"Vihollinen tahtoo tuhota kansallishenkemme pakottamalla meidät uskomaan hänen ristiriitaisaan holokaustioppiinsa."

Horst Mahler

Levybisnes on maailman suurin verotus- ja veronkiertojärjestelmä

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,60
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Anssi Kela kertoo käyttäneensä levynsä tekoon 1730 tuntia. Hän tekee ja siten myös rahoittaa tuotantonsa itse. Tuotteen myyvä ulkoasu, markkinointi ja myyntiin saattaminen on suurempi työ, joka vasta ratkaisee menestyksen. Kokonaisuus voi olla omakotitalon suuruinen työllistäjä.

Kiinteistörakentamista ei saa kotitalousvähennyksiin, vaan omaisuus voi karttua vain verotuksen kautta. Yritys voi tehdä kiinteistöön max. 4% vuosipoistot, perusteena tarve remontoida. Harva talo kestää 70 vuotta, kuten musiikki, mutta levy-yhtiö voi poistaa levyjen tuotantomenot heti verotuksesta ja siirtää omaisuuden vastikkeetta ulkomaille verottamaan maata oman kulttuuripääomansa käytöstä.

Voidakseen toimia kilpailukykyisesti riittävän laajalla katalogilla, levy-yhtiöllä tulee olla miljoonien liikepääomat ylläpitääkseen tuotantoa ja markkinoita. Siksi kotimaiset levyfirmat myydään ulkomaille tai ne ajautuvat likviditeettikonkurssiin. Pankit rahoittavat taloja, mutta eivät levyinvestointia. Elinkeinoministeriön orgaani sanoo suoraan, että he eivät aio kehittää IPR -rahoituspalveluja.

Samaan aikaan EU jyrää ministeriöiden tuella suoja-aikalain, jossa mm. yksin Beatles tuotanto turvaa omistajalleen miljardien uudet tulovirrat. Beatles-fanit ovat maksaneet tuotannot moneen kertaan ja maksavat taas lainmuutoksen tuotua Beatles julkaisut kaikkialla maailmassa tehomyyntiin.

IFPI on viisas. Se alistaa kansat uhraamaan työnsä tuottavuuden ulkomaiselle suurpääomalle paremmin kuin yksikään diktaattori. Suomikin on täynnä taiteilijoita, joilla olisi jopa suurempi ostajakunta kuin nykyisille kertakäyttöhiteille. Silti he eivät mahdu julkaisukartoille, koska kohderyhmä ei ole Spotify -kansaa. Suomi pelastaa miljardeilla Talvivaaraa, mutta ei heitä penniäkään ajatuksesta pelastaa luovuuden lähteitään, kulttuuritarjontaansa, niiden luontokuormattomia työpaikkoja tai vähittäiskauppaa.

Katso myös Anssi Kelan videoblogi, jossa hän kertoo työnsä arvosta http://www.anssikela.com/2013/11/13/vastauksia-2/

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. Erkki Puumalainen

    Hyvä, että myös kaupan puolelta valotetaan tätä kuvakulmaa.

    Olisi hyvä kuulla perustelut niiltä suomalaisilta virkamiehiltä ja järjestöjen ”palkkasotureilta”, jotka ovat luottamusasemaa hyväksikäyttäen saaneet tekijänoikeusbisneksestä ulkomaille vuotavan saavin. Emma -patsaan arvoinen suoritusko?

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*