Juutalainen kommunisti Magnus Hirschfeld oli yksi homoliikkeen perustajista ja käsitteen ”rasismi” keksijöistä. Hän herätti niin suurta inhoa Saksassa, että hänet lähes pahoinpideltiin kuoliaaksi.
[1]Magnus Hirschfeld syntyi 14.5.1868 Kolbergin kaupungissa juutalaiseen perheeseen. Lääketieteen ja filosofian opintojen jälkeen hän avasi klinikan. Sen jälkeen Hirschfeld aloitti poliittisen uransa 1897 perustettuaan Tieteellis-humanitäärisen komitean (WhK) Berliiniin. Tieteellis-humanitäärinen komitea oli ensimmäinen homoseksuaalien poliittinen järjestö Saksassa, ja se perustettiin Hirschfeldin syntymäpäivänä 14. toukokuuta. Tarkoituksena oli työskennellä homoseksuaalisuuden kieltävän lain kumoamiseksi.
Vuonna 1919 Hirschfeld perusti seksuaalitieteen instituutin, joka oli omistautunut seksuaalisten poikkeavuuksien tutkimukselle yhdistettynä poliittiseen toimintaan ja opetukseen. Instituutista tuli kokoontumispaikka homo- ja transihmisille ympäri maailman. Esimerkiksi sosiaalidemokraatti Eric Thorsell, yksi Ruotsin homoliikkeen perustajista, vieraili Hirschfeldin instituutissa 1930-luvun alussa. Instituuttiin kokoontui joukko kuuluisia juutalaisia, kuten marxilaiset Benedict Friedländer, Kurt Hiller ja sionisti Albert Einstein.
Magnus Hirschfeld oli itse marxilainen kommunisti. Hän oli ensin sosiaalidemokraattisen SPD:n kannattaja, mutta teki myöhemmin yhteistyötä kommunistipuolue KPD:n kanssa, josta hän teki osan homoseksuaalien vapautusrintamaa. KPD yritti Hirschfeld etunenässä kumota miesten välisen homoseksuaalisuuden kieltävän lain. Tämä tapahtui Saksan valtiopäivillä vuonna 1924.
Hirschfeldiin liittyvät niin marxismi, homokysymykset kuin ”seksuaalinen vapautusliike” ylipäänsä – johon sisältyi myös feminismin ja aborttien tukeminen. Berliiniin syntyi 1920-luvun aikana rappeutunut homopiiri, joka puolestaan johti maailman ensimmäisen seksuaalivähemmistöliikkeen muodostumiseen.
Saksan homoliike, jossa Hirschfeld oli yksi keskeisimmistä hahmoista, työskenteli vimmalla tehdäkseen Berliinistä maailman homoseksuaalien kokoontumispaikan. Tusina homoklubeja, baareja ja lehtiä ilmestyi Berliiniin, ja vuonna 1922 kaupungissa järjestettiin ensimmäinen homomielenosoitus koskaan, jonka kerrotaan keränneen 400 osanottajaa.
[2]Tietoiseksi hyökkäykseksi yhteiskuntamoraalia vastaan katsottu liike herätti reaktioita Saksassa. Vuonna 1920 Hirschfeld hakattiin lähes hengiltä luennon jälkeen Münchenissä. Kansallissosialistiset lehdet Völkischer Beobachter ja Der Angriff kritisoivat häntä moneen otteeseen. Vuonna 1933, kun kansallissosialistit tulivat valtaan, homojen painostusjärjestöt kiellettiin. Hirschfeld, joka tuolloin oli luentokiertueella USA:ssa, sai pian tietää, ettei hänen toimintansa ollut enää tervetullut Saksaan. Hirschfeldin instituutti kiellettiin muutaman kuukauden kuluttua ja saksalaiset opiskelijat vandalisoivat sen 1933. Ironista kyllä, rakennus tuhoutui liittoutuneiden pommituksissa 1943.
[3]Hirschfeld oli myös yksi trendienluojista, kun puhutaan eri käsitteistä. Hän loi käsitteet ”transvestiitti” (1910) ja ”transseksuaali” (1923). Hirschfeld myös lanseerasi ”rasismi”-käsitteen suurelle yleisölle. Kansallissosialistien tultua valtaan 1933 painopiste siirtyi seksuaalisesta vapautusliikkeestä ”rasisminvastaiseen taisteluun”. Hän julkaisi maanpakonsa aikana vuoden 1933 lopussa Rassismus-teoksen, joka käännettiin englanniksi muutama vuosi myöhemmin. Kirja oli tarkoitettu tieteelliseen rasismitutkimukseen, mutta sisälsi suurimmaksi osaksi poleemisia latteuksia.
Hirschfeld, jota tämän tukijat pitivät enemmänkin propagandistina kuin tiedemiehenä, käytti argumentteja, jotka ovat tuttuja tänä päivänä. Hirschfeld yritti todistella, ettei rotuja ole olemassa, koska ”ei ole olemassa puhdasta rotua”. Hän myös korosti sitä, että ihmiset voivat sekoittua keskenään. Tämä tarkoitti hänen mukaansa, että ”on olemassa vain yksi rotu”. Hirschfeld myös väitti, ettei ”rasismi” ole biologista ja luonnollista, vaan jotain opittua varhaisilta ajoilta.
Magnus Hirschfeld kuoli vuonna 1935 Ranskassa. Hänen lobbaamistyönsä sai äkillisen lopun kansallissosialistien tultua valtaan Saksassa, mutta jatkui ”hyvän puolen” voitettua toisen maailmansodan. Perustamalla tapaamispaikkoja maailman homoseksuaaleille, propagoimalla homoseksuaalisuuden puolesta julkisesti ja luomalla poliittisen kentän homoliikkeelle on juutalaisella kommunisti Hirschfeldillä ollut suuri vaikutus nykypäivän seksuaalivähemmistöliikkeeseen.