Fixit vol. 3 tapahtuma pidetään 20. elokuuta 2022.
Kokoontuminen:
Rautatientori Helsinki klo 14.00. Sieltä lähdemme FIXIT marssille, päämääränä eduskuntatalo.
Päätapahtuma alkaa Eduskuntatalolla klo 15.00 – 18.00.
Suomen on katkaistava EU:n kahleet!
20. elokuuta 2022 toteutettavan Fixit vol. kolme tapahtuman kantavaksi teemaksi ilmoitetaan muiden muassa kansan vaatimuksen Suomen eroamiseksi EU:sta. Tätä perustellaan esimerkiksi sillä, että EU:n poliittinen kehityksen päämääränä on liittovaltio, ja että Suomen valtioneuvosto pääministerin johdolla [sekä eduskunnan hyväksymänä toim. Huom.] on alistanut Suomen yhä syvemmälle Euroopan unionin ikuiseen velkavankeuteen.
Fixit kolmannen roolia vielä korostetaan siten, että jo korkeaa verotustamme nostetaan entisestään, ajetaan kansalaiset ahdinkoon vain sen vuoksi, että vastuuttomalla taloudenpidolla eläneet etelä-Euroopan maat saisivat talouttaan tasapainoon. Tätä me emme voi hyväksyä, sanoo tapahtuman järjestäjät.
Tapahtuman esitteessä vielä sanotaan, että:
Suomi on itsenäinen maa ja sellaisena sen tulee pysyäkin, päätösvalta meidän oman kansamme asioista ja hyvinvoinnista täytyy saada takaisin Suomeen, se ei kuulu unionille. Meidän tulee pitää itsenäisyydestämme kiinni ja siten kunnioittaa myös sen meille taistelleita esi-isiämme.
Siksi vaadimme eroa EU:sta.
Magneettimedian toimittajan huomautuksia
Mainittu velkavankeus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elpymispaketin kaltaiset toimenpiteet ovat kuolettavia askelia kohti tulonsiirto- ja velkaunionia. Tämä siis tarkoittaa liittovaltiota, jossa velat, verot ja budjetti ovat yhteisiä sekä päätösvalta tiivistyy EU:n suurvalloille, jolloin vähäisten jäsenmaiden rooli, kuten Suomen kohtalo on olla maksumiehenä ja EU:n suurvaltioiden tai hulivilivaltioiden kynittävänä. Luonnollisesti kyseisellä päätöksellä rikotaan perussopimuksia sekä raunioitetaan entisestään jäljellä olevia itsenäisyyden riekaleita.
Toki meidän on viipymättä mitätöitävä Suomen laiton EU-jäsenyys ja Suomen on itse päätettävä kansamme asioista ja tehtävä töitä hyvinvointimme ja vapautemme eteen. Mutta huomautamme, että Suomi ei ole itsenäinen valtio, sillä Suomi ei voi olla yhtä aikaa itsenäinen valtio ja EU:n jäsenmaa.
EU-jäsenmaana Suomella ei ole itsenäiselle valtiolle tyypillisiä tunnusmerkkejä, joita ovat esimerkiksi täysin itsenäinen lainsäädäntövalta, siihen vetoava riippumaton tuomioistuinlaitos, oma ulkopolitiikka ja oma valuutta. Kuten hyvin tiedämme, EU-Suomi ei täytä esitettyjä määritelmiä.
Suomen solmima EU-jäsenyys oli laiton, joten Suomen ei tarvitse erota unionista, vaan meille riittää, kun ilmoitamme Euroopan unionin instituutioille, että Suomi ei ole EU:n jäsenvaltio, ja emme maksa EU:n asettamia jäsenmaksuja sekä kieltäydymme noudattamasta EU:n säädöksiä sekä direktiivejä.
Suomi liitettiin Euroopan unioniin perustuslain vastaisesti vuonna 1994 neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella. EU:n liittyminen olisi vaatinut Suomen perustuslain muuttamista 5/6-enemmistöllä. Tämä siksi, että ilman kahta käsittelyä sekä välillä pidettäviä vaaleja perustuslain muuttaminen edellyttää asian kiireelliseksi julistamisen 83 prosentin enemmistöllä.
(Toki muutkin tekijät kuin yllä kuvattu, tekee Suomen EU-jäsenyydestä laittoman.)
Liittymissopimus juoniteltiin hyväksytyksi eduskunnassa perustuslain alaan vaikuttavana kansainvälisenä velvoitteena, niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, jolloin hyväksyntään riitti kahden kolmasosan määräenemmistö yhdessä käsittelyssä.1
Kysymyksessä oli siis laiton menettely, sillä normaalia perustuslainsäätämisjärjestystä ei noudatettu.
Edesmenneen suomalaisen poliittisen historian tutkija Keijo Korhosen mukaan kansanäänestyksen tulos olisi pitänyt tulkita perustuslainsäätämisjärjestyksen hengen mukaisesti, eli jäsenyyden hyväksymistä olisi pitänyt puoltaa kahden kolmasosan määräenemmistö.2, 3
Markku Juutinen
Lähteet
- Hentilä 2008, s. 163–164.
- Itsenäisyys on vaarassa: kamppailu Suomesta 1917 vallankumouksesta 1990-luvun eurohuumaan, 1993; Epäluottamuslause hallituksen EU-politiikalle: Raportti Suomen EU-jäsenyyden kohtalokkaista seurauksista, 1994; Mihin Suomea viedä?: Maamme nykytila ja tulevaisuus asiantuntijoiden arvioimana, 1995; EU-kaappaus: Raportti tapahtuneesta, Vapaan Suomen liitosta, Suomen tulevaisuudesta, 1995; Yrjö Leinon salattu kujajuoksu: oliko ministeri kaksoisagentti? 2001; Itsenäisyydestä on kysymys – vaiettu totuus EU:n perustuslaista (toim. Ilkka Hakalehto ja Antti Pesonen), 2005.
Aiheeseen liittyviä tiedostoja:
Bryssel on lobbaajien synkkä ydin; EU:n taustat | Magneettimedia [4]
Euroopan Unionin turmiollisuus ja euron viheliäisyys | Magneettimedia [5]
EU, EMU ja elvytyspaketti –laittomuudet; vallankumous | Magneettimedia [6]