jeshua ennusti näin: `Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni` (Joh 12:32).

    Ihmisille on säädetty kaksi ylösnousemusta, joista ensimmäinen on tavoiteltavin: `Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa` (Ilm 20:6). Ensimmäiseen ylösnousemukseen eli elävien ylösnousemukseen, osallisina ovat ne, joista Jeshua todisti: `Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut` (Joh 11:25). Toinen ylösnousemus on `kuolleitten ylösnousemus` ja samalla tuomion ylösnousemus.

    Tulee päivä päivien joukossa, jolloin jokaisen ihmisen on kuoleminen (Heb 9:27). Silloin ihmisen kehon fyysiset toiminnot sammuvat ja hänet julistetaan kuolleeksi. Mutta ihmisen iankaikkinen sielu ei sammu tai nuku tiedottomana kehon kuoleman jälkeen, vaan hän on edelleen täydessä tietoisuuden tilassa (Luu 16:19-31). Ainoastaan hänen kehonsa on lakannut toimimasta.

    Armotalouskauden aikana, joka tarkoittaa evankeliumin julistuksen aikaa, uudestisyntynyt ihmisen sielu tulee osalliseksi `ensimmäisestä ylösnousemuksesta`. Mutta uudestisyntymätön ihmisen sielu ei tule osalliseksi ensimmäisestä, `elävien ylösnousemuksesta`, vaan toisesta `kuolleitten ylösnousemuksesta`, koska uudestisyntymättömän ihmisen sielu tulee kuolemaan kahdesti.

    Ensin uudestisyntymätön ihmisen sielu kokee fyysisen kuoleman ja joutuu täydessä tietoisuuden tilassa tuonelaan, `kuolleitten valtakuntaan`. Tuonelassa häntä nimitetään `kuolleeksi`, koska hän on hengellisesti kuollut. Tämän jälkeen uudestisyntymättömän ihmisen sielu tuomitaan silloin kun `kirjat avataan` `toisessa ylösnousemuksessa` eli `kuolleitten ylösnousemuksessa`. Tuomionsa saatuaan hänet heitetään helvettiin. Helvetti on `tulinen järvi` eli `toinen kuolema` (Ilm 2:11; Ilm 20:14; Ilm 21:8).

    Jokaisen sielun on syytä pelätä Jeshuaa `ajassa ollessaan` (Luu 16:25), joka on `kova ja ankara` (Mat 25:24) Jumala. Hänellä on valta syöstä ihmissielu helvettiin: `Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin` (Mat 10:28). Tämän takia Jeshua julisti helveteistä etupäässä seuraajilleen, kahta kertaa lukuun ottamatta. `Jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman` (Joh 12:47).

    Tämän takia meidän on kilvoiteltava pyhityselämässä saavuttaaksemme pelastuksen: `Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen (toiseen; uudestisyntymättömien, kuolleitten ylösnousemukseen), ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään (ensimmäiseen; uudestisyntyneitten, elävien ylösnousemukseen), ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät (Mat 7:13-14).

    Jeshua kertoi realistisen kuvauksen tuonelasta (hbr. sedol, kr. haades: Luu 16:19-31), jota ei tule nähdä kuvaannollisesti. Alkuaan, Vanhan Liiton aikana, `kuolleitten valtakunta` ei ollut ainoastaan väärintekijäin sijoituspaikka, vaan se oli jaettu kahteen toisistaan erotettuun valtakuntaan; `elävien valtakuntaan` ja `kuolleitten valtakuntaan` (Luu 16:26).

    Tuonelassa `elävien valtakunnassa` odotettiin `autuaallisten toivon` täyttymistä (sovitusta ja lunastusta), joka toteutuisi luvatussa messiaassa. Jeshuan `täytetty työ` osoitti, että he eivät odottaneet turhaan (Apo 2:27,31; 1 Pie 3:19). `Annettuaan henkensä` ristillä Jeshua astui alas tuonelaan ja nosti tuonelan `elävien valtakunnan` taivaisiin, jota ei enää sen jälkeen ole olemassa. Tästedes kuoltuaan uudestisyntynyt ihmissielu herätetään `maistamatta kuolemaa`. Apokryfikirjain mukaan `autuaallisten toivon` täyttymistä odottavien `elävien valtakunta` alkoi liikehtiä silloin kun Johannes Kastaja saapui sinne.

    Tämän takia Johannes Kastajasta sanottiin, että pienin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin Johannes, koska Johannes Kastaja oli viimeinen Vanhan Liiton profeetta. Herran henki oli hänen päällänsä, mutta Uuden liiton uudestisyntyneissä Herran henki asuu heidän sydämessään.

    Tämän takia on kirjoitettu: `Ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet` (Ilm 1:18) ja: `Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni` (Joh 12:32). Näin tapahtui kun hänet ylennettiin maasta. Hän nosti tuonelan `Aabrahamin helman` `elävien valtakunnan` mukanaan taivaisiin (vei vankeja saaliinaan).

    Pääsiäisen ajan kolmas juhla, jota vietettiin happamattoman leivän juhlaviikon 1. päivän jälkeen (`sapatin jälkeisenä päivänä pappi toimittakoon sen heilutuksen`), Nisan-kuun 16. päivänä, juudealaisen viikkokalenterin 6. päivänä (Perjantaina), on `uutislyhteen heilutuksen` juhla (3 Moo 23:9-14). (Jeshua `antoi henkensä` Nisan-kuun 14.päivän iltana klo 15.00 (Keskiviikkona).

    `Uutislyhteen heilutus` (3 Moo 23:9-14) tapahtui sen jälkeen kun Jeshua `huusi suurella äänellä ja antoi henkensä` (Mat 27:50). Silloin: `Haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle` (Mat 27:52-53). Tämä oli satokauden ensimmäinen – uutislyhde.

    Tällä tavalla tyhjennettiin Vanhan Liiton aikainen tuonelan `Aabrahamin helma`, `elävien valtakunta`, eikä sitä enää ole (Luu 16:19-31), koska Jeshua on: `Esikoinen kuolleista nousseitten (herätettyjen) joukossa (Kol 1:18).

    Palestiinan kasvuvyöhykkeellä kylvetään syksyllä ja leikataan keväällä. Ensimmäisenä leikattavaksi tuulentuu ohra, joka kypsyy leikattavaksi pääsiäisen aikaan. Vanhan Liiton pappi leikkasi sirpillään ohrapellosta lyhteen ja toimitti sen heilutuksen. Tämä oli vertauskuvallista ja vasta tämän jälkeen voitiin aloittaa sadonkorjuutyöt.

    Uudessa Liitossa Jeshua haMasiah (Jeesus Kristus) toimitti hengellisesti uutis- ja esikoislyhteen heilutuksen täyttäen näin Vanhan Liiton vertauskuvan. Vasta tämän jälkeen (helluntaina; 7×7 päivää) voitiin `hengellistä viljaa` koota `taivaallisiin aittoihin`, joka alkoi `Herran päivästä` eli sapatista lähtien (erotuksena vääräuskoisten sapatista, jota vietettiin Pe klo 18.00 – La klo 18.00) – viikon ensimmäisenä päivänä (Sunnuntaina), joka muistetaan Jeshuan ylösnousemuksen päivänä (lepona).

    Seuraavassa jakeessa esitetään ylösnousemuksen järjestys, jossa esikoisena Kristus koki ylösnousemisen ensimmäisenä, mutta kaikki hänen jälkeensä tulevat kokevat `ylösnousemuksen `kukin vuorollaan` – siis ei joskus hamassa tulevaisuudessa samalla kertaa, vaan tosiaankin `kukin vuorollaan`:

    `Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan; esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan` (1 Kor 15:20-23).

    Jeshuan täytetyn työn jälkeen (`Se on täytetty`; Joh 19:30) ei kukaan uudestisyntynyt ihmissielu `maista kuolemaa`, eikä joudu enää `kuolemansa` jälkeen `Aabrahamin helmaan` eli tuonelan `elävien valtakuntaan` odottamaan `autuaallisten toivon` täyttymistä. Uudestisyntynyt ihmissielu ei `kuole` ollenkaan, vaan hänet herätetään välittömästi hänen kehonsa fyysisten toimintojen lakattua uuteen elämään esikuvansa Jeshua haMasiahn (Jeesus Kristuksen) esimerkin voimalla `ensimmäisessä ylösnousemuksessa` eli `herättämisessä` (Apo 2:24; Apo 4:10).

    Jeshua todisti ristin ryövärille: `Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa` (Luu 23:43). Ryövärin armosta tämä ihmissielu pelastui ilman tekoja ja hänelle osoitettiin minne hän olisi menevä `kuoltuaan`.

    Eihän sieltä ole tullut kukaan kertomaan. Eikö? Ihmiset ovat kokeneet paljonkin kehostapoistumis- (Oobe) ja kuolemanrajakokemuksia (near death experience). Kulttuurista riippumatta heidän kertomuksensa ovat olleet lähes yhtäpitäviä ja jokainen, joka on siellä käynyt, on tullut muuttuneena. Hänen elämänarvonsa ovat saaneet uuden suunnan.

    Elokuvasuosituksia: `Kuudes aisti`, Astrid Lindgrenin `Bröderna Lejonhjärta`, `Ghost`, `Enkelten kaupunki`, `Raja tuntemattomaan`, `Taivaan tuolla puolen`.

    Kehon kuolemasta on kirjoitettu näin: `Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne` (Psa 103:16).

    (0)(0)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Nimimerkki Junnun kirjoituksen johdosta, osa 1.

      Aiemmassa kirjoituksessaan (20.4.) Junnu totesi, että kun Jeesus ristillä antoi henkensä (siis kuoli; kuolema on sielun erkaantuminen ruumiista), hänet välittömästi herätettiin eikä hän nähnyt kuolemaa. Totta kai hän kuoli, koska sielu erkaantui ruumiista. Ihmisen sielu taas ei voi kuolla (lakata olemasta), sillä ihmisen sielu on kuolematon. Hengellinen kuolema on sielun erkaantuminen Jumalasta synnin vuoksi, ja tässä tilassa kaikki ihmiset (Jeesusta lukuun ottamatta; Jumalan Poikana hän oli ja on synnitön) ovat luonnostaan hedelmöityksestä lähtien. Iankaikkinen kuolema puolestaan on helvetti, joka tarkoittaa sielun iankaikkista eroa Jumalasta. Jeesuksen sielu ei siis voi mitenkään kuolla, koska sielun kuolema on ero Jumalasta ja Jeesus on Jumala.

      Kun siis Junnu ottaa kirjoituksensa alkuun jakeen Joh. 12:32: ”Ja kun minut (so. Jeesus) ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni”, on hyvä ottaa mukaan koko konteksti:

      ”’Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos. Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni.’ Mutta sen hän sanoi antaen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla hän oli kuoleva” (Joh. 12:31-33).

      Jeesus siis nimenomaan kuolee, ja sitten hän nousee ylös kuolleista, ja tämä kaikki merkitsee ulosheittoa perkeleelle, tämän maailman ruhtinaalle. Jos, kuten Junnu tekee, Jeesuksen kuolema siirretään tarkoittamaan jotakin muuta kuin ruumiillista kuolemaa, silloin viedään pohja ruumiilliselta ylösnousemukselta ja hävitetään kristinusko.

      Mainitussa aiemmassa kirjoituksessaan Junnu nimenomaan sanoo, että mitään ruumiillista ylösnousemusta ei ole. Kun hän nyt sitten alkaa puhua kahdesta ylösnousemuksesta, mitä ne ovat? Ne ovat kahden eri ihmisryhmän ylösnousemukset: ”ensimmäinen ylösnousemus” on elävien, uudestisyntyneiden ylösnousemus, ja ”toinen ylösnousemus” on kuolleiden, uudestisyntymättömien ylösnousemus.

      Tämä kaikki on huuhaata. Koska Junnu swedenborgilaisena hylkää Jeesuksen Kristuksen sijaissovituksen ja siten koko kristinuskon, kaikki, mitä hän sen jälkeen esittää, on väärää ja harhaa. Ensimmäinen ylösnousemus (termi esiintyy kohdassa Ilm. 20:5-6) on tietenkin sielun ylösnousemus, usko. Ihmisen sydämeen tulee Pyhä Henki, kun hän Jumalan sanassa vaikuttavan Pyhän Hengen voimasta uskoo evankeliumin. Tästä on aiemmissa kirjoituksissa (ks. yllä) jo puhuttu. Tämä uskon syntyminen on uudestisyntyminen; ihminen muuttuu kokonaan uudeksi ihmiseksi, ja hänen uudistunut tahtonsa alkaa puhdistaa ihmistä Pyhän Hengen vaikutuksesta ja yhdessä Pyhän Hengen kanssa. Pyhä Henki on Jumala, joten uskossa ihmisen sielu yhdistyy Jumalaan. Siksi uskon syntyminen on ensimmäinen ylösnousemus. Raamattu sanoo esimerkiksi:

      ”Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan’” (Joh. 14:23); ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” (1. Kor. 3:16); ”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?” (1. Kor. 6:19).

      Toinen ylösnousemus (termiä ei esiinny Raamatussa; Raamattu puhuu vain ”ylösnousemuksesta”) on loogisesti ruumiin ylösnousemus. Se tapahtuu viimeisenä päivänä, kun Kristus palaa ja hänen voimastaan kaikki kuolleet nousevat ylös kuolleista (ne, jotka ovat Kristuksen palatessa elossa maan päällä, eivät näe kuolemaa, he vain muuttuvat, 1. Tess. 4:16-17; 1. Kor. 15:51).

      Aiemmissa kirjoituksissa (20.4.) on jo osoitettu, että sekä Jeesuksen ylösnousemus että viimeisenä päivänä tapahtuva kaikkien kuolleiden ihmisten ylösnousemus ovat ruumiillisia ylösnousemuksia. Raamattu kertoo, että ruumiillinen ylösnousemus koskee kaikkia koskaan eläneitä ja sitten kuolleita ihmisiä:
      ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen” (Joh. 5:25-29). Kyseessä on yksi ”hetki”, ja silloin ”kaikki” haudoissa olevat nousevat ylös, toiset (uskovat) autuuteen, toiset (epäuskoiset) helvettiin.

      ”ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin” (Ap. t. 24:15).

      Niin ”vuohet” kuin ”lampaat” tuomitaan yhdellä kertaa Ihmisen Pojan tullessa, joten he kaikki nousevat ylös kuolleista yhtaikaa:

      ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti’ – – Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä’ – – Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään” (Matt. 25:31-34, 41, 46). Tuomio tapahtuu heti ylösnousemuksen jälkeen.

      ”sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina” (1. Kor. 15:52).

      Vertaus hyvästä siemenestä ja lusteesta (Matt. 13:24-30) osoittaa myös, että kaikki nousevat ylös samalla kertaa maailman lopussa: Kun pellossa kasvoi sekaisin hyvää siementä ja lustetta, palvelijat kysyivät perheenisännältä, pitäisikö heidän nyhtää luste pois. Perheenisäntä vastasi: ”Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti.” Selittäessään vertausta Jeesus sanoo, että hyvä siemen tarkoittaa uskovia ja luste epäuskoisia ja että kumpienkin elonaika on maailman loppu. Kaikki kootaan samalla kertaa, ja sitten Jeesus tuomitsee toiset tuliseen pätsiin ja toiset Isän valtakuntaan.

      Puhuessaan pelkästään uskovista Jeesus toteaa, että hän herättää heidät kaikki viimeisenä päivänä, samalla kertaa (Joh. 6:39-40).

      Kyseessä todella ruumiillinen ylösnousemus:

      ”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi” (Fil. 3:20-21).

      (6)(1)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Nimimerkki Junnun kirjoituksen johdosta, osa 2.

      Edellä on hahmoteltu oikeaoppinen kristillinen raami Junnun esittämille asioille, ja sitä vasten on nyt hyvä käydä läpi Junnun tekstiä tarkemmin kohta kohdalta.

      Junnu aloittaa kirjoituksensa jakeella: ”Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni” (Joh. 12:32). Jeesuksen ylösnousemus kuolleista oli Jumalan hyväksyntä ja sinetti Jeesuksen sijaisuhrille, sijaissovitukselle, joten se merkitsee objektiivista ja juridista vanhurskauttamista koko ihmiskunnalle (subjektiivinen vanhurskautus on objektiivisen vanhurskautuksen omakohtainen omaksuminen uskolla). Uhri oli riittävä. Meidät on pelastettu. Tämä jos mikä vetää ihmisiä evankeliumin puoleen, uskomaan se, ja tällä tavalla Jeesus vetää kaikkia luokseen. Koska Jeesus Kristus pyyhki pois synnin ja siten teki lopun kuolemasta, joka on synnin palkka (Room. 6:23), hänen tulemuksessaan kuoleman täytyy väistyä (hän tulee kaikessa voimassaan). Tämä merkitsee kuolleitten ylösnousemusta Jumalan eteen tuomiolle. Kaikki jäävät olemaan ikuisesti, toiset ovat olemassa ikuisesti helvetissä, toiset autuudessa. Kaiken Herra on Jeesus Kristus (Matt. 28:18).

      Junnu kuitenkin esittää, että Joh. 12:32 (”vedän kaikki tyköni”) tarkoittaa sitä, että ”annettuaan henkensä” Jeesus – esikoisena kuolleista nousseitten joukossa – astui alas tuonelaan ja veti sen toisen osan, ”elävien valtakunnan”, mukanaan taivaaseen, jolloin tuonelaan jäi sen jälkeen vain ”kuolleitten valtakunta.” Tuonelan ”elävien valtakunta” tarkoittaa kuolleita uudestisyntyneitä, tuonelan ”kuolleitten valtakunta” kuolleita uudestisyntymättömiä. Koko tuonela kuulemma itsessäänkin on ”kuolleitten valtakunta”, johon kaikki kuolleessaan astuvat.

      Tämä merkillinen tuonpuoleinen muljaaminen perustuu swedenborgilaisessa opissa Raamatun kertomukseen rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta (Luuk. 16:19-31). Koska kyseinen kertomus on tässä Junnun opinmuodostuksen perusta, on syytä ottaa se tähän kokonaan:

      ”Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti. Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa. Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. Ja hän huusi sanoen: ’Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!’ Mutta Aabraham sanoi: ’Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa. Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.’ Hän sanoi: ’Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon – sillä minulla on viisi veljeä – todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan’. Mutta Aabraham sanoi: ’Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä’. Niin hän sanoi: ’Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen’. Mutta Aabraham sanoi hänelle: ’Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös’.”

      Nimityksiä ”elävien valtakunta” ja ”kuolleitten valtakunta” ei tässä kertomuksessa esiinny, joten Junnu on ottanut ne muualta. Kertomuksessa on vain ”Aabrahamin helma” ja ”tuonela” ja sen vaivat. Lähelle tulee ajatus, että ”tuonelan vaivat” tarkoittavat helvettiä ja sen vaivoja heti kuoleman jälkeen tapahtuvana yksityisenä tuomiona (varsinaiseen helvettiin astutaan viimeisenä päivänä ruumiillisesti ja julkisesti). Aabrahamin helma viitannee Aabrahamille luvattuun siunaukseen, sillä hänelle luvattiin Kristus (1. Moos. 22:18; ”siemen” = Kristus, Gal. 3:16).

      Junnun mukaan Vanhan testamentin aikana tuonela eli ”kuolleitten valtakunta” oli siis jaettu kahteen osaan, ”kuolleitten valtakuntaan” ja ”elävien valtakuntaan”, ja tässä hän viittaa Lasarus-kertomukseen, jossa siis yhdessä ”tuonelassa” olisivat tuonelan vaivat -osasto ja Aabrahamin helma -osasto.

      Todellisuudessa valtaosa Vanhan testamentin tuonela-kohdista esittää tuonelan helvetin vaivojen paikkana. Vain muutamassa kohdassa tuonela tarkoittaa yleisesti paikkaa, johon kuolleet kuoleman jälkeen menevät. Seuraava luettelo osoittaa, että tuonela käsitettiin Vanhan testamentin aikana pääosin jumalattomien kärsimysten paikaksi:

      Jumalattomien Herran pilkkaajien paikka (4. Moos. 16:30); paikka, jonne Herran viha leimuaa (5. Moos. 32:22); paikka, jonne jumalattomat säikäytetään (Job 21:13); tuonela nielaisee ne, jotka syntiä tekevät (Job 24:19); tuonelassa ei ylistetä Herraa (Ps. 6:6); jumalattomat peräytyvät tuonelaan (Ps. 9:18); hylkäämisen paikka (Ps. 16:10); jumalattomien ja häpeän paikka (Ps. 31:18); oikeamielisyyden vastakohta (Ps. 49:15); pahojen paikka (Ps. 55:16); armon ja laupeuden vastakohta (Ps. 103:4); elämän tien vastakohta (Snl. 15:24); tuonelassa ei tietoa eikä viisautta (Saarn. 9:10); valheen ja petoksen paikka (Jes. 28:15); tuonela ei kiitä eikä ylistä Herraa (Jes. 28:19). Jes. 14:4-21 esittää pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta (tarkoitetaan perkelettä), josta Israel (uskovat) on vapautettu, ja seuraavassa siitä tuonelaan viittaavat kohdat: ”Kuinka on käskijästä tullut loppu, tullut loppu ahdistuksesta! Herra on murtanut jumalattomain sauvan, valtiaitten vitsan – – Tuonela tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi, ottaaksensa sinut vastaan, kun tulet. Se herättää haamut sinun tähtesi, kaikki maan johtomiehet, nostattaa valtaistuimiltansa kaikki kansojen kuninkaat. Kaikki he lausuvat ja sanovat sinulle: ’Myös sinä olet riutunut niin kuin mekin, olet tullut meidän kaltaiseksemme’. Alas tuonelaan on vaipunut sinun komeutesi, sinun harppujesi helinä; sinun allasi ovat vuoteena madot, toukat ovat peittonasi. Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: ’Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’ Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.” Itse perkele heitettiin tuonelaan.

      Koska Vanhassa testamentissa ”tuonela” esiintyy kahdessa eri merkityksessä, on väärin antaa molempien merkitysten olla voimassa yhtaikaa niin että olisi olemassa yläkäsite tuonela, jossa on kaksi osastoa, ”kuolleitten valtakunta” ja ”Aabrahamin helma.” Kyseenalaiseksi jää silloin swedenborgilainen oppi, että Poika laskeutui tuonelaan ja vei Aabrahamin helman joukkoineen taivaaseen. Taivaaseen noustaan vasta viimeisenä päivänä.

      Jos nyt seurataan kuitenkin tuota jaottelua, niin jo perusteet, joiden pohjalta Aabrahamin helmaan ja tuonelan vaivoihin joudutaan, ovat kovasti harhaisia.

      Kaikki alkaa Jeesus-pelottelulla. Junnu ottaa lähtökohdaksi Jeesuksen vertauksen miehestä (viittaa Jeesukseen) ja hänen kolmesta palvelijastaan (viittaa Jumalan sanan saarnaajiin) ja leivisköistä, jossa paha ja laiska palvelija sanoo isäntää (Jeesusta) ”kovaksi” mieheksi (Matt. 25:14-30). No niin, Jeesus on nyt siis ”kova mies.” Sitten Junnu siirtyy jakeeseen Matt. 10:28, jossa lukee: ”Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.” Nyt tuo kova mies on niin vaarallinen, että hän voi heittää helvettiin. Tämä kova helvettiin heittäjä kiristää lähinnä omiaan NOUDATTAMAAN hänen sanaansa. Hän suostuu jättämään tuomitsematta, jos hänen sanojaan noudatetaan. Silloin hän pelastaa nuo sanansa noudattajat.

      Tämä on kuin johdatus swedenborgilaiseen oppiin. Siinä tulee Jumalan lain, lähinnä kymmenen käskyn, noudattamisella tienata itselleen pelastus. Tästä tarkemmin aiemmissa kirjoituksissa yllä. Pelottelulla piiskataan tuohon ulkokultailevaan noudattamiseen. Sitten Junnu ilmaiseekin asian ytimen: ”Tämän takia meidän on kilvoiteltava pyhityselämässä saavuttaaksemme pelastuksen.” Ihminen itse omilla teoillaan (”pyhityselämä” on omien tekojen tekemistä) ansaitsee itselleen pelastuksen. Tästä paljastuu jälleen, ettei Junnun Jeesus ole Raamatun Jeesus, Vapahtaja, Pelastaja ja syntien anteeksiantamuksen hankkija, vaan karkea kiristäjä. Ihminen ei voi pelastua tekojen avulla Jumalan edessä. Vain usko Kristuksen sijaissovitukseen pelastaa, ja sen uskon vaikuttaa Jumala. Pyhitys on sitten pelastumisen seuraus. Nämäkin asiat on käsitelty jo aiemmissa kirjoituksissa.

      Jeesus oli armon ja anteeksiantamuksen hankkija meille. Hän ansaitsi hengellään meille ikuisen pelastumisen. Siitä kertoo evankeliumi. Jeesus Kristus on kovuuden vastakohta. Eikä hän käske noudattamaan sanaansa ilman apua: hän antaa uskon sanaansa ja Pyhän Hengen sydämeen, jolloin kristitty alkaa vapaasti, ilman pelottelun tai lahjonnan orjuutta, noudattaa Jumalan sanaa. Vasta viimeisenä päivänä, tuomiopäivänä, Jeesus Kristus muuttuu lujaksi tuomariksi. Jokaisen, joka ei usko hänen sijaissovitustaan kohdallaan, joutuu helvettiin. Tosin silloin helvettiin joutuminen johtuu ko. henkilöstä itsestään, koska ei ole ottanut vastaan Jumalan vapauttavaa ja anteeksiantavaa sanaa vaan on jäänyt synteihinsä.

      (5)(0)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Nimimerkki Junnun kirjoituksen johdosta, osa 3.

      Tuosta sanan noudattamisesta joudutaan sitten niihin jaotteluperusteisiin, jotka määrittävät sen, kuka joutuu tuonelan vaivoihin ja kuka Aabrahamin helmaan (tai Junnun mukaan nyt armon aikana suoraan taivaaseen). On kuljettava ahtaan portin kautta, joka ”vie elämään” eli Junnun ”ensimmäiseen ylösnousemukseen”, uudestisyntyneitten ja elävien ylösnousemukseen. Aiemmin on nähty, mitä Junnun opin ”uudestisyntyminen” on: kymmenen käskyn noudattamista ”Herran avulla”. Se ei ole Jeesuksen sijaissovitukseen uskomista, vaikka vain niin ihminen uudestisyntyy. Ahdas portti on niin ollen yhä ankarampaa käskyjen ulkonaista noudattamista, mikä näännyttää ihmisen ja ansaitsee hänelle kiroustuomion (Gal. 3:10). Kadotukseen vie Junnun opissa myös lavea tie, uudestisyntymättömien ja kuolleitten ylösnousemus, joka on myös ”tuomion ylösnousemus.”

      Kun uudestisyntymätön kuolee, hänen sielunsa kokee swedenborgilaisen opin mukaan FYYSISEN KUOLEMAN. Sielu? Ei sielu ole mikään fyysinen elin! Lisäksi Raamatun mukaan ihmisen sielu on kuolematon! Sielun fyysinen kuolema mainitaan tässä sen vuoksi, että niin saadaan sana ”kuolema” pois ruumiin kuolemasta (sielun ja ruumiin erkaantumisesta) ja ”ylösnousemus” liitettyä yksin sieluun pois käsitteestä ”ruumiin ylösnousemus”, jonka swedenborgilaisuus kieltää – ja silloin oikean Jeesuksen Kristuksen ja kristinuskon. Samalla saadaan Raamatun lauseita sovellettua swedenborgilaisiin selityksiin, jolloin koko swedenborgilainen oppi saa raamatullisen leiman. Tämä on hyvin kavalaa eksyttämistä.

      Junnun opissa uudestisyntymätön ihminen joutuu tuonelan ”kuolleitten valtakuntaan.” Kun sitten ”toisessa ylösnousemuksessa” kirjat avataan, hän saa tuomionsa ja hänet heitetään helvettiin. Kuitenkin helvettiin joutuu raamatunvastaisesti vain sielu, koska swedenborgilaisuuden mukaan kuolemassa ruumis tuhoutuu lopullisesti eikä sielu enää palaa siihen. Niinpä näistä uudestisyntymättömistä kuolleista tulee pahoja henkiä.

      Tuonelan parempi osa, ”elävien eli uudestisyntyneiden valtakunta”, oli siis ennen Jeesuksen ”täytettyä työtä” käskyjen noudattamisella itsensä pelastaneiden paikka. Siellä, vaikka heitä sanotaan uudestisyntyneiksi, he odottavat ”autuaallisen toivon täyttymistä”, joka Junnun mukaan tarkoittaa sovitusta ja lunastusta, joka toteutuisi luvatussa messiaassa. Raamatun mukaan uudestisyntynyt on jo uskossa sovitettu ja lunastettu, eikä hän enää odota niitä. Uudestisyntynyt odottaa enää ruumiin lunastusta, ruumiin ylösnousemusta, jonka Junnun oppi kieltää.

      Jo Vanhan testamentin ajan uskovat olivat uskossa Jeesuksen sijaissovitukseen uudestisyntyneitä ja pelastettuja. Heillähän oli jo pätevä evankeliumi tästä: ”Ja minä panen vainon sinun (käärmeen, so. perkeleen) ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän” (1. Moos. 3:15). Vaimon siemen on Jeesus Kristus. Kristus on polkeva rikki perkeleen pään (ristillä), ja perkele pistää Jeesusta kantapäähän (vie kuolemaan). Kristillinen kirkko (ei tämän nimisenä, mutta asiallisesti) oli olemassa heti Aadamista ja Eevasta lähtien. He olivat ensimmäiset kristityt (uskoivat em. lupauksen Jeesuksesta). Koko Vanhan testamentin ”omaiskansa” on kertomus kristillisestä kirkosta. ”Juudalaiset” (Juudan heimon jäsenet, sitten Juudan valtakunnan jäsenet) olivat kristittyjä, tosin täynnä epäuskoisia ja luopioita, kuten nykyisin. Mooses oli kristitty (Luuk. 24:27; Joh. 5:46; 1. Moos. 3:15). Aabraham oli kristitty (Joh. 8:39, 40, 56; Gal. 3:7). Ympärileikkaus oli kristillisen uskonvanhurskauden merkki (Room. 4:11; Uudessa liitossa sen tilalle tuli kaste). Vanhan testamentin aikana uskottiin luvattuun Kristukseen, Uuden testamentin aikana jo tulleeseen Kristukseen. Molemmat uskot ovat aivan sama pelastava usko Kristuksen lunastustekoon.

      Junnun mukaan ”Jeshuan täytetty työ” osoitti, etteivät ”elävien valtakunnan” asukkaat odottaneet turhaan: heille tuli tuo sovitus ja lunastus, autuaallisen toivon täyttymys. Mikä se oli, jos se ei ollut usko jo suoritettuun sovitukseen ja lunastukseen, varsinkin kun näistä ei voi tulla osalliseksi enää kuoleman jälkeen? Se oli sitä, että Jeesus riensi ristillä henkensä annettuaan tuonelaan, ja nosti tuonelan toisen osan, Aabrahamin helman, mukanaan taivaaseen kaikkine asukkaineen. Tällainen on swedenborgilainen taivaaseen pääseminen. Se tapahtuu jo ennen tuomiopäivää.

      Vieläpä nyt, kun Aabrahamin helmaa ei enää ole (siitä on tullut taivas), kaikki uudestisyntyneet astuvat kuollessaan suoraan taivaaseen, kunhan ovat suostuneet täyttämään kymmentä käskyä. Kenelläkään ei ole ruumista, eikä tule olemaankaan. Kaikkien ”ylösnousemus” tapahtuu heti kun kuolevat. Tämä on ”ensimmäinen ylösnousemus”, käskyjen noudattamisella itsensä pelastaneiden eli ”elävien” ylösnousemus. Tähän Junnu saa kirjoituksensa alussa sovellettua raamatunjakeita ”Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa” (Ilm. 20:6) ja ”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut’” (Joh. 11:25). Noudata käskyjä ja et joudu helvettiin! Usko ”Jeshuaan” (eri kuin oikea Jeesus), niin saat elää, vaikka olet kuollut! Kuten yllä on todettu, ”usko” Junnun opissa on a) luottamus siihen, että kymmenen käskyn noudattamisella uudestisyntyy ja b) luottamus siihen, että ”Jeshua” on maailmankaikkeuden Jumala.

      Tätä ”Aabrahan helman” eli ”tuonelan ”elävien valtakunnan” nostamista taivaaseen Junnu perustelee edellä mainitulla raamatunkohdalla ”Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni” (Joh. 12:32). Se on selitetty yllä. Junnun käsityksen mukaan Vanhan testamentin ajan uskovien sielut ovat tuonelan Aabrahamin helma” -osastossa odottamassa, että Jeesus Kristus täyttää työnsä, jolloin koko Aabrahamin helma uskovien sieluineen nostetaan taivaaseen. Uskovien sieluilla kuitenkin on yhteys Jumalaan, koska itse Jumala asuu heissä (ks. osa 1). He ovat jo sielun puolesta taivaassa (ovat olleet heti uskon syntymisestä lähtien), eikä näitä sieluja tarvitse nostaa enää mihinkään. Se, mikä puuttuu, on sielun ja ruumiin yhtyminen, ruumiin ylösnousemus, mutta se tapahtuu vasta viimeisenä päivänä. Tätä Junnun opissa ei ole. Edelleen Junnun käsityksen mukaan nyt, Jeesuksen tultua ja täytettyä työnsä, uskovat (Swedenborgin opin laki-puurtajat) astuvat suoraan taivaaseen, koska Aabrahamin helma on nostettu sinne ja lakannut olemasta.

      Junnu ottaa esiin myös sanat ”vei vankeja saaliinaan” (Ps. 68:19; Ef. 4:8) perustellakseen Aabrahaminen helman nostamista taivaaseen. Tarkka käännös on kuitenkin: ”otti vankeuden vangiksi” (hepr. shaavitaa shävi; kr. eekhmalooteusen aikhmaloosian); näin kääntävät mm. Luther ja Biblia. Synti ja kuolema on otettu vangiksi. Ne eivät voi enää sitoa ihmisiä.

      Raamatun mukaan taivaaseen Jumalan omat nousevat vasta viimeisenä päivänä, ja silloin ruumiillisesti. Tämän Junnu KIELTÄÄ. Kaikessa taivas-julistuksessaan Junnu todellisuudessa kieltää koko taivaan. Hän leikkii vain sielu-mielikuvitusleikkejä jossakin tuonpuoleisessa odotuspaikassa, josta Raamattu itse asiassa ei anna meille mitään oleellista tietoa, koska asia ei ole kannaltamme tärkeä eikä edes oleellinen. Odotamme Kristuksen paluuta, ruumiillista ylösnousemusta, viimeistä tuomiota ja uuden maan ja uusien taivaiden luomista (2. Piet. 3:10-13). Nämä ovat tärkeitä ja oleellisia.

      Junnu kertoo edelleen, että Aabrahamin helman tyhjentämistä tuonelasta kuvaa raamatunjae ”ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle” (Matt. 27:52-53). Tässä Junnun Swedenborg-oppi ei pysy kasassa edes nimellisesti. Tapahtuma kuvaa joidenkin Vanhan testamentin ajan pyhien (esim. Joosefin) RUUMIILLISTA ylösnousemusta todistukseksi maailmalle, että Jeesuksen lunastustyö on todella jumalallinen työ ja Jumalan hyväksymä. Samalla tavalla tuohon aikaan annettiin paljon muitakin ihmeitä. Niiden tarkoitus oli vahvistaa Jeesuksen sijaissovitus ja siitä kertova sana, evankeliumi (Mark. 16:20). Ihmeet siis rajoittuivat tuohon aikaan, eikä niiden ollut määrä sen jälkeen jatkua. Sen jälkeen oli määrä elää sanan ja sakramenttien varassa.

      Jos nuo Vanhan testamentin ajan pyhät nousivat ylös ruumiillisesti ja kulkivat Jerusalemin kaduilla, kuinka Junnu voi soveltaa sitä tuonelan SIELUJEN nostamiseen TAIVAASEEN? Epärehellisyys ja manipulointi on silmiinpistävää.

      Nuo Vanhan testamentin ajan pyhät todella nousivat ylös ruumiillisesti. Vanha testamentti kertoo monen pyhän (esim. Joosefin) kohdalla, että he halusivat tulla haudatuksi Pyhään Maahan, koska olivat päätelleet kirjoituksista, että lunastustyö ja ylösnousemus tapahtuu siellä. He olivat oikeassa – heidät nostettiin ruumiillisesti ylös haudoista. Se, mihin he sen jälkeen menivät, jää meiltä piiloon, koska Raamattu ei kerro meille sitä. He lienevät jonkinlaisessa välitilassa odottamassa lopullista taivaaseen astumista ja uusissa taivaissa ja uudessa maassa asumista.

      Junnu nostaa esiin myös Johannes Kastajan, josta hänen mukaansa sanottiin, että pienin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin Johannes, koska Johannes Kastaja oli viimeinen Vanhan Liiton profeetta. Jotta asia asettuisi oikeisiin puitteisiin, Johannes sanoi Jeesuksesta: ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä” (Joh. 3:30). Jeesus sanoi Johanneksesta: ”Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän” (Luuk. 7:28). Tuo ”vähäisin” JUMALAN VALTAKUNNASSA on Jeesus Kristus itse (siis omien sanojensa mukaan). Jeesus viittasi itseensä.

      Junnu sanoo Johannes Kastajasta: ”Herran henki oli hänen päällänsä, mutta Uuden liiton uudestisyntyneissä Herran henki asuu heidän sydämessään.” Todellisuudessa Herran Henki ei ollut ”hänen päällänsä”, sillä Raamattu kertoo hänestä: ”Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta” (Luuk. 1:15). Täynnä Pyhää Henkeä! Sen sijaan Swedenborgin ”uudestisyntyneet” eivät ole lainkaan uudestisyntyneitä, koska heillä ei ole uskoa Jeesuksen Kristuksen sijaissovitukseen. Heissä ole ensinkään Pyhää Henkeä.

      Vielä Junnu yrittää oikeuttaa oppiaan tuosta ”ensimmäisestä ylösnousemuksesta” (”uudestisyntyneiden ylösnousemuksesta”) ryhtymällä vääntämään raamatunkohtaa 1. Kor. 15:20-23: ”Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan.”

      Väännettäväksi hän ottaa kohdan ”kukin vuorollaan.” Hän sanoo, että todella ”kukin vuorollaan”, siis liukuhihnamaisesti. Kun ”uudestisyntynyt” kuolee, hän heti joutuu tuohon ensimmäiseen ylösnousemukseen. Hänen ”sielunsa ei kuole ollenkaan vaan hänet herätetään välittömästi hänen kehonsa fyysisten toimintojen lakattua,” sanoo Junnu. Totta kai sielu on kuolematon, kaikkien sielu! (sielun ”kuolema” tarkoittaa eroa Jumalasta). Tuo raamatunkohta puhuu KUOLLEITTEN ylösnousemuksesta, ruumiillisesta ylösnousemuksesta! Mitä järjestykseen tulee, tuo ”kukin vuorollaan” tarkoittaa loogisesti: Kristus (esikoinen) ensin, sitten muut HÄNEN TULEMUKSESSAAN, siis viimeisenä päivänä (ks. Joh. 6:39-40). Jakeissa 1. Tess. 4:14-16, joissa rajoitutaan kertomaan vain uskovien ylösnousemuksesta, kerrotaan, että ylösnousemustapahtumassa Kristuksessa kuolleet nousevat ensin ylös ja sitten heidät yhdessä silloin elossa olevien kanssa nostetaan ”Herraa vastaan yläilmoihin.”

      (4)(0)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Nimimerkki Junnun kirjoituksen johdosta, osa 4.

      Kun Kristus oli kuollut ristillä, hän ei suinkaan mennyt tuonelaan julistamaan ”autuaallisen toivon täyttymystä” (Junnun mukaan ”sovitusta” ja ”lunastusta”). Hän astui helvettiin julistamaan tuomion, 1. Piet. 3:18-19: ”meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille” (1. Piet. 3:19). Vankeudessa olevat henget ovat epäuskoisten sieluja, jotka ovat helvetin vaivoissa jo heti kuoltuaan (varsinaisesti ruumiillisesti ja julkisesti helvettiin hukutaan viimeisenä päivänä). Lasarus-vertauksessa rikas mies kuvaa näitä.

      Tässä on syytä ottaa esiin, mitä uskonpuhdistaja Martti Luther (1483-1546) sanoi tuosta Luuk. 16:19-31:n tarinasta Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä (Kirkkopostilla, osa 3, ensimmäinen kolminaisuuden jälkeinen päivä): Aabrahamin helma on Jumalan sana, sillä Aabrahamille oli luvattu Kristus, siunaus, 1. Moos. 22:18. Helvetti ei voi olla sama helvetti, joka alkaa viimeisenä päivänä. Rikkaan miehen ruumishan oli jo haudattu maahan. Rikas mies on siellä, missä ei ole rauhaa. On siis selvää, että kuvattu paikka on huono omatunto, johon sielu on haudattu. Sellainen omatunto on ilman sanaa ja ilman uskoa. Vasta viimeisenä päivänä sielu ja ruumis joutuvat oikeaan helvettiin. Käyty keskustelu ei voi olla ruumiillista keskustelua, koska kummankin ruumiit ovat haudassa. Kuvatut kieli, sormi, vesi jne. eivät voi olla oikeita. Keskustelu käydään siis omassatunnossa. Kuolemassa omatunto avautuu ja tulee tietoiseksi epäuskostaan. Se näkee ensimmäiseksi Aabrahamin helman ja ne, jotka siellä ovat (esim. Lasaruksen). Tästä seuraa tuska, eikä apua ja lohdutusta ole.

      Luther jatkaa, että keskustelussa omantunnon ajatukset keskustelivat. Aabraham sai vastauksiinsa ymmärryksen Jumalan sanasta. Rikas mies alkaa omassatunnossaan tuntea, että hänelle kerrotaan, että hänen ja Aabrahamin helman välillä on suuri juopa, jonka yli on mahdoton päästä. Nämä ovat epätoivon ajatuksia, koska rikkaalla miehellä ei ole Jumalan sanaa. Rikas mies toivoo, että tietoa näistä asioista vietäisiin elävien luo, mutta tuntee omassatunnossaan vastauksen, että Mooses ja profeetat riittävät eläville; niihin tulee uskoa. Luther toteaa, että tätä kaikkea tapahtuu kuolemassa ja kuoleman hädässä. Meille annetaan esimerkki epäuskoisen kärsimysten alusta. Lutherin mukaan Jumala ei ole antanut meidän tietää, miten sielujen laita kuoleman jälkeen on (kuitenkin hänen mukaansa esimerkiksi tiedetään, että joitakin uskovia on herätetty kuolleista eivätkä he vielä ole saaneet lopullista tuomiota). Yhdenkään kuolleen sielu ei ole koskaan ilmestynyt elävien luo. Aabraham ei salli, että kuolleet opettavat eläviä. Eläville on Mooses ja profeetat. Vainajahenget ovat itse perkele (siis swedenborgilaisuus perkeleellinen oppi), 3. Moos. 19:31; 5. Moos. 18:10-12.

      Vielä Luther sanoo, että Jumala ei anna meidän tietää, miten kuolleitten käy. Näin siitä syystä, että uskolle Jumalan sanaan olisi tilaa. Usko uskoo Jumalan sanasta, että tämän elämän jälkeen Jumala tekee uskovat autuaiksi ja tuomitsee epäuskoiset. Hengiltä ei tule kysyä mitään, sillä meille on annettu Poika, että hän opettaisi meille kaiken.

      Junnun esiin nostamat kehostapoistumis- ja kuolemanrajakokemukset eivät kuulu kristillisen uskon piiriin. Ihmisten kokemukset eivät ole kristillisen opin lähde; opin lähteitä ovat vain apostolien ja profeettojen kirjoitukset, Raamattu.

      Junnu suosittelee elokuvia. Kuitenkin tulisi suositella Raamattua.

      Lopuksi Junnu ottaa esiin seuraavan jakeen: ”Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne” (Ps. 103:16). Tällä hän haluaa sanoa, että kuoleman jälkeen ruumista ei ole. Kuitenkin, jos Jeesus ei noussut ylös kuolleista ruumiillisesti, silloin koko kristinusko on turha (1. Kor. 15:14). Junnu on hävittämässä kristinuskoa ja syöksemässä kaikkia ikuiseen helvettiin.

      (5)(2)
  25. Todellinen Exodus

    Suomen ja suomalaisuuden historia on arvokkain perintö, joka meille on jätetty säilytettäväksi. Perintöämme vastaan on hyökätty sekä sisältä että ulkoa. Esimerkiksi monet maat kuten Ruotsi, perustelevat muinaishistoriansa niillä skandinaavisten kansojen myyttisillä tarinoilla, saagoilla, joissa Suomen ja suomalaisuuden merkitys tulee korostetusti esille. Mutta suomalaisilta heidän muinaishistoriansa on pyritty peittämään.

    Suomen muinaiset kuninkaat:
    http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=87.0

    Suomella ja suomalaisuudella on vaalittavanaan perinteikäs muinaishistoria. Mutta mitenkähän lienee muiden kansojen? Historiankirjoituksesta on ollut tapana sanoa, että se on voittajien historiankirjoitusta. Voittajat, jotka sittemmin kirjoittavat historian, voidaan liian usein todeta historian vääristelijöiksi. Valhe voi tehdä työtään vuosisatoja, jopa vuosituhansia, mutta totuus tappaa sen muutamassa tunnissa.

    Jeshua todisti tällä tavalla: `Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua (kuten Aabraham, Iisak, Jaakob, Mooses & All), ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet` (Joh 10:8). Kääntäen voidaan sanoa: Kaikki, jotka ovat tulleet hänen jälkeensä, ovat myös varkaita ja ryöväreitä, eivätkä lampaat kuule heitäkään.

    Hebrealainen eliitti/Illuminaati kirjoitti vääristellen muinaisen historiansa. He muokkasivat uudelleen arabialaisen taustansa ja sepittivät legendat Egyptistä ja Palestiinasta. Kertomus Mooseksesta ja faaraosta osoittautui todelliseksi menestystarinaksi. Näillä eeppisillä legendoilla on asennemuokattu hyväuskoisia ja tietämättömiä massoja sukupolvien ajan.

    Lukijoiden/kuulijoiden mielleyhtymissä Egyptistä ja sen faaraosta on tullut erottamattomat käsitteet. Valitettavasti aikamme arkeologit ja historioitsijat pitävät yhä yllä hypoteesia muinaisen Egyptin faaraoista. Syynä tähän ei olekaan ollut empiirinen, tieteen moraaliin ja etiikkaan liittyvä, tieteen harjoittaminen, vaan pieteettinen, Raamattukeskeinen ajattelutapa.

    Virkanimeä faarao ei ole koskaan esiintynyt muinaisissa egyptiläisissä lähteissä, siitä yksinkertaisesta syystä, että käsitettä, Faarao, ei ole siellä tunnettu. Mutta virkanimeä faraon on toki käytetty muinaisessa arabialaisessa heimokulttuurissa. Väitetyn exoduksen aikaisen faaraon Ramses IIn nimi ei ole lukutavaltaan afroaasialainen, muinainen egyptinkielinen nimi, vaan kreikankielinen nimi. Egyptissä ei ole koko tunnetun historiansa aikana ollut käytössä virkanimeä faarao. Egyptin korkeinta virkaa ovat aina hoitaneet kuninkaat tai kuningattaret. Esimerkiksi Ramses IIn virallinen virkanimi on ollut Usermaatre Setepenre.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Setepenre

    Siinäkin tapauksessa, että pitäytyisimme traditionaaliseen exodus-legendaan, olisi Ramses II väärä `exodus-faarao`, koska hänen ajoituksensa ei vastaa kirjoituksien antamia vihjeitä. Oikea `exodus-faarao` olisi Thuthmoses III, koska hänet voitaisiin ankkuroida kirjoitusten antamiin viitteisiin:
    http://www.bible.ca/archeology/bible-archeology-exodus-date-1440bc.htm

    Etsiessään raamatullista Egyptiä ja Palestiinaa aikamme arkeologit ja historiatutkijat eivät ole pitäytyneet ammattikuntansa moraalisiin ja eettisiin periaatteisiin. He eivät ole ottaneet puolueettomasti huomioon arkeologian ja tutkimusten esiintuomia todistuksia, vaan he ovat pyrkineet korottamaan ainoastaan sitä todistusaineistoa, joka vahvistaa raamatullisia olettamuksia.

    Sittemmin uskonnolliset piirit ja akateemiset tutkijat ovat vahvistaneet arkeologien ja historiatutkijoiden disinformaation pitämällä yllä kertomuksia faaraosta, Mooseksesta, exoduksesta, luvatusta maasta (Palestiinasta) ja valitusta kansasta (israeliitoista). Tämä kaikki siitäkin huolimatta, vaikka Egyptissä ei ole todistettu olleen faaraota, Moosesta, exodusta tai Israelilaista orjakansaa.

    Alkuperäistä hebrealaista lukutapaa kunnioittamalla voidaan tehdä havainto, jonka mukaan hebrealainen Raamattu ei viittaa kertaakaan Egyptin maasta puhuessaan, että se olisi väitetty exoduksen maa. Hebrealaisen tekstipohjan mukaan kertomus Mooseksen ja `faaraon` välisestä mittelöstä tapahtui paikassa, jota kutsuttiin nimellä Mizraim/Mizrim.

    Mizraim sijaitsi heimoklaanien asuttamassa Arabian niemimaan lounaisosassa. Mizraimin vaikutusvaltaisimmasta jäsenestä käytettiin arabialaista nimitystä faraon. Tässä kohtaa saattaa herätä aiheellinen kysymys: Miten muinainen Arabia liittyy millään tavalla kertomukseen Mooseksesta ja `faaraosta`. Juuri antiikin Arabian Pohjois-Jemenissä israeliitat ja heidän uskontonsa judalaisuus ensimmäisenä esiintyivät. Sekä israelilaiset heimot että niihin liittyvät tarinat kehittyivät Pohjois-Jemenissä, leirinuotioitten loisteessa.

    `Niin mene nyt, minä lähetän sinut faraon tykö, ja vie minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä (hbr. מצרים = Mitsrayim = piiritys, aidattu, linnoitus, torni)` (2 Moo 3:10).

    Muinaisen Mizraimin aluekartta:
    https://ashraf62.files.wordpress.com/2015/04/salibi-map-of-arabian-israelites-2.jpg

    Toisella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua, legendaarisessa Alexandrian kirjastossa, hebreankielinen Raamattuteksti käännettiin kreikankielelle. Toimeksiantajana oli kreikkalainen Egyptin monarkki Ptolemaios II Filadelfos (285-247) ja toimituskunnan virkaa hoiti Septuaginta eli seitsemänkymmenen neuvosto.

    Septuaginta:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Septuaginta

    Toimitustyössään Septuaginta (seitsemänkymmenen neuvosto) eli 72 kääntäjää romantisoi Mizraimin ja sen johtajan, josta käytettiin virkanimitystä faraon, mahtavaksi Egyptiksi ja sen kuninkaaksi faaraoksi. Juuri tämä Septuaginta käännös on ollut myöhemmin lähteenä useissa muissa Raamatun käännöksissä tai niiden parannetuissa versioissa. Egyptin mainetta ja kunniaa käytettiin hyväksi israeliittojen heimouskonnon esiin kampeamisessa. Mahtavasta Egyptin imperiumista, sen aikaisesta suurvallasta, pyrittiin tekemään exodus-teatterin päänäyttämö.

    Faraonin tyttären tiedetään nostaneen jemeniläisen Mooseksen (hbr. msh tai masa = `nostaa vedestä`; `minä olen vetänyt hänet ylös vedestä`) tämän ajelehtiessa hylättynä kaisla-arkussa jostakin Etelä-Arabian jokipahasesta. Hänet kasvatettiin Mizraim nimisessä taajamassa, jonka itseoikeutettuna päällikkönä toimi Faraon. Faraon oli vaurastunut ja saanut arvostusta yhteisössään, koska osasi hyödyntää liiketaloudellisesti tuottoisaa Mizraimin sijaintia. Mizraim sijaitsi edullisesti karavaanireittien äärellä.

    Aluksi nuori Mooses paimensi lampaita kunnes myöhemmin vartuttuaan osallistui isäntänsä Faraonin liiketoimintaan. Kamelikaravaanit pysähtyivät, vaellettuaan viikkokausia erämaassa, Mizraimissa, jota pitivät lepo- ja täydennyspaikkanaan. Kauppiaat kuljettivat karavaaneissa mm. mausteita, tekstiilejä, suitsukkeita, orjia ja apinoita.

    Kamelikaravaaneja puretaan; varastohuone taustalla:
    https://ashraf62.files.wordpress.com/2015/04/storehouses-for-caravans-1.jpg

    Faraon päätti rakentaa niin monta varastohuonetta kuin oli tarpeen alati laajenevan liiketoimintansa kannustamana. Kun karavaanit saapuivat Mizraimiin, ne purkivat kuormansa sen varastohuoneisiin. Näin Mizraimista kehittyi varastokaupunki. Uusia, tiiliskivistä tehtyjä varastohuoneita, tehtiin kaiken aikaa lisää. Israeliitoista koostuvat orjakomennuskunnat toimivat varastohuoneitten rakentajina.

    `Niin heille asetettiin työnjohtajia rasittamaan heitä raskaalla työllä. Ja heidän täytyi rakentaa faraolle varastokaupungit Piitom ja Ramses` (2 Moo 1:11).

    Faraon, jonka alkuperäinen nimi oli Al Waleed bin Musaab, oli kaiken toiminnan valvoja. Hänellä oli pieni aseistettu varuskunta, joka vastaa nykyistä palkka-armeijaa, suojelemassa liiketoimintaa ja pitämässä yllä järjestystä.

    Muinaisessa Arabiassa, joka perustui heimokulttuuriin, orjamarkkinat kuuluivat yhtenä olennaisena osana kaupankäyntiin. Valtaosa orjista tuotettiin Pohjois-Jemenistä, israeliittojen heimoista. Faraonin käskyvallan alaisuudessa palveli joitakin satoja orjia. Vertailun vuoksi on mainittava kuinka esimerkiksi Egyptissä ei ollut orjia. Egyptissä rakennushankkeet teetettiin yleensä ammattitaitoisella ja motivoituneella palkkatyövoimalla, jolloin he asuivat tilapäisiksi rakennetuissa kylissä lähellä työmaitaan.

    Kertomuksen mukaan Mooses puolusti heimoveljeään orjapiiskuria vastaan ja tappoi erään Faraonin varuskunnan vartijan. Nyt Mooseksella olisikin ollut selitettävää sekä itselleen että Faraonille. Mutta Mooses ei omasta mielestään ollut selityksen velkaa kenellekään, vaan päinvastoin, hän lietsoi hebrealaisessa orjayhteisössä kapinan ja pakeni usean sadan orjan kanssa Mizraimista (`Egyptistä`).

    Hebrealaisen Raamatun mukaan miespuolisia exodukseen osallistuneita orjia olisi ollut laskennassa noin 600 000, jotka perheineen käsittäisivät yhteensä noin kaksi miljoonaa (2 000 000) lähtijää (exodus). Tämän lisäksi mainitaan kuinka: `Myös paljon sekakansaa (ns. seka-avioliitot ja käännynnäiset) meni heidän kanssansa, sekä lampaita ja raavaskarjaa suuret laumat` (2 Moo 12:38).

    Mooseksen orkestroima pako Mizraimista tapahtui todennäköisesti suuren myrskyn tai maanjäristyksen aikana. Kun Faraon kuuli pakoretkestä, hän lähti varuskuntineen pakenijoiden perään. Ylitettyään erään joen osa Faraonin varuskunnan vartijoista kompastui veteen. Lisäksi rajuilmassa moni vartijoista loukkaantui, joten Faraon käski heidän vetäytyä takaisin. Levisi huhu, jonka mukaan myös Faraon olisi hukkunut.

    Mikäli tekisimme alkuperäisistä ja todellisista tapahtumista käsikirjoituksen ja riisuisimme pois aikamme hypoteesiin perustuvista elokuvista kaiken romantisoinnin kuten Egyptin mahtavan faaraon, sotavaunut, pyramidit, kulttuurin, rikkaudet, temppelit, hovin jne. ja antaisimme elokuvakäsikirjoituksen esimerkiksi elokuvaohjaajille DeMille ja/tai Scott, jotka kumpikin ovat ohjanneet exoduksesta näyttävät spektaakkelit, niin he todennäköisesti nauraisivat itsensä hengiltä.

    Hebrealainen eliitin/Illuminaatin kirjanoppineet kirjoittivat historiansa uudelleen vaihtamalla Mizraimin piskuisen näyttämön suureelliseen Egyptin imperiumiin. Tämä antoi tarinalleen nostetta ja loistavan tilaisuuden päästä kultaamaan historiansa uudelleen. Näin heimojen tarinat pääsivät laajemman lukijakunnan tietoisuuteen. Ne olivat ns. katu-uskottavia. Tämä oli nerokas kirjallinen taktinen veto – `täydellinen rikos`.

    Exodus-tarinalla oli laajenpi funktio. Se varmisti koko Levantille kuinka `valittu kansa` saapuisi Egyptin imperiumin puristuksesta vapauteen, `luvattuun maahan`, kuin että heidän alkukotinsa olisi ollut Arabian autiomaan kuivilla ja raukoilla rajoilla Pohjois-Jemenissä.

    Luonnollisesti hebrealaisen eliitin/Illuminaatin kirjanoppineet eivät jättäneet käyttämättä näin mojovaa tilaisuutta. Vaikka he joutuisivat tahraamaan kokonaisen suurvallan, Egyptin, maineen, he kirjoittaisivat uuden `evankeliumin` (ilosanoman) koko muinaista maailmaa silmälläpitäen. Kaikkein vähiten heitä kiinnosti herkkäuskoisten sukupolvien pettäminen. Syy pyhitti seurauksen.

    Juudalaisten ensimmäinen migraatio (massamaahanmuutto) Palestiinaan osoittautui täydelliseksi menestykseksi. Toisella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua oli käynnissä tärkeä poliittinen ja kielitieteellinen tapahtuma koko Välimeren alueella ja muinaisessa Levantissa eli Kreikan imperiumin valtaan nouseminen, joka korvasi hebrean kielen arameankielellä Levantin alueella. Samaan aikaan kansanomainen kreikkalainen koptinkieli korvasi muinaisen egyptinkielen.

    Pohjois-Jemeniläisten juudalaisten hallitsema tuottoisa karavaanireittien mahdollistama kaupankäynti Mizraimissa siirtyi heidän mukanaan maahanmuuttoliikkeenä Arabiasta Levanttiin (Palestiina, Jordania, Libanon, Syyria). Tämä tapahtui juudalaisten alijan toisessa aallossa noin kolmannella ja neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. Kaupankäynnissä uusi merilinja korvasi muinaisen karavaanireitin. Yksinkertaisesti Jemenin arabialaiset juudalaiset seurasivat rahaa (muinainen Arabian juudalaisten piirre, joka tulisi toistumaan historiassa vielä monta kertaa).

    Uudet kauppakeskukset olivat hajallaan Välimeren pohjoisella ja itäisellä rannikolla kuten Garthago (Tunisia), Aleksandria (Egypti) ja Tyyro (Libanon). Juuri näihin kaupan keskuksiin uudet juudalaiset maahanmuuttajat hakeutuivat. Mutta enemmistö juudalaisista asettui Palestiinaan, jonka alkuperäisiä asukkaita olivat Foinikialaiset ja Peleset-kansa (merikansa), jotka myöhemmin tunnettiin palestiinalaisina.

    Pala palalta uuden sukupolven maahanmuuttaja juudalaiset asettuivat Palestiinaan ja perustivat sinne uusia siirtokuntia. He oppivat aramean kielen ja menettivät vähin erin siteensä muinaiseen Arabiaan. Juudalainen eliitti/Illuminaati Hashmonealaisen dynastian (Makkabilaisten) ajoista 140 – 37 ennen ajanlaskun alkua aloitti pahansuovan historian uudelleen kirjoituksen – juudalaisten historian Palestiinassa. Tämä oli sama ilmiö, joka nyt tunnetaan siionismina.

    Hebrealaisen eliitin/Illuminaatin oppi, joka sisältää Talmudiin (tuolloin kirjaamaton perinnetieto) perustuvaa farisealaista opportunismia ja petosta, päätti häivyttää israeliittojen Arabiaan liittyvän historian ja sepitti kokonaan uuden Egyptiin ja Palestiinaan liittyvän historian. Talmudistien lait ja moraali sallivat juuri tämänkaltaisen petoksen ja luikertelevan machiavellimaisen käytöksen.

    `Koska kansat ovat Lain suojan ulkopuolella ja Jumala on antanut heidän varallisuutensa Israelille, niin juudalaiset voivat valehdella ei-juudalaisille` (Baba Kamma 37b).
    `Juudalaiset voivat käyttää valheita pettäessään kansat` (Baba Kamma 113a).

    Hebrealaiset kirjanoppineet pitäytyivät nyt muinaisiin tarinoihin `luvatusta maasta` ja `valitusta kansasta` perustellessaan uudet siirtokuntansa Palestiinassa. Kansalliskiihkossaan he rakensivat jopa `rinnakkaisen temppelin` (toisen temppelin), joka purettiin vasta vuonna 70 jälkeen ajanlaskun roomalaisten toimesta.

    Näin juudalaisten uudistettu historia haihdutti muiston rippeetkin arabialaisesta menneisyydestä. Tuon ajan juudalaiset rabbit eivät koskaan tulleet ajatelleeksi kuinka myöhempinä aikoina nykyaikainen arkeologia tulisi kumoamaan heidän sepittämänsä tarinat koskien Egyptiä ja Palestiinaa, israeliittojen Egyptistä lähtöä (exodus) ja heidän `luvattua maataan` Palestiinassa.

    `(From Ha’aretz Magazine, Friday, October 29, 1999)

    `Following 70 years of intensive excavations in the Land of Israel, archaeologists have found out: The patriarchs’ acts are legendary stories, we did not sojourn in Egypt or make an exodus, we did not conquer the land. Neither is there any mention of the empire of David and Solomon. Those who take an interest have known these facts for years, but Israel is a stubborn people and doesn’t want to hear about it`.

    Prof. Ze’ev Herzog, head of the Department of Archaeology and Ancient Near Eastern Studies at Tel Aviv University`.

    Ze’ev Herzog:
    https://ashraf62.files.wordpress.com/2015/04/prof-zeev-herzog.jpg

    Egyptin väestömäärä oletettuna exodus-ajankohtana on arvioitu olleen noin 2,5 – 3,5 miljoonaa. Mikäli ottaisimme hypoteesin 600 000 miehestä ja heidän perheenjäsenistään (yhteensä yli 2 miljoonaa) + `paljon sekakansaa heidän mukanaan` huomioon exoduksen lähtijöinä, tämä olisi niin dramaattista ja katastrofaalista Egyptin demokrafista ja taloudellista tilannetta silmällä pitäen, ettei mainittua tapahtumaa voisi peitellä historialähteissä.

    Mutta mitään tämän kaltaista ei ole historiallisten lähteiden mukaan tapahtunut. Kuitenkin Egyptin tiedetään eläneen aikavälillä 1450 – 1250 ennen ajanlaskun alkua loisteliasta imperiumin kultakauttaan; juuri oletetun exodus-tapahtuman aikaan. Esimerkiksi kuningas Tutankhamonin ja hänen vertaansa vailla olevat aarteensa tämän osoittavat.

    Eräs väistämätön ja peittelemätön seuraus olisi ollut Egyptin kansalaisten reaktio oletettujen vitsausten jälkeen, mutta kauppa kävi niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuvatunlaiset `kymmenen vitsausta` olisivat pysäyttäneet tämänkin kokoisen imperiumin kertavinttuulla.

    Koettakaa asettaa itsenne tuon ajan egyptiläisten osaan, jotka olivat selvinneet `kymmenen vitsauksen` joukkotuhonnasta, jossa vedet muuttuivat vereksi, koko tienoo kuhisi sakeanaan sammakoita, sääskiä ja paarmoja, kansalaiset olivat kiireestä kantapäähän täynnä märkäpaiseita, rakeet ja tulenlieskat iskivät taivaalta tuhoten kaiken, heinäsirkat söivät kasvillisuuden, koitti kolmen päivän pimeys ja lopuksi kaikkien egyptiläisperheiden esikoiset, karjan esikoisia myöten menehtyivät.

    JHWH oli näin osoittanut täydellisesti egyptiläisten jumalien impotenssin ja demonstroinut ilman epäilyksen häivää oman valtansa heidän ylitseen. Jos olisitkin egyptiläinen ja kokenut nuo vitsaukset, mikä olisi reaktiosi. Varmasti olisit mennyt polvillesi ja tunnustanut JHWHn ilmestyksen mahdin. Olisit vuodattanut verisiä kyyneleitä, pyytänyt hartaasti anteeksi JHWHlta, luopunut egyptiläisistä vanhoista jumaluuksista ja kääntynyt kokosydämisesti juudalaisuuteen.

    Mikäli Egypti olisi ollut israeliittojen orjuuden ja exoduksen maa, koko muinainen Egypti olisi kääntynyt juudalaisuuteen 1400 – 1200 ennen ajanlaskun alkua. Verrokkina voidaan todeta kuinka esimerkiksi koko Kasaarien valtakunta kääntyi juudalaisuuteen paljon heppoisemmin perustein.

    Mitään tällaista ei kuitenkaan tapahtunut Egyptin tunnetun historian aikana, ei silloin, eikä minään muunakaan myöhäisempänä ajankohtana. Egypti ei koskaan kääntynyt juudalaisuuteen. Syy tähän on hyvin yksinkertainen ja itsestään selvä: Egyptissä ei tunnettu faaraota, Moosesta eikä israeliittojen orjakansaa.

    Modernin Israelin diplomaatit ja korkeat virkamiehet eivät vastaa julkisuudessa tai sanomalehdistössä mihinkään näihin väitteisiin, paitsi niihin, mitkä heidän kirjanoppineensa ovat sepittäneet, vaikka siionistisen eliitin/Illuminaatin intelligentsija on varsin tietoinen Septuagintaan liittyvästä salaliitosta ja samalla petoksesta.

    Siionistit/Israelin päämiehet tietävät, että siionistinen järjestys voi hyvin ja kukoistaa maa-planeetalla niin kauan kuin heidän hypoteettista historiaansa ei kyseenalaisteta tai kirjoiteta uudelleen.

    Meillä pitäisi olla laillistettu oikeus paljastaa Israelin poliittinen vehkeily. Tämä saattaisi estää meneillään olevan hankkeen Suur-Israelin luomisesta, mutta tämäkään ei tule estämään yrittämästä viedä siionistinen agenda päätökseensä. Mikäli haluaisimme vaikuttaa jotenkin, siten että isku todella osuisi maaliinsa, meidän tulisi paljastaa alkuperäinen juudalainen juoni eli se historiallinen väite, jonka päällä Israel on levännyt jo kauan aikaa.

    Meidän tulisi paljastaa Septuagintan valhe. Paljastakaamme, tehkäämme se tunnetuksi kansoille, kuinka muinainen Egypti ei tuntenut Faaraoita, eikä semminkään israeliittoja. Toisin sanoen Egypti ei ole ollut koskaan Exoduksen maa, eikä Palestiina ole koskaan ollut `luvattu maa`.

    Lähde:
    http://beforeitsnews.com/conspiracy-theories/2015/04/the-real-exodus-end-of-israel-2469416.html

    Lopuksi

    Ensimmäistä kertaa itsenäinen egyptiläinen tutkija Ashraf Ezzat paljastaa muinaisen Egyptin ja Israelin todelliset juuret. Egyptiä eivät koskaan ole hallinneet Faaraot, vaan muinaista Egyptiä hallitsivat kuninkaat ja kuningattaret. Egyptin kuningasta kutsutaan viidellä eri arvonimellä, joista yksikään ei ole Faarao, ei sitten sitten sinne päinkään.

    Koska Egypti ei tuntenut ainoatakaan Faaraota, niin Egypti ei myöskään tuntenut Moosesta. Mikäli Mooses ei koskaan jalallaan astunut Egyptin maan kamaralle, niin Exoduksen tiekartta `luvattuun maahan`, Palestiinaan, on jo lähtökohdiltaan mitätön. Näin ollen israeliittojen `luvattu maa` ei ole Palestiina, jota se on laittomasti miehittänyt kohta seitsemän vuosikymmenen ajan. Olisiko aika paradigman muutoksen.

    Myöskään Aabraham tai Joosef eivät koskaan astuneet jalallaan Egyptin maahan. Mizraimin (Egyptin?) todellinen faraon tuskin oli edes käynyt Egyptissä saatikka ollut egyptiläinen. Todellisuudessa Mizraimin faraon vaikutti Arabian niemimaan lounaisosassa ja oli arabialaiseen heimoon kuuluva.

    `Meitä on kustu silmään suoraan kuuden tuuman suuttimella` (Jerry Gotton deputylleen Nevillelle).

    (2)(1)
    • Tässä olisi lisää mielenkiintoisia sivuja koskien Suomen muinais kuninkaita ja muinaishistoriaa: http://pakana.150m.com/HISTORIA.HTM , http://www.kaltio.fi/vanhat/index43ec.html?81 , https://www.youtube.com/watch?v=ijmPAyzdBnE

      (2)(1)
    • Vesa-Ilkka Laurio

      Yllä olevassa kirjoituksessaan Junnu kumoaa Vanhaa testamenttia, erityisesti israelilaisten, siis Vanhan testamentin ajan kristittyjen, lähtöä Egyptistä n. 1200-1400 e.Kr. Sana ”israelilaiset” ei viittaa tässä millään tavoin nykyisiin juutalaisiin, sillä nykyinen sana ”juutalainen” tarkoittaa ulkokultailevia fariseuksia, joiden oppikirja on Raamatun vesittävä Talmud (Jeesuksen ajan ”perinnäissääntö”) ja jotka syntyivät järjestäytyneenä ryhmänä vasta Baabelin vankeudessa 500-luvulla e.Kr. Tällaisia juutalaisia ei ollut israelilaisten lähtiessä Egyptistä. Kristittyjä oli, sillä Vanhan testamentin ”Israel” oli kristittyjen (ei tällä nimellä, mutta asiallisesti) joukko, joka uskoi alkuevankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta, 1. Moos. 3:15. Näiden kristittyjen matkan Egyptistä Luvattuun maahan Junnu tahtoo vesittää, ja siten Vanhan testamentin kristillisen ytimen.

      Siitä, että israelilaiset ja juudalaiset (ei ”juutalaiset”) olivat Vanhan testamentin ajan Kristuksessa pelastuneita kristittyjä, viittaan yllä olevaan kirjoitukseeni ”Nimimerkki Junnun kirjoituksen johdosta”, osa 3, 23.4.2015.

      Junnu tulkitsee raamatunkohdan ”Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet” (Joh. 10:8) niin, että myös Aabraham, Iisak, Jaakob ja kaikki olivat varkaita ja ryöväreitä. Sillä lailla. Jos luetaan edeltävä luku 9 ja luvun 10 muutkin jakeet, käy selväksi, että Jeesus tarkoitti ”varkailla ja ryöväreillä” edeltävässä luvussa ja edeltävissä jakeissa kukkoilevia fariseuksia, ”vieraita”. Jakeet 10:1 ja 2 sanovat: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri. Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.” Aabraham, Iisak, Jaakob ja muut kristityt uskoivat luvattuun Jeesukseen Kristukseen (”vaimon siemeneen”, 1. Moos. 3:15), ja olivat menneet lammastarhaan ovesta (Kristuksesta), kuten kuuluu. Esimerkiksi Aabrahamista Jeesus sanoo: ”Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi” (Joh. 8:56).

      Virkanimestä ”faarao” Aapeli Saarisalon Raamatun sanakirja kirjoittaa: ”Egyptin kuninkaan arvonimi. Sana polveutuu egyptin kielestä ja merkitsee alkuaan ’suurta taloa’. Raamatussa f:ta käytettiin Joosefin aikoina ilman erisnimeä. Myöhemmin sanottiin esim. f. Nekho, 2. Kun. 23:29, ja f. Hofra, Jer. 44:30. Toisinaan käytetään f:n ohella nimitystä ’Egyptin kuningas’, 2. Kun. 23:29; Jer. 44:30, myös f:n asemasta, 1. Kun. 11:40; 2. kun. 17:4.” Israelin lähdön aikaisesta faaraosta Vanha testamentti ei anna erisnimeä.

      Pitkin matkaa Junnu vetoaa ihmistieteisiin, ei Raamattuun. Ja selvää on, että kun töihin laitetaan ”sopivia” tiedemiehiä, varsinkin juutalaisia, saadaan aina toivottuja tuloksia (Joh. 8:44).

      Sana Mizraim/Mizrim on Egyptin hepreankielinen nimitys. Encyclopedia Judaica (2007) kertoo, että Mizraim todennäköisesti juontuu jonkin eteläegyptiläisen kaupungin nimestä tai Etelä-Egyptistä itsestään (Mizraim esiintyy Raamatussa sanan Pathros, ”etelämaa”, yhteydessä). Sanan merkitys oli siis ”Etelä-Egypti”. Myöhemmin sana tuli tarkoittamaan koko Egyptiä ja on edelleenkin yleinen Egyptin nimitys hepreassa (myös Talmudissa).

      Sana ”Mooses” juontuu egyptin kielen sanoista mo = siemen eli lapsi, ja she = Niili. Sana ”Mooses” tarkoittaa siis Niilin lasta.

      Vaikka Junnu on vastustavinaan ”sionisteja” ja ehkä jopa ”juutalaisia”, hän vetoaa kirjoituksessaan juutalaiseen sanomalehti Ha’aretziin ja juutalaiseen professori Herzogiin (Tel Avivin yliopisto). Herää epäilys, että Junnu on juutalainen, joka tarkoitusperiensä (kristinuskon tuhoamisen ja tiettyjen raamatunkohtien vesittämisen) saavuttamiseksi on tekeytynyt joksikin muuksi. Silloin nämä hänen mainitsemansa Talmudin kohdat koskevat häntä itseään:

      ”Koska kansat ovat Lain suojan ulkopuolella ja Jumala on antanut heidän varallisuutensa Israelille, niin juudalaiset voivat valehdella ei-juudalaisille” (Baba Kamma 37b), ja:

      ”Juudalaiset voivat käyttää valheita pettäessään kansat” (Baba Kamma 113a), kuten tässä tapauksessa suomalaiset.

      (5)(2)
    • Nyt alkaa Junnulla olla tarvetta foliohatulle – varmaankin tuplavuoratulle 😉 Mitähän Egyptin pyramidit ovat, jolleivat faraoiden hautakammioita? Kellähän muilla kuin faraoilla olisi ollut resursseja moisten rakennelmien tuottamiseen? Jollei Juudaan kansan Exodusta ole ollut olemassa, murenee myös kristillisyydeltä kaikki looginen pohja – mihin Junnu ilmeisesti tähtääkin. Mutta kovin vaatimattomia ovat silakat joulukaloiksi 😉

      (2)(1)
  26. Hyviä linkkejä muinaiskuninkaista. Tiksis!

    Kristinuskon saapuminen Suomen niemelle näyttäisi ajoittuvan jo ensimmäiselle vuosisadalle. Ensiksi kutsuttu apostoli Andreas, Pietarin veli, näyttää käyneen näilläkin rajoilla melko varhain.

    Näin varhainen `kristinusko` ei jättäisi itsestään minkäänlaisia artefakteja, amuletteja, pyhäin jäännöksiä tms. Ensinnäkään he eivät olleet kristinuskoisia, vaan `tien vaeltajia`. Joku kalatunnus voisi olla ainut vihje heidän vierailustaan.

    Nykyajan kveekarit saattaisivat olla lähimpänä heidän ajatusmaailmaansa.

    Esimerkiksi James Finlayson oli kveekari. Tämä jalo mies, keisarin tuttava, jakoi Raamattuja Suomen kansalle jo 1800-luvun alkupuolella. Hän oli tavoissaan pidättyvä ja vaatimaton ja omasi korkean moraalin. Hänen firmansa nimen näyttää nyt tahranneen muuan kodintekstiilitoiminnoista vastaava suvaitsematon Kurttila.

    Nestorin kronikassa mainitaan apostoli Andreaan kauhistuneen suomalaisten tavoista:

    Nestorin kronikassa Apostoli Andreas raportoi Roomaan palattuaan suomalaisista: `Minä näin niiden puisia saunoja. He lämmittävät ne tulikuumiksi, riisuvat itsensä ja ovat alasti, valelevat itseään parkitsemisaineella, ottavat tuoreet vihdat ja hakkaavat itseään niin lujasti, että pääsevät hädin tuskin puolikuolleina lauteilta alas, ja sitten he valelevat itseään kylmällä vedellä ja vasta sillä kurin taas virkoavat. Ja näin he tekevät joka päivä, kenenkään heitä piinaamatta. Itse he piinaavat itseään, mutta sepä onkin heidän peseytymistään eikä piinaa`.

    `Hänen kuulijansa hämmästelivät sitä`.

    http://aurora.turiba.lv/training/FI/CT_module_FI/Part_21.htm

    Hyvää saunalauantaita!

    (1)(1)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*