Olemme usein kumonneet valheen siitä, että maahanmuutosta olisi hyötyä Euroopan valtioiden taloudelle (1 [1], 2 [2], 3 [3], 4 [4], 5 [5], 6 [6]). Mike Kimelin mukaan maahanmuutto on ollut myrkkyä myös Amerikalle. Käänsimme Kimelin artikkelin [7] suomeksi.
Osoitin hiljattain [8], että vähintään 1950-luvulta lähtien ulkomaalaisten osuus väestöstä on korreloinut negatiivisesti työpaikkojen synnyn kanssa. Toisin sanoen tilastojen valossa näyttää siltä, että mitä enemmän ulkomaalaisia, sitä vähemmän työpaikkoja. Mistä tämä johtuu?
Kehitykselle on lukuisia syitä. Monet negatiivisistä tekijöistä ovat Amerikassa vain kärjistyneet Lyndon B. Johnsonin kauden jälkeen. 1965 Amerikassa säädettiin [juutalaisten lobbausjärjestöjen [9] kannattama. Suom. huom.] uusi maahanmuuttolaki. Lakiuudistus hävitti vanhat maakohtaiset kiintiöt, jotka olivat olleet voimassa 1920-luvulta lähtien.
Vanhojen kiintiöiden vuoksi 70 prosenttia kaikista maahanmuuttajista oli peräisin Englannista, Saksasta ja Irlannista. Lopuistakin suurin osa oli peräisin Länsi-Euroopasta ja Etelä-Amerikasta. Samalla kun portit avattiin ei-länsimaalaiselle siirtolaisuudelle, Amerikka lisäsi myös merkittävästi sosiaalitukien määrää, mikä toimi suurena houkutustekijänä elintasopakolaisille.
Miksi ulkomaalaisten määrä sitten korreloi negatiivisesti uusien työpaikkojen kanssa? Tässä muutamia syitä:
1. Alkuperäisväestöä kieleltään, kulttuuriltaan, taidoiltaan, odotuksiltaan [ja verenperimältään [10]. Suom. huom.] läheisesti muistuttavat siirtolaiset sopeutuvat yhteiskuntaan paremmin. Mitä vaikeampaa sopeutuminen on, sitä enemmän yhteiskunta joutuu kohdistamaan resursseja maahanmuuttajien elättämiseen. Nämä resurssit ovat pois talouskasvusta ja uusien työpaikkojen luomisesta.
2. Jos maahan tulee osaavia, motivoituneita ja koulutettuja ihmisiä, merkitsee tämä yleensä talouskasvua. Sen sijaan vanhentunut teknologia ja ammattitaidoton työvoima eivät luo kasvua.
Ennen 1965 maahanmuuttolakia Amerikkaan saapui älykästä ja osaavaa väkeä teknisesti kehittyneistä maista, kuten Englannista ja Saksasta, mistä oli hyötyä Amerikalle. Kun rajat avattiin kaikille, muuttui keskivertomaahanmuuttajan profiili täydellisesti: saksalainen korvattiin esimerkiksi afrikkalaisella. Tällä oli merkittäviä vaikutuksia maahanmuuton taloudelliseen tuottavuuteen.
3. Sosiaalituet voivat luoda vetovoimatekijöitä tietynlaisille maahanmuuttajille. Kun vaikkapa vuonna 1890 Amerikkaan saapui maahanmuuttaja, hän ei todellakaan ajatellut, että yhteiskunta tulisi elättämään hänet. Ainakin osa nykyisistä maahanmuuttajista saapuu Amerikkaan kuitenkin ilmaisen rahan houkuttelemana.
Rationaalinen ihminen voi kannattaa hyvinvointivaltiota tai avoimien rajojen politiikkaa – muttei koskaan molempia yhtä aikaa.
[11]
4. Kolme edellistä syytä voivat ja ovat jo synnyttäneet vihaa alkuperäisväestössä. Heidän isovanhempansa saapuivat Amerikkaan omin voimin ja joutuivat elättämään itse itsensä. Mikäli yhteiskunnallinen ilmapiiri kärjistyy ja instituutiot heikentyvät, tulevat myös taloudelliset ongelmat pahentumaan.
5. Matkustamisesta on tullut aiempaa halvempaa ja helpompaa. Enää ei ole yhtä todennäköistä kuin ennen, että Amerikkaan kerran saapunut maahanmuuttaja jää asumaan maahan loppuiäkseen. Maahanmuuttajat saattavat matkustella maasta toiseen elämänsä aikana. Tällä voi olla neljä negatiivista seurausta talouden kannalta:
5a. Muun muassa kotiinpaluuta suunnittelevat maahanmuuttajat tekevät usein rahalähetyksiä [12] lähtömaahan, mikä poistaa rahaa kierrosta hänen asuinmaassaan. Esimerkiksi vuonna 2010 Amerikasta lähetetyt rahat muodostivat 2,1 prosenttia Meksikon bruttokansantuotteesta.
5b. Toisin kuin monissa ei-länsimaisissa valtioissa, Amerikassa veronmaksajat investoivat suuria summia koulutukseen. Valtio myös tukee opiskelua. Kun maahanmuuttajat hankkivat veronmaksajien avustuksella koulutuksen ja matkustavat sen jälkeen takaisin kotimaahan, menevät veronmaksajien dollarit Amerikan kannalta hukkaan.
5c. Mikäli maahanmuuttaja ei usko elävänsä koko loppuelämäänsä Amerikassa, ei hän välttämättä koe suurta painetta sopeutua ympäröivään kulttuuriin ja työelämään. Asuntomarkkinavertausta käyttäen: omistusasunnoista koostuvat naapurustot ovat yleensä paljon mukavampia kuin vuokra-asunnoista koostuvat.
5d. Mikäli maahanmuuttaja saapuu Amerikkaan ajatellen, että hän saattaa jonain päivänä muuttaa toiseen maahan asumaan, voi hänellä olla enemmän kannustimia ottaa turhia taloudellisia riskejä (joihin voi liittyä myös rikollisuutta). Mikäli riskit konkretisoituvat tappioiksi, voi riskinottaja poistua maasta ja jättää taakan veronmaksajien harteille.
6. On myös muistettava, että länsimaiden taloudellisen taantuman, tuotannon skaalaetujen sekä teollisuuden alasajon [13] aikana sama määrä kulutusta voi synnyttää vähemmän työpaikkoja kuin aiemmin.
Vaikka Kimel kirjoittaa amerikkalaisesta näkökulmasta, voisi artikkeli koskea aivan yhtä hyvin mitä tahansa Euroopan maata.
Nyt olisi jo korkea aika lopettaa valheet siitä, että maahanmuutto merkitsee taloudellista hyvinvointia esimerkiksi Suomen kannalta. Maahanmuuton vaikutukset ovat täysin päinvastaisia.
Lue myös: Tietopaketti Suomen siirtolaiskriisistä aloittelijoille [14]