- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Mielipide: Guggenheim-museo hankkeen taustavoimat ja G-säätiön elitistiset kytkennöt

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on avata ihmisten silmät ymmärtämään, kuinka tietty harvainvalta lakeijoineen yritti vetää kansalaisia nenästä.

Helsinkiin suunniteltiin perustettavaksi Guggenheim-museota, jonka kustannukset olisi katettu julkisilla eli veronmaksajain varoilla. Mikäli projekti olisi toteutunut tai toteutuisi, Guggenheim-säätiö saisi loistavat mahdollisuudet mieleistensä taidesuuntien edistämiseen Suomessa.
Museohankkeessa on kyse muustakin kuin yleisinhimillisestä taiteesta: mielipiteen muokkauksesta kansallisen taidekehityksen kustannuksella.

Bisnesorganisaationa Guggenheim ja sitä tukeva valtamedia nostavat valokeilaan moderneja taidesuuntauksia ja ismejä. Guggenheimilainen veronmaksajien tukema moderni taide syrjäyttäisi periteiseen kulttuuriin sitoutuneen taiteen, klassisen taiteen sekä muun omaperäisen taidetuotannon. Siten Guggenheimin taidelinjaus painostaisi G-museon taidesuuntausta vastustavatkin taiteilijat omaksumaan ”kansainvälisemmän ja modernimman” suuntauksen. Tämä tarkoittaisi, että monien taiteilijoiden pitäisi vastoin tahtoaan luoda G-museon suosimaa taidesuuntausta saadakseen töitään myydyksi. Näin G-museo kontrolloisi ja manipuloisi taiteilijoiden tuotantoa ja myös yleisöä Suomessa, kuten se tekee muissa maissa.

Guggenheim museoiden suosima taideanti vaurioittaa ihmisten orastavaa kykyä arvioida sitä, mikä on kaunista, arvokasta ja henkisesti totuuteen perustuvaa. Klassisen taiteen linjaa lähenevässä taiteessa voidaan myös käyttää symboliikkaa ja vastaavaisuuksia ilmaisumuotoina sekä muita omaperäisiä keinoja. Taidetta ei saisi yksipuolistaa hyväksymällä vain modernin ja nykytaiteen suuntaukset yhdeksi ja ainoaksi taiteenlajiksi.

Nykytaiteen ismeissä on sekin negatiivinen piirre, että ne eivät aina vaadi tekijältään taiteellista lahjakkuutta tai piirustus- ja maalaustaitoa kolmiulotteisesta ajattelukyvystä puhumattakaan, joka on hyville piirtäjille tunnusomainen kyky.

Guggenheim säätiö on läheisissä kytköksissä maailman harvainvaltaan, jonka turmiollisuus on nähtävissä esimerkiksi Bilderberg-ryhmän, vapaamuurareiden yms. organisaatioiden vaikutuksesta. Siten globaalin ja paikallisen poliittisen, ylikansallisen talouden, kansainvälisen pankkitoiminnan, massamedian, Naton ja mm. koulutuksen välityksellä ovat maailman valtiot joutuneet harvainvallan hegemonisten pyrkimysten uhreiksi.

Samoin kuin edellä mainitut instrumentit vahingoittavat yhteiskuntia, vahingoittavat Guggenheimin taidevirtaukset ihmisten henkistä kykyä arvioida, mikä on hyvää ja kaunista. Guggenheimin museohanke on elitistinen projekti, läheisesti kytköksissä maailman harvainvaltaan, ja se tavoittelee henkistä yliotetta, samoin kuin eliitit poliittista yliotetta kansojen kohtaloista.

Kuinka tällainen yritys on mahdollinen?

Johdanto

Hankkeen taustalla on Israel-myönteisen eliitin linjaa mukaileva Solomon R. Guggenheiminsäätiö (engl. Solomon R. Guggenheim Foundation). Sen perustivat vuonna 1937 Solomon R. Guggenheim ja taiteilija Hilla von Rebay.

Solomon R. Guggenheim syntyi Philadelphiassa 2.2.1861 ja kuoli 3.11.1949 New Yorkissa. Hän oli yksi kaivosteollisuudessa omaisuutensa hankkineen, Meyer Guggenheimin pojista. Vuonna 1916 Meyerin pojat organisoivat toimintansa yhtiöksi, nimeltään Guggenheim Brothers.1 ja 2.

Solomon Guggenheimin vaimo Irene, oli omaa sukuaan Rothschild. Talouseliittiin syntynyt Solomon pääsi avioliiton kautta pankkiirieliitin sukuun2. Irene oli erittäin kiinnostunut taiteesta, mistä lähteestä myös S. R. Guggenheimin taideharrastuksen sanotaan saaneen alkunsa. Pariskunta keräsi huomattavan taidekokoelman, joka vuonna 1937 säätiöitiin.2

Guggenheim-museoita on ympäri maailmaa, New Yorkissa, Berliinissä, Espanjan Bilbaossa ja Italian Venetsiassa. Jo arkkitehtuuriselta ulkomuodoltaan G-museot antavat havaitsijalle surrealistisia elämyksiä, jotka eivät välttämättä ole miellyttäviä.1

Säätiö on yksi johtavista modernin ja nykytaiteen kokoelmien kerääjistä, säilyttäjistä ja tutkijoista. Säätiö on tarjonnut salakavalan menetelmän imeytyä edustamiensa visuaalisten menetelmien välityksellä eri maiden yhteiskuntiin.

Guggenheim-museon perustamisyrityksestä Helsinkiin

Ensinnäkin sanottakoon, että eri taidesuuntien arvostaminen on yksilöllistä. Mutta kenenkään ei tulisi suostua ulkomaisen keinottelun hyväksikäytettäväksi, minkä seurauksena tiettyjä ismejä nostettaisiin taiteen alttarille kotimaisen taiteen kustannuksella.

Guggenheim-selvitysryhmä ehdotti tammikuussa 2012 julkistetussa raportissaan, että G-museon perustettaisiin Helsingin kaupungin tontille Eteläsataman rantaan, jolla paikalla nykyisin sijaitsee Kanavaterminaali.3

Mitä seurauksia G-museon toteutumisella voisi olla: Ensinnäkin, kuinka on mahdollista, että tällaista hanketta yritetään edes ehdottaa toteutettavaksi? G-säätiöhän olisi saanut kaikki tulot, mutta riskit ja kaikki kustannukset olisi Helsingin kaupunki joutunut maksamaan veronmaksajien pussista ja ”lahjoituksina”. Tämän hankkeen konkretisoituminen olisi mitä ilmeisimmin turmellut Helsingin kaupungin arvokkaan taidemuseon ja vaikeuttanut, ellei suorastaan estänyt sen taidekokoelmien täydentämistä. Siten G-museo olisi ollut kotimaisen taiteen edistämisen sijaan sen turmelija.

Edellä mainittu olisi toteutunut jo siksi, että ”taiteelliset” ja taloudelliset intressit tuolloin olisivat kohdistuneet G-museoon. G-museo olisi ollut järjettömän kallis, ennen muuta veronmaksajille.

Kookomuslaisia Helsingin Guggenheim-museon hankeen taustavaikuttajina

Guggenheimin tausta kertoo Israel-myötämielisen eliitin myötävaikutuksesta, joka antoi painoarvoa Guggenheim Helsinki – operaatiolle. Mutta ketkä muut olivat vaikuttamassa juuri tähän kyseiseen hankkeeseen ja ennen muuta, mitkä olivat näiden ”asiamiesten” taustat? Yleisesti tiedetään, että intohimoisina puuhamiehinä olivat muun muassa Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, Carl Gustaf Ehrnrooth ja Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Gallen-Kallela-Sirénin Israel työskenteli neljä vuotta dosenttina Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Siellä hän opetti modernin ja nykytaiteen lisäksi estetiikkaa, museologiaa ja taideteoriaa.4

Suomen poliittinen eliitti toimii lakeijana Uudelle maailmanjärjestykselle, joka saa näkyvän muotonsa etupäässä Israelin ja USA:n muodostamasta eturintamasta ja talouseliiteistä. Niinpä on mielenkiintoista havaita, kuinka G-hankkeen puolesta äänestäjät olivat samaa puoluetaustaa kuin mainitut ”lakeijat” ovat.

Guggenheim-hanke kaadettiin hallituksessa äänin 8-7. G-hankkeen puolesta äänestivät seuraavat: Asko-Seljavaara Sirpa (kok), Hakola Juha (kok), Helistö Kimmo (vihr.), Oker-Blom Jan D (RKP), Rauhamäki Tatu (kok), Rautava Risto (kok) ja Rissanen Laura (kok).4

Yllä mainitut ”innokkaat puuhamiehet” sekä G-projektin puolesta äänestäneet toimivat tietoisesti tai tiedostamattaan Israel-myötämielisen valtaeliitin agentteina eli asiamiehinä pyrkimyksenään saattaa suomalaiset, tässä tapauksessa lähinnä Helsingin seudun kuntien asukkaat, ulkomaisten keinottelijoiden hyväntekijöiksi. Kaikki riskit olisivat ulkoistettu Helsinkiläisten maksettavaksi. Kuitenkaan määräysvaltaa ei olisi ollut Helsingissä.

Israel-myötämielisen eliitin linjaa noudattava G-säätiö teki ovelasti valitessaan syyskuussa vuonna 2008 suomalaisen sijoittajan Carl Gustaf Ehrnroothin Guggenheimin säätiön hallitukseen.5 Näin ”G-säätiö” loi perustan tulevalle Guggenheim-museo hankkeelle Suomen pääkaupunkiin. Sittemmin on paljastunut, että Janne Gallen-Kallela-Sirénistä ja Ehrnroothista tuli hyvät kaverit. Täytyyhän tietysti ystäviä olla, mutta tietyissä tilanteissa toveruudet voivat auttaa tiettyjä piirejä.

Globaalin harvainvallan tarpeita palveleva joukkoviestintä laulaa mainitun valtaeliitin virsiä. Se veisaa niitä esimerkiksi näin:

Tämä vuosi on kunnallisvaalivuosi, ja mitä lähemmäs vaaleja mennään, sitä vaikeammaksi tällaisen investointipäätöksen tekeminen käy. Päätöksen siirtäminen vaalien yli merkitsisi taas asian viivästymistä ainakin vuodella. Mikään uusi asiahan Guggenheim-hanke ei ole, sillä se julkistettiin lähes tasan vuosi sitten. Olisi onnetonta, jos tällainen mahdollisuus jätettäisiin käyttämättä (HS 11.1.2012).

Pääkirjoitustasolla HS tuo selvästi esille kantansa. Guggenheim oli saatava alulle nopeasti ennen kuin demokraattiset efektit olisivat alkaneet sotkea päätöksentekoa:

Suomalaisilla on itsellään hyvät edellytykset luoda ja esittää uniikkia taidettaan, joka voi käyttää vapaasti hyödykseen henkistä vastaavaisuutta ajatellen erilaisia taiteen ismejä.

Yhteydet talouden harvainvaltaan

Guggenheimin säätiö on taas alkanut elvyttää asiaansa palkkaamalla Miltton-ryhmän edistämään G-museohanketta Helsingissä (HS 1.6.2013). Pyrkikäämme siis estämään myös bisnesloisena tunnetun ”kulttuurilaitoksen” ujuttaminen Suomen maaperälle.

Säätiö ei ole pelkästään taide-organisaatio. Se on osa maailman harvainvallan Israel-myönteisiä eliittiverkostoja ainakin kolmella tavalla: sukulaisuuden, henkilökontaktien ja omistamisen kautta.

Guggenheim-säätiö hallitsee itsenäisesti omaisuuttaan hallituksen johdolla. Guggenheimin säätiön varapresidentti ja johtokunnan jäsen on Mark R. Walter. Muita johtohahmoja ovat säätiön presidentti Jennifer Blei Stockman, puheenjohtaja William L.Mackilla.

Guggenheimin säätiöllä on verisiteiden kautta yhteydet Rothschildien rahavaltaan, ja rahaeliittiin kuuluu myös Guggenheimin oma suku. Guggenheim Partners on rahoitusalalla toimiva yhtiö, jonka toimitusjohtaja Mark R. Walter on Guggenheim säätiön varapresidentti6.

Säätiön presidentin, Jennifer Blei Stockmanin mies, David Stockman, on Wall Streetin pankkiireja. Stockman oli ensin töissä valtion virkamiehenä Reaganin kaudella, jolloin harvainvaltaa edistävä uusliberalistinen politiikka aloitettiin. Sitten hän siirtyi Salomon Brothersille Wall Streetille. Poliitikkona Stockman oli innokas hyvinvoinnin eliminoija.9

Säätiön puheenjohtaja William L. Mackilla toimii myös kiinteistöyhtiön johtokunnassa.10

Guggenheimin suvun pääomistuksessa oleva Guggenheim Partnersin hallitsee 180 miljardin dollarin varoja (Suomen BKT on noin 240 miljardia dollaria). Yhtiön omistuksista 27 prosenttia on rahoituslaitoksissa, palveluissa 17 %, teknologiassa 13 % ja terveydenhuollossa 8 %.7 Yhtiö omistaa esimerkiksi Googlen ja Applen osakkeita.

Guggenheimin suku kuuluu siis itse maailman talouseliittiin, Israel-myönteiseen eliittiin, sillä on sukulaisuuden ja osakkeiden kautta kontaktit Rothschildeihin ja Wall Streetille. Bloomberg Businessweekin mukaan Guggenheimin Partnersin puheenjohtajalla Alan D. Schwartzilla on lisäksi yhteydet Rockefellerien imperiumiin.8

Tästä voimme päätellä, että yritysten omistajuus ja johto ovat hyvin verkostoitunutta, ja siten Guggenheimin yhtiöllä ja säätiöllä on eliitissä oma paikkansa. Näin siis muodostuu Guggenheim-museoiden välilliset kontaktit maailman rahan valtaan ja elitismiin.

G-museoiden tarkoituksesta

Guggenheim-säätiö tekee museoillaan tuottoisaa bisnestä, joiden kustannukset sälytetään sen kohdemaan kannettavaksi, jonne mainitut kulttuurin kehdot ovat rakennettu tai tullaan pystyttämään. Ehkäpä tätä voi pitää eräänä koronkiskonnan muotona, mikä rahaeliiteillä on hyvin hallussa?

Toisaalta, koska G-säätiöllä on yllä esitetyt yhteydet maailman eliittiin, jotka edustavat Israel-myönteistä linjaa, kykenee se G-säätiön välityksellä tehostamaan omia suuntauksiaan, joiden taiteellishenkinen arvoasteikko ei kestä vertailua esim. perinteisiin mestariteoksiin verrattuna. Kysymyksessä on siis myös visuaalinen Israel-myötämielisen oligarkian kulttuurin lähetystyö maailmalla.

Lisäksi G-hankkeen taustalla 2012 on saattanut olla myös kysymyksessä kokoomuksen pyrkimys luoda ylikansallisille hotelli- ja matkailuyrityksille voittoa ilmaiseksi – veronmaksajien varoilla. 2000-luvulla kokoomus on toiminut maailman harvainvallan ja ylikansallisten talouseliittien suomalaisena edunvalvojana – suomalaisten edunvalvonnasta piittaamatta.

Miksi Suomen valtamedia rummuttaa G-hankkeen puolesta?

Mikä saa Suomen massamedian metelöimään G-museo hankkeen puolesta? Tähän lienee yhtenä vastauksena, että Suomalainen joukkotiedonvälitys ei palvele kansan etua, vaan on maailman harvainvallan eli pankki-, talous-, ja yritysmaailman äänitorvi Suomessa. Mainitun oligarkian eli Israel-myönteisen eliitin välillinen vaikutus ulottuu myös erilaisiin yleismaailmallisiin organisaatioihin ja sopimuksiin kuten esim. IMF, WTO, YK, EU, Nato, vapaakauppasopimukset jne.

Suomen poliittinen eliitti ja sitä myötäilevä valtamedia toimivat globaalistien lakeijoina maassamme. Tästä lakeijana operoinnista olkoon esimerkkinä maamme kansallisomaisuuden kuppaamiset lähihistoriassa.12

Suomen valtamedia, erikoisesti HS, ovat globaalin eliitin vaikutuspiirissä, josta on myös seurauksena G-museohankkeiden suosiminen massamedioissa. Mainitun oligarkian vaikutusta maamme joukkoviestintään vahvistaa osaltaan se, että esim. Ylen hallituksen puheenjohtajana toimii tai on ainakin toiminut vuorineuvos Kari Neilimo, jolla on vapaamuurari yhteyksiä.13 Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen puolestaan on Trilateraalisen komission jäsen.14 MTV-konserni siirtyi Almamedialta ”ruotsalaisen” Israeliin lämpimästi suhtautuvan Bonnierin omistukseen vuonna 2007 (Kilpailuviraston vuosikirjassa 2009 s. 27).

Guggenheim-museoiden taideanti verrattuna tiettyihin suomalaisiin mestariteoksiin

Guggenheim-museoiden näyttelyt:

Richard Serra, The Matter of Time, teoksia Guggenheim Bilbaosssa kesällä 2010. [1]
Richard Serra, The Matter of Time, teoksia Guggenheim Bilbaosssa kesällä 2010.
Los retratos y esculturas de la exposición [2]
Los retratos y esculturas de la exposición
L'Art en Guerre. Francia, 1938–1947: De Picasso a Dubuffet servirán de inspiración para crear representaciones del cuerpo humano. (Bilbao) [3]
L’Art en Guerre. Francia, 1938–1947: De Picasso a Dubuffet servirán de inspiración para crear representaciones del cuerpo humano. (Bilbao)

 

Suomalaista taidetta:

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset eli Kaski. Valtion taidemuseo 1893. [4]
Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset eli Kaski.
Valtion taidemuseo 1893.
Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla. Ateneum 1884. [5]
Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla. Ateneum 1884.
Pekka Halonen: Tienraivaajia Karjalassa. Ateneum 1900. [6]
Pekka Halonen: Tienraivaajia Karjalassa. Ateneum 1900.

 

Taiteeseen suhtaudutaan yksilöllisesti, mutta tosiasia on, että on olemassa taidetta, joka heijastaa rumuutta ja vääryyttä ja toisaalta on taidetta, joka viestittää kauneutta, totuutta ja hyvyyttä. Rumakin taide palvelee arvokkaita pyrintöjä, jos se asetetaan palvelemaan kauneuden ja hyvyyden korostamista. Yllä olevista taideteosten vertailuista voi itse kukin tehdä omat johtopäätöksensä.

Lähteet
1. Guggemheim (1990s- and 2000s). Saatavilla http://www.guggenheim.org/guggenheim-foundation/history/1990s-and-2000s [7] ja http://www.guggenheim.org/new-york/collections/about-the-collection [8]
Kandinsky Exhibition at the Guggenheim Helps Set New Attendance Record. Saatavilla http://www.artdaily.com/index.asp?int_sec=11&int_new=35877&int_modo=1#.UUraIFfFLQ0 [9]
Guggenheim family: http://learningtogive.org/papers/paper267.html [10]
Rothschildien suku: http://www.jewishencyclopedia.com/articles/12909-rothschild [11]
2. Suomi-Amerikka yhdistysten liitto. Saatavilla http://www.sayl.fi/ajankohtaista/guggenheim2011 [12]
3. Turun Sanomat. Saatavilla http://www.ts.fi/kulttuuri/297258/Selvitys+puoltaa+Guggenheimmuseota+Helsinkiin [13]
4. http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/verkkolehti2004/janneg3.html [14]
http://cult24.fi/guggenheim-hanke-nurin-katso-ketka-aanestivat-puolesta-ja-vastaan/ [15]
5. http://yle.fi/uutiset/carl_gustaf_ehrnrooth_valittiin_guggenheimin_taidesaation_hallitukseen/6113198 [16]
6. http://guggenheimpartners.com/firm/executive-leadership http://www.guggenheim.org/images/content/pdf/foundation/ar2010.pdf [17], s. 58
7. http://guggenheimpartners.com/firm [18]
8. http://investing.businessweek.com/research/stocks/private/relationship.asp?personId=170633&privcapId=6019800&previousCapId=210269&previousTitle=The%20Rockefeller%20Foundation [19]
9. http://en.wikipedia.org/wiki/David_Stockman [20]
10. http://www.guggenheim.org/index.php?option=com_content&view=article&id=256&Itemid=807&tmpl=component http://www.bloomberg.com/quote/CLI:US/profile [21]
11. http://www.nasdaq.com/quotes/institutional-portfolio/guggenheim-capital-llc-632174 [22]
12. http://yle.fi/uutiset/asiantuntijat_kreikka_voi_aiheuttaa_suomelle_jopa [23]
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+34/2012&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120720 [24]
13. http://yle.fi/yleisradio/organisaatio/hallitus [25]
14. Membership. Saatavilla Trilateral Commission Membership List.
Helsingin Sanomat 1.6.2013 http://www.hs.fi/kulttuuri/aihe/guggenheiminmuseo/ Helsingin Sanomat [26] 11.1.2012 Guggenheimin museo olisi myönteinen sokki
Kilpailuviraston vuosikirjassa 2009 s. 27