"Esi-isiemme vuotaneen veren nimessä, kuolema kotiemme, omaistemme ja isänmaamme hävittäjille ja raiskaajille, kuolema Kalevan heimon pirstojalle, Suomen kansan saastuttajalle."

Elias Simojoki

Lisää kasviöljyjä? Lisää sydänkohtauksia!

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,14
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Joe Hibbeln on Yhdysvaltain Kansanterveyslaitoksen (NIH) ravintotieteen neurotieteiden osaston johtaja Kansallisessa Alkoholismin Instituutissa. Hän on jo pitkään ollut huolissaan virallisista amerikkalaisista suosituksista välttää kokonaan tyydyttyneiden rasvojen käyttöä ja lisätä monityydyttymättömien kasvirasvojen käyttöä.

Jo lähes puolen vuosisadan ajan viranomaiset ovat suositelleet monityydyttymättömien rasvojen kulutusta erittelemättä sen tarkemmin, minkälaisia näiden rasvojen pitäisi olla. Nämä suositukset perustuvat ruokavalion ja sydäntautien väliseen tutkimukseen Oslossa 1970, jossa käytettiin ruokavaliossa erilaisten kasvirasvojen sekoitusta. Jälkeenpäin on kuitenkin ilmennyt, että tässä tutkimuksessa annettiin potilaille runsaan omega-6-rasvahappojen lisäksi noin 6 grammaa päivässä myös omega-3-rasvahappoja. Myös Australiassa suoritettiin vastaava laaja tutkimus omega-6-rasvahapoista vuosien 1966 – 1973 välillä. Sydneyn tutkimuksessa verrokkiryhmä söi kuten aiemmin, mutta toinen tutkittava ryhmä karsi pois kaiken tyydyttyneen rasvan (voi, eläinrasvat) ja korvasi sen safloriöljyllä (väriohdake), joka on 75 % omega-6-rasvahappoja, eikä yhtään omega-3-rasvahappoja. Näitä tutkimuksia ja niiden tuloksia sydäntautien näennäisestä vähenemisestä omega-6-rasvahappojen suosimisella on käytetty laajalti ympäri maailman terveysviranomaisten taholta muokkaamaan ihmisten rasvankäyttötottumuksia.

Kuuluisa Ancel Keys-teoria osoitti monityydyttymättömien rasvojen käytön alentavan LDL- ja kokonaiskolesterolin tasoa, minkä piti vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niistä johtuvia kuolemia. Tutkimus ei kuitenkaan seurannut loppuun asti, kuolivatko potilaat sydän- ja verisuonisairauksiin vai johonkin muuhun. Niihin aikoihin ei vielä ymmärretty kasvirasvojen eroja, kuten omega-3 ja -6 rasvahappojen merkitystä terveydelle. Vasta 1970-luvulla eskimoilla tehdyt seurantatutkimukset paljastivat, että heidän merenelävistä saadut omega-3-rasvahapot suojasivat tehokkaasti sydänsairauksilta. Sydneyn tutkimus suoritettiin silloisten tietojen ja ymmärryksen pohjalta, joka nojasi siihen että tärkeintä oli alentaa kolesterolia. Nykyään tiedämme, että sydän- ja verisuonisairauksien taustalla on todellisuudessa tulehdusreaktio.

Todellisia tutkimuksia, jotka seuraavat omega-3 ja omega-6 rasvahappojen kulutusta ja siitä seuranneita sydän- ja verisuonisairauksiin kuolleiden osuutta on ollut nykyaikanakin valitettavan vähän. Olemme keränneet kaiken mahdollisen tiedon ja tehneet meta-analyysin tutkimuksista, joissa eroteltiin omega-3 ja -6 rasvojen kulutus. Selvä tulos on että ne potilaat jotka jatkoivat voin ja eläinrasvojen syömistä, elivät keskimäärin pidempään ja kuolivat harvemmin sydän- ja verisuonisairauksiin kuin ne, jotka kuluttivat merkittävästi enemmän omega-6-rasvoja (kuten safloriöljy). Tulokset ovat melko uskomattomia, mutta samalla täytyy niitä tarkastella omassa viitekehyksessään. Emme voi olla lainkaan varmoja, että voisimme toistaa tutkimusten tulokset esimerkiksi vaihtamalla viljojen osuuden kasvirasvoihin, tai vaikuttiko tulokseen tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen. Nykyään tiedämme kuitenkin, että omega-6-rasvahappojen liiallinen käyttö on vaarallista, kun taas niiden tasapainottaminen sopivassa suhteessa omega-3-rasvahapoilla on terveellistä.

Omega-6 ja kolesteroli vahingoittavat verisuonia

Alan Lucas tutki Lancetin tutkimuksessa verisuonien seinämien plakkikerrostumien omega-3 ja omega-6 rasvahappopitoisuuksia ja huomasi, että omega-6 rasvahappojen ollessa vallitsevia plakkikerrostumat repeävät paljon todennäköisemmin. Omega-6-rasvahapon linolihappo muodostaa hapettuessaan vapaita radikaaleja, jotka vahingoittavat verisuonten seinämiä ja aiheuttavat tulehdusreaktioita. LDL-kolesterolia voisi pitää hiukkasena, jossa on kolesterolia ja rasvahappoja proteiinikääreessä. Kun rasvahapot ovat linolihappoa (omega-6), ne oksidoivat LDL-hiukkasen jolloin siitä tulee vahingollisempi verisuonten endoteelille. Sydneyn sydäntutkimuksessa erityisessä riskiryhmässä olivat miehet, jotka joivat ja tupakoivat paljon. Alkoholi ja tupakointi lisäävät merkittävästi elimistön vapaita radikaaleja, jotka oksidoivat LDL-kolesterolia.

Erityisesti kasvirasvojen sisältämä omega-6 vaikuttaa olevan yksinään elimistölle haitallista, mutta omega-3-rasvahappojen kanssa sopivassa suhteessa lopputulos on paljon terveellisempi. Eläinrasvoihin ei sinänsä tutkimuksissa otettu kantaa, joten meta-analyysimme ei pysty vastaamaan kysymykseen, ovatko ne yksistään paljon terveellisempiä kuin omega-6-kasvirasvat. Vakiintuneet suositukset tuntuvat kuitenkin olevan pielessä, sillä yletön omega-6-rasvojen suosiminen vaikuttaisi lyhentävän elinikää ja lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Kaikki kasvirasvat eivät ole samanlaisia. On vielä paljon tutkittavaa tyydyttyneiden eläinrasvojen ja monityydyttymättömien kasvirasvojen (niin omega-3:n kuin omega-6:n) terveysvaikutuksista ja niiden parhaasta yhdistelmästä. Suosituksia pitäisi tarkastaa maailmanlaajuisesti.

Useimmat ”kasvirasvat” sisältävät runsaasti omega-6:ta

taulukko

Suurin osa amerikkalaisten käyttämistä rasvoista sisältää suuria pitoisuuksia omega-6 rasvahappoja ja hyvin vähän omega-3 rasvoja. Julkaisimme vuonna 2011 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin amerikkalaisten 300 ruoan kulutusta vuosien 1909 ja 1999 välillä. Varsinkin soijaöljyn kulutus oli kasvanut räjähdysmäisesti. 1900-luvun alussa sen osuus energiasta oli vain 2 %, mutta nykyään jo yli 8 % ja joissain väestöryhmissä vielä suurempi. Soija sisältää runsaasti omega-6:ta ja näin huomattava kulutuksen lisääntyminen vaikuttaa maanlaajuiselta kontrolloimattomalta kokeelta. Emme usko, että kukaan on hyväksynyt tällaista muutosta amerikkalaisten ruokavalioon. Voi kirjaimellisesti katosi kouluruokaloista vuonna 1979 ja sehän tietysti korvattiin muilla rasvoilla, hyvin todennäköisesti kasvirasvoilla, sillä oliiviöljy on liian kallista. Maatalousministeriö ei pysty kertomaan koulujen ruokahankinnoista tarkasti, mutta todennäköisesti suurin osa terveydenhuollon ruokasuosituksista muodostuu omega-6-kasvirasvoista.

Omega-6:n vähentäminen vähentää myös omega-3:n tarvetta

Välimerellisen ruokavalion on huomattu olevan erittäin terveellinen, sillä siinä kasvirasvat on korvattu oliiviöljyllä, jossa on vähemmän omega-6-rasvahappoja, ja muutenkin ruokavaliossa suositaan omega-3-pitoisia ruokia, kuten punainen liha, kala ja juusto. Laajat ihmis- ja eläintutkimukset ovat osoittaneet, että vähentämällä energian saantia linolihapoista alle 4 %:n, vapautuu elimistön entsyymikoneiston kapasiteettia enemmän valmistamaan tarpeellisia omega-3-rasvahappoja. Emme tarvitse omega-3-kalaöljyvalmisteita, jos laskemme omega-6-rasvojen saantia samalle tasolle, missä se oli sata vuotta sitten. Elimistömme pystyy muodostamaan tarpeelliset pitkäketjuiset omega-3:t, jos sen ei tarvitse korjata omega-6:n aiheuttamia vaurioita. Monet kasviperäisistä omega-3-rasvoista ovat lyhyempiketjuisia kuin esim. kalaöljyistä löytyvät pitkäketjuiset omega-3-rasvat. Elimistössä omega-6 ja omega-3 rasvat kilpailevat samoista entsyymeistä muuttuakseen elimistön tarvitsemiksi pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi.

Ihmisen elimistöön on kertynyt elämän aikana monta kiloa linolihappoa omega-6-rasvojen muodossa. Kattavia tutkimuksia ei ole vielä saatu siitä, miten kauan kestää ennen kuin elimistön omega-3 / -6 rasvojen tasapaino palautuu normaaliksi ja mikä olisi terveyden kannalta ihanteellinen arvo rasvojen suhteelle. Useimpien elimistö hyrrää vielä pitkään omega-6-rasvoista rasittuneena korjailemassa niiden aiheuttamia vaurioita, vaikka niiden osuuden ruokavaliossa olisi saanutkin karsittua.

Korkea omega-6 rasvojen määrä aiheuttaa hiirissä lihavuutta

Teimme hiirillä kokeen, jossa ruokavalion energian saanti muodostui 60 % rasvoista, linolihapon omega-6:n osuuden energiasta vaihdellessa sata vuotta vanhasta 1 prosentista 8 prosenttiin, mikä vastaa nykypäivän amerikkalaista soijaöljystä muodostuvaa ruokavaliota. Linolihapon osuuden noustessa 1 prosentista 8 prosenttiin hiirten arakidonihapon taso nousi kolminkertaiseksi, kuten myös arakidonihapon johdannaisen, eräänlaisen kehon oman kannabinoidin, joka luo samanlaisen vaikutuksen kuin marihuana. Omega-6-rasvahapot siis tuottavat aivoissa kehon omaa marihuanan tyyppistä molekyyliä, jonka pitoisuus kolminkertaistui maksassa ja nousi 20 % aivoissa, pelkästään muuttamalla linolihapon osuutta ruokavalion rasvoissa. Kun tuo yksi molekyyli poistettiin ruokavaliosta, hävisi hiirten taipumus ylipainoon. Sama vaikutus oli myös ruokavalioissa, joiden energian saanti muodostui 35 % rasvasta tai 12 % rasvasta. Hiirten lihavuus riippui siis omega-6:n osuudesta rasvoissa, eikä ruokavalion energian lähteenä olevan rasvan osuudesta.

Halusimme meta-analyysin ja erikoistuneen kokeen kautta selvittää, onko linolihappojen vähentäminen turvallista, sillä se edellyttäisi monityydyttymättömien rasvojen vähentämistä, mikä ei ole ollut suositusten mukaista 40 vuoteen. Useissa muissa tutkimuksissa on saatu viitteitä omega-6-rasvahappojen vähentämisen terveysvaikutuksista esimerkiksi lihavuudessa, psyykkisissä ongelmissa (masennus) ja tulehdusoireissa. Tämä tutkimus vahvisti sen, että linolihappojen vähentämisestä ei ole haittaa.

Tyydyttyneet rasvat ovat sittenkin terveellisempiä

Näiden em. tutkimusten perusteella ei voi muodostaa suoranaista johtopäätöstä tyydyttyneiden (eläin)rasvojen terveellisyydestä. Tulokset olisivat saattaneet olla erilaisia, jos linolihapot olisivat korvanneet energianlähteenä tyydyttyneiden rasvahappojen sijaan esimerkiksi viljatuotteet tai sokerit. Rasvoja on erilaisia ja ne sisältävät kaikki saman verran energiaa, mutta niiden vaikutukset terveyteen ovat erilaisia. Päivittäisestä energiasta vain kolmannes kannattaa hankkia rasvoista ja silloin kannattaa välttää transrasvoja ja omega-6-rasvahappoja. Tyydyttyneitä rasvoja on aiemmin pidetty epäterveellisinä, mutta verrattuna omega-6-rasvahappoja sisältäviin monityydyttymättömiin ne ovat kuitenkin parempi vaihtoehto. Erikoinen havainto tutkimuksissa oli se, että kolesterolitason laskiessa sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvoi. Toisaalta transrasvat myös kohottavat sydänsairauksien riskiä. Samalla nousee myös kolesteroli, mikä viittaa siihen, että syyllisenä ei olekaan itse kolesteroli, vaan ”pahat rasvat”.

 

Alkuperäisestä artikkelista lyhennelty: http://www.meandmydiabetes.com/2013/03/10/vegetable-oil-associated-with-more-heart-deaths-nih-scientist-joe-hibbeln/

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

12 Kommentit

  1. Terveellisintä on käyttää rasvoja, joita on käsitelty mahdollisimman vähän:
    – voi
    – kylmäpuristetut kasviöljyt
    Kuumennusta parhaiten kestävät voi, kookosöljy, avokadoöljy sekä oliiviöljy (ei liian kuumaksi).
    Kun muita kasviöljyjä kuumennetaan, niiden rasvahappojon koostumus muuttuu muotoon, jota elimistö ei pysty kunnolla käsittelemään. Samalla Omega 3-rasvat tuhoutuvat ja Omega 6-rasvat jäävät jäljelle, jotka kestävät kuumennusta.
    Seurauksena on elimistöön tulehduksia, sydäntauteja, syöpää jne. Viralliset suositukset eivät tee eroa rasvojen käsittelyn perusteella vaan rasvat vain jaetaan eläinperäisiin ja kasviperäisiin, joista ensin mainittuja pidetään epäterveellisinä ja jälkimmäisiä terveellisinä. Seuraukset virallisten suositusten sokeasta seuraamisesta ovat näkyvissä kansan terveydessä. Lääkefirmat ovat mielissään…

    (1)(0)
  2. Kookosrasva ei taida sopia herkkävatsaiselle?

    (0)(0)
  3. Kyllä kylmäpuristettu neitsytkookosöljy sopii myös herkkävatsaiselle. Se on hyvin sulavaa ja hoitaa samalla myös mahdollisia tulehduksia. Sillä on myös bakteereja, viruksia, sieniä ja loisia tuhoavia ominaisuuksia.

    (0)(0)
  4. Mutta kun laitoin sitä aamupuuroon voin sijana, vasta tuntui kiroavan pikku hiljaa toistuvan käytön jälkjeen. Saattoi olla kyllä sattuma ja käyttö osua juuri muun syyn vuoksi kenkkuilevaan kauteen. On näes herkässä tilanteessa ja pikku hiljaa paranemassa taas arka ruokatorvi.

    (0)(0)
    • Jos puurosi oli tehty viljasta niin ei mikään ihme, koska viljat eivät kaikille sovi.

      Viljojen poisjättö ei tuota mitään ravinneainepuutoksia, mutta seleeninsaannin riittävyys kannattaa varmistaa parilla kolmella parapähkinällä päivässä.

      Viljainen aamupuuro kannattaa vaihtaa vaikka smoothieen jos kärsii viljan aiheuttamista yliherkkyysvaivoista.

      (0)(0)
      • Kyllä kaurapuuro sopii minun vatsalleni. Niitä kun on eri vaivoja nääs eri ihmisillä.

        Yliherkkyydestä viljalle ei ole kyse, vaan ruokatoven sulkijan löysyydestä ja viinalla pilatusta vatsasta, joka ei kyllä siedäkään liikaa leivänsyöntiä ym.

        Kahvi pitäisi lopettaa kokonaan, mutta en pysty. Ja kyllä se muulla terveellä syömisellä ym. pysyykin yleensä kondiksessa kahvista huolimatta.

        Itse kookos ei liene syyllinen, vaan kun yleinen kehitys oli vienyt taas ärtyneeseen tilaan, niin silloin havaitsin, että se saaattaisi olla huonompi katarrimahalle kuin voi.

        (0)(0)
  5. kummajainen

    Aloititko kookosöljyn käytön isoilla annoksilla? Kookosöljyn käyttö kannattaa aloittaa pienillä määrillä. Jos tottumaton käyttäjä ottaa kerralla esim. ruokalusikallisen, voi vatsa mennä sekaisin ja maha ruikulle. Noihin vatsavaihoihin kannattaa kokeilla probiootteja ja ruoansulatusentsyymejä. Myös chia-siemenet (siemenistä tehty hyytelö), psylliumkuitu ja pakurikääpä voivat olla avuksi.

    (1)(0)
    • Jahas, jälleen yksi rivi lisää pakurikäävän ihmeellisiin ominaisuuksiin…

      Yksinkertaisinta on tietenkin olla syömättä elintarvikkeita, joista aiheutuu vaivoja.

      (0)(0)
    • No ruokalusikallinen joo puuroon. Mutta ei se ruikulle mennyt, vaan pikkuhiljaa muun huonon syömisen kansssa kuin olisi vaikuttanut ja sitten hidasti toipumista ilmeisesti. Kuukausien syömisen jälkeen.

      (0)(0)
  6. Empä nyt oikein jaksa uskoa että kannattaa siirtyä täysin eläinrasvojen käyttäjäksi kuten kirjoitus ehdottaa. Omega 3 on todella tärkeä, mutta niin on myös omega 6 ja 9 ja niiden suhde toisiinsa.
    Kuten Pekka alussa kommentoi, rasvojen kuumentaminen myös muuttaa niitä.

    Siltikin aika paskaa väittää että pastöroitu voi ja eläinrasvat (eli myös possunihra) olisi muka jotenkin tervehdyttävää ja elinvoimaista.

    Taulukosta myös puuttuu tärkeimmät ja parhaat kasviöljyt: Oliiviöljy, kookosöljy sekä Hamppuöljy.

    Eikös nyt löytyisi jotain hieman tuoreempaa tutkimustulosta kuin 70-luvulla tehdyt eskimotutkimukset?
    Vähän efforttia kehiin.

    (0)(0)
    • Juha Keränen

      Eskimotutkimus ei myöskään välttämättä ole yleistettävissä keskivertoväestöön.
      Ko. populaatio on sopeutunut elämään sillä ravinnolla jota on saatavissa ankarassa ympäristössä.

      (0)(0)
  7. Yritin päästä katsomaan sivua margariinin epäterveellisyydestä. Oli poistettu koko sivu ja videokaan ei toiminut. Joku margariini addikti, teollisuuden tai muu kätyri joukko sabotoinut kaiken näämmä, siinä pelossa että ihmiset tulevat tietoisiksi margariinin epäterveellisyydestä ja se on sitten sen teollisuuden loppulaulu. Margariini on myrkkyä elimistölle vaikka sitten sen puolestapuhujat mitä väittäisivät. Sehän on teollisesti prosessoitua kaikenmaailman kemikaaleilla terästettyä mössöä, vailla mitään luonnollista. Ei ole ennenkään todettu minkään kemiallisen tuotteen vaikuttavan terveyteen myönteisesti, vaan päinvastoin terveyttä tuhoavasti. Lisää tulehduksia jne.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*