Media pimittää totuuden rokotteiden tuhoisasta vaikutuksesta laumaimmuniteetille

Tarkastellessa minkä tahansa rokotteen historiaa tutkimalla lääketieteellistä tutkimuskirjallisuutta, saadaan kiistattomat todisteet että kaikki rokotteet ovat selvästi ja todistettavasti epäonnistuneet tarkoituksessaan, tartuntatautien ehkäisyssä.

Crawcroft et al. (2015) kirjoittivat vähän aikaa sitten:

  • ”Olemme huimaa kyytiä siirtymässä pois aikakaudelta, jolloin käytettiin edullisia rokotteita sellaisia tauteja vastaan, jotka olivat yleisiä immuniteetin puutteen vuoksi… Tekniikat, kuten geneettisten koodien seulonta mahdollisten antigeenien ja uusien adjuvanttien kehittämiseksi, joiden avulla stimuloidaan immuunivasteita, tuo myös huomattavan epävarmuuden turvallisuudesta ja tehokkuudesta. …jotkin väestöryhmät ottavat rokotteen tai rokotuttavat lapsensa pienemmällä todennäköisyydellä. Rokottamista epäröivät ovat usein korkeakoulutettuja, vakavaraisia ja vaativat kunnioittamaan näkökantaansa.”
  • Havainnot osoittavat, että tartuntataudit, joita pyritään hillitsemään rokotteilla, eivät ole levinneet laajalle rokotekattavuuden puutteen vuoksi, vaan itse asiassa ne ovat levinneet laajalti rokotteista huolimatta sekä niiden vuoksi.

    Crawcroft et al. (2015) puhuivat “uudenlaisesta rokotteesta” seroryhmän B meningokokkitautia vastaan, Bexsero (Novartis, Basel), mutta ongelmat pätevät kaikkiin rokotteisiin.

    Crawcroft ja Britto (2002) kutsuivat hinkuyskää jatkuvaksi ongelmaksi, joka on puhjennut uudelleen maissa, joissa on korkea rokotekattavuus [halvoilla rokotteilla] sekä matala kuolleisuus. Tämän jälkeen he puhuivat itsensä pussiin kirjoittaessaan,

  • ”Pertussis on noussut jälleen …joko matalan kattavuuden vuoksi, 1980-luvun rokotekauhun (Yhdistyneessä Kuningaskunnassa) takia, tai heikkotehoisten rokotteiden käytön vuoksi (Kanada, Ruotsi).”
  • sekä,

  • ”Saksa on keskeyttänyt rokotusohjelmansa kokonaan ja palauttanut pertussis-rokotteen takaisin käyttöön vasta vuosien kuluttua kun hinkuyskäepidemiat ovat uusiutuneet.”
  • Itse asiassa, Millerin ja Farringtonin (1988) mukaan,

  • ”Länsi-Saksasta, toisin kuin Yhdistyneistä Kuningaskunnista, ei ole kansallisia tilastoja hinkuyskätapauksista, ei kansallisia rokotekäytäntöjä eikä tilastoja rokotteiden käytöstä. Paikalliset tutkimukset ovat osoittaneet, että rokotettujen määrä on alhainen ja että hinkuyskää esiintyy yleisesti erityisesti 2-4-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä on tyypillistä maassa jossa rokotettujen määrä on matala, myös serotyyppi 2 vallitsee.”
  • Monet saksalaislääkärit eivät tarjonneet lainkaan rokotteita. Tämä on selvä merkki siitä, ettei hinkuyskä ollut ongelma ei-rokottavassa Saksassa.

    Hinkuyskärokote esiteltiin Yhdistyneissä Kuningaskunnissa 1960-luvun aikana ja kansallisia tilastoja rokotettujen määrästä on olemassa vuodesta 1961 lähtien.

    Millerin ja Farringtonin (1988) mukaan,

  • “Kuolleisuustiedot osoittavat, että hinkuyskästä johtuvien kuolemantapausten määrä laski jo ennen kuin tartuntojen määrä lähti laskuun rokotteen myötä.”
  • Toisen julkaisun aineisto on ristiriidassa yllä mainitun kanssa.

    McFarlan et al. (1945) raportoivat hinkuyskärokotteita käsitelleestä tutkimuksesta kaupunki- ja esikaupunkialueiden päiväkotiryhmillä (BMJ 1945; Elokuu 18: 205-208), päätellen että

  • ”Tutkimuksista saadut todisteet eivät tue näkemystä siitä, että pertussis-rokotteesta olisi hyötyä hinkuyskän ennaltaehkäisyssä; ja on ehdotettu, että rokotteiden käyttö keskeytettäisiin siihen asti, kunnes hyödyistä saataisiin positiivista näyttöä tarkasti valvottujen tutkimusten avulla.”
  • Wilson et al. (1965) keskustelivat diagnosointivaikeuksista, ja rokotteen tehottomuudesta hinkuyskän estämisessä pakonomaisen yskän levitessä laajalti vanhempien lasten (8-12-vuotiaiden) keskuudessa Peebleshiren yleisvastaanotolla. He kirjoittivat,

  • ”Kun yksi tai kaksi immunisoiduista lapsista sairastui samankaltaiseen yskään, saimme tilaisuuden tutkia saadun immunisaation antaman suojan tehokkuutta. Olimme erityisen hämmästyneitä siitä, kuinka tehottomia rokotteet olivat tässä yhteisössä, jossa immunisaation aste oli korkea… Suojasta oli olemassa vain vähän, jos yhtään, näyttöä. Silti M.R.C. raportin (1951) perusteella rokote olisi tarjonnut merkittävän suojan… Potilaista vain kaksi olisi voitu luokitella epidemian seurauksena vakavasti sairaiksi. Ei ollut kuolemantapauksia, eikä yksikään potilas tarvinnut laitoshoitoa… Immunisaatio hinkuyskää vastaan ei ehkäissyt tehokkaasti epidemian leviämistä.”
  • Julkisen terveydenhuollon laboratoriopalvelun johtaja vahvisti tämän,

  • ”[195] rokotetun tapauksessa 5 vuoden sisällä, niissä kodeissa joista B. pertussis eristettiin, 52 prosentille kehittyi pakonomainen yskä… Nämä löydökset viittaavat siihen, että suuri osa viisi tai kuusi vuotta ennen 1968 käytetyistä rokotteista eivät olleet kovinkaan toimivia.”
  • Toinen julkaisu (Anonymous 1956) paljasti tahattomasti jotain, mikä näytti mielestäni selkeästi tietojen muokkaukselta, sillä kokeessa ei käytetty kontrollilapsia sekä kaikki osalliset olivat rokotettuja.

    Anonymous (1956) viittasi ensin vuoden 1951 MRC raporttiin, jossa ei ollut rokottamattomia kontrollilapsia, kaikille osallistujille annettiin yksi viidestä erästä hinkuyskärokotetta, kolmelta eri valmistajalta. Lisäksi puolelle osallistuneista lapsista annettiin rokote ja lopuille inokulaatio, joka näytti hinkuyskärokotteelta, mutta ei sisältänyt Haemophilus pertussis –bakteeria[tämä muistuttaa minua Kochin ’tuberculin’ määritelmästä ’ruskeana nesteenä’].

  • ”Tämä proseduuri ei voisi jatkua ennen kuin tiedettäisiin, että jokainen eri rokote-erä antaisi merkittävän suojan, ja näin päätettiin, että kaikissa seuraavissa tutkimuksissa jokaiselle lapselle tulisi antaa hinkuyskärokote, ja että yhden erän rokotteista saatuja tuloksia tulisi verrata muiden erien rokotteisiin samaan aikaan samalla alueella. Näin ollen alueella ei ollut rokottamattomia kontrolliryhmiä, mutta joissakin tutkimusten tuloksissa pidettiin kirjaa rokotettujen lasten sisarusten hinkuyskätapauksista, kun rokotetun lapsen ja sisarusten tiedettiin altistuneen infektiolle ensimmäisinä perheessä.”
  • Mielenkiintoista kyllä,

  • ”Kahdellekymmenelleneljälle osallistuneista lapsista kehittyi paralyyttinen polio tutkimuksen aikana. Kolme lapsista sairastui alle 28 päivän sisällä pistoksesta, ja kaikki kolme halvaantuivat siitä raajasta, johon pistos annettiin, mutta ei mistään muualta.”
  • Tämä on yhteneväinen alkuperäisen poliomyeliitin määritelmän kanssa, rokoteparalyysi, joka voi sattua rokotepistoksen jälkeen (McCloskey 1950).

    Yhteensä 231 lapsella diagnosoitiin hinkuyskä, ja 59 % näistä vahvistettiin bakteriologisesti:

  • ”Monissa tapauksissa saatiin myös bakteriologisia todisteita altistumisesta infektiolle. 801 rokotetusta lapsesta, jotka altistuivat omassa kodissaan infektiolle, H. pertussis eristettiin sisaruksesta – tai sisaruksista – jolle rokotettu lapsi oli altistunut 64 prosentissa tapauksista. Muista 1967 tapauksesta H. pertussis eristettiin tartunnan saaneelta lapselta 43 prosentissa tapauksista.”
  • Rokotettujen lasten sisarusten kloramfenikolin käytöstä pidettiin kirjaa. Havaittiin, että 128 lapsen, jotka altistuivat sisarustensa välityksellä ja joiden sisaruksia hoidettiin kloramfenikolilla, hinkuyskän ilmaantumisosuus oli 20 %. Ilmaantumisosuus 673 rokotetulla lapsella, joiden sisaruksia ei oltu hoidettu kloramfenikolilla, oli 13 %. Näin ollen kloramfenikolin käyttö rokotettujen lasten sisaruksilla ei laskenut rokotettujen lasten riskiä sairastua tautiin.

    Lisäksi,

  • Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata rokotteita toisiinsa, ei testata niiden absoluuttista tehoa… Ottaen kaikki rokotteet huomioon, ilmaantumisosuus 801 kotialtistumistapauksesta oli 14 %, vaihdellen 4 % ja 29 % välillä… kontrolloiduissa kokeissa raportoitiin aikaisemmin (M.R.C. 1951), että ilmaantumisosuus rokottamattomalla kontrolliryhmällä oli 87 %. Todisteet, mukaan lukien aiemmin mainitut Wheelerin (1936), Kendrickin ja Elderingin (1939) ja Court et al. (1953) havainnot viittaavat että vuosina 1951-4 kokeissa käytetyt rokotteet olivat erittäin voimakkaita, ellei tauti ollut juuri muuttanut luonnettaan ja muuttunut heikommin tarttuvaksi. On olemassa todisteita ettei kyseisenlaista muutosta ollut tapahtunut.”
  • Lisäksi,

  • “56 kotitaloudessa oli yhteensä 69 rokotettua ja 62 rokottamatonta lasta. Neljätoista (20 %) rokotetuista sai hinkuyskän, verrattuna 51 tapaukseen (82 %) rokottamattomilla. Hinkuyskädiagnoosi vahvistettiin bakteriologisesti kahdeksalta (57 %) rokotetulta, 37 (73 %) rokottamattomista ja 34 (61 %) alkuperäisistä tapauksista, jotka olivat kotitalouksien tartuntojen lähteitä.”
  • Johtopäätös oli, että rokotteet olivat teholtaan yhtä hyviä, vaikka Anonymous myönsi, että käytettyjen rokotteiden teho heikkeni ajan kuluessa (teho heikkeni 40 % vuodessa), perustuen hiirikokeisiin.

    Vaikka emme ottaisi huomioon mahdollisuutta, että luvut olisivat päinvastaiset, kyseessä tuskin olisi riittävä tulos, jotta voisimme kutsua hinkuyskää rokotteiden avulla ehkäistäväksi taudiksi.

    Binkin et al. (1992) tutkivat hinkuyskän epidemiologiaa Italiassa, jossa on alhainen rokotekattavuus; tuohon aikaan alle 40 % alle 3 vuotiaista lapsista oli rokotettu. He kirjoittivat,

  • ”Arviolta 25 % italialaisista lapsista on sairastanut kliinisen hinkuyskän viidenteen syntymäpäiväänsä mennessä… Ilmaantuvuus näyttää kasvavan 1-4-vuotiaiden ikäryhmässä, huolimatta kasvavasta rokotekattavuudesta.
  • Huolimatta?

     

    ”Tauti katoaa rokotteiden ansiosta” – Myytti?

    Onko yksikään tauti hävinnyt tai tartuntojen määrä vähentynyt rokotteiden ansiosta?

    Kun minut käsketään valita kaikkein opettavaisimmat todisteet rokotteiden hyödyttömyydestä, kaksi artikkelia nousee ylitse muiden: Langmuir (1962) ja Sencer et al. (1967).

    Langmuir (1962) kirjoitti artikkelissaan,

    Medical importance of measles että

  • ”Kaikista taudeista tuhkarokko on kaikkein klassisin esimerkki menestyksekkäästä loisimisesta. Tämä itseään rajoittava tauti, lyhyt kestoinen, vakavuudeltaan kohtuullinen ja kuolleisuudeltaan matala, on pysynyt huomattavan vakaassa biologisessa tasapainotilassa vuosisatojen ajan. Ne epidemiologit, ja heitä on monta, jotka ovat taipuvaisia arvostamaan biologista tasapainoa, ovat pitkään väittäneet että tuhkarokon ekologinen tasapainotila on vakaa eikä sitä voi horjuttaa helposti, ja että meidän täytyy oppia elämään tämän loisen kanssa sen sijaan että pyrkisimme hävittämään sen. Tämä puhuja, ei niin kauan aikaa sitten, laski itsensä tähän ryhmään ja kirjoitti paljon kyseisestä aiheesta.

    Onneksi tämä aikakausi on päättymässä. Uudet ja potentiaaliset työkalut, jotka lupaavat tehokkaita keinoja tuhkarokon hillitsemiseen, ovat käsillämme. Jos näitä työkaluja kehitetään oikein ja käytetään viisaasti, olisi mahdollista häiritä tuhkarokon biologista tasapainoa. Sen hävittämistä laajoilta mantereilta, kuten Pohjois-Amerikasta ja muista maailman osista, voidaan odottaa piakkoin.”
  • Sitten Langmuir kohdisti huomionsa tuhkarokon puoleen, joka herättää tunteita. Hän kirjoitti,

  • ”Jokaisen taudin merkitys kansanterveyden kannalta tulisi arvioida monella tavalla. Esimerkiksi, jos käytetään kriteerinä kuolleisuutta, sydäntauti on kaikkein merkittävin. Jos käytetään lyhyen aikavälin sairastavuutta, tavallinen flunssa nousee korkealle. Jos kroonista työkyvyttömyyttä, niin niveltulehdus sekä mielisairaudet dominoivat. Julkisen edun ja vanhempien huolen kannalta, huolimatta vähäisestä ilmaantuvuudesta, mikään ei vedä vertoja poliomyeliitille.

    Näiden kriteerien mukaan tuhkarokkoa ei voida verrata mihinkään tähän mennessä mainituista taudeista, mutta silti se tulisi luokitella merkittäväksi terveysongelmaksi kahdesta syystä. Ensinnäkin, kuka tahansa vanhempi, joka on nähnyt lapsensa kärsivän edes muutaman päivän ajan yli 105 F kuumeessa (40,6 ºC suom. huom.) yskien ja houraillen, haluaa ehkäistä sen, jos se voidaan tehdä turvallisesti. Toisekseen, viimeinkin on viitteitä siitä että jotain voidaan saavuttaa järjestelmällisellä terveydenhoidolla.”
  • Kommentti: Jos tuhkarokko olisi niin epämiellyttävä sairaus, olisi järkevämpää miettiä tehokkaita hoitokeinoja, kuten C-vitamiinia, eikä kuumeen lievittämistä. Ikiaikainen viisaus on osoittanut, että kuume on osa luonnollista paranemisprosessia eikä mekanismia tulisi hillitä. Lapsi, jolla on tuhkarokko, tulisi pitää lämpimänä ja olonsa mukavana, pimeässä huoneessa. Tämä on tehokkaaksi havaittu kotihoitokeino kolmen sadan vuoden takaa.

    Sitten Langmuir analysoi kuvaajassa 1. CDC:n tuhkarokkotilastoja sairastuneisuudesta ja kuolleisuudesta Yhdysvalloissa. Hän suuntasi lukijoiden huomion siihen, kuinka tasainen kehitys on ollut sairastuvuuden suhteen ja kuinka tasaisesti kuolleisuus on laskenut (vuosien 1912 ja 1959 välillä), jota hän kutsui,

  • ”jossain määrin pahaenteinen käsitys siitä, että vuodesta 1955 eteenpäin lasku on hiipunut, samalla tavoin kuin myös kätkytkuolemien lasku on hiipunut viimeisen 6 vuoden aikana. Sairastuneisuusluvut kielivät tuhkarokon biologisesta tasapainotilasta ajanjakson aikana. Kuolleisuuden lasku osoittaa missä määrin olemme sopeutuneet tähän tasapainotilaan ja oppineet elämään tämän parasiitin kanssa.”
  • Kommentti: ikiaikainen viisaus osoittaan jälleen ettei tuhkarokko ole loinen, vaan luonnollinen osa immuniteetin kehittymisen prosessia sekä elintärkeä osa tasapainoa ympäröivässä mikroskooppisessa elinympäristössä.

     

    Tuhkarokkoviruksen “hävittäminen”

    Toinen erittäin mielenkiintoinen artikkeli on Sencer et al. (1967, eli julkaistu vain kaksi vuotta myöhemmin) otsikoituna “A Statement by the Public Health Service”, jossa he kirjoittivat,

  • Vuosisatojen ajan tuhkarokkoviruksen ja ihmisen välinen ekologinen suhde on ollut yllättävän vakaa. Sairaudella on tyypilliset oireet ja eikä tauti ole järin vakana. Komplikaatiot ovat harvinaisia, ja oikeanlaisella hoidolla kuolleisuus on vähäistä. Sairastumisen jälkeen taudille kehittyy immuniteetti, joka kestää koko eliniän… Tauti ilmenee samalla tavoin sykleittäin kaikkialla maailmassa, suhteellisen säännöllisesti. Poikkeuksena muutamat äärimmäisen eristyksissä elävät populaatiot, käytännössä jokainen lapsi sairastuu ennen murrosikää. Ihminen itse toimii taudin varantona … kroonisia kantajia ei ole olemassa.”

    “Huolimatta siitä, kuinka hyvin tuhkarokon epidemiologia tunnetaan, terveysviranomaiset ovat turhautuneita pyrkimyksissään saada tauti hallintaan. Viimeisen 50 vuoden aikana doktriinista on tullut laajalti hyväksytty terveyspiireissä, ja koska hallintatoimet ovat epäonnistuneet, ihmisen tulisi oppia sopeutumaan tuhkarokkoviruksen läsnäoloon.”
  • Tähän asti kaikki hyvin, mutta sitten kirjoittajat toteavat,

  • ”Näin ollen vasta-aineiden järkevällä käytöllä altistuneiden nuorten lasten keskuudessa, jotka kuuluvat korkean riskin ryhmään sekä tarjoamalla riittävä lääkehoito kaikille potilaille, taudin vahingollisia vaikutuksia voitaisiin vähentää. Ennen kuin vasta hiljattain, ihmislajin ja tuhkarokkoviruksen välinen biologinen tasapainotila oli hyväksytty doktriini. Hävittämistä ei pidetty tieteellisesti pitävänä.”

    “Kaikki on sittemmin muuttunut. Tuhkarokkoviruksen eristäminen ja muutamien vahvojen ja tehokkaiden rokotteiden mittava kehittäminen ja kenttätestaus, käsissämme on työkalut, joiden avulla voidaan hävittää tartunnat kun nämä työkalut otetaan yleiseen käyttöön tulevien kuukausien aikana, häviäminen voidaan saavuttaa tässä maassa vuonna 1967.”
  •  

    Rokottamattomat amissiyhteisöt

    Vuosi 1967 tuli ja meni, ennusteet häviämisestä eivät toteutuneet. Sen sijaan suuren mittakaavan epidemioita puhkesi säännöllisin väliajoin ja tuhkarokkoepidemioita puhkesi kaikissa maissa, korkeasta rokotekattavuudesta huolimatta.

    Ainoat yhteisöt, joissa säilyi luontainen epidemiasykli, mukaan lukien se ettei tautia esiintynyt 18 vuoteen,olivat ei-rokottavat amissit.

    Päinvastoin, kattavasti rokotetuissa ei-amissien yhteisöissä esiintyi epidemioita aina vain lyhyemmin väliajoin, ja jopa jatkuvia, yli 2 vuotta kestäneitä epidemioita. Sama pätee hinkuyskään.

    Ainoastaan rokottamattomat lapset pelastuivat uudelta rokoteperäiseltä noidankehältä.

    Langmuirin aikakauden tutkijoiden olisi pitänyt ottaa huomioon, että luontaiset tartuntataudit tarttuvat normaalien kanavien, kuten nenän tai suun, kautta. Ihon tarkoituksena on estää mikro-organismien ja myrkkyjen päätyminen ihon lävitse ja näin estää niitä saavuttamasta elintärkeitä sisäelimiä.

    Tämä oli jo tiedossa siihen aikaan, että tiettyjen aineiden kulkeutuminen ihon läpi (ohittaen normaalit tartuntakanavat) aiheuttaa anafylaksiaa, herkistymistä, mikä tarkoittaa kasvanutta herkkyyttä kohdesairauksia vastaan. Immuniteettia ei synny tuolla tavoin (Scheibner Medicine: partnership of trust and faith. BMJ.com rapid response 25. helmikuuta 2014).

    Langmuirin ja hänen sukupolvensa tutkijoita vaivaama ymmärryksen puute “tuhkarokon lääketieteellisen merkityksen” perusolemuksesta on johtanut ihmiskunnan kannalta katastrofaalisiin seuraamuksiin.

    Kyllä, rokottaminen on häirinnyt monien luonnollisten tartuntatautien biologista tasapainotilaa. Se on ehkäissyt tehokkaasti saavuttamasta luontaista immuniteettia tuhkarokolle, hinkuyskälle ja muille niin-kutsutuille ’rokotteilla ehkäistäville sairauksille’ ja myös kasvattanut herkkyyttä saman- tai erisukuisille bakteeri- ja virusinfektioille sekä suurelle määrälle muita vaivoja, kuten ihon talirauhassairauksille, luiden ja rustojen rappeumasairauksille, immunoreaktiivisairauksille (astma, allergiat), autoimmuunisairauksille (diabetes, punahukka, reumaperäinen niveltulehdus), syövät, krooniset sairaudet ja krooninen väsymysoireyhtymä, käytös- ja mielenterveysongelmat, kaikki elinvauriot, jotka on lueteltu rokote- tai muiden lääketuotteiden pakkauksilla, sekä monet muut ’modernit’ sairaudet, mukaan lukien laskeva terveiden elinvuosien odote. Se heijastaa sitä valtavaa, perusteellista tietämättömyyttä, joka vallitsee lääketieteen saralla ihmisen kehon toiminnan, erityisesti immunologian ja biologian suhteen. Lista on päättymätön.

    Ei ole olemassa kovinkaan monia muita lääketieteellisiä menetelmiä, poikkeuksena antibiootit ja antipyreetit, jotka olisi kehitetty samoihin aikoihin rokotteiden kanssa, ja joiden toimintaperiaate olisi pysynyt samana. Suurin osa on kehittynyt eteenpäin, ja useat menetelmät on hylätty tarpeettomina ja vanhentuneita sekä korvattu uusilla ja moderneilla menetelmillä ja käytännöillä.

    Valitettavasti lääketieteessä vallitseva ortodoksinen näkemys ei ole auttanut asiaa. Oireet nähdään haitallisina ja niitä yritetään hillitä, sen sijaan että niitä pidettäisiin hyödyllisinä ohjaamassa diagnosointia, ja toimittaisiin yhteen elimistön luonnollisen immuunijärjestelmän kanssa.

    Sitä paitsi vanhanaikainen ajattelumalli on tehnyt lääkäreistä sokeita kaikkein silmiinpistävimmille seikoille, saaden heidät unohtamaan että empiirisen tieteen perustavanlaatuisin menetelmä on havaintojen teko: lääketieteessä se tarkoittaa tapausraportteja.

    Koprowski (1962) osoitti tämän, viitaten kirjeeseen, joka lähetettiin herttuatar Sofialle, tulevalle Englannin Yrjö I äidille, prinsessa Elizabeth Charlottelle (Liselotte) von der Pfalzille, Orleansin herttuattarelle ja Louis XIV:n nuoremman veljen leskelle, todeten:

  • ”Epäonnemme jatkuu. Lääkärit ovat tehneet saman virheen hoitaessaan pientä dauphinia kuten he tekivät hoitaessaan hänen äitiään, dauphinessaa. Lapsen ollessa punainen ihottuman vuoksi ja hikoillessa ylenpalttisesti, he [lääkärit] iskivät suonta ja antoivat vahvoja oksennuslääkkeitä; lapsi kuoli näiden operaatioiden aikana. Jokainen tietää, että lääkärit aiheuttivat dauphinin kuoleman, sillä hänen pikkuveljensä, jolla oli sama sairaus, piilotettiin 9 lääkäriltä, palvelusneitojen toimesta, jotka antoivat hänelle vähän viiniä ja keksejä.

    Kun lapsella oli eilen korkea kuume, he tahtoivat iskeä suonta, mutta kaksi hänen lapsenhoitajistaan vastusti kiivaasti ajatusta ja sen sijaan pitivät lapsen lämpimänä. Hänkin olisi varmasti kuollut jos lääkärit olisivat saaneet tahtonsa läpi.

    En ymmärrä miksi he eivät opi kokemuksen kautta. Eikö heidän sydämissään liikahtanut, kun he havaitsivat dauphinessan kuolleen suoneniskentään ja oksennuslääkkeisiin, puhumattakaan hänen lapsestaan.”
  •  

    Alkuperäiset ebolatartunnat johtuivat kontaminoiduista injektioista – tilaisuus kliiniselle tutkimukselle?

    Koprowski (1962) referoi tänäkin päivänä relevantia historiallista lausahdusta,

  • ”Vältä lääkäreitä ja olet paraneva.”
  • Jos luontaisia tartuntatauteja ’ehkäiseviä’ toimenpiteitä alettaisiin käyttämään tänä päivänä, en usko että rokotteita kehitettäisiin. Ainakin toivon niin.

    Onko mitään tautia saatu hallintaan tai hävitettyä rokotteiden avulla?

    Alkaen isorokkorokotteista, jatkaen lavantautiin, kurkkumätään ja myöhemmin DTP:hen ja muihin rokotteisiin, suurin osa mainituista sairauksista puhkeaa rokotetuille.

    Kuuluisassa tapauksessa Leicesterin kansalaisten boikotti isorokkorokotetta vastaan lopetti isorokkoepidemiat heidän kaupungissaan.

    Armeijajoukkojen keskuudessa puhkesi lavantautiepidemioita juuri massarokotusten jälkeen (Wright 1901).

    Laaja kurkkumätäepidemia puhkesi rokotettujen keskuudessa 1940-luvun Kansallissosialistisessa Saksassa ja kansallissosialistien miehittämissä maissa.

    Dokumentoitu 300 % kasvu hinkuyskätapausten määrässä kahden kuukauden ikäisillä DTP-rokotteen saaneilla Yhdysvalloissa seitsemänkymmentäluvun puolivälissä (Hutchins et al. 1988).

    Tautina jäykkäkouristus, ja ebola, on äärimmäisen opettavainen esimerkki haitallisesta yliherkkyysreaktiosta, jonka rokotepistos voi aiheuttaa. WHO:n raportteihin pohjautuen, ensimmäisen ebolaepidemian syy oli epästeriileissä ja erittäin kontaminoituneissa, ei-kertakäyttöisissä neuloissa, joita käytettiin primitiivisissä ’terveys’keskuksissa Afrikassa (Scheibner. Ebola; an opportunity for a clinical trial? BMJ.com rapid response 19. lokakuuta 2014; ja Scheibner. Ebola: an opportunity for a clinical trial? BMJ.com rapid response 20. lokakuuta 2014).

    Tyypillisen jäykkäkouristuksen spasmit, veden pelko ja kyvyttömyys niellä ovat seurausta aiheuttavasta organismista, Clostridium tetanista, joka kulkeutuu suoraan verenkiertoon syvän pistohaavan kautta, ohittaen normaalit ruumiinaukot, nenän ja suun.

    Kun asiasta kysytään lääkäriltä, yleisin vastaus on ettei ole olemassa luontaista immuniteettia tetanus-bakteerille. Paitsi että on. Veronesi et al. (1983) kirjoittivat,

  • ”Intiasta tulleet raportit, jotka pohjautuvat serologisiin tutkimuksiin, osoittavat että 40 – 80 prosentilla rokottamattomista on tetanuksen vasta-aineita veressään,”
  • sekä,

  • ”Tutkituista yhdeksästä eläimestä jokaisen verestä löytyi tetanustoksiinin vasta-aineita.”
  • he myös kirjoittivat,

  • ”Ennen tetanustoksoidin löytämistä Tenbroeck sekä Bauer [1] raportoivat että he havaitsivat tetanustoksiinin vasta-aineita joka kolmannen Kiinan Pekingissä asuvan verestä. Siitä lähtien vastaavanlaisia raportteja on saatu, koskien eläimiä, pääasiassa kasvissyöjiä [2] ja ihmisiä, jotka elävät huonon hygienian oloissa [3-5]. Äskettäin monet tutkijat eri maista ovat tarkastelleet samankaltaisia raportteja [3-5-14].”
  • Ebola-viruksen aiheuttama tauti on niin virulentti, koska virus päätyy elimistöön käytännössä aina syvän pistohaavan kautta: epästeriilien ja kontaminoituneiden, ei-kertakäyttöisten neulojen kautta (Scheibner. Ebola virus disease. BMJ.com rapid response; 14. tammikuuta 2014).

    Yhdysvaltain tuhkarokkotartunnat alkoivat 1963 jopa 100 % rokotetuissa yhteisöissä kun tuhkarokkorokotteet lisensoitiin ja niiden massakäyttö aloitettiin (Sencer et al. 1967). Rokotetutkijat ennustivat [äidiltä lapselle] siirtyvän immuniteetin katoamisen jo varhaisessa vaiheessa, hinkuyskä- ja tuhkarokkotapauksia esiintyi vastasyntyneillä kaikissa maissa, joissa oli korkea rokotekattavuus.

     

    Täysin rokotetut tuhosivat laumaimmuniteetin, eivät rokottamattomat

    Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa lapsihalvauksia, mistä on olemassa paljon tutkimustietoa (McCloskey 1950).

    Law (Assaulting alternative medicine: worthwhile or witch hunt? BMJ.com rapid response 10. maaliskuuta 2012) osoitti, että

  • ”Olettaen että WHO antoi tuoreeltaan lausunnon, jonka mukaan Intia on virallisesti poliosta vapaa, tarkastellaan WHO:n omia tietoja… Huolimatta väitteistä, että vuonna 1995 oli yli 30 000 poliotapausta, vuonna 1996 ilmoitettiin vain 1005 AFP-tapausta, joista kaikki diagnosoitiin polion aiheuttamiksi. Vuonna 2011 tehtiin 60 849 kliinistä diagnoosia polion kaltaisista halvauksista, joista yksi (1) vahvistettiin polion aiheuttamaksi… Ei epäilystäkään, etteikö professori Colquhoun juhli poliorokotusohjelman menestystä Intiassa, missä lapset sairastuvat vieläkin polioon, jopa yli 30 poliorokotuksen jälkeen. Ihmettelen, jos tauti, joka tunnettiin poliona ennen rokotushävittämisohjelmaa, oltaisiin määritelty uudelleen AFP:ksi tai polion kaltaiseksi halvaukseksi, olisi jotain mitä hyvä professori kutsuisi lääketieteelliseksi menestykseksi?”
  • Lapsuuden luontaisten tartuntatautitapausten määrä oli laskussa (sekä sairastavuus että kuolleisuus) 50 vuotta ennen kuin rokotteita käytettiin suuressa mittakaavassa. Keskeisimpänä syynä oli ravinnon laadun nousu (erityisesti parempi tilanne C-vitamiinin suhteen), jätehuolto, puhdas vesi sekä väljemmät elinolot.

    Jatkuvalla altistumisella saavutettua ja perittyä luontaista immuniteettia ei tulisi myöskään jättää huomioimatta.

    Laumaimmuniteetin käsite

    Pitkälti rokottamattomana pysyneillä amisseilla (uskontoonsa vedoten) ei ole havaittu yhtäkään tuhkarokkotapausta vuosien 1970 ja joulukuun 1987 välillä, kahdeksaantoista vuoteen (Sutter et al. 1991). Rokotettujen ei-amissien yhteisöissä epidemioita ilmenee säännöllisesti 2-3 vuoden välein, vaikka 100 % populaatiosta olisi rokotettu.

    Rokotteiden puolustajat, jälleen kerran, olivat varmoja voitosta ja asettivat tuhkarokon häviämiselle aikarajan (1. lokakuuta 1982). Häviämisen sijaan laajoja tuhkarokkoepidemioita puhkesi rokotettujen ei-amissien keskuudessa vuonna 1982 sekä 5. joulukuuta 1987 amissien keskuudessa.

    Tilanne vahvisti Hedrichin (1930) arvion tuhkarokkoepidemioiden syklisestä luonteesta (2-3, 11, ja jopa 18 vuoden välein).

    Hinkuyskä noudatti samankaltaista dynamiikkaa, mikä motivoi rokotteiden puolustajia hehkuttamaan varhaisen hinkuyskärokotteen menestystä. Ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kuten ei tuhkarokonkaan tapauksessa, kun massarokotukset johtivat hinkuyskäepidemioihin täyden rokotekattavuuden yhteisöissä.

    Sen sijaan, että ilmeisen hyödytön rokote olisi poistettu käytöstä, “valhe, emävalhe, tilasto” –ajattelu nosti päätään.

    Ruotsi lopetti hinkuyskärokotukset 11 vuoden ajaksi vuonna 1979; hinkuyskästä tuli vähäinen sairaus, eikä sitä esiintynyt vauvoilla tai alle yhden vuoden ikäisillä lapsilla (Isacson et al. 1993). Rokotetta annettiin vain muutamia annoksia, vaikka jopa noille muutamille rokotetuille puhkesi hinkuyskä (yhdelle kolmesta). 372 (61 %) haastatelluista 377 vanhemmasta kertoi kliinisestä hinkuyskästä rokottamattomilla lapsillaan (vahvistaen Hedrichin (1930) konseptin laumaimmuniteetista).

    Hedrichin laumaimmuniteetti tarkoitti, että kun noin 50 % taudille alttiista sairastui hinkuyskään, epidemia laantui, kunnes kertyi vastaava määrä alttiita henkilöitä.

    Hinkuyskäepidemiat voivat esiintyä 2-3, 11, mutta myös 18 vuoden välein, viitaten esimerkkitapaukseen Skotlannista.

    Tapa, jolla rokotteiden kannattajat pyrkivät käyttämään laumaimmuniteetin käsitettä houkutellakseen ihmisiä rokotuttamaan itsensä, on petollinen, harhaanjohtava ja yksinkertaisesti merkityksetön. Hedrich perusti havaintonsa, johtopäätöksensä ja määritelmänsä luontaiseen immuniteettiin, joka kehittyy hinkuyskää vastaan.

    Tilastollinen tosiseikka, että jopa 100 % rokotekattavuuden aikana puhkeaa suuria tuhkarokkoepidemioita, osoittaa että rokotteet ovat täysin tehottomia takaamaan minkäänlaista laumaimmuniteettia. Päinvastoin, ne tuhoavat sen.

    Ruotsilla meni melko hyvin aikana, jolloin hinkuyskärokotukset lopetettiin (Isacson et al. 1993). Pienet vauvat (erityisesti alle kuuden kuukauden ikäiset) eivät saaneet hinkuyskätartuntaa. Taudista tuli lievä, vain harvoin tarvittiin sairaalahoitoa.

    Kun Ruotsi aloitti jälleen hinkuyskärokotukset, (soluttomalla rokotteella) 1990-luvun puolivälissä, päinvastaisen vakuuttelusta huolimatta, hinkuyskätapaukset eivät ainoastaan nousseet, vaan myös alle yksivuotiaat (ja näkyvimmin 2-6 kuukauden ikäiset) saivat tartunnan jo ensimmäisen rokotuksen jälkeen, soluttoman rokotteen tutkimusjakson aikana (Olin 1995). Tämän vuoksi “tutkimus keskeytettiin ennen suunniteltua lopetuspäivämäärää”.

    Kuitenkaan selkeästä epäonnistumisesta huolimatta hinkuyskärokotukset (soluttomalla rokotteella) otettiin käyttöön jälleen.

    Epidemiat rokotettujen keskuudessa ovat jatkuneet. Soluton hinkuyskärokote on osoittautunut aivan yhtä tehottomaksi kuin rokote, jossa käytetään koko solua.

    Japani siirsi DTP & P rokotusikää kahteen vuoteen seitsemänkymmentäluvun puolivälissä, seuraukset olivat samanlaiset kuin Ruotsissa, mukaanlukien merkittävä lasku imeväiskuolleisuudessa (Japani siirtyi tilastoissa 17. sijalta ensimmäiseksi, eli lapsikuolleisuus oli maailman alhaisin (Jenny Scott 1990)).

    Yhdistyneet Kuningaskunnat kävivät läpi samanlaisen kehityskulun seitsemänkymmentäluvun puolivälissä. Ensimmäisen mediaraportin jälkeen, kun aivovaurio yhdistettiin DTP-rokotteeseen, UK:n vanhempien halukkuus rokottaa lapsensa putosi 30 prosenttiin tai jopa 10 prosenttiin). Finen ja Clarksonin (1982) mukaan, ristiriitaisesti, epidemioiden välinen aikakausi ei vähentänyt rokotteiden ottamista vuoden 1974 syksyn jälkeen.

    Hinkuyskätapausten ja sairaalahoidon tarve vähenivät huomattavasti ja näin myös imeväiskuolleisuus ylipäätään. Macfarlane (1982) kirjoitti,

  • ”Postneonataalinen kuolleisuus laski silmiinpistävästi vuonna 1976, jolloin alkoi jyrkkä lasku vastasyntyneiden kuolleisuudessa. Vuosien 1976 ja 1979 välillä neonataalinen tai postneonataalinen kuolleisuusaste ei pudonnut yhtään alemmas. Todellakin, postneonataalinen kuolleisuusaste kasvoi hieman vuonna 1977 syntyneiden keskuudessa.”
  • Selvästi siinä vaiheessa kun rokotettujen määrä alkoi nousta, nousi myös imeväiskuolleisuus Englannissa, Walesissa ja Glasgowissa. Myös epidemioita puhkesi rokotettujen keskuudessa.

    Preston (1994) analysoi hinkuyskätilannetta ja kirjoitti,

  • ”1970-luvun puolivälin Britanniassa suuri yleisö sekä monet terveysalan ammattilaiset menettivät uskonsa kokosolu-hinkuyskä-rokotteeseen. Tämä reaktio (suurelta osin syypäänä pelkoihin rokotteiden aiheuttamista aivovaurioista) oli perusteeton, ja aiheutti imeväisten rokotuskattavuuden pudonneen 80 prosentista 30 prosenttiin.”
  • Preston vertasi tätä tilanteeseen Massachusettsissa ja kirjoitti,

  • ”Ilmeinen nousu tapausten kasvussa 1989-91 johtui suurelta osin laajemmista tutkimuksista ja serologisten diagnoosimenetelmien käytöstä nuorilla, joiden puuskittainen yskä oli kestänyt vähintään viikon…”
  • Stott ja Davis ehdottivat että, jos tulos ei ole positiivinen, käytetään termiä “pseudohinkuyskä”, joka tarkoittaa puuskittaista yskää, joka on kestoltaan alle 3 viikon pituinen. Vaikka Massachusettsin raportin laatijat ilmaisivat huolensa hinkuyskän diagnosoinnista täysin rokotetuilla lapsilla, he eivät kerro meille kuinka monien lasten tulokset olivat positiivisia, kasvualustan positiivinen tulos on ainoa luotettava laboratoriokoe.

    Cincinnati niin ikään koki hinkuyskän uudelleentulemisen vuonna 1993, jolloin ilmeni 223 positiivista tulosta. Vaikka 82 % diagnosoiduista “tapauksista” 6 kuukauden ja 6 vuoden iän väliltä oli saanut vähintään kolme annosta (Connaught ja Lederle) rokotetta, kliinisen diagnoosin kriteereitä ei kerrota, eikä meille kerrota tämän ikäryhmän positiivisten tapausten määrää… Molemmat harkitsevat paniikkitoimenpiteitä, kuten vastasyntyneiden rokottamista, raskaana olevien naisten immunisaatiota ja sen tehostamista soluttomilla rokotteilla.”

    Ja,

  • ”Rokotteen ei voida odottaa suojaavan pseudohinkuyskältä. Siitä huolimatta on olemassa lukuisia hyviä syitä sille, miksi hinkuyskärokote ei toimi.”
  •  

    Tuhkarokko-, sikotauti- ja hinkuyskäepidemiat kasvavat voimakkuudeltaan ja esiintymistiheydeltään siellä, missä kansallista rokoteohjelmaa noudatetaan uskollisesti

    Rokotteilla pyritään korjaamaan rokotteiden vuoksi vääristynyttä tartuntatautien ikäjakaumaa

    Kaikissa maissa, joissa on kansallinen rokotusohjelma, kaikkien rokottein ehkäistävissä olevien tautien ikäjakauma on vääristynyt.

    Tuhkarokon ja hinkuyskän normaali ikäjakauma suurimmassa osassa tapauksista (noin 90 %) asettuu 4 ja 10 ikävuoden välille, taudit eivät esiinny alle yhden vuoden tai yli 10 vuoden iässä.

    Jakauma on vääristynyt kun suurin osa tapauksista ilmenee alle yhden vuoden, tai erityisesti alle kuuden kuukauden, iässä sekä silloin kun esiintyminen on vähäistä 4 ja 10 ikävuoden välillä, mutta yleistä teini- ja aikuisiässä.

    Tämänhetkinen tilanne on se, että kaikissa kehittyneissä maissa, joissa rokotekattavuus on korkea, hinkuyskä-, tuhkarokko- ja sikotautiepidemioita puhkeaa yhä lyhyemmin väliajoin ja voimakkaampina pienten vauvojen sekä rokotetun, vanhemman väen keskuudessa.

    Rokoteperäinen epätyypillinen tuhkarokko

    Vielä yksi rokotteiden aiheuttama ilmiö on tartuntatautien epätyypilliset muodot, joista kaikkein tutkituin ja dokumentoiduin on epätyypillinen tuhkarokko. Normaalissa tuhkarokkotartunnassa ihottuma ilmestyy ensin otsaan ja rintaan, leviten siitä raajoihin. Epätyypillisessä tuhkarokkotartunnassa ihottuma ilmestyy ensin raajoihin ja siirtyy niistä rintaan ja päähän, johtaen keuhkokuumeeseen ja aivokalvontulehdukseen, mitkä eivät reagoi normaaleihin hoitomuotoihin, luoden erittäin ei-toivotun tilanteen. Tämä heijastaa Heringin lakia taudin oireiden ilmestymisestä. Hering oli kuuluisa saksalais-amerikkalainen homeopaatti. Hänen mukaansa luonnollinen tuhkarokon tapauksessa ihottuma ilmestyy ensin otsaan, josta se leviää vartaloon ja raajoihin. Epätyypillisessä tuhkarokossa ihottuma ilmestyy ensin raajoihin, joista se leviää vartaloon ja päähän. Seurauksena on keuhkokuume ja aivokalvontulehdus, jotka ovat vastustuskykyisiä kaikille ortodoksisille hoitomuodoille, ja joista toipuminen on hidasta.

    Fulginiti (1967) kuvaili epätyypillisen tuhkarokon oireita lapsilla, jotka oli rokotettu inaktivoidulla (tapetulla) tuhkarokkovirusrokotteella viidestä kuuteen vuotta aikaisemmin.

    Nichols (1979) kuvaili jatkuvia epätyypillisiä tuhkarokkotartuntoja jopa senkin jälkeen, kun vaihdettiin ’eläviä’ viruksia sisältäviin tuhkarokkorokotteisiin.

     

    Hinkuyskätapauksista raportoidaan todellista harvemmin, mikä saa rokotteet näyttämään todellista tehokkaammilta

    Rokotteista johtuva bakteerien ja virusten vastustuskyky

    On dokumentoitu tosiasia, että rokotteet aiheuttavat niitä tauteja, joita niiden olisi tarkoitus ehkäistä (isorokko, lavantauti, polio, hinkuyskä, tuhkarokko), yleensä ensimmäisen pistoksen jälkeen.

    Massarokotusten aloittamisesta lähtien rokotettujen keskuudessa on puhjennut samojen tautien aiheuttamia epidemioita, joita vastaan rokotteet on tähdätty.

    Wright (1901 kuten yllä) mainitsi lavantautiepidemiat armeijassa heti lavantautirokotusten jälkeen.

    Suurimmat isorokkoepidemiat esiintyivät rokotettujen keskuudessa.

    Ehkäpä yhden kaikkein opettavaisimmista esimerkeistä julkaisi Hutchins et al. (1988 kuten yllä). He kirjoittivat,

  • “Aikakaudella 1980-1986 CDC:lle raportoitiin kaikkiaan 17 396 hinkuyskätapausta… Vuosittainen raportoitujen hinkuyskätapausten määrä kasvoi 0,5 tapauksesta 100 000 henkilöä kohden lukuun 1,7 / 100 000. Alle 12 kuukauden ikäisillä imeväisillä oli korkein keskimääräinen esiintyvyys… Ikäväliltä 1-4 vuotiaiden lasten osuus oli 25 % kaikista tapauksista, mutta keskimääräinen vuosittainen osuus oli vain 1/7 osa imeväisten osuudesta.”
  • Heidän kuvaajansa 2 paljastaa tasaisesti laskevan trendin hinkuyskätapausten määrässä ja kuolleisuudessa vuodesta 1922 seitsemänkymmentäluvun puoliväliin saakka; tämän jälkeen hinkuyskän sairastuvuuslukujen lasku pysähtyi ja kääntyi nopeasti ylöspäin, samaan aikaan hinkuyskän kuolleisuusluvut pysyivät korkeana mutta vakaana.

    Hutchins kertoi tietämättään syyn, hän kirjoitti,

  • ”Vuonna 1978 esitettiin kansallinen lakialoite lasten immunisaatiosta. Yksittäisissä osavaltioissa astui voimaan laki, joka vaati todistuksen immunisaatiosta koulunkäynnin aloittamiseksi 5-6 vuoden iässä.”
  • Rokotukset aloitettiin 6-8 viikon ikäisille (eikä 5-6 vuotiaille) ja suuria määriä erittäin nuoria imeväisiä rokotettiin lyhyen ajan sisään. Tästä johtui huomattava kasvu hinkuyskätapausten määrässä vauvoilla heti ensimmäisen pistoksen jälkeen.

    Sutter ja Cochi (1992) tutkivat hinkuyskän aiheuttamia sairaalahoitoa vaativia tapauksia sekä kuolleisuutta Yhdysvalloissa vuosien 1985 ja 1988 välillä. He päättelivät, että hinkuyskätapauksissa tapahtui huomattavaa aliraportointia, mikä sai rokotteet näyttämään todellista tehokkaammilta. He kirjoittivat,

  • ”Pohjautuen heidän indikaattoreihin, hinkuyskän vaikutus kansanterveyteen on huomattavasti suurempi kuin aiemmin julkaistut raportit ehdottavat. Soveltamalla ikäspesifiä sairaalahoidon tarvetta, tutkimusaikana on voinut ilmetä 187 867 – 515 930 hinkuyskätapausta, CDC:lle raportoitujen vain 14 057 tapauksen sijaan. He tekivät johtopäätöksen, että käyttämällä erilaisia arviointimenetelmiä, tutkimuksen aikana on voinut ilmetä arviolta 121 340 hinkuyskätapausta, mikä viittaa rokotteen tehon olevan 11,6 %. Ottaen huomioon että rokotteita edeltäneellä aikakaudella hinkuyskätapausten määrä oli 240 000 tapauksen luokkaa, rokotteet eivät ole vaikuttaneet ratkaisevasti hinkuyskätapausten määrään.”
  • Polioepidemioita on puhjennut monissa kehittyneissä ja kehitysmaissa heti massarokotusten jälkeen. (Scheibner. Preventing polio by vaccination. BMJ.com rapid response 3. elokuuta 2012).

    Rokotteiden aiheuttama polymorfismi, mutaatiot ja mikrobien lääkeresistenssi

    Sanger-instituutti (28. tammikuuta 2011) julkaisi artikkelin otsikolla How bacteria keep ahead of vaccines and antibiotics:

  • ”Uudessa tutkimuksessa hyödynnettiin DNA:n sekvensointia, jonka avulla saatiin ensimmäistä kertaa hahmotettua geneettinen kuva Streptococcus pneumoniae –bakteerin ja rokotteiden ja antibioottien välisestä evolutiivisesta sodankäynnistä viimeisten vuosikymmenten ajalta… Tutkimus paljastaa geneettiset muutokset, joilla bakteerit, kuten S. pneumoniae, vastaavat uusiin antibiootteihin ja rokotteisiin.”
  • Jo 24 vuotta sitten tiedettiin että tämä bakteeri kehittyy ja uudistuu geneettisesti vastakeinona ihmisten keksinnöille. Patogeeni kehittyy ja uusii itsensä huomattavan nopeasti. Ominaisuuksien kirjo on yllättävän suuri näennäisesti läheistä sukua olevien organismien kesken.

    Tri. William Hanage, Harvard School of Public Health -opiston Epidemiologian laitoksen dosentti, sekä Lontoon Imperial Collegen vieraileva lukija kirjoitti,

  • ”Huomattava varianssin määrä näissä ympäristöissä antaa viitteitä siitä, kuinka S. pneumoniae voi kiertää rokotteiden vaikutuksen antigeeneihinsä.”

    “Samalla kun Yhdysvalloissa uusimmat rokotuskeinot ovat tuhonneet lähes kaikki kohdennetut pneumokokkikannat populaatiosta, patogeenillä on keinonsa vastata kehitykseen. Tutkimus ehdottaakin, että ne ominaisuudet, joiden avulla bakteerit pelastuivat rokotteilta, olivat olemassa ennen kuin rokotteet otettiin käyttöön. Sen jälkeen nämä ominaisuudet vallitsivat. Nämä kannat täyttivät ’markkinaraon’, jonka aiemmin dominantti kanta jätti jälkeensä rokotteiden heikennettyä sitä.”

    Samanlainen sopeutumis- ja valtaamisilmiö on dokumentoitu muidenkin patogeenien kohdalla B. pertussis (Mooi et al. 2014), tuhkarokko (Super measles warning: tri Claude Miller, National Health Laboratory, Luxemburg, 2001), ja Haemophilus influenzae tyyppi b (Brown et al. 2009), sekä kaikkien muiden rokotteiden kohdalla.”
  • Tämä havainto ei kuitenkaan tarkoita edistysaskelta, vaan antaa varoituksen siitä että kaikki rokotteet saavat mikro-organismit muuttamaan muotoaan ja luomaan ’neitseellisiä’ populaatioita, joille ei ole olemassa immuniteettia ja näin ollen puhkeaa uusia, vakavien tautien aiheuttamia epidemioita.

    Tätä tapahtuu tälläkin hetkellä. Octavia et al. (2012) raportoivat,

    “Australia on potemassa pitkittynyttä hinkuyskäepidemiaa, joka alkoi 2008… Tietojen perusteella soluttoman rokotteen aiheuttama valintapaine suosii [uusia] kantoja, joilla on prn2 ja ptxP3 (mutaatiot suom. huom.).”

    Käytössä oleva “immuniteetti” on ilmeisen hyödytön ja termi itsessään on harhaanjohtava, sillä havaitut epidemiat ovat puhjenneet pääasiassa rokotetuilla.

    Rokotusten kannattajat puhuvat usein “hiipuvasta rokotesuojasta”, rokotteiden aiheuttamista mutaatioista, muutoksista seroryhmässä ja polymorfismista (Cassiday et al. 2000).

    Luontaisen tartuntatautien hyödyt

    Langmuirin pyrki osoittamaan, kuten aikaisemmin mainittu, ettei tuhkarokon hävittämiselle ja biologisen tasapainon häiritsemiselle ole tieteellisesti päteviä perusteita. Sillä on tärkeä osa luonnollisessa prosessissa, jossa syntyy elinikäinen, luontainen immuniteetti ei pelkästään tuhkarokolle, vaan myös monille muille sairauksille, kuten Ronne (1985) osoitti.

    Hän totesi että aikuiset, jotka eivät ole kärsineet tuhkarokon aiheuttamasta ihottumasta, kärsivät tavallista useammin tuhkarokkoon liittyvistä sairauksista: autoimmuuni- ja immunoreaktiivisairauksista, tali-ihottumasta, rappeuttavista luu- ja rustosairauksista sekä tietyntyyppisistä kasvaimista.

    Hän kirjoitti,

  • ”Uskomme, että ihottuma johtuu solun immuunireaktiosta, joka tuhoaa tuhkarokkoviruksen tartuttamat solut. Jos tämä pitää paikkansa, eksanteeman puuttuminen voi viitata siihen, että solujen sisäiset viruskomponentit ovat selviytyneet neutraloinnilta akuutin infektion aikana. Tämä voi johtaa myöhemmin edellämainittuihin tauteihin… Spesifien vasta-aineiden läsnäolo infektion aikana häiritsee normaalia immuunivastetta, joka syntyy tuhkarokkovirusta vastaan, erityisesti solujen spesifiä alennettua immuniteettiä (ja/tai sytotoksisia reaktioita). Näin ollen solujen sisällä olevat tuhkarokkovirukset voivat selviytyä akuutista infektiosta ja aiheuttaa tauteja, jotka ilmenevät aikuisiällä.
  • Shaheen et al. (1996) kirjoittivat,

  • ”Epidemiologiset tutkimukset ovat johtaneet arveluihin siitä, että lapsuuden infektiot saattaisivat ehkäistä allergista herkistymistä… tutkimme Afrikan Guinea-Bissaun lapsilla, josko tuhkarokkoinfektio suojaisi anergian kehittymiseltä. Tutkimus aloitettiin 1978-90, jolloin valittiin 0-6 vuotiaita. 395 nuorta aikuista seurattiin vuoteen 1994 saakka.”
  • Tutkijat analysoivat 262 yksilöä, jotka asuivat yhä Bandimissa, Bissaun syrjäseudulla, ja joiden lapsuuden historia tuhkarokon suhteen on arvioitu luotettavaksi.

    He havaitsivat, että:

  • ”Tutkituista 17 (12,8 prosenttia) 133 tutkittavasta, joilla oli ollut tuhkarokko, kärsivät atopiasta, verrattuna 33 tutkittavaan (25,6 %) 129 tutkittavasta, jotka olivat rokotettuja ja jotka eivät olleet sairastaneet tuhkarokkoa… Kun tulos vakioitiin rintaruokinnan ja muiden muuttujien kanssa, tuhkarokkotartunnalla oli yhteys suureen pudotukseen ihopistokokeen positiiviseen tulokseen pölypunkeille… Tuhkarokkotartunta voi ehkäistä atopian kehittymistä afrikkalaisilla lapsilla.”
  • Simpanen et al. (1977) havaitsivat nuoruusiän nivelreuman (Stillin tauti) poistuneen tuhkarokon jälkeen.

    Thiers et al. (1969) havaitsivat luontaisen tuhkarokon parantavan vaikutuksen psoriasikseen lapsilla.

    Hitoshi Yamamoto (2004) havaitsi vaikeiden epilepsiakohtausten lievittyneen spontaanisti akuutin virusinfektion jälkeen.

    Wahn (2000) havaitsi että toipuminen luonnollisesti tarttuneesta tuhkarokosta lievitti atopian ja pölypunkkiallergian puoleen, verrattuna rokotettuihin lapsiin.

     

    Tuhkarokkoepidemiat jatkuvat täysin rokotettujen lasten keskuudessa – mediapimento ei hellitä

    Tuhkarokkoepidemiat ovat jatkuneet rokotettujen lasten keskuudessa tähän päivään saakka kaikissa teollisuusmaissa, joiden rokotekattavuus on korkea. Tämä tarkoittaa sitä, että tuhkarokon hävittäminen rokotteiden avulla ei ole vain epäonnistunut, vaan todistaa sen että nimenomaan rokotetut sairastuvat tautiin ja levittävät sitä (Robertson et al. 1992; Gustafson et al. 1987).

    Rokotusten kannattajat syyttävät rokottamattomia, vaikka rokotetut ovat niitä, jotka sairastuvat tuhkarokkoon. Väitteet siitä, että rokottamattomat vauvat saavat tartuntatauteja, on harhaanjohtava, sillä se on itse asiassa merkki siitä, että istukan välityksellä saatu immuniteetti on tuhoutunut rokotteiden käytön seurauksena. Vastaavanlainen tilanne on kehittynyt esimerkiksi hinkuyskän kanssa (Scheibner. Jabbering about jabs. BMJ.com; rapid response 15. syyskuuta 2008).

    Vaikka lääketieteen tutkijat ja lääketeollisuus ovat perillä rokotteiden tehottomuudesta ja vakavien vammojen riskistä, tietämätön ja asiaan perehtymätön media hyökkää terveitä, rokottamattomia henkilöitä vastaan ja jatkaa disinformaation levittämistä sekä luonnollisten tartuntatautien demonisointia.

    He haastattelevat nuoria tietämättömiä ja epäpäteviä ihmisiä ja julkkiksia, jotka kertovat turhanpäiväisen mielipiteensä ja ajatuksensa kuinka hyviä rokotteet ovat ja kuinka vastuuttomia rokotteista kieltäytyvät vanhemmat ovat, siis Argumentum ad hominem ei Argumentum ad rem.

     

    KAIKKI äkilliset tartunnat ja epidemiat esiintyvät rokotetun väestön keskuudessa

    Monet ilmeisen tietämättömät, ymmärtämättömät ja usein myös vihamieliset poliitikot ovat taipuvaisia käyttämään perustuslain vastaisia, laittomia ja erittäin ankaria keinoja, joita jopa rokotteiden puolestapuhujat ovat kritisoineet. Ehdottamalla rokotteista kieltäytyvien vanhempien ’rankaisemista’ ja ’jahtaamista’ ennakkopidättämällä tiettyjä taloudellisia etuja, tai jopa estämällä rokottamattomien pääsyn esikouluun tai päiväkotiin, samalla sivuuttaen sen päivänselvän tosiseikan, että kaikki tartunnat ja epidemiat puhkeavat rokotettujen keskuudessa.

    Yhteenvetona, lääketieteellinen tutkimus tarjoaa tieteellistä näyttöä rokotteiden käytön jatkamista vastaan. Kyseessä on vanhentunut, tehoton ja epäturvallinen lääketieteellinen teknologia. Lisäksi on olemassa todisteita luontaisten tartuntatautien antamasta elinikäisestä spesifistä ja ei-spesifistä immuniteetistä.

    Rokotteet tulisi hylätä, jolloin luontainen immuniteetti palaisi vähitellen takaisin.

     

    Lähteet:

    Crawcroft et al. 2015. Do we need a new approach to making vaccine recommendations? BMJ; 30 January: 350; h308:1-6 (Analysis).

    Crawcroft and Britto. 2002. Whooping cough – a continuing problem. BMJ; 325. 29 June : 1537-1538 (editorial).

    Miller and Farrington. 1988. The current epidemiology of pertussis in the developed world: UK and West Germany. Tokai J Exp Clin Med; 13 (Suppl): 97-101.

    MacFarlan et al. 1945. Trial of whooping cough vaccine: in city and residential nursery groups. A Report for the Medical Research Council. BMJ; August 18: 205-208.

    Wilson et al. 1965. Whooping-cough: difficulties in diagnosis and ineffectiveness of immunization. BMJ; 11 Sept: 623-626.

    Anonymous 1956. Vaccination against whooping cough. Relation between protection in children and results of laboratory tests. BMJ; August 25: 454-462.

    McCloskey 1950. The relation of prophylactic inoculations to the onset of poliomyelitis. Lancet; April 18: 659-663.

    Binkin et al. 1992. Epidemiology of pertussis in a developed country with low vaccination coverage: the Italian experience. Pediatr Infect Dis J; 11: 653-661.

    Anonymous 1973. Efficacy of whooping cough vaccines used in the United Kingdom before 1968. BMJ; 3 February: 259-262.

    Langmuir 1962. Medical importance of measles. Am J Dis Child; 163: 54-56

    Sencer et al. 1967. Epidemiologic basis for eradication of measles in 1967. Pub Health Reports; 82(3): 253-256.

    Koprowski 1962. The role of hyperergy in measles encephalitis. Am J Dis Childhood; 103: 103-108.

    Wright 1901. On the changes affected by anti-typhoid inoculation in the bactericidalpowe45 of the blood; with remarks on the probable significance of these changes. Lancet; Sep 14:715-723.

    Hutchins et al. 1988. Current epidemiology of pertussis in the United States. Tokaj J Exp Clin Med; 13 (Suppl): 103-109.

    Veronesi et al. 1983. Naturally acquired antibodies to tetanus toxin in humans and animals from the Galapagos Islands. J Infect Dis; 147(2): 308-311.

    Alkuperäinen artikkeli on luettavissa Vaccineimpact.com-verkkosivustolla.

    Lue myös:

    9 tapaa, joilla rokotteet heikentävät lasten immuniteettia
    Rokote vai virus: kumpi on suurempi uhka?
    Rokotukset (Viera Scheibner Ph.D)

    17 kommenttia

    1. Jos ei lasketa kahta asiayhteydestään irrotettua lainausta editoriaaleista, kaikki lähteet ovat yli 30 vuotta vanhoja. Mikähän mahtaa olla syy siihen, ettei uudempia tutkimuksia löytynyt viitattavaksi? Ettei nyt vain taas olisi niin, että Magneettimedia jättää tietoisesti raportoimatta ne 99 % tutkimuksista, joiden johtopäätökset eivät sovi sen edustamaan uskomusjärjestelmään. Ja tähän päätyneitä tutkimuksiakin on lainattu päin persettä ja mukaan on ujutettu väitteitä, jotka eivät perustu mihinkään.

      ”Kun asiasta kysytään lääkäriltä, yleisin vastaus on ettei ole olemassa luontaista immuniteettia tetanus-bakteerille…”

      Kirjoittaja ei joko tiedä, mitä luonnollinen immuniteetti tarkoittaa tai sitten sotkee termit tahallaan sekoittaakseen lukijaa. Luonnolinen immutiteetti toimii kaikkia taudinaiheuttajia vastaan, myös C.tetanus-bakteeria. Siksi on luonnollista, että sairastuneiden rokottamattomien verestä löytyy vasta-aineita. Sen sijaan luonnollinen immuniteetti on niin hidas, että rokottamattomilla on suurempi riski kuolla tetanukseen kuin rokotetuilla.

      ”Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa lapsihalvauksia, mistä on olemassa paljon tutkimustietoa (McCloskey 1950).”

      Aika jännä, että Suomen nykyisellä rokotekattavuudella ei ole lapsihalvauksia pahemmin näkynyt. Jännänä anekdoottina mainittakoon, että ainoa koskaan tapaamani lapsihalvauspotilas oli syntynyt 20-luvulla ja sairastanut polion.

      ”Anonymous (1956) viittasi ensin…”

      Anonymous? Oletteko te jätkät ihan tosissanne?

      ”…empiirisen tieteen perustavanlaatuisin menetelmä on havaintojen teko: lääketieteessä se tarkoittaa tapausraportteja…”

      Niin ehkä joskus 1800-luvulla. Nykyisin tapausraportit kelpaavat lähinnä hypoteesien muodostamiseen, mutta teorioiden ja hoitokäytäntöjen pohjana toimivat havainnot tehdään kontrolloiduilla tutkimuksilla.

      ”…kaikki tartunnat ja epidemiat puhkeavat rokotettujen keskuudessa…”

      Aivan uskomatonta paskapuhetta.

      http://tinyurl.com/48cfyp
      http://tinyurl.com/q3zbrrp
      http://tinyurl.com/nchupff
      http://tinyurl.com/ngv8ur2

      Pelkään, että Euroopalle on tapahtumassa kuten Roomalle 2000 vuotta sitten. Vaikka turvallisuus, terveys ja hyvinvointi ovat olleet nykyisessä mitassaan tarjolla vasta alle 100 vuotta, ovat ihmiset alkaneet pitää niitä itsestäänselvyyksinä, ja luontaista selviytymisviettiä ruokkimaan on syntynyt kaiken maailman Magneettimedioita ja Mitävittuoita, joiden maalailemat olemattomat ulkoiset uhkakuvat säikäyttävät ihmiset tuhoamaan itse oman hyvinvointinsa. Sukupolvi, joka ei koskaan ole nähnyt poliota, hylkää lääketieteen. Sukupolvi, joka ei ole koskaan nähnyt etnistä väkivaltaa, heittää ennaltaehkäisevän kiven. Sukupolvi, joka ei koskaan ole nähnyt diktaattoreita, aloittaa vallankumouksen.

      Plusääni(3)Miinusääni(15)
      1. Oletko rikollisen Big Pharman palkkaama trolli vai vain sen hyödyllinen idiootti?

        Joka tapauksessa suosittelen kenen tahansa luettavaksi tanskalaisen lääketieteen professori Peter C. Gøtzschen kirjaa ”Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus”. Jopa joukko suomalaisiakin lääkäreitä puhuu liiasta medikalisaatiosta, suomeksi sanottuna (varsinkin) Suomessa nykyinen lääketiede perustuu etupäässä niihin TAPPAVIIN lääkkeisiin (kaunistelematta sanottuna myrkkyihin), joista prof. Gøtzsche puhuu.

        Plusääni(11)Miinusääni(1)
    2. ”Peter C. Gøtzschen kirjaa ”Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus””

      Oletko sinä lukenut suomalaisen dosentti Alvari Nonymouksen kirjaa ”Patologinen tyhmyys ja järjestäytymätön kaoottisuus”? En minäkään, eikä sinunkaan kannata. Kuka tahansa voi kirjoittaa kirjan mistä tahansa, joten jonkun kirjan löytäminen jonkun väitteen tueksi ei todista yhtään mitään yhtään mistään. Koska oikeastaan kaikkien väitteiden tueksi on löydettävissä kirjoja, tarvitaan jokin systeemi sen päättelemiseksi, mitä kirjoja uskoo. Millaisia kriteerejä sinä käytät tähän?

      Plusääni(2)Miinusääni(12)
      1. Minun on mahdotonta uskoa, että olisi ylipäätään löydettävissä mitään tahoa joka olisi tarjonnut professori Peter C. Gøtzschelle niin suuret lahjukset, että hän olisi kirjoittanut puuta-heinää perusteluihin pohjautuvan paljastuskirjan rikollista Big Pharmaa VASTAAN (lahjottuja puolestapuhujia, todellisuudessa myös puuta-heinää oleviin ”tieteellisiin” perusteluihin vetoavia kylläkin löytyy pilvin pimein) – sitä paitsi on maailmassa olemassa pieni joukko sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ole millään rahasummalla valmiita rikkomaan periaatteitaan, ’todistamaan’ mustaa valkoiseksi.

        Eräs toinen samaa aihetta käsittelevä kirja on kanadalaisen lääkärin Ghislaine Lanctotin ”The Medical Mafia”, joka myös paljastaa (ainakin epäsuorasti) ylistämäsi länsimaisen – ensisijaisesti synteettisiin, PATENTOITUIHIN ja patentoinnin ansiosta kiskurihintaisiin myrkkyihin perustuvan – lääketieteen pimeän puolen, erityisesti rokotusten osalta. (Mafia kosti Lanctotille kirjan julkaisun järjestämällä näytös-oikeudenkäynnin, jonka perusteella Lanctotilta riistettiin lääkärinoikeudet).

        En tunne mainitsemaasi dosentti Alvari Nonymousta enkä hänen kirjaansa enkä hänen motiivejaan kirjansa tekemiseen.

        Tuleepa sinusta kuitenkin mieleeni pätkä – lääkärinä TODELLISEN toisinajattelijan – ortopedi Antti Heikkilän eräästä blogitekstistä:

        ”Edellisessä blogissani kerroin, kuinka monet potilaat ovat kertoneet saaneensa apua homeopatiasta. Tämä sitten aiheutti aggressiota maan skeptikkopiireissä. Homeopatia on kuuma peruna lääketehtaille, jotka haluaisivat kieltää koko homeopatian [http://www.globalresearch.ca/the-fda-and-big-pharmas-latest-killer-agenda-destroy-homeopathic-medicine/5455093]. Skeptikot ovat osa tätä manipulaatiota eli osa sylttytehdasta. Muualla maailmassa skeptikoille nauretaan. On perustettu jopa skeptinen sivusto skeptikkoja kohtaan [http://www.skepticalaboutskeptics.org/]. Se kertoo näiden henkilöiden persoonallisuudesta ja taustoista. Sivustoa lukiessa mieleen nousee sellainen henkilö kuin kollega Pekka Reinikainen.
        Reinikainen oli alkujaan ateisti ja rymisteli melkoisesti nuoruudessaan, kunnes tuli uskoon. Tässäkin suhteessa Reinikainen meni äärimmäisyyksiin. Hänestä tuli todellinen änkyräkristitty, jolla oli suora puhelinyhteys Jumalan kanssa. Reinikainen sai siten tietoa suoraan taivaasta, siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Tätä tietoa hän sitten alkoi levittää ahkerasti. Reinikainen lääkärinä ei voinut sietää skeptikkojen tapaan mitään, mikä poikkeaa hoitosuosituksista. Hänellä oli Jumalan varmuus asiasta, eli että lääketehtaat ovat oikeassa ja ihmiset väärässä. Hän kirjoitti aiheesta kaksi kirjaa: Kuinka puoskarointi muuttui vaihtoehtolääketieteeksi ja Noituuden paluu lääketieteeseen. Ilmoituksen mukaan jooga, homeopatia, psykoanalyysi, yritit, manipulaatiohoidot ja leegio muita hoitoja olivat perkeleestä ja vievät kadotukseen. Sen sijaan Buranan syönti yhdessä Somacin kanssa on Jumalasta, vaikka se veisi ennenaikaisesti hautaan. On oikeastaan huvittavaa, että änkyrät – uskovat he sitten Jumalaan tai ei – ovat oikeastaan samaa seurakuntaa. He haluavat kieltää muilta ilon valita vapaasti, sillä vain heillä on varmuus siitä, mikä on oikein ja väärin.” – http://www.anttiheikkila.com/blogi/valion-tuotteet-terveysriski/

        Plusääni(8)Miinusääni(2)
      2. Gotzsche ei puhu kirjassaan omia mielipiteitään vaan dokumentoi lääketehtaitten saamia tuomioita oikeudenkäyntien seurauksena. Useat lääketehtaat ovat saamiensa tuomioiden perusteella rikollisia järjestöjä, jotka eivät välitä tuomioista vaan uusivat rikoksensa. Mikä rikos sitten on ollut kysymyksessä? Hengenvaarallisten haittavaikutusten salaaminen, lahjonta jne. Lukuisat potilaat ovat maksaneet rikoksista hengellään…

        Plusääni(11)Miinusääni(1)
        1. Enpä heti tullut ajatelleeksi että trolli nimimerkillä ’rude’ käytti hyvin halpahintaista, puuta-heinää olevaa ”perustelua” leimatakseen prof. Gotzschen ansiokkaasti perustellun kirjan myös ’puuta-heinää’-kirjaksi. Pysytyin vasta tänään toteamaan, kuinka laajaan dokumenttiaineistoon Gotzsche on kirjansa perustanut. Trolli ’rude’ on lisäksi omasta päästään keksinyt mainitsemansa ”dosentin” ja tämän mukamas kirjoittaman kirjan.

          Trolli ’rude’ selvästikin sopii ’Psychology Today’-lehdessä annettuun kuvaukseen trolleista:
          ”Internet Trolls Are Narcissists, Psychopaths, and Sadists
          Trolls will lie, exaggerate, and offend to get a response…”,
          https://www.psychologytoday.com/blog/your-online-secrets/201409/internet-trolls-are-narcissists-psychopaths-and-sadists

          Plusääni(3)Miinusääni(1)
    3. ”…on maailmassa olemassa pieni joukko sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ole millään rahasummalla valmiita rikkomaan periaatteitaan, ’todistamaan’ mustaa valkoiseksi.”

      No itse teen lääketieteellistä tutkimusta kolmasosalla siitä palkasta, jonka saisin tavallisena terveyskeskuslääkärinä. Yksikään lääkeyritys ei ole yrittänyt tyrkyttää minulle senttiäkään enkä ottaisi vastaan, jos ehtona olisi minkäänlaisen kontrollin antaminen julkaisuihini. Edustan tässä tiedemaailman valtavirtaa. Tiedettä ei tehdä rahan takia, vaan tälle alalle hakeudutaan uteliaisuuden ja oppimishalun vuoksi. Vihjauksesi, että suurin osa tutkijoista olisi ostettavissa, on naurettavaa paskapuhetta.

      ”…TODELLISEN toisinajattelijan – ortopedi Antti Heikkilän.”

      Hyvä, että löysit toisinajattelijan, jolla ei ole taloudellisia intressejä. Heikkilän Menetelmä ® (Terveysklubin jäsenyys 194 € / vuosi, Diabeteksen ruokavaliohoito 29 €, Heikkilä keittokirja 29 €, Ravinto ja terveys 29 €, jne) on oivallinen esimerkki siitä, miten pseudotieteilijät toimivat. Oikeassa tieteessä tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedelehdissä, joissa sekä menetelmät että tulokset ovat avoimesti esillä siten, että muut voivat ne tarkistaa. Pseudotieteilijät eivät julkaise menetelmiään avoimesti, vaan kirjoittavat niistä kirjoja ja markkinoivat ideoitaan suoraan kuluttajille. Näin kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa, voi esiintyä minkä tahansa alan asiantuntijana. (Mainittakoon, että ortopedi on tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut kirurgi – ei ravitsemusasiantuntija.)

      ”On oikeastaan huvittavaa, että änkyrät – uskovat he sitten Jumalaan tai ei – ovat oikeastaan samaa seurakuntaa. He haluavat kieltää muilta ilon valita vapaasti, sillä vain heillä on varmuus siitä, mikä on oikein ja väärin”

      Tästä olen Antti Heikkilän kanssa harvinaisen samaa mieltä. Änkyröinti on helppoa, mutta aidon skeptisyyden (keskitie denialismin ja uskovaisuuden välillä) säilyttäminen vaatii kärsivällisyyttä ja kykyä myöntää olleensa väärässä. Kokemukseni mukaan tähän ei kykene juuri kukaan, enkä varmasti itsekään ole 100 % objektiivinen. Tämä ei tarkoita, ettei tieteeseen voisi luottaa, vaan päinvastoin on syy siihen, miksi tiedettä tarvitaan. Lähimmäksi objektiivisuutta pääsee käyttämällä samoja kriteereitä kaikkiin väitteisiin riippumatta niiden esittäjästä. Tiede ei ole maailmankatsomus, vaan menetelmä ja kriteeristö erilaisten väitteiden arviointiin.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

      Sinä taas sanot, että luotat sellaisiin väittämiin, joiden esittäjän et usko saavan lahjuksia. Millä perusteella päättelet, kuka saa lahjuksia ja kuka ei?

      Plusääni(5)Miinusääni(9)
      1. Tarkoitukseni ei ollut väittää, että SUURIN osa tutkijoista olisi ostettavissa rahalla.
        Yleisellä tasolla myöskään en väitä, että minä itse tai joku muu voisi sanoa kuka saa lahjuksia ja kuka ei.

        Antti Heikkilä tietääkseni ei edes väitä, että esim. hänen ruokavalio-ohjeensa perustuisivat tiukasti tietyihin tieteellisiin tutkimustuloksiin; hän käsittääkseni antaa ruokavalio-ohjeensa paljolti omaan kokemusperäiseen tietoonsa perustuen. Näinollen Heikkilää on perusteetonta väittää pseudotieteilijäksi.
        (Sitä paitsi mikään ei estä ortopediakin hankkimasta ravinto-opin tietoutta, jota tietääkseni ei mainittavassa määrin sisälly lääkärikoulutukseen! Ainakin aikaisemmin lääkäreillä tavanomainen väittämä oli, että ”tavallisesta ruuasta” saa kaikki tarvittavat ravintoaineet – varsinkin kun monet nuoret saavat jopa pääosan kaloreistaan kokakolasta, roskaruuasta ja vastaavasta, varsinaisesta ’superruoasta’!)
        Heikkilän terveysklubin jäsenyys on täysin vapaaehtoinen ja hänen kirjojaan voi lukea ilmaiseksi kirjastoissa.
        Saako yhtä sikainfluenssa-rokote-myrkkypiikkiä edes yhden Heikkilän kirjan hinnalla – ja miten lasketaan myrkkypiikin hinta, jos sattuu sairastumaan ’sivuvaikutuksena’ narkolepsiaan?

        Antti Heikkilä on todella toisinajattelija, koska hän ei valtavirta-lääkärien tavoin sokeasti usko rikollisen Big Pharman synteettisten, patentoitujen ja siksi kiskurihintaisten, viralliselta nimeltä ’lääkkeiden’, oikeammin sanottununa myrkkyjen ihmeitä tekevään voimaan. Paljon tosin pystytään sairauksien OIREITA painamaan pinnan alle – sairauden SYYHYN puuttumatta ja sairautta todella PARANTAMATTA! Näillä myrkyillä tapetaan ja sairastutetaan – en nyt viitsi ruveta kaivamaan tilasto-lukuja esille – hirvittävät määrät ihmisiä. Virallisessa kielenkäytössa puhutaan kaunistellen ja tietämättömiä ihmisiä huijaten vain ’sivuvaikutuksista’!
        Miksi lääkärit uskovat näihin myrkkyihin? Pientä vihjettä vastaukseksi ehkä antaa seuraava: Kellokosken sairaalan entinen ylilääkäri Ilkka Taipale kertoo eräässä kirjassaan, että hän kerran kuukauden ajan säästi kaikki saamansa lääkemainos-materiaalin – siihen aikaan ei ollut sähköpostia – ja punnitsi kasan: 6 kg! Oma lukunsa on sitten kaikki lääketehtaiden lääkäreille järjestämät lahjus-matkat ja kosteudella kyllästetyt koulutustilaisuudet ym.
        Kuinka paljon sitten rikollisuutensa osoittanut Big Pharma lahjoo lääkäreitä kouluttavia professoreita?!

        Sanot: ”Oikeassa tieteessä tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedelehdissä, joissa sekä menetelmät että tulokset ovat avoimesti esillä siten, että muut voivat ne tarkistaa.” Siitä PIENI PINTARAAPAISU seuraavassa (erityisesti lääketieteeseen ja sen TOSIASIALLISEEN ’TIETEELLISYYTEEN’ liittyen):

        ”Curious about the prevalence and extent of scienfic misconduct, researchers at the University of Illinois at Chicago’s Center for Pharmacoeconomic Research investigated the reasons why research studies were retracted, and from wherei.

        The highest number of incidents of misconduct occurred in the drug literature, as compared to general biomedical literature. Nearly 75 percent of the retracted drug studies were attributed to scientific misconduct, which includes:
        Data falsification or fabrication
        Questionable veracity
        Unethical author conduct
        Plagiarism

        This is a significant rise when compared to a 1998 review—cited in the featured NewsWise article—in which 37 percent of scientific retractions between 1966 and 1997 were due to scientific misconduct. Even more shocking: According to data from Thomson Reuters, the numbers of scientific retractions have climbed more than 15-fold since 2001ii!

        The most unfortunate thing about this is that these are the types of studies many health care professionals rely on to make treatment recommendations. Large numbers of patients can be affected when false findings are published, as the average lag time between publication of the study and the issuing of a retraction is 39 months. And that’s if it’s ever caught at all.

        Just HOW SCIENTIFIC IS ”SCIENCE-BASED MEDICINE” REALLY?

        I am a big believer in the scientific method, provided it’s applied appropriately that is. And that’s the key issue here. In order to qualify in the first place, the research must be unbiased, unprejudiced and free from any significant conflicts of interest. Sadly, this is not the case with most of modern medicine—especially not when it comes to drug research, as evidenced by the featured findings.

        It’s quite shocking that nearly three-quarters of all retracted drug studies are due to pure falsification of data. Especially when you consider that even well-researched drugs can still have significant side effects.

        Just imagine the potential for tragedy when a drug is based largely on pure fantasy!

        Vioxx is perhaps one of the better examples of what can happen when a drug is manufactured and sold under false pretenses. It killed more than 60,000 people in just a few years time, before it was removed from the market. In the case of Vioxx, there are lingering questions about the soundness of the research backing the drug in the first place. Back in 2008, Dr. Joseph S. Ross of New York’s Mount Sinai School of Medicine came across ghostwritten research studies for Vioxx while reviewing documents related to lawsuits filed against Merck.

        According to an April 16, 2008 article on MedHeadlinesiii:

        ”In about 96 journal publications, Ross and his colleagues discovered internal Merck documents and e-mail messages pertaining to clinical study reports and review articles, some of which were developed by the company’s MARKETING department, NOT its SCIENTIFIC department. In others, there is little evidence that the authors recruited for the report made substantial contribution to the research itself. … Some of the authors listed in the Merck study reports of concern… question the true nature of GHOSTWRITING. One neurologist originally listed as ”External author?” and then listed as Dr. Leon J. Thal, of the University of California, San Diego in the final draft, died a year ago in an airplane crash.”

        An editorial published in the Journal of the American Medical Association (JAMA)iv that year by Drs. Psaty and Kronmal also questioned whether Merck might have deliberately manipulated dozens of academic documents published in the medical literature, in order to promote Vioxx under false pretenses…”, http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2012/07/12/drug-companies-on-scientific-fraud.aspx

        Osuipa äsken sattumalta silmään: ”Exclusive: The Spanish Influenza Epidemic Of 1918 Was Caused By Vaccinations”, http://tapnewswire.com/2015/10/exclusive-the-spanish-influenza-epidemic-of-1918-was-caused-by-vaccinations/

        Se siitä yrityksestäsi ”todistaa” musta valkoiseksi eli enemmän tai vähemmän tappavat myrkyt lääkkeiksi
        ja niiden syöttäminen tietämättömille ihmisille tieteeksi!

        Plusääni(6)Miinusääni(2)
    4. ”…puuta-heinää olevaa ”perustelua” leimatakseen prof. Gotzschen ansiokkaasti perustellun kirjan myös ’puuta-heinää’-kirjaksi…”

      Luepa uudelleen, mitä kirjoitin. Kysymys ei ole siitä, onko joku kirja puuta-heinää vai ei, vaan se, että koska erilaisia kirjoja on olemassa kaikkien väitteiden puolesta ja vastaan, täytyy olla joku tapa arvioida, mikä kirja on luotettava ja mikä ei. Omasta mielestäni väite on luotettavimmillaan, jos sen pohjana toimiva aineisto ja aineiston tutkimiseen käytetyt metodit ovat avoimesti näkyvillä, mikä pitää harvoin paikkansa kirjojen perusteella. Sen vuoksi suosin tietellisiä julkaisusarjoja, joissa kaikki data on avoimesti esillä.

      ”Trolli ’rude’ on lisäksi omasta päästään keksinyt mainitsemansa ”dosentin” ja tämän mukamas kirjoittaman kirjan.”

      No shit, Sherlock!! 😀

      ”Tarkoitukseni ei ollut väittää, että SUURIN osa tutkijoista olisi ostettavissa rahalla.”

      Silti väitit, että ”…maailmassa olemassa pieni joukko sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ole millään rahasummalla valmiita rikkomaan periaatteitaan, ’todistamaan’ mustaa valkoiseksi.” Jos erikseen mainitset, että pieni joukko ei ole valmis rikkomaan periaatteitaan rahasta, eikö siitä ole deduktoitavissa, että suuri joukko on?

      ”…ruokavalio-ohjeensa paljolti omaan kokemusperäiseen tietoonsa perustuen…”

      Kokemusperäinen tieto on epäluotettavaa, sillä ihmiset ovat erehtyväisiä. Jos minulla on tänään vatsa kipeä, jonka jälkeen syön tomaatin, ruisleivän, metwurstisiivun, kaksi goji-marjaa ja lautasellisen kaurapuuroa, ja huomenna vatsani ei ole kipeä, millä perusteella osaan päätellä mikä paransi vatsakipuni? Voisin tietenkin myös kirjoittaa kirjan: ”Nettitrollin ravitsemusopas. Paranna vatsasi 5 sattumanvaraisella ruoka-aineella”. Ruokavalio-ohjeet, jotka perustuvat kokemusperäiseen tietoon voivat olla toimivia tai ei-toimivia, mutta varmuuden löytämiseksi tarvitaan systemaattisia tutkimuksia. Tieteellisiä toisinajattelijoita ja vaihtoehtohoitoja yhdistää yksi asia: Laadukkaiden tutkimusten puute ja kivenkova usko kokemusperäisen tiedon ja anekdoottien todistusvoimaan.

      ”…ravinto-opin tietoutta, jota tietääkseni ei mainittavassa määrin sisälly lääkärikoulutukseen…”

      Lääkärinkoulutuksen läpikäyneenä tiedän sanoa, että olet väärässä. Eri ravintoaineet ja niiden imeytyminen käydään läpi ruuansulatuskanavan fysiologian yhteydessä, niiden varastoituminen, pilkkoutuminen ja niistä tuotettavat aktiiviset yhdisteet käydään läpi biokemian opetuksen yhteydessä, reaktioteihin vaikuttaminen käydään läpi farmakologian yhteydessä ja ravitsemuksen kliininen merkitys käydään läpi niiden erikoisalojen opetuksen yhteydessä, joilla ravitsemuksella on merkitystä. Lääkärin antama ravitsemusneuvonta on ensisijainen hoito esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja Crohnin taudin yhteydessä. Lisäksi hoitotiimeihin kuuluu ravitsemusterapeutteja sellaisilla erikoisaloilla, joilla lääkärin tietämys ei riitä potilaan tarvitseman henkilökohtaisen ravitsemussuunnitelman laatimiseen (esimerkiksi jos potilaalla on vakava imeytymishäiriö tai harvinainen entsyymipuutos).

      ”Ainakin aikaisemmin lääkäreillä tavanomainen väittämä oli, että ”tavallisesta ruuasta” saa kaikki tarvittavat ravintoaineet – varsinkin kun monet nuoret saavat jopa pääosan kaloreistaan kokakolasta, roskaruuasta ja vastaavasta, varsinaisesta ’superruoasta’!”

      Sinä sekoitat tässä keskenään lääkärin antaman ravitsemusneuvonnan ja sen, mitä potilas lääkärin neuvoista huolimatta todellisuudessa syö.

      ”Saako yhtä sikainfluenssa-rokote-myrkkypiikkiä edes yhden Heikkilän kirjan hinnalla – ja miten lasketaan myrkkypiikin hinta, jos sattuu sairastumaan ’sivuvaikutuksena’ narkolepsiaan?”

      En muista yhden pandemrix-rokotteen hintaa, mutta jos lasketaan se, että rokote laukaisi noin 150 narkolepsiaa (mahdotonta sanoa tarkkaan, mitkä narkolepsiatapaukset olivat rokotteen laukaisemia ja mitkä eivät, mutta 231 tapausta tuli yhteensä kahden vuoden aikana, kun edellisenä kahtena tuli 112. Koska noin 150 saa korvauksia, käytän sitä lukua tässä. Laskutapoja on monia, joten jos haluat ideologisista syistä olettaa kaikkien noiden vuosien narkolepsioiden johtuvan rokotteesta, riippumatta siitä oliko sairastunut rokotettu, voit käyttää sairastuneiden kokonaismäärää, joka oli 231) ja vähennetään tästä rokotteen estämät noin 50 kuolemaa ja noin 80000 tartuntaa, ollaan jommalla kummalla puolella nollaa riippuen siitä, paljonko painoarvoa laittaa hengissä pysymiselle ja kuinka paljon narkolepsiattomuudelle. Tässä vielä THL:n taulukko sairastuneista, jos haluat pyöritellä numeroita:

      https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/narkolepsia-ja-sikainfluenssarokote

      Tässä uutisointi rokotusohjelman loppuraportista, jossa on arvio sairastumista ja kuolemista. En löytänyt itse raporttia, joten jos löydät sen, niin postaa vaikka tänne, niin voidaan tarkistaa luvut:

      http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/thl-pandemrix-rokote-esti-kymmenia-sikainfluenssakuolemia/3448852

      ”Paljon tosin pystytään sairauksien OIREITA painamaan pinnan alle – sairauden SYYHYN puuttumatta ja sairautta todella PARANTAMATTA!”

      Osaatko mainita jotain sairautta, jossa lääkkeillä hoidetaan oireita, mutta jollain muulla keinoilla voitaisiin hoitaa syytä, mutta näin jätettäisiin terveydenhuollossa tekemättä?

      ”[Pitkä lainaus englanninkielisestä tekstistä] Se siitä yrityksestäsi ”todistaa” musta valkoiseksi eli enemmän tai vähemmän tappavat myrkyt lääkkeiksi ja niiden syöttäminen tietämättömille ihmisille tieteeksi!”

      Kopioimassasi tekstissä puhutaan mm. tutkimuksesta, jossa todettiin, että noin 3/4 lääkejulkaisujen takaisinvedoista johtuu väärinkäytöksistä. Pysähdyhän miettimään, mitä tämä kertoo Big Pharma -salaliittoteoriasta? Jos yliopistot olisivat lääkeyhtiöiden hallinnassa, niin miten on mahdollista, että kopioimassasi tekstissä (siteeratussa NewsWisen artikkelissa) siteerattu paperi on julkaistu tieteellisessä julkaisusarjassa? Jos Big Pharma kontrolloisi julkaisusarjoja, ei tuo paperi olisi koskaan päässyt ulos.

      Eikös tämä sen sijaan todista, että tieteellinen konsensus tarkentuu ja virheet korjataan? Koska tieteellisissä julkaisuissa metodit raportoidaan avoimesti, kuka tahansa voi tarkistaa tulokset. Täten virheelliset tulokset huomataan ja vedetään takaisin! Mutustelepa hetken aikaa edellistä lausetta ja mieti, mitä se tarkoittaa: Virheelliset tulokset vedetään takaisin! Tiedemiehet eivät yritä peitellä huijauksia, vaan tuovat ne avoimesti esiin, koska tieteen tehtävä ei ole puolustaa jotain agendaa, vaan saada selville, miten asiat oikeasti toimivat. Tässä yksi koulukirjaesimerkki paperista, jossa on vääristeltyjä tuloksia:

      https://dx.doi.org/10.1016%2FS0140-6736%2897%2911096-0

      Paperi on edelleen näkyvillä Lancetin sivulla, siinä vain lukee Retracted. Väärinkäytöstä ei yritetä peitellä, ja teksti on alkuperäisessä asussaan edelleen kaikkien nähtävillä. Pseudotieteilijät pitävät loppuun asti kiinni uskomuksistaan, ja jos tämä paperi tukee jonkun uskomuksia, siihen viitataan edelleen ja huijaus yritetään selittää pois. Oikeat tiedemiehet sen sijaan hylkäävät ne tulokset, jotka on osoitettu vääriksi riippumatta siitä, sopivatko ne heidän agendoihinsa vai eivätkö. Näin tiede toimii. Avoimuus on avain.

      Plusääni(2)Miinusääni(6)
    5. Tiede on nimenomaan valjastettu esim. holohoax-huijjauksen, muun historiasta valehtelemisen, ilmatsohuijjauksen ym. ym. palvelukseen. Myös Big Pharman rötösten peittelyyn ja rikostoveriuteen.

      Plusääni(10)Miinusääni(4)
    6. ”Kaikki rokotteet ovat epäonnistuneet… tartuntatautien ehkäisyssä”. Poliota ei rokotusten piirissä olevissa maissa ole esiintynyt vuosikymmeniin ja isorokko on hävitetty koko maailmasta. Mitäs siihen sanotte?

      Plusääni(2)Miinusääni(5)
      1. Arvo Niemi…..ÄLÄ VALEHTELE…..SITÄ LUOKITELLAAN KUOLEMANSYNNIKS !!!!

        …..”Poliota ei rokotusten piirissä olevissa maissa ole esiintynyt vuosikymmeniin”….

        Bill Gates and 47,500 Cases of Paralysis Alex Jones’ Infowars …

        http://www.infowars.com/bill-gates-and-47500-cases-of-paralysis/

        India Holds Bill Gates Accountable For His Vaccine Crimes

        http://vactruth.com/2014/10/05/bill-gates-vaccine-crimes/

        Plusääni(6)Miinusääni(1)
    7. ”Bill Gates and 47,500 Cases of Paralysis Alex Jones’ Infowars …”

      Paskapuhetta. Kyseinen salaliittoteoria nojaa virhekäsitykseen, jonka mukaan kaikki halvaukset johtuisivat poliosta. Polio on toki yleisin halvauksen aiheuttaja (joten se kannattaa hävittää rokotuksilla), mutta ei ainoa. Ks. yst.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Flaccid_paralysis

      Ja kappas kepponen, kun Intian halvaustilastoja tarkemmin tarkasteltiin, löytyi taustalta jotain aivan muuta kuin polio:

      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19712176

      Plusääni(0)Miinusääni(4)
    8. rude….ENKÖS SANONUT ETTÄ VALEHTELEMINEN PIDETÄÄN KUOLEMANSYNTIÄ…

      KYLLÄ INTIALAISET TIETÄVÄT TUOSTA(kin) PAREMMIN KUIN SINÄ….KUN NIITTEN ASIANTUNTIOINA ON OIKEIN OIKEAT LÄÄKÄRIT….

      btw….NÄITTEN POLIOROKOTTEIDEN VÄITETTYÄ TOIMIVUUTTA SAATIIN AIKAAN MUUTTAMALLA (SALAA) TAUDIN LUOKITUKSIA JOLLOIN SAATIIN PUDISTETTUA POIS TILAISTOISTA NE TAPAUKSET JOTKA EIVÄT POISTUNEETKAAN NOILLA MYRKKYROKOTTEILLA….VAAN JOPA AIHEUTTIIN NIILLÄ….

      TÄSTÄ LÖYTYY JOPA KIRJALLISET TODISTEET mm KANADASTA….

      JOS VALEHTELIJA KIINNOSTA TOTUUS NIIN EIKÖHÄN NE(kin) LÖYDY TUOSTA NETISTÄ….KUN KERRAN VALHEETKIN LÖYTYI !!!!

      Plusääni(2)Miinusääni(0)
      1. Anteeksi epätäsmällisyyteni, olisi tietysti pitänyt samoa että ”poliota ei esinny käytännöllisesti lainkaan kehittyneissä maissa”. Intia ei tällainen ole. Minkähän takia esim. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ei esiinnuy nykyään poliota kuin satunnaisesti, sehän oli tavallinen tauti vielä 40-luvulla? On toki muitakin viruksia jotka voivat aiheuttaa halvaksia ja niihin ei poliorokote tietenkään auta. Poliosta täydellinen eroon pääseminen ei valitettavasti ole mahdollista koska virusta voi esiintyä luonnossa=muissakin eläimissä kuin ihmisessä, myös lähes oireettomissa rokottamattomissa ihmisissä jotka voivat sitä levittää.
        Entäs se isorokko? Mistä tuon ikiaikaisen tappajan häviäminen koko maailmasta johtunee? Ehkäpä keksit syyn, miksei ainakaan rokottamisesta? Jollet satu tuietämään, niin isorokon täydellinen hävittäminen oli poliota helpompaa siksi, että kyseinen pöpö elää (eli) vain ihmisissä jolloin ihmisten rokottaminen vei niiltä kokonaan elinkelpoisen kasvualustan.

        Plusääni(1)Miinusääni(1)
    9. Rokotuksista puheen ollen, jaksan aina ihmetellä miksi rokottamattomista puhutaan Suomessa ”vapaamatkustajina”. Eikö juuri ROKOTETUN pitäisi olla suojassa taudeilta – siihen kai rokotukset tähtää, vai olenko ymmärtänyt väärin? Miksi siis moittia rokottamatonta, miksi ihmeessä? Eihän siinä ole mitään järkeä – sehän on silkkaa totalitarismia ja vääristynyttä vallankäyttöä tai pyrkimystä siihen. Jätetään rokottamattomat rauhaan ja suodaan jokaiselle perustavaa laatua oleva ihmisoikeus; Oikeus Päättää Omasta Kehostaan.

      Plusääni(3)Miinusääni(0)

    Kirjoita kommentti

    Pakolliset kentät on merkitty *

    Kotimaa

    Ulkomaat