Mistä on lääketiede tehty? Korruptiosta, roskatutkimuksista, laittomasta markkinoinnista ja monesta muusta – niistä on lääketiede tehty.
JAMA, Journal of the American Medical Association, julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan yli 40 % vertaisarvioiduista tieteellisistä töistä, joita julkaistaan lääketiedemaailman huippujulkaisuissa, tulkitsee väärin tutkimusten tuloksia. Julkaisuja kirjoitelleet tohtorit ovat löytäneet tavan osoittaa hoidon toimivan silloinkin kun se ei toimi, kirjoittaa lääkäri Mark Hyman Huffington Post-lehdessä.
Hyman on huolestunut siitä, että lääkärit ja kuluttajat luottavat tieteellisiin julkaisuihin tehdessään päätöksiä hoitojen toimivuudesta:
– Luotamme liikaa siihen, että akateemiset tutkijat päättävät mitä pitää tutkia, ja raportoivat löydöksistään rehellisesti; luotamme valtion viranomaisten estävän vaarallisten lääkkeiden hyväksymisen, tai että viranomaiset poistavat nopeasti haitalliset lääkkeet ja hoidot markkinoilta.
Suuri osa lääkäreistä ja kuluttajista ei ole vielä sisäistänyt sitä, että tiede on nykyisin kaupan: julkaistu tieto on usein vääristeltyä, akateeminen lääketieteellinen tutkimus on korruptoitunut lääkeyhtiöiden rahasta ja muista houkuttimista; viranomaiset suojelevat teollisuutta useammin kuin yleisöä. Lisääntyvässä määrin tutkijan voi ”vuokrata”, ja tutkimus, joka joskus oli tiedon halua, on nykyisin markkinointiväline, kirjoittaa Hyman.
Hyman ei ole yksin mielipiteensä kanssa. Samaa mieltä on kansainvälisesti erittäin arvostettu tutkija John Ioannidis, joka selvittää työkseen lääketieteellisten tutkimusten luotettavuutta. Hänen arvionsa roskatutkimusten lukumäärästä on pelottavan korkea: Ioannidis sanoo, että jopa 90 % kaikista vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistuista tutkimustuloksista on roskaa.
Marcia Angell, entinen New England Journal of Medicine- lehden päätoimittaja, kuvailee tiukassa analyysissaan Big Pharma, Bad Medicine, kuinka lääkeyhtiöt korruptoivat lääkärit jo koulusta alkaen, ja kuinka tiedemaailma on muuttunut lääkeyhtiöiden palkkalistoilla oleviksi vuokratyöläisiksi. Tutkimusten tekijöiltä vaadittu kytkökset esittävä lista saattaa olla useita sivuja pitkä. Samansuuntaisia arvioita on esittänyt moni muukin ulkomainen lääkärilehti viime aikoina.
Jos tuo JAMAssa julkaistun ranskalaisten tutkijoiden raportin 40 prosenttia -mikä sekin on aivan liian korkea luku- tutkimusten epäkelpoisuudesta pitää paikkansa, kuinka voidaan puhua tieteen täsmällisyydestä ja luotettavuudesta?
Kansallisella tasolla terveyttä koskevat kansantaloudelliset ja poliittiset päätökset perustuvat näihin roskatutkimuksiin, samoin lääkärien hoitosuositukset. Kustannukset ovat valtaisat joka sektorilla, puhumattakaan vahingoista joita aiheutuu ihmisten terveydelle. Onko ihmiskunnalla todella varaa tällaiseen?
”Joka paneeli ja käypähoitosuositusryhmä on täynnä lääkeyhtiöiden palkkalistoilla olevia eksperttejä, lääkäreitä ja tutkijoita. Monilla heistä on jopa patenttioikeuksia niihin lääkkeisiin, joiden käyttöä he suosittelevat. Kuinka puolueetonta arviointia silloin voi odottaa?” kyselee Hyman.
Esimerkkinä Hyman antaa Yhdysvalloissa käypähoitosuosituksia kolesterolille laativan ryhmän: kahdeksalla yhdeksästä panelistista on kytköksiä lääketeollisuuteen. Ryhmä muutti kolesteroliarvoja koskevia suosituksia niin, että suositusten piiriin tuli 13 miljoonan amerikkalaisen sijaan 36 miljoonaa. Riippumattomien tutkijoiden ryhmä esitti kirjallisen vastalauseensa uusille suositusarvoille.
Suomessa käypähoitosuosituksia kolesterolille laativan ryhmän jäsenistä vain yhdellä, Matti K. Salolla, ei ole tiedossa olevia kytköksiä lääkeyhtiöihin.
Psykiatrisella puolellakin kaivattaisiin hoitoa. Uuden hoitosuosituksia antavan Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-V) -manuaalin laatijoista yhdeksälläkymmenelläviidellä 170 kirjoittajasta havaittiin kytköksiä psykiatristen lääkkeiden valmistajiin.
GlaxoSmithKline (GSK), Suomessa lähinnä THL:n rokotetutkimuksen rahoittajana ja sikainfluenssapiikki Pandemrixin valmistajana, piilotti dataa diabeteslääkkeensä Avandian haittavaikutuksista vuosikausia. Data saatiin riippumattomien tutkijoiden arviointiin vasta oikeuden määräysten kautta. Siihen mennessä lääkkeen käyttöön oli kuollut lähes 47 000 henkilöä. Mitä GSK sai tuosta massamurhaankin verratusta datan pimittelystä? Muutaman miljoonan dollarin edestä sakkoja, joka ei tunnu missään lääkkeen tuomissa liikevoitoissa. Euroopassa lääke on vedetty markkinoilta, Yhdysvalloissa ei.
Lääkeyhtiöt harrastavat myös laitonta markkinointia. Laittomalla markkinoinnilla tarkoitetaan sitä, että yhtiö erilaisten koulutustilaisuuksien varjolla suostuttelee lääkäreitä määräämään lääkettä muuhun vaivaan kuin mihin se on suunniteltu, esimerkiksi masennuslääkettä kuukautiskipuihin tai tupakoinnin lopettamiseen. Esimerkkinä muutaman lääkeyhtiön laittomasta markkinoinnista saamia sakkoja: Pfizer:2.3 miljardia; Eli Lilly:1.4 miljardia; Allergan:600 miljoonaa; AstraZeneca:520 miljoonaa; Bristol Myers Squibb: 515 miljoonaa ja Forest Laboratories:313 miljoonaa dollaria. Saadut sakot ovat vain murto-osa lakeja rikkomalla saaduista voitoista.
Kommentti: Ketä uskoa ja mitä tehdä? [1]
Lähteet:
References
(I) Boutron, I., Dutton, S., Ravaud, P., and D.G. Altman. 2010. Reporting and interpretation of randomized controlled trials with statistically nonsignificant results for primary outcomes. JAMA. 303(20): 2058-64.
(II) Mora, S., Glynn, R.J., Hsia, J., et al. 2010. Statins for the primary prevention of cardiovascular events in women with elevated high-sensitivity C-reactive protein or dyslipidemia: results from the Justification for the Use of Statins in Prevention: An Intervention Trial Evaluating Rosuvastatin (JUPITER) and meta-analysis of women from primary prevention trials. Circulation. (9):1069-77.
(III) de Lorgeril, M., Salen, P., Abramson, J., et al. 2010. Cholesterol lowering, cardiovascular diseases, and the rosuvastatin-JUPITER controversy: a critical reappraisal. Arch Intern Med. 170(12):1032-6. Review.
(IV) http://bostonreview.net/BR35.3/angell.php [2]
(V) Abramson, J., and J.M. Wright. 2007. Are lipid-lowering guidelines evidence-based? Lancet. 369(9557):168-9.
(VI) Tricoci, P., Allen, J.M., Kramer, J.M, et al. 2009. Scientific evidence underlying theACC/AHA clinical practice guidelines. JAMA. 301(8):831-841.
(VII) Einhorn, P.T., Davis, B.R., Wright, J.T. Jr., et al. 2010. ALLHAT Cooperative Research Group. ALLHAT: still providing correct answers after 7 years. Curr Opin Cardiol. 25(4):355-65.
(VIII) Woodcock, J., Sharfstein, J.M., and M. Hamburg, 2010. Regulatory action on Rosiglitazone by the U.S. Food and Drug Administration. N Engl J Med. 10.1056/NEJMp1010788
(IX) Dentzer S. 2009. Communicating medical news–pitfalls of health care journalism. N Engl J Med. 360(1):1-3.
http://www.huffingtonpost.com/dr-mark-hyman/dangerous-spin-doctors-7-_b_747325.html
http://drhyman.com/dangerous-spin-doctors-7-steps-to-protect-yourself-from-deception-2407/
http://bostonreview.net/BR35.3/angell.php